Viestintä

904 suhteet: Aa-joen taistelut, Aapo Iho, Aarne Orjatsalo, Adolf Joffe, Adolf Taimi, Adygeia, Afganistanin kuningaskunta, Afrikkalainen sosialismi, Aftonposten (1944), Agitaatioposliini, Aitosuomalaisuus, Ajan Suunta, Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko), Ajatuksenvapaus, Aleksander Iljin-Genevski, Aleksander Pell, Aleksander Sipelgas, Aleksandr Alehin, Aleksandr Antonov, Aleksandr Arosev, Aleksandr Šljapnikov, Aleksandr Bezymenski, Aleksandr Blok, Aleksandr Bogdanov, Aleksandr Dutov, Aleksandr Kastalski, Aleksandr Kozlowsky, Aleksandr Krasnoštšokov, Aleksandr Neverov, Aleksandr Protopopov, Aleksandr Serafimovitš, Aleksandra Kollontai, Aleksanteri Schottmann, Aleksanteri Torikka, Aleksanteri Vasten, Aleksanterin puutarhan obeliski, Aleksei Badajev, Aleksei Kaledin, Aleksei Romanov, Aleksei Ustinov, Alexander Parvus, Alexander von Kothen, Alfred Rosenberg, Alfreds Bērziņš, Ali Aaltonen, Aman Allah Khan, Amerikanka, Ana Pauker, Anarkismi, Anarkismi Suomessa, ..., Anastas Mikojan, Anastasia Nikolajevna Romanova, Anatoli Lieven, Anželika Balabanova, Andrei Ždanov, Andrei Bubnov, Andres Anvelt, Andres Larka, Anna Babitzin, Anna Barkova, Anna Kravtšenko, Anna Vyrubova, Antanas Sniečkus, Antisemitismi, Anton Denikin, Anton Uotinen, Antti Isotalo (jääkäri), Arbetaren (Ruotsi), Arkadi Žyvotko, Arkadi Jemeljanov, Arkkienkelin katedraali, Arno Almqvist, Arthur Koestler, Artjom Vesjolyi, Artjomovsk, Artjomovski, Askold, Ateismi, Ateismin historia, August Wesley, Aunuksen retkikunta, Aurora (1900), Austromarxismi, Avantgarde, Axel Weüdel, Ayaz İshaki, Azalea-luokka, Azerbaidžanin historia, Azerbaidžanin kurdit, Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta, Şəhit Əxmədiyev, Şirvan, Štefan Tiso, Bakinski rabotši, Baltian Landeswehr, Balttipataljoona, Balvi, Berdi Kerbabaýew, Biškek, Birževyje vedomosti, Bogatyr (1901), Bolševikki lähtee kotoaan, Bolševikkien kansallisuuspolitiikka, Bolesław Wieniawa-Długoszowski, Boris Šapošnikov, Boris Žemtšužin, Boris Kustodijev, Boris Nolde, Boris Rybkin, Boris Savinkov, Borotbistit, Brest-Litovskin rauha, Brita Polttila, Buharan kaanikunta, Cajanderin III hallitus, Carl Alfthan, Cīņa, Christian Rakovski, Clara Zetkin, Claude Jade, Clemens von Galen, Compiègnen aselepo, Dagmar Neovius, Dahadajevin piiri, Damdiny Sühbaatar, David Rjazanov, Defaitismi, Dekabristikapina, Demidov (kaupunki), Demjan Bednyi, Detskaja literatura, Dmitri Šostakovitš, Dmitri Manuilski, Dmitri Merežkovski, Dmitri Sederholm, Dmytro Dorošenko, Donin neuvostotasavalta, Donin tasavalta, Dzeržinski, Eino Rahja, El Lisitski, Elisabet II, Elisabet Saksi-Altenburg, Ellisif Wessel, Elokuun kansannousu, Emanuel Nobel, Emīlija Benjamiņa, Emba, Emil Kalske, Enki Bilal, Ensimmäinen maailmansota, Ernest Pingoud, Ernst August Raddatz, Ernst Reuter, Ernst Tandefelt, Espanjan sisällissota, Espoon historia, Etelä-Ossetia, Etelä-Venäjä, Etelä-Venäjän armeija, Faina Kaplan, Fania Baron, Fanni Luukkonen, Feliks Dzeržinski, Ferdinand T. Kettunen, Ferdynand Ossendowski, Finnish Labour Temple, Fjodor Šaljapin, Fjodor Dan, Fjodor Gladkov, Fjodor Raskolnikov, Fjodor Sergejev, Franz Albert Seyn, Friedrich Georg Wilhelm von Struve, Friedrich von Maydell, Fritz Platten, Frunzen sotilasakatemia, Galitsian sosialistinen neuvostotasavalta, Gavriil Konstantinovitš Romanov, Georg Elfvengren, Georg Meri, Georg Peter Falck, George Lincoln Rockwell, Georges Sorel, Georgi Žukov, Georgi Gapon, Georgi Pjatakov, Georgi Plehanov, Georgi Tšitšerin, Georgia, Georgian historia, Georgian perustuslaillinen kokous, Georgianjuutalaiset, Gerda Taro, Giorgio Perlasca, Gleb Kržižanovski, Goranboy, Grigori Petrovski, Grigori Semjonov, Grigori Sokolnikov, Grigori Vereštšagin, Grigori Zinovjev, Gustaf Eklundh, Gustaf Johansson, Hacıqabul, Hakob Hakobjan, Halyna Kuzmenko, Hannes Sula, Hatsinan palatsi, Hümmət, Heimosodat, Heimosoturi, Heinäkuun päivät, Heinrich von Stryk, Helmikuun manifesti (elokuva), Helmikuun vallankumouksen upseerisurmat Helsingissä, Helmikuun vallankumous, Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta, Hendrik Allik, Henkilöpalvonta (politiikka), Herman Saxman, Hjalmar Branting, HMS Valorous (L00), HMS Walker, Hnat H’otkevytš, Holokausti, Homo sovieticus, Horloogijn Tšoibalsan, I Suomalainen Vapaajoukko, Idel (Karjalan tasavalta), Idel-Uralin 20-vuotismuistojuhlat Varsovassa, Ignacy Matuszewski, Iivo Ahava, Ilja Repin, Imeni Sverdlova, Imperialismi, Industrialisti, Inessa Armand, Inkeri, Inkeriläisten kansannousu, Inkerin lippu, Inkerin Väliaikainen Hoitokunta, International Harvester, Ipatjevin talo, Irakli Tsereteli, Iranin historia, Irlannin historia, Isaiah Berlin, Ison-Britannian kommunistinen puolue, Itäkarjalaisten kansannousu, Itärintama (ensimmäinen maailmansota), Itärintama (toinen maailmansota), Itsenäisen Suomen historia, Ivan Šmeljov, Ivan Babuškin, Ivan Bunin, Ivan Iljin, Ivan Maiski, Ivan Serov, Ivar Smilga, J. W. Keto, Jaan Anvelt, Jakov Jurovski, Jakov Livšits, Jakov Sverdlov, Jalkala, Jan Berzin (diplomaatti), Jan Berzin (tiedustelujohtaja), Jangal-liike, Jaroslavlin kapina, Jānis Čoke, Jānis Luters, Jānis Rudzutaks, Jääkäriliike, Jekaterinburg, Jelena Stasova, Jemeljan Jaroslavski, Jevgeni Kohanski, Jevgeni Ljatski, Jevgeni Zamjatin, Jevhen Kasjanenko, Jevhen Konovalets, Jevhenija Bosch, Johannes Heikkonen, Johannes Karhapää, Johannes Waltasaari, John Reed, John Wiita, Josif Stalin, Jugoslavian kommunistinen puolue, Juhana Peräläinen, Juho Latukka, Jukka Rahja, Jukums Vācietis, Jules Guesde, Juli Martov, Julius Kuperjanov, Julius Streicher, Juri, Juri Lužkov, Juuso Bulanov, K. H. Wiik, Kaarel Robert Pusta, Kaarlo Angerkoski, Kaarlo Castrénin hallitus, Kaarlo Fredrik Altio, Kaarlo Harteva, Kaarlo Kivekäs (kenraali), Kaarlo O. Iivonen, Kahdentoista apostolin kirkko, Kaksipäinen kotka, Kalmasaari (Vuokkijärvi), Kansainvälinen marxilainen tendenssi, Kansallisbolševismi, Karabudahkentin piiri, Karin Smirnoff, Karjala, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan rintama (Suomen sisällissota), Karjalan rykmentti, Karjalan tasavalta, Karl Gustaf Konrad Nyman, Karl Helfferich, Karl Radek, Karl Tõnisson, Kata Dalström, Kaukoidän tasavalta, Kazakstanin historia, Kazi Magomed Agasijev, Kšesinskajan talo, Kössi Ahmala, Kerenskin–Krasnovin kapina, Keskuskomitea (kommunistiset puolueet), KGB, Kieltolaki, Kiinan historia, Kiinan tasavallan historia, Kiova, Kirka, Kirkkonummen taistelut, Kirov (Kalugan alue), Klassinen liberalismi, Kliment Vorošilov, Kolmannen valtakunnan vieraana, Kolmas afgaanisota, Kolmas Rooma, Kolmen kannaksen raja, Kolomna, Komintern, Kommunismi, Kommunismin lumoissa, Kommunistien liitto (1847), Kommunistinen manifesti, Kommunistinen puolue, Kommunistinen vallankumous, Komsomol, Komutš, Konni Zilliacus, Konstantin Arabažin, Konstantin Balmont, Konstantin Konstantinovitš Romanov, Konstantin Kovanko, Konstantin Päts, Konstantin Rokossovski, Konstantin Simonov, Kornilovin kapina, Kosovorotka, Kote Mardžanišvili, Krasnodarin aluepiiri, Kreikan–Turkin sota (1919–1922), Krim, Krimin tataarit, Kristian Swanljung, Kronstadtin kapina, Ksenia Aleksandrovna Romanova, Kubanin kansantasavalta, Kuninkaallisen laivaston sotatoimet Itämerellä 1918–1920, Kuokkala (Terijoki), Kustaa Rovio, Kuularuiskulaulu, Kyläkunta, Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa, Laatokka-sarja, Latvia, Latvialaiset tarkka-ampujat, Latvian historia, Latvian vapaussota, Lauri Jokinen, Lavr Kornilov, Lavrenti Berija, Lazar Kaganovitš, Länsi-Venäjän vapaaehtoinen armeija, Legion Condor, Leinon vangit, Lempaala, Lenin-koulu, Leninin mausoleumi, Leninismi, Leo Laukki, Leo Mechelin, Leokadija Kašperova, Leonid Zakovski, Leopold Canning (Garvaghin 4. paroni), Lev Šestov, Lev Kamenev, Lev Nussimbaum, Lev Trotski, Lidija Fotijeva, Lidija Knipovitš, Liettuan ja Valko-Venäjän kommunistinen puolue, Liettuan neuvosto, Liettuan–Neuvosto-Venäjän rauha, Liettuan–Neuvosto-Venäjän sota, Lilly Leemann, Lokakuun vallankumous, Ludvig Nobel, Ludwig von Mises, Luettelo ismeistä, Luettelo Neuvostoliiton sodista, Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä, Luettelo televisiosarjan Kyllä Jeeves hoitaa jaksoista, Luettelo vallankaappauksista ja vallankaappausyrityksistä, Luoteis-Venäjän armeija, Luoteis-Venäjän hallitus, Luottamus (elokuva), M. V. Prigorovski, Magomed-Ali Dahadajev, Mahatškala, Mahiljou, Maksim Gorki, Maksim Litvinov, Maksim Prokopjev, Mao Zedong, Mao Zedongin elämäkerta, Marija Botškarjova, Marija Spiridonova, Mars-kenttä (Pietari), Martemjan Rjutin, Marxismi-leninismi, Matvei Šiškin, Me (romaani), Mežraiontsy, Menševikit, Məşədi Əzizbəyov, Michael Leonard von Blom, Miekkavala, Mihail Artsybašev, Mihail Šolohov, Mihail Borodkin, Mihail Borovitinov, Mihail Frunze, Mihail Kalinin, Mihail Koltsov, Mihail Muravjov (puna-armeijan komentaja), Mihail Rošal, Mihail Svetšnikov, Mihail Tšudov, Mihail Tomski, Mikael Aleksandrovitš Romanov, Mikheil Džavakhišvili, Milo Đukanović, Minkälainen Suomi meidän on luotava?, Mir Bəşir Qasımov, Mircəfər Bağırov, Mirsaid Sultan-Galijev, Mohammed Beck Hadjetlaché, Moisei Uritski, Molotov–Ribbentrop-sopimus, Mongolian historia, Mongolian kansantasavalta, Mordva, Mordvalaiset, Moskovan Kreml, Moskovskije vedomosti, Muhammad Asad, Muska, Muurmannin legioona, Mykola Mih’novskyi, Mykola Skrypnyk, Mykolas Sleževičius, Nabat, Nadežda Krupskaja, Nadežda Teffi, Nadežda Udaltsova, Narodnaja niva, Natalia Sedova, Natsi-Saksa, Neitsyt Marian Ilmestyskirkko, Nertšinskin pakkotyövankila, Nestor Lakoba, Neuvosto-Venäjä, Neuvosto-Venäjän–Ukrainan sota, Neuvostoliiton historia, Neuvostoliiton johtaja, Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Neuvostoliiton kulttuuri, Neuvostoliiton laivasto, Neuvostoliitto, Nicola Bombacci, Nikita Hruštšov, Nikolai Avksentjev, Nikolai Štšors, Nikolai Berdjajev, Nikolai Breško-Breškovski, Nikolai Buharin, Nikolai Burenin, Nikolai Duhonin, Nikolai Garin-Mihailovski, Nikolai Gumiljov, Nikolai II, Nikolai Iordanski, Nikolai Januškevitš, Nikolai Judenitš, Nikolai Krestinski, Nikolai Krylenko, Nikolai Markov, Nikolai Matvejev, Nikolai Mihailovitš Romanov, Nikolai Nekrasov (poliitikko), Nikolai Podgurski, Nikolai Podvoiski, Nikolai Skoblin, Nikolai Tagantsev, Nikolai Tšaikovski, Nikolai Ustrjalov, Nikolai Virta, Nikoloz Tškheidze, Nina Hruštšova, NKVD, Nomenklatuura, Novoje vremja, Oder–Neisse-linja, Oleksandr Muraško, Olena Zaliznjak, Olga Kameneva, Olga Konstantinovna, Olga Nikolajevna Romanova, Olof Aschberg, Onni Saari, Ortodoksinen kirkko, Ossip Bernstein, Otto Leonidas Sirelius, Otto Wille Kuusinen, P. E. Svinhufvud, Paavo Talvela, Pajun taistelu, Paneurooppa-liike, Papahi, Pariisin rauhankonferenssi, Parkkina, Paul Dukes, Paul Gorguloff, Paul Levi, Paul Romanovsky-Ilyinsky, Paul von Hintze, Paul von Rennenkampf, Pavel Šiško, Pavel Bermondt-Avalov, Pavel Bušujev, Pavel Dybenko, Pavlo Tutšapskyi, Pörssitalon mellakka, Pekka Savinainen, Penza, Perustuslaillisdemokraattinen puolue, Petro Pantš, Petsamo, Petsamon lääni, Petsamon retket, Pianokonsertto nro 4 (Rahmaninov), Pietarin aukio, Pietarin neuvosto, Pietarin sotilaallinen vallankumouskomitea, Pietarin suomalainen punakaarti, Pinhas Rutenberg, Pjotr Jermakov, Pjotr Kropotkin, Pjotr Nikiforov, Pjotr Petrovitš Saburjov, Pjotr Sokolov, Pjotr Stolypin, Pjotr Voikov, Pohjois-Inkerin Hoitokunta, Pohjois-Inkerin Rykmentti, Pohjois-Venäjän interventio, Polina Žemtšužina, Pranas Liatukas, Pravda, Proš Prošjan, Prokofi Džaparidze, Proletariaatin diktatuuri, Propaganda, Propaganda ensimmäisessä maailmansodassa, Puna-armeija, Puna-armeijan hyökkäys Azerbaidžaniin, Puna-armeijan hyökkäys Georgiaan, Punainen lippu, Punainen terrori, Punasotilas, Puolan asevoimat, Puolan kuningaskunta (1916–1918), Puolan–Neuvosto-Venäjän sota, Puoluevaltio, Radko Dimitriev, Radola Gajda, Raivaaja (amerikansuomalainen lehti), Rappiotaide, Rassvet, Raudun taistelu, Rauha, Rauhanaate, Rüdiger von der Goltz, Retš, Rigasche Zeitung, Roman Malinovski, Romanovin perheen murha, Roslivajärvi, Rostovin alue, Rudolf Walden, Rudyard Kipling, Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, Russki vestnik, Sakartvelos respublika, Saken Seifullin, Saksan interventio Suomen sisällissodassa, Saksan miehitysaika Virossa (1917–1918), Saksan miehitysvalta Ranskassa, Samijlo Štšupak, Sammy Babitzin, Sandro Akhmeteli, Sándor Garbai, Säxipcamal Ğizzätullina-Volzhskaya, Semjon Budjonnyi, Semjon Dimanštein, Semjon Timošenko, Serge Lifar, Sergei Iljušin, Sergei Jesenin, Sergei Kirov, Sergei Lazo, Sergei Makovski, Sergei Tsion, Serov, Severi Alanne, Severin Dobrovolski, Severnaja žizn, Səxibgərəy Səyetğaliyev, Sidney Reilly, Sigizmund Levanevski, Simon Ter-Petrosjan, Sininen lootus, Siniset sarvet, Siperiaan karkottaminen, Siperian interventio, Sitšin kiväärimiehet, Skitalets, Solomon Lozovski, Sorsk, Sosiaalidemokratian ja sosialismin välinen jännite, Sosialismi, Sosialismi yhdessä maassa, Sosialistinen patriotismi, Sosialistinen realismi, Sosialistinen Työpuolue, Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö, Sosialistivallankumouksellinen puolue, Sosialistivallankumouksellisten maksimalistien liitto, Sotakommunismi, Sotakorvaus, Stalinin vainot, Stepan Šaumjan, Stepan Petritšenko, Stepanakert, Stolypinin reformi, Suiku, Sultan Məcid Əfəndiyev, Suojeluskuntaselkkaus, Suolusmäki, Suomalainen nationalismi, Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona, Suomen historia, Suomen itsenäistyminen, Suomen itsenäisyysjulistus, Suomen itsenäisyyspäivä, Suomen juutalaiset, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen Kommunistisen Puolueen historia, Suomen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö, Suomen kuningaskuntahanke, Suomen senaatti, Suomen sisällissodan aikajana, Suomen sisällissota, Suomen sisällissota Lapissa, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 12. puoluekokous, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historia, Suomen Sosialistinen Työväenpuolue, Suomen sotahistoria, Suomettuminen, Suuri Sosialidemokraattisen työväen kokous, Svanetian kansannousu, Sykes–Picot-sopimus, Symon Petljura, Taškent, Tadžikistan, Taisteluni, Talonpoika, Talvisota, Tamara de Lempicka, Tambov, Tambovin kapina, Tampereen konferenssi 1905, Tanskalainen vapaaehtoiskomppania, Tarton rauha, Tasavallan aukio (Jerevan), Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Tatšanka, Tšeka, Tšudovan luostari, Tôn Đức Thắng, Terijoen huvilayhdyskunta, The King’s Man, Theodor Charpentier, Tiesa, Tiflisin pankkiryöstö 1907, Tiit Madisson, Tintti Neuvostojen maassa, Titsian Tabidze, Toinen internationaali, Toinen maailmansota, Toinen sortokausi, Tornio ja ensimmäinen maailmansota, Tornion rautatieasema, Torsten Leonard Lode, Trotskilaisuus, Tsarismi, Tuholaisuus, Turkmenistanin historia, Työläisaktivismi, Työn Valta (Helsinki), Työväenlehti, Udmurtit, Uhtua, Ukmergė, Ukrainan historia, Ukrainan itsenäisyyssota, Ukrainan kansallinen neuvostotasavalta, Ukrainan kansantasavalta, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeija, Ukrainan valtio, Ulan-Ude, Ulkovaltojen interventio Venäjän sisällissodassa, Ullubi Buinakski, Untsukul, Untsukulin piiri, Upseerien uimakoulu, Uskonto Neuvostoliitossa, Ust-Ordan Burjatia, Uzbekistan, V. Volodarski, Vaasan senaatti, Vaasan valtaus, Valeri Brjusov, Valerian Kuibyšev, Valko-Venäjän kansantasavalta, Valko-Venäjän kommunistinen puolue (1918), Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta (1919), Valkoiset emigrantit, Vallankumousvero, Valtalaki, Valtio ja vallankumous, Valtioateismi, Vapaaehtoisarmeija, Vapauden kaiho, Vapaus (Sudbury), Varsovan taistelu (1920), Vasemmistososialistivallankumoukselliset, Vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina, Vasili Averkijev, Vasili Šelgunov, Vasili Blücher, Vatslav Vorovski, Väinö Hakkila, Väinö Polttila, Venäjä, Venäjän Afrikan-suhteet, Venäjän historia, Venäjän juutalaiset, Venäjän keisarikunnan historia, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän liittokokous, Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous, Venäjän rupla, Venäjän sisällissota, Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen 2. edustajakokous, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan lippu, Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto, Venäjän valkoinen armeija, Venäjän vallankumous, Venäjän valtionpankin Helsingin-konttorin ryöstö, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Venäjän yleissotilaallinen liitto, Venäjänsuomalaiset, Venäläinen formalismi, Venäläinen kirjallisuus, Venäläisvastaisuus, Vera Slutskaja, Vestnik kazarmy, Viaporin kapina, Victor Serge, Vienan retket, Vihtori Kosonen, Viktor Šklovski, Viktor Kingissepp, Viktor Pokrovski, Viktor Tšernov, Villa Vasa, Vilnan historia, Vincas Mickevičius-Kapsukas, Viron Avustamisen Päätoimikunta, Viron historia, Viron itsenäisyysjulistus, Viron kansallinen herääminen, Viron maapäivät, Viron pelastuskomitea, Viron perustava kokous, Viron perustavan kokouksen vaalit, Viron sosialistinen neuvostotasavalta, Viron työväenkommuuni, Vjatšeslav Menžinski, Vjatšeslav Molotov, Vladimir Antonov-Ovsejenko, Vladimir Bontš-Brujevitš, Vladimir Burtsev, Vladimir Kokovtsov, Vladimir Korolenko, Vladimir Lenin, Vladimir Majakovski, Vladimir Markov, Vladimir Oranovski, Vladimir Smirnov (suomenvenäläinen bolševikki), Volin, Volna (sanomalehti), Volodymyr Vynnytšenko, Vsevolod Holubovytš, Vsevolod Meyerhold, Vsevolod Višnevski, Vuoden 1917 yleislakko, Vuoristo-Armenian tasavalta, Vuoristo-Karabahin konflikti, Vuoristo-Karabahin sota, Walde Sario, Walerian Czuma, Walter Sjöberg, Wilhelm von Mirbach-Harff, William Otto Lucas, Winston Churchill, Wolter Stenbäck, Xalq qəzeti, Xanlar Səfərəliyev, Yeghishe Charents, Yhinmäen linnake, Ykä Babitzin, Yksipuoluejärjestelmä, Yleisvenäläinen neuvostokongressi, Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea, Yrjö Ruutu, Yrjö Sirola, Zahar Dorofejev, Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille, Zeki Velidi Togan, Zlatoust, Znamja borby, Zvezda (pietarilainen sanomalehti), Ъ, 12 tuolia, 17. heinäkuuta, 17. marraskuuta, 1871, 1885, 1892, 1900-luku, 1900-luvun taidemusiikki, 1903, 1906, 1907, 1912, 1916, 1917, 1918, 1919, 1920-luku, 1921, 1925, 1936, 27. lokakuuta, 30. elokuuta. Laajenna indeksi (854 lisää) » « Kutistua indeksi

Aa-joen taistelut

Aa-joen taistelut olivat sarja sotilaallisia yhteenottoja ensimmäisen maailmansodan aikana 5.-11.

Uusi!!: Bolševikit ja Aa-joen taistelut · Katso lisää »

Aapo Iho

Aapo Iho (14. helmikuuta 1891 Hietamäki, Inkeri – 25. heinäkuuta 1979 Veteli) oli Inkerissä syntynyt suomalainen opettaja ja runoilija, joka käytti nimimerkkiä Aira.

Uusi!!: Bolševikit ja Aapo Iho · Katso lisää »

Aarne Orjatsalo

Aarne Alarik Orjatsalo (vuoteen 1906 Riddelin, nimellä Alaric Arnee Englannissa ja Yhdysvalloissa, 13. lokakuuta 1883 Simo – 1. tammikuuta 1941 New York) oli suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja ja -ohjaaja, seikkailija ja kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Aarne Orjatsalo · Katso lisää »

Adolf Joffe

Adolf Joffe. Adolf Abramovitš Joffe (22. lokakuuta 1883 Simferopol – 17. marraskuuta 1927 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja valtiomies.

Uusi!!: Bolševikit ja Adolf Joffe · Katso lisää »

Adolf Taimi

Adolf TaimiAdolf Pietarinpoika Taimi (vuoteen 1908 Vasten; 3. lokakuuta 1881 Pietari – 1955 Neuvostoliitto) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja kansanvaltuuskunnan jäsen Suomen sisällissodan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Adolf Taimi · Katso lisää »

Adygeia

Adygeia on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Kaukasiassa Itä-Euroopassa sisämaassa lähellä Mustanmeren rannikkoa Kuban- ja Laba-jokien sekä Kaukasuksen välissä.

Uusi!!: Bolševikit ja Adygeia · Katso lisää »

Afganistanin kuningaskunta

Afganistanin ensimmäinen kuningas Aman Allah Khan. Afganistanin kuningaskunta oli vuosina 1926–1973 olemassa ollut perustuslaillinen monarkia, joka perustettiin toisen Afganistanin emiraatin (1842–1926) seuraajavaltiona.

Uusi!!: Bolševikit ja Afganistanin kuningaskunta · Katso lisää »

Afrikkalainen sosialismi

Afrikkalainen sosialismi eroaa klassisesta sosialismista siinä, että taloudellisia resursseja jaetaan "perinteisellä" afrikkalaisella tavalla.

Uusi!!: Bolševikit ja Afrikkalainen sosialismi · Katso lisää »

Aftonposten (1944)

Aftonposten oli Suomessa vuosina 1944–1945 kuudesti viikossa ilmestynyt oikeistoradikaali ruotsinkielinen iltapäivälehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Aftonposten (1944) · Katso lisää »

Agitaatioposliini

Natalja Danko, ''Partisaani marssimassa'', 1919. Agitaatioposliini tai propagandaposliini on Neuvostoliiton alkuvaiheessa suunniteltuja ja tehtyjä keramiikkaesineitä, jotka palvelivat bolševikkien propagandatarkoituksia.

Uusi!!: Bolševikit ja Agitaatioposliini · Katso lisää »

Aitosuomalaisuus

alt.

Uusi!!: Bolševikit ja Aitosuomalaisuus · Katso lisää »

Ajan Suunta

Ajan Suunta oli Helsingissä vuosina 1932–1944 ilmestynyt Isänmaallisen kansanliikkeen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Ajan Suunta · Katso lisää »

Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko)

Ajanlaskukiista oli Suomen ortodoksisessa kirkossa vuosina 1899–1924 käynnissä ollut oppiriita, joka koski siirtymistä vanhasta juliaanisesta ajanlaskusta uuteen gregoriaaniseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko) · Katso lisää »

Ajatuksenvapaus

Ajatuksenvapaus tarkoittaa ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta.

Uusi!!: Bolševikit ja Ajatuksenvapaus · Katso lisää »

Aleksander Iljin-Genevski

Aleksander Iljin-Genevski (oik. Aleksander Fjodorovitš Iljin,, 28. marraskuuta 1894 – 3. syyskuuta 1941 Leningrad) oli venäläinen bolševikki ja shakkimestari, joka tunnetaan myös toimittajana, historioitsijana ja diplomaattina.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksander Iljin-Genevski · Katso lisää »

Aleksander Pell

Aleksander Pell (1875 Hämeenlinna – 14. helmikuuta 1920 Neuvosto-Venäjä) oli suomalainen upseeri.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksander Pell · Katso lisää »

Aleksander Sipelgas

Aleksander Sipelgas (24. kesäkuuta 1885 Pietari – 19. marraskuuta 1937 Rakvere, Viro) oli venäjän kielellä kirjoittanut virolainen kirjailija ja seikkailija joka asui Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomessa ja viimeksi Virossa.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksander Sipelgas · Katso lisää »

Aleksandr Alehin

Aleksandr Aleksandrovitš Alehin (31. lokakuuta (J: 19. lokakuuta) 1892 Moskova – 24. maaliskuuta 1946 Estoril) oli venäläinen shakin suurmestari ja neljäs maailmanmestari.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Alehin · Katso lisää »

Aleksandr Antonov

Aleksandr Antonov nuoruudenkuvassa. Aleksandr Stepanovitš Antonov (26. heinäkuuta (J: 8. elokuuta) 1889 Moskova, Venäjän keisarikunta – 24. kesäkuuta 1922 Nižni Šibrjai, Tambovin kuvernementti, Neuvosto-Venäjä) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Antonov · Katso lisää »

Aleksandr Arosev

Aleksandr Jakovlevitš Arosev (25. toukokuuta 1890 Kazan – 10. helmikuuta 1938) oli neuvostoliittolainen puoluevirkailija, diplomaatti ja kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Arosev · Katso lisää »

Aleksandr Šljapnikov

Aleksandr Šljapnikov 1920-luvulla. Aleksandr Gavrilovitš Šljapnikov (30. elokuuta 1885 Murom, Venäjän keisarikunta – 2. syyskuuta 1937 Moskova, Neuvostoliitto) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Šljapnikov · Katso lisää »

Aleksandr Bezymenski

Aleksandr Iljitš Bezymenski (19. tammikuuta 1898 Žytomyr – 26. kesäkuuta 1973 Moskova) oli venäläinen neuvostorunoilija.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Bezymenski · Katso lisää »

Aleksandr Blok

Aleksandr Aleksandrovitš Blok; (28. marraskuuta (J: 16. marraskuuta) 1880 Pietari, Venäjän keisarikunta – 7. elokuuta 1921 Petrograd, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen runoilija. Häntä pidetään Andrei Belyin ohella venäläisen symbolismin kuuluisimpina edustajana. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä lyyrisistä runoilijoista Venäjällä Aleksandr Puškinin jälkeen.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Blok · Katso lisää »

Aleksandr Bogdanov

Aleksandr Aleksandrovitš Bogdanov (oikea sukunimi Malinovski, Малино́вский; 22. elokuuta (J: 10. elokuuta) 1873 Grodnon läänin Sokółka – 7. huhtikuuta 1928 Moskova) oli venäläinen filosofi, luonnontieteilijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Bogdanov · Katso lisää »

Aleksandr Dutov

Aleksandr Dutov Aleksandr Iljitš Dutov (17. elokuuta (J: 5. elokuuta) 1879 – 7. maaliskuuta 1921) oli venäläinen kenraali, joka toimi Venäjän sisällissodassa valkoisten puolella.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Dutov · Katso lisää »

Aleksandr Kastalski

Aleksandr Kastalski Aleksandr Dmitrijevitš Kastalski (28. marraskuuta 1856 Moskova – 17. joulukuuta 1926) oli venäläinen säveltäjä, kuoronjohtaja ja kansanmusiikin tutkija.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Kastalski · Katso lisää »

Aleksandr Kozlowsky

Aleksandr Kozlowsky vuonna 1916. Aleksandr Nikolajevitš Kozlowsky (Kozlovski; 18. elokuuta 1864 Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 7. maaliskuuta 1940 Helsinki, Suomi) oli venäläinen kenraalimajuri, joka osallistui vuonna 1921 Kronstadtin kapinaan ja jota bolševikkien propagandassa väitettiin koko kapinan johtajaksi.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Kozlowsky · Katso lisää »

Aleksandr Krasnoštšokov

Aleksandr Krasnoštšokov Aleksandr Mihailovitš Krasnoštšokov (oikealta nimeltään Abram Moisejevitš Krasnoštšok, Абра́м Моисе́евич Краснощёк; 10. lokakuuta 1880 Tšernobyl – 26. marraskuuta 1937 Moskova) oli juutalaissyntyinen venäläinen bolševikkipoliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Krasnoštšokov · Katso lisää »

Aleksandr Neverov

Aleksandr Sergejevitš Neverov (oikea sukunimi Skobelev,, Ско́белев; 24. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1886 Samaran läänin Stavropolin kihlakunnan Novikovkan kylä – 24. joulukuuta 1923 Moskova) oli venäläinen kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Neverov · Katso lisää »

Aleksandr Protopopov

Aleksandr Protopopov vuonna 1913. Aleksandr Dmitrijevitš Protopopov (30. joulukuuta (J: 18. joulukuuta) 1866 Moskova – 27. lokakuuta 1918 Moskova) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Protopopov · Katso lisää »

Aleksandr Serafimovitš

Aleksandr Serafimovitš. Aleksandr Serafimovitš (oikealta nimeltään Aleksandr Serafimovitš Popov, Алекса́ндр Серафи́мович Попо́в; 19. tammikuuta (J: 7. tammikuuta) 1863 nykyisen Rostovin alueen Tsimljanskin piirin Nižnekurmojarskajan kylä – 19. tammikuuta 1949 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandr Serafimovitš · Katso lisää »

Aleksandra Kollontai

Aleksandra Mihailovna Kollontai (o.s. Domontovitš,; 31. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1872 Pietari – 9. maaliskuuta 1952 Moskova) oli venäläinen marxilainen kirjailija, feministi ja diplomaatti.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksandra Kollontai · Katso lisää »

Aleksanteri Schottmann

Alexander (Aleksanteri) Edmund Schottmann (6. syyskuuta (J: 25. elokuuta) 1880 Aleksandrovskoje – 30. lokakuuta 1937 Moskova) oli taustaltaan pietarinsuomalainen venäläinen bolševikki ja neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksanteri Schottmann · Katso lisää »

Aleksanteri Torikka

Aleksander (Aleksanteri) Torikka (ent. Krasheinin, 18. marraskuuta 1886 Viipuri – 21. helmikuuta 1941 Moskova) oli venäläissyntyinen Suomen armeijan kapteeni jonka venäläiset ottivat vangiksi ja teloittivat välirauhan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksanteri Torikka · Katso lisää »

Aleksanteri Vasten

Aleksanteri Pekanpoika Vasten eli Surka tai Saska Vasten (17. lokakuuta 1881 – 18. tammikuuta 1938) oli pietarinsuomalainen bolševikki, Adolf Taimin veli ja yksi korkea-arvoisimmista punapäälliköistä Tampereella Suomen sisällissodassa vuonna 1918.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksanteri Vasten · Katso lisää »

Aleksanterin puutarhan obeliski

Jumala, suojele tsaaria!'' Aleksanterin puutarhan obeliski on Aleksanterin puutarhassa Moskovan Kremlin muurin länsipuolella sijaitseva obeliski, joka pystytettiin 10.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksanterin puutarhan obeliski · Katso lisää »

Aleksei Badajev

Aleksei Badajev vuonna 1912. Aleksei Jegorovitš Badajev (4. helmikuuta 1883 Orjolin läänin Jurjevon kylä – 3. marraskuuta 1951 Moskova) oli venäläinen bolševikki ja neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksei Badajev · Katso lisää »

Aleksei Kaledin

Aleksei Kaledin. Aleksei Maksimovitš Kaledin (24. lokakuuta (J: 12. lokakuuta) 1861 Ust-Hopjorskaja, Donin kasakoiden alue – 11. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1918 Novotšerkassk) oli venäläinen kenraali, joka komensi Donin kasakoista koottua valkoista armeijaa aivan Venäjän sisällissodan alkuvaiheessa.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksei Kaledin · Katso lisää »

Aleksei Romanov

Aleksei Lavrantjevitš Romanov, myöhemmin Alexis Lawrence Romanoff (1892 Pietari, Venäjä − 24. tammikuuta 1980 Yhdysvallat) oli venäläinen biologi, joka pakeni kommunistihallintoa Yhdysvaltoihin.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksei Romanov · Katso lisää »

Aleksei Ustinov

Aleksei Mihailovitš Ustinov (17. syyskuuta 1879 Saratovin kuvernementin Serdobskin kihlakunnan Bekovon kylä – 26. syyskuuta 1937 Tallinna) oli venäläinen sosialistivallankumouksellinen ja sittemmin kommunisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Aleksei Ustinov · Katso lisää »

Alexander Parvus

pienoiskuva Alexander Parvus, alkuperäiseltä nimeltään Israel Lazarevich Gelfand tai Helphand (8. syyskuuta 1867 Berazino, Venäjä – 12. joulukuuta 1924 Berliini) oli venäjänjuutalainen sosialismin teoreetikko, lehtimies ja Saksassa toiminut liikemies.

Uusi!!: Bolševikit ja Alexander Parvus · Katso lisää »

Alexander von Kothen

Alexander von Kothen (8. huhtikuuta 1867 Vilna, Venäjän keisarikunta – 1920 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli suomalaissyntyinen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri, joka toimi senaattorina niin sanotussa amiraalisenaatissa.

Uusi!!: Bolševikit ja Alexander von Kothen · Katso lisää »

Alfred Rosenberg

Alfred Ernst Rosenberg (12. tammikuuta 1893 (J: 31. joulukuuta 1892) Tallinna, Vironmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 16. lokakuuta 1946 Nürnberg, Saksa) oli saksalaisten kansallissosialistien ideologi ja poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Alfred Rosenberg · Katso lisää »

Alfreds Bērziņš

Alfreds Bērziņš (21. lokakuuta 1899 – 30. marraskuuta 1977) oli latvialainen poliitikko, joka toimi esimerkiksi maansa varasisäministerinä ja sosiaaliministerinä.

Uusi!!: Bolševikit ja Alfreds Bērziņš · Katso lisää »

Ali Aaltonen

Aleksi ”Ali” Aaltonen (2. elokuuta 1884 Jämsä – toukokuu 1918 Lahti) oli suomalainen toimittaja, joka palveli myös upseerina Venäjän keisarillisessa armeijassa ja toimi myöhemmin Suomen sisällissodan aikana punakaartin ensimmäisenä ylipäällikkönä.

Uusi!!: Bolševikit ja Ali Aaltonen · Katso lisää »

Aman Allah Khan

Aman Allah Khan (1. kesäkuuta 1892 Paghman, Afganistan – 25. huhtikuuta 1960 Zürich, Sveitsi) oli Afganistanin kuningas vuodesta 1919 vuoteen 1929.

Uusi!!: Bolševikit ja Aman Allah Khan · Katso lisää »

Amerikanka

Amerikanka (eli SIZO KGB, (be): ”Амерыканка”, Следчы ізалятар КДБ Беларусі, (ru):”Американка”, Следственный изолятор КГБ Республики Беларусь, СИЗО КГБ, epävirallisesti kutsuttu Amerikanka tarkoittaa amerikkalaista naishenkilöä) on Valko-Venäjän valtion turvallisuuskomitean KGB:n suljettu pidätyskeskus ja tärkein sisäinen tutkintavankila pääkaupungissa Minskissä.

Uusi!!: Bolševikit ja Amerikanka · Katso lisää »

Ana Pauker

Ana Pauker (alk. Hannah Robinsohn; s. 13. helmikuuta 1893 Codiosky, Romania – 14. kesäkuuta 1960) oli romanialainen kommunistijohtaja, joka toimi maansa ulkoministerinä 1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa.

Uusi!!: Bolševikit ja Ana Pauker · Katso lisää »

Anarkismi

Musta lippu, anarkistien symboli 1880-luvulta alkaen. Anarkismi on taloudellisista ja yhteisöllisistä valtahierarkioista vapaata yhteiskuntaa tavoitteleva poliittinen ideologia, joka korostaa yksilönvapautta.

Uusi!!: Bolševikit ja Anarkismi · Katso lisää »

Anarkismi Suomessa

Anarkismi Suomessa ei ole noussut kovin suosituksi aatteelliseksi suuntaukseksi.

Uusi!!: Bolševikit ja Anarkismi Suomessa · Katso lisää »

Anastas Mikojan

300x300px Anastas Ivanovitš Mikojan (25. marraskuuta (J: 13. marraskuuta) 1895 Sanahin, Jelizavetpolin kuvernementti, Venäjän keisarikunta (nyk. Armeniassa) – 21. lokakuuta 1978 Moskova, Neuvostoliitto) oli armenialaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Anastas Mikojan · Katso lisää »

Anastasia Nikolajevna Romanova

Suuriruhtinatar Anastasia Nikolajevna Romanova (18. kesäkuuta (J: 5. kesäkuuta) 1901 Pietari – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg) oli Venäjän keisarin Nikolai II:n nuorin tytär ja toiseksi nuorin tämän lapsista.

Uusi!!: Bolševikit ja Anastasia Nikolajevna Romanova · Katso lisää »

Anatoli Lieven

Anatoli Pavlovits Lieven (1872/1873–1937) oli baltiansaksalaiseen Lieven-ruhtinassukuun kuulunut ruhtinas, joka osallistui vuodesta 1919 itse kokoamallaan asemiesjoukolla Venäjän sisällissotaan valkoisten puolella Vidzemen maakunnassa Latviassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Anatoli Lieven · Katso lisää »

Anželika Balabanova

Anželika Balabanova Anželika Isaakovna Balabanova (1878 Tšernihiv, Venäjä – 25. marraskuuta 1965 Rooma, Italia) oli ukrainalaissyntyinen sosialisti, joka osallistui toiseen internationaaliin.

Uusi!!: Bolševikit ja Anželika Balabanova · Katso lisää »

Andrei Ždanov

Andrei Ždanov. Andrei Aleksandrovitš Ždanov (26. helmikuuta (J: 14. helmikuuta) 1896 Mariupol – 31. elokuuta 1948 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja taideideologi.

Uusi!!: Bolševikit ja Andrei Ždanov · Katso lisää »

Andrei Bubnov

Andrei Bubnov. Andrei Sergejevitš Bubnov (puoluenimiä Himik, Химик ja Jakov, Яков; kirjallisia salanimiä A. Glotov, А. Глотов, S. Jaglov, С. Яглов ym; 4. huhtikuuta (J: 22. maaliskuuta) 1883 Ivanovo-Voznesensk – 1. elokuuta 1938) oli venäläinen bolševikki ja neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Andrei Bubnov · Katso lisää »

Andres Anvelt

Andres Anvelt (s. 30. syyskuuta 1969 Tallinna) on virolainen poliitikko, kirjailija ja poliisi.

Uusi!!: Bolševikit ja Andres Anvelt · Katso lisää »

Andres Larka

Andres Larka (5. maaliskuuta 1879 Pilistvere, Viljandi – 8. tammikuuta 1943 Kirovin alue) oli virolainen kenraali ja poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Andres Larka · Katso lisää »

Anna Babitzin

Anna Babitzin (s. 26. huhtikuuta 1961 Helsinki) on suomalainen laulaja ja show-esiintyjä.

Uusi!!: Bolševikit ja Anna Babitzin · Katso lisää »

Anna Barkova

Anna Aleksandrovna Barkova (ven. А́нна Алекса́ндровна Барко́ва), (3. heinäkuuta 1901 Ivanovo, Venäjä – 29. huhtikuuta 1976 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen runoilija, toimittaja, näytelmäkirjailija, esseisti, muistelmakirjoittaja ja kaunokirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Anna Barkova · Katso lisää »

Anna Kravtšenko

Anna (Aleksandra) Grigorjevna Kravtšenko (os. Selivanova, Селиванова; 6. helmikuuta 1890 Pietari tai Jeisk – tammikuu 1984 Moskova) oli venäläinen bolševikki, valistustyöntekijä ja lastenkirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Anna Kravtšenko · Katso lisää »

Anna Vyrubova

Anna Aleksandrovna Vyrubova, o.s. Tanejeva (16. heinäkuuta 1884 Oranienbaum, Venäjän keisarikunta – 20. heinäkuuta 1964 Helsinki, Suomi) oli Venäjän viimeisen keisarinnan Aleksandra Fjodrovnan hovineiti ja paras ystävätär.

Uusi!!: Bolševikit ja Anna Vyrubova · Katso lisää »

Antanas Sniečkus

Sniečkusin hauta ja muistomerkki Antakalnisin hautausmaalla. Antanas Sniečkus (7. tammikuuta 1903 – 22. tammikuuta 1974) oli liettualainen kommunisti ja ensimmäinen Liettuan kommunistisen puolueen ja Liettuan neuvostotasavallan pääsihteeri.

Uusi!!: Bolševikit ja Antanas Sniečkus · Katso lisää »

Antisemitismi

Ranskalainen vaalijuliste vuodelta 1889. Antisemitistinen ehdokas Adolphe Willette julistaa: ”Juutalaiset ovat meille vihamielinen erilainen rotu… Juutalaisuus on vihollinen!” Antisemitismi eli juutalaisvastaisuus tarkoittaa vihamielistä suhtautumista juutalaisiin joko heidän juutalaisen uskonsa tai kansallisuutensa vuoksi.

Uusi!!: Bolševikit ja Antisemitismi · Katso lisää »

Anton Denikin

Anton Denikin vuonna 1918. Anton Ivanovitš Denikin (16. joulukuuta (J: 4. joulukuuta) 1872 Wloclawek, Varsovan kuvernementti, Venäjä – 8. elokuuta 1947 Ann Arbor, Yhdysvallat) oli venäläinen kenraali, Venäjän sisällissodassa toimineen sadan tuhannen miehen Etelä-Venäjän valkoisen armeijan komentaja vuosina 1918–1919 ja lyhytikäisen Etelä-Venäjän johtaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Anton Denikin · Katso lisää »

Anton Uotinen

Anton Kaarlenpoika Uotinen (8. kesäkuuta 1886 – 27. marraskuuta 1937) oli rautatieläinen, suutari, pietarinsuomalainen bolševikki ja punakaartin päällikkö Suomen sisällissodassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Anton Uotinen · Katso lisää »

Antti Isotalo (jääkäri)

Antti Isotalo (13. tammikuuta 1895 Alahärmä – 17. maaliskuuta 1964 Seinäjoki) oli suomalainen jääkäriluutnantti, maanviljelijä ja kuuluisan puukkojunkkarin Antti Isotalon pojanpoika.

Uusi!!: Bolševikit ja Antti Isotalo (jääkäri) · Katso lisää »

Arbetaren (Ruotsi)

Arbetaren on vuonna 1922 perustettu ruotsalainen työväenlehti, jota julkaisee anarkosyndikalistinen SAC-ammattiliitto.

Uusi!!: Bolševikit ja Arbetaren (Ruotsi) · Katso lisää »

Arkadi Žyvotko

Arkadi Žyvotko (salanimiä: A. Puh’ovskyi, A. Puh’alskyi; 3. maaliskuuta 1890 Puhove, Voronežin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 1. kesäkuuta 1948 Aschaffenburg, Saksa) oli ukrainalainen historioitsija, opettaja, toimittaja ja kansalaisaktivisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Arkadi Žyvotko · Katso lisää »

Arkadi Jemeljanov

Arkadi Petrovitš Jemeljanov (1884 Novgorodin kuvernementti – 11. elokuuta 1906 Suomenlinna Hronos. Viitattu 23.3.2015.) oli Venäjän keisarillisen armeijan luutnantti, joka vuonna 1906 oli yksi Viaporin kapinan johtajista yhdessä Sergei Tsionin ja Jevgeni Kohanskin kanssa.

Uusi!!: Bolševikit ja Arkadi Jemeljanov · Katso lisää »

Arkkienkelin katedraali

Arkkienkelin katedraali on Moskovan Kremlissä oleva vuosina 1505-1508 rakennettu arkkienkeli Mikaelille pyhitetty kirkko.

Uusi!!: Bolševikit ja Arkkienkelin katedraali · Katso lisää »

Arno Almqvist

Arno Axel Almqvist (23. syyskuuta 1881 Pori – 5. maaliskuuta 1940 Mikkeli) oli suomalainen upseeri ja urheilija, joka osallistui vuoden 1912 kesäolympialaisten viisiotteluun.

Uusi!!: Bolševikit ja Arno Almqvist · Katso lisää »

Arthur Koestler

Arthur Koestler vuonna 1969. Arthur Koestler (5. syyskuuta 1905 Budapest – 3. maaliskuuta 1983 Lontoo) oli unkarilaissyntyinen toimittaja, kirjailija, kriitikko ja myöhemmässä vaiheessa parapsykologian harrastaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Arthur Koestler · Katso lisää »

Artjom Vesjolyi

Artjom Vesjolyi Artjom Vesjolyi (oikea nimi Nikolai Ivanovitš Kotškurov, Никола́й Ива́нович Кочку́ров; 29. syyskuuta 1899 Samara – 8. huhtikuuta 1938 Kommunarka) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Artjom Vesjolyi · Katso lisää »

Artjomovsk

Artjomovsk on kaupunki Krasnojarskin aluepiirin Kuraginon piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Artjomovsk · Katso lisää »

Artjomovski

Artjomovskin vaakuna. Artjomovski on kaupunki Sverdlovskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Artjomovski · Katso lisää »

Askold

''Askold'' ensimmäisessä maailmansodassa Askold oli Venäjän keisarikunnan laivaston saksalaisvalmisteinen panssarikansiristeilijä.

Uusi!!: Bolševikit ja Askold · Katso lisää »

Ateismi

Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.

Uusi!!: Bolševikit ja Ateismi · Katso lisää »

Ateismin historia

Tämä artikkeli käsittelee ateismin eli jumalattomuuden historiaa, joka on mahdollisesti yhtä vanha kuin jumalauskon eli teismin historia.

Uusi!!: Bolševikit ja Ateismin historia · Katso lisää »

August Wesley

August Anselm Wesley (synt. Wesslin, 3. elokuuta 1887 Tampere - mahd. 1942 Leningrad) oli suomalainen sanomalehtimies ja puoluetoimitsija, joka Suomen sisällissodan aikana toimi punakaartin yleisesikuntapäällikkönä.

Uusi!!: Bolševikit ja August Wesley · Katso lisää »

Aunuksen retkikunta

Aunuksen retki oli suomalaisten ja aunuslaisten vapaaehtoisten muodostaman Aunuksen Vapaaehtoisen Armeijan (AVA) yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Aunuksen retkikunta · Katso lisää »

Aurora (1900)

Aurora oli Venäjän keisarikunnan laivaston Pallada-luokan panssarikansiristeilijä, joka tuli kuuluisaksi osallisuudestaan lokakuun vallankumoukseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Aurora (1900) · Katso lisää »

Austromarxismi

Austromarxismi eli uusmarxilaisuus on sosialistinen suuntaus, joka 1800-luvun lopulta lähtien kehittyi Karl Kautskyn toisessa internationaalissa edustamaa kantaa seuraten.

Uusi!!: Bolševikit ja Austromarxismi · Katso lisää »

Avantgarde

''Suihkulähde'', 1917. Marcel Duchampia on pidetty 1900-luvun suurena avantgardistina. Avantgarde (ransk. sot. ja kuv. käytössä; avant ’edessä’, garde ’vartio’ > ’etuvartio, kärkijoukko’) viittaa ihmisiin tai teoksiin, jotka ovat kokeilevia ja rikkovat aikansa vakiintuneita suuntauksia.

Uusi!!: Bolševikit ja Avantgarde · Katso lisää »

Axel Weüdel

Axel Weüdel (alk. Pettersson, 1867 Kalmar – 1945 Minneapolis, Minnesota) oli ruotsalainen ammattiyhdistysmies ja sosialidemokraatti.

Uusi!!: Bolševikit ja Axel Weüdel · Katso lisää »

Ayaz İshaki

Muhammed Ayaz İshaki (Möxəmmətğayaz Ğiləcetdin ulı İsxaqi / İsxaqov,,; 10. helmikuuta 1878 Kazan, Venäjän keisarikunta − 22. heinäkuuta 1954 Ankara, Turkki) oli tataarien kansallisen liikkeen johtavia henkilöitä 1900-luvun alussa.

Uusi!!: Bolševikit ja Ayaz İshaki · Katso lisää »

Azalea-luokka

Azalea-luokka oli Britannian kuninkaallisen laivaston 12 aluksen muodostama miinanraivaajaluokka.

Uusi!!: Bolševikit ja Azalea-luokka · Katso lisää »

Azerbaidžanin historia

Azerbaidžan oli suurimman osan 1900-luvua Neuvostoliiton hallinnassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Azerbaidžanin historia · Katso lisää »

Azerbaidžanin kurdit

Azerbaidžanin kurdit ovat Azerbaidžanissa asuva kurdivähemmistö.

Uusi!!: Bolševikit ja Azerbaidžanin kurdit · Katso lisää »

Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta

Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Azerbaidžanin SNT (Azərbaycan Sovet Sosialist Respublikası, Azərbaycan SSR, AzSSR), käsitti nykyisen Azerbaidžanin alueen.

Uusi!!: Bolševikit ja Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Şəhit Əxmədiyev

Ahmadijev vuonna 1915. Şəhit Ğimadetdin ulı Əxmədiyev (Шәһит Гыймадетдин улы Әхмәдиев,; 29. joulukuuta 1888 Tšistopol – 12. elokuuta 1930 Kazan) oli tataarilainen kirjailija ja poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Şəhit Əxmədiyev · Katso lisää »

Şirvan

Şirvan (vuoteen 2008 saakka Əli-Bayramlı, ven. Али́-Байрамлы́, Ali-Bairamly) on kaupunki Azerbaidžanissa Širvanin alangolla.

Uusi!!: Bolševikit ja Şirvan · Katso lisää »

Štefan Tiso

Štefan Tiso vuonna 1944. Štefan Tiso (18. lokakuuta 1897 Nagybicse, Itävalta-Unkari – 28. maaliskuuta 1959 Mirov, Tšekkoslovakia) oli slovakialainen poliitikko ja oikeustieteilijä.

Uusi!!: Bolševikit ja Štefan Tiso · Katso lisää »

Bakinski rabotši

Lehden etusivu marraskuussa 2023. Bakinski rabotši (”Bakun työläinen”) on Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa ilmestyvä venäjänkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Bakinski rabotši · Katso lisää »

Baltian Landeswehr

Baltian Landeswehr, joka toimi 7.

Uusi!!: Bolševikit ja Baltian Landeswehr · Katso lisää »

Balttipataljoona

Viron vapaussodan aikainen balttipataljoonan komentaja, eversti Constantin von Weiss Balttipataljoona oli balttiansaksalaisista muodostettu Viron vapaussodan aikainen sotilasyksikkö, joka kuului virolaisiin joukkoihin ja taisteli puna-armeijaa vastaan vuosina 1918–1920.

Uusi!!: Bolševikit ja Balttipataljoona · Katso lisää »

Balvi

Balvi on kaupunki Itä-Latviassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Balvi · Katso lisää »

Berdi Kerbabaýew

Berdi Kerbabaýew vuonna 1959. Berdi Kerbabaýew (15. maaliskuuta 1894 nykyisen Turkmenistanin Ahalin maakunnan Kouki-Zerenin kylä – 1974 Ašgabat) oli turkmenistanilainen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Berdi Kerbabaýew · Katso lisää »

Biškek

Biškek on Kirgisian pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.

Uusi!!: Bolševikit ja Biškek · Katso lisää »

Birževyje vedomosti

''Birževyje vedomostin'' iltapainoksen etusivu vuodelta 1904. Birževyje vedomosti (suomeksi ”Pörssiuutiset”) -nimisiä sanomalehtiä on Venäjällä ilmestynyt useita.

Uusi!!: Bolševikit ja Birževyje vedomosti · Katso lisää »

Bogatyr (1901)

Bogatyr oli Saksassa vuonna 1903 valmistunut Venäjän keisarikunnan laivaston Bogatyr-luokan panssarikansiristeilijä, joka nimettiin myyttisen keskiaikaisen sankarihahmon Bogatyrin mukaan.

Uusi!!: Bolševikit ja Bogatyr (1901) · Katso lisää »

Bolševikki lähtee kotoaan

Hyvästely tai Bolševikki lähtee kotoaan (tai Большевик уходит из дома) on neuvostoliittolainen laulu vuodelta 1918.

Uusi!!: Bolševikit ja Bolševikki lähtee kotoaan · Katso lisää »

Bolševikkien kansallisuuspolitiikka

Bolševikkien kansallisuuspolitiikka merkitsi vastausta kritiikkiin siitä, että Venäjän keisarikunta oli ”kansojen vankila”.

Uusi!!: Bolševikit ja Bolševikkien kansallisuuspolitiikka · Katso lisää »

Bolesław Wieniawa-Długoszowski

Bolesław Wieniawa-Długoszowski (22. heinäkuuta 1881 – 28. kesäkuuta 1942) oli puolalainen kenraali ja diplomaatti.

Uusi!!: Bolševikit ja Bolesław Wieniawa-Długoszowski · Katso lisää »

Boris Šapošnikov

Boris Šapošnikov Boris Mihailovitš Šapošnikov (8. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1882 Zlatoust - 26. maaliskuuta 1945 Moskova) oli Neuvostoliiton marsalkka.

Uusi!!: Bolševikit ja Boris Šapošnikov · Katso lisää »

Boris Žemtšužin

Boris Aleksejevitš Žemtšužin (11. tammikuuta 1897 Pähkinälinna – 9. toukokuuta 1918 Helsinki) oli venäläinen bolševikki, joka toimi Suomessa Neuvosto-Venäjän laivastokomissaarina.

Uusi!!: Bolševikit ja Boris Žemtšužin · Katso lisää »

Boris Kustodijev

Boris Kustodijev, ''Omakuva'', 1912. Boris Mihailovitš Kustodijev (7. maaliskuuta (J: 23. helmikuuta) 1878 Astrahan – 28. toukokuuta 1927 Leningrad) oli venäläinen taidemaalari.

Uusi!!: Bolševikit ja Boris Kustodijev · Katso lisää »

Boris Nolde

Boris Emmanuilovitš Nolde (27. joulukuuta 1876 (J: 8. tammikuuta 1877) Pietari — 28. toukokuuta 1948 Lausanne, Sveitsi) oli venäläinen paroni, juristi, kansainvälisen oikeuden asiantuntija ja venäläinen historioitsija.

Uusi!!: Bolševikit ja Boris Nolde · Katso lisää »

Boris Rybkin

Boris Rybkin Boris Arkadjevitš Rybkin (19. kesäkuuta 1899 Novovitebsk, Jekaterinoslavin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 27. marraskuuta 1947 Praha, Tšekkoslovakia) oli neuvostoliittolainen NKVD:n virkamies.

Uusi!!: Bolševikit ja Boris Rybkin · Katso lisää »

Boris Savinkov

Boris Viktorovitš Savinkov (kirjallinen salanimi V. Ropšin, В. Ро́пшин; 31. tammikuuta (J: 19. tammikuuta) 1879 Harkova – 7. toukokuuta 1925 Moskova) oli venäläinen sosialistivallankumouksellinen, kirjailija, väliaikaisen hallituksen jäsen sekä yksi bolševikkien vastaisen taistelun ja valkoisten emigranttien johtajista.

Uusi!!: Bolševikit ja Boris Savinkov · Katso lisää »

Borotbistit

Borotbistit eli Ukrainan sosialistiset kumoukselliset borotbistit (kommunistit) oli Ukrainan sosialistisen vallankumouspuolueen (UPSR) vasemmistolainen ryhmä.

Uusi!!: Bolševikit ja Borotbistit · Katso lisää »

Brest-Litovskin rauha

Brest-Litovskin rauha oli 3.

Uusi!!: Bolševikit ja Brest-Litovskin rauha · Katso lisää »

Brita Polttila

Brita Aleksandra Elinor Polttila-Turtiainen (vuoteen 1936 Ilván; Yleisradio 11.11.2008.) oli suomalainen kirjailija, runoilija, kääntäjä, toimittaja ja kriitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Brita Polttila · Katso lisää »

Buharan kaanikunta

Buharan kaanikunta tai Buharan emiirikunta oli valtio Keski-Aasiassa, nykyisten Uzbekistanin, Turkmenistanin ja Tadžikistanin valtioiden alueilla.

Uusi!!: Bolševikit ja Buharan kaanikunta · Katso lisää »

Cajanderin III hallitus

Cajanderin III hallitus oli Suomen tasavallan 22.

Uusi!!: Bolševikit ja Cajanderin III hallitus · Katso lisää »

Carl Alfthan

Carl Johan Woldemar Alfthan (Vladimir Aleksejevitš Alftan; 29. huhtikuuta 1860 Bežetsk, Tverin kuvernementti, Venäjä – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) Grwar.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Carl Alfthan · Katso lisää »

Cīņa

Lehden nimiö vuonna 1986. Cīņa (”Taistelu”) oli vuosina 1904–1991 ilmestynyt latviankielinen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Cīņa · Katso lisää »

Christian Rakovski

Christian Rakovski 1920-luvun alussa. Christian Rakovski (oik. Stantšev, Станчев; 13. elokuuta (J: 1. elokuuta) 1873 Gradets, Bulgaria – 11. syyskuuta 1941 lähellä Orjolia, Neuvostoliitto)John Simkin: Spartacus Educational.

Uusi!!: Bolševikit ja Christian Rakovski · Katso lisää »

Clara Zetkin

Clara Zetkin noin vuonna 1890. Clara Josephine Zetkin (o.s. Eissner; 5. heinäkuuta 1857 Wiederau, Saksi – 20. kesäkuuta 1933 Arhangelskoje, Neuvostoliitto) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Bolševikit ja Clara Zetkin · Katso lisää »

Claude Jade

Claude Jade, oik.

Uusi!!: Bolševikit ja Claude Jade · Katso lisää »

Clemens von Galen

Clemens von Galen pienoiskuva Clemens August Graf von Galen (16. maaliskuuta 1878 Dinklage, Oldenburgin Münsterinmaa – 22. maaliskuuta 1946 Münster, Westfalen) oli toisen maailmansodan aikana Münsterin katolinen piispa Saksassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Clemens von Galen · Katso lisää »

Compiègnen aselepo

Compiègnen aselevon solmimista esittävä Maurice Pillard Verneuilin maalaus. Kuvassa vasemmalta saksalainen amiraali Ernst Wanslelow, kreivi Alfred von Oberndorff, kenraali Detlof von Winterfeldt, brittiläinen kommodori Jack Marriot, Saksan valtuuskunnan puheenjohtaja Matthias Erzberger, brittiläinen vara-amiraali George Hope, laivastoamiraali Rosslyn Wemyss, Ranskan marsalkka Ferdinand Foch ja kenraali Maxime Weygand. Compiègnen aselepo oli 11. marraskuuta 1918 ympärysvaltojen ja Saksan välillä solmittu aseleposopimus, joka päätti ensimmäisen maailmansodan.

Uusi!!: Bolševikit ja Compiègnen aselepo · Katso lisää »

Dagmar Neovius

Dagmar Louisa Charlotta Neovius (21. toukokuuta 1867 Moskova – 27. heinäkuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) ensimmäinen naiskansanedustaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Dagmar Neovius · Katso lisää »

Dahadajevin piiri

Dahadajevin piiri Dagestanin kartalla. Dahadajevin piiri (dargiksi Дахадаевла район, Dahadajevla raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Dahadajevin piiri · Katso lisää »

Damdiny Sühbaatar

Sühbaatar noin vuosina 1920–1922. Sühbaatar mongolialaisessa postimerkissä vuonna 1932. Damdiny Sühbaatar, 2. helmikuuta 1893 – 22. helmikuuta 1923 Urga) oli mongolialainen itsenäisyys- ja vallankumoustaistelija sekä kommunistisen Mongolian kansan vallankumouspuolueen johtaja. Häntä pidetään Mongoliassa sankarina ja yhtenä valtion perustajista. Sühbaatarin syntyessä Mongolia kuului Qing-dynastian Kiinaan. Nuorena hän työskenteli maataloustöissä ja opiskeli mongolian kieltä ja aritmetiikkaa. Qing-dynastian kaaduttua vuonna 1911 Mongolia itsenäistyi ja sen johtoon nousi Bogd-kaani. Sühbaatar liittyi maan armeijaan seuraavana vuonna. Hän menestyi koulutuksessa ja siirtyi lopulta hallinnollisiin tehtäviin vuonna 1918. Kiinalaiset kuitenkin palasivat Mongoliaan ja vaativat maan hallitusta eroamaan; heidän vaatimuksiinsa suostuttiin ja armeija hajotettiin, jolloin Sühbaatar joutui työttömäksi. Hän oli kuitenkin perustanut vuonna 1919 nationalistisen Dzüünharaa-ryhmän, joka liittyi toiseen, Horloogijn Tšoibalsanin johtamaan ryhmittymään vuonna 1920 ja otti yhteyttä venäläisiin vallankumouksellisiin. Ryhmästä muodostettiin Mongolian kansan vallankumouspuolue, joka pyysi apua bolševikeilta. Roman von Ungern-Sternbergin johtamat bolševikkien vastaiset joukot miehittivät osia Mongoliasta. Sühbaatar nousi helmikuussa 1921 uuden Mongolian kansanarmeijan johtoon ja hyökkäsi onnistuneesti venäläisiä ja kiinalaisia joukkoja vastaan. Urga vallattiin heinäkuussa 1921, ja myöhemmin samana vuonna Sühbaatar vieraili Moskovassa tavatakseen Leninin. Hänestä tehtiin maan uuden hallituksen sotaministeri. Hän kuitenkin kuoli sairauteen vain muutamaa vuotta myöhemmin helmikuussa 1923.

Uusi!!: Bolševikit ja Damdiny Sühbaatar · Katso lisää »

David Rjazanov

David Rjazanov noin vuonna 1923. David Borisovitš Rjazanov (synt. Goldendach; 10. maaliskuuta 1870 Odessa, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1938 Neuvostoliitto) Spartacus Educational.

Uusi!!: Bolševikit ja David Rjazanov · Katso lisää »

Defaitismi

Ranskalaisia sotavankeja 1940. Defaitismi on termi, joka tarkoittaa tappion hyväksymistä ilman taistelua tai tahtoa taistelemiseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Defaitismi · Katso lisää »

Dekabristikapina

Dekabristikapina on jälkimaailman antama nimitys Pietarissa ja Venäjän keisarikunnan eteläosissa 14.

Uusi!!: Bolševikit ja Dekabristikapina · Katso lisää »

Demidov (kaupunki)

Demidov on kaupunki Smolenskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Demidov (kaupunki) · Katso lisää »

Demjan Bednyi

Demjan Bednyi. Demjan Bednyi (oikealta nimeltään Jefim Aleksejevitš Pridvorov, Ефи́м Алексе́евич Придво́ров; 13. huhtikuuta (J: 1. huhtikuuta) 1883 H’ersonin läänin Gubovkan kylä – 25. toukokuuta 1945 Moskova) oli venäläinen neuvostorunoilija.

Uusi!!: Bolševikit ja Demjan Bednyi · Katso lisää »

Detskaja literatura

Detskaja literatura on suuri neuvostoliitolais-venäläinen kirjankustantamo.

Uusi!!: Bolševikit ja Detskaja literatura · Katso lisää »

Dmitri Šostakovitš

Dmitri Dmitrijevitš Šostakovitš (25. syyskuuta (J: 12. syyskuuta) 1906 Pietari, Venäjän keisarikunta – 9. elokuuta 1975 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli venäläinen säveltäjä.

Uusi!!: Bolševikit ja Dmitri Šostakovitš · Katso lisää »

Dmitri Manuilski

Piirros Dmitri Manuilskista. Dmitri Zaharovitš Manuilski (3. lokakuuta (J: 21. syyskuuta) 1883 Svjatets, Volynian kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 22. helmikuuta 1959 Kiova, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliitto) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Dmitri Manuilski · Katso lisää »

Dmitri Merežkovski

Dmitri Sergejevitš Merežkovski (14. elokuuta (J: 2. elokuuta) 1865 Pietari – 9. joulukuuta 1941 Pariisi) oli venäläinen kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Dmitri Merežkovski · Katso lisää »

Dmitri Sederholm

Dmitri Sederholm (vallankumouksen jälkeen Седерхольм; 1869 Kertš, Taurian kuvernementti – 1920 Moskova) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalaissyntyinen kenraalimajuri.

Uusi!!: Bolševikit ja Dmitri Sederholm · Katso lisää »

Dmytro Dorošenko

Dmytro Ivanovytš Dorošenko (8. huhtikuuta 1882 – 19. maaliskuuta 1951) oli ukrainalainen historioitsija ja poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Dmytro Dorošenko · Katso lisää »

Donin neuvostotasavalta

Donin neuvostotasavalta (ven. Донская советская республика) oli lyhytikäinen Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan neuvostotasavalta vuoden 1918 maaliskuusta toukokuuhun.

Uusi!!: Bolševikit ja Donin neuvostotasavalta · Katso lisää »

Donin tasavalta

Donin tasavalta (venäjäksi: Донская Республика) oli Etelä-Venäjän asevoimien muodostama itsenäiseksi julistautunut bolševikkivastainen valtio Donin kasakoiden alueella.

Uusi!!: Bolševikit ja Donin tasavalta · Katso lisää »

Dzeržinski

Dzeržinski voi tarkoittaa muun muassa seuraavia.

Uusi!!: Bolševikit ja Dzeržinski · Katso lisää »

Eino Rahja

Eino Einari Rahja (7. heinäkuuta 1885 Kronstadt – 26. huhtikuuta 1936 Leningrad) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja puna-armeijan upseeri, joka 1920–1930-luvuilla tunnettiin Suomen kommunistisen puolueen johdon ankarana kriitikkona ja Otto Wille Kuusisen vastustajana.

Uusi!!: Bolševikit ja Eino Rahja · Katso lisää »

El Lisitski

Lazar Markovitš Lisitski (22. marraskuuta (J: 10. marraskuuta) 1890 Potšinok – 30. joulukuuta 1941 Moskova), joka tunnetaan myös nimellä El Lisitski, oli venäläinen taiteilija, suunnittelija, opettaja, valokuvaaja, typografi, poleemikko ja arkkitehti.

Uusi!!: Bolševikit ja El Lisitski · Katso lisää »

Elisabet II

Elisabet II (Elizabeth Alexandra Mary, 21. huhtikuuta 1926 Mayfair, Lontoo – 8. syyskuuta 2022 Balmoralin linna, Aberdeenshire, Skotlanti) oli Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar vuodesta 1952 kuolemaansa saakka ja lisäksi 14 muun Kansainyhteisömaan valtionpäämies, muun muassa Australian, Kanadan ja Uuden-Seelannin kuningatar.

Uusi!!: Bolševikit ja Elisabet II · Katso lisää »

Elisabet Saksi-Altenburg

Suuriruhtinatar Elisabet Mavrikijevna Saksi-Altenburg-Romanova (Jelizaveta Mavrikijevna; alun perin) (25. tammikuuta 1865 Meiningen, Saksi-Meiningen – 24. maaliskuuta 1927 Leipzig, Saksi) oli suuriruhtinas Konstantin Konstantinovitš Romanovin saksalaissyntyinen puoliso.

Uusi!!: Bolševikit ja Elisabet Saksi-Altenburg · Katso lisää »

Ellisif Wessel

Ellisif Rannveig Wessel (o.s. Müller, 14. heinäkuuta 1866 Gausdal – 28. marraskuuta 1949 Kirkkoniemi) oli norjalainen ammattiyhdistysvaikuttaja, toimittaja ja valokuvaaja, joka oli yksi Finnmarkin työväenliikkeen pioneereista.

Uusi!!: Bolševikit ja Ellisif Wessel · Katso lisää »

Elokuun kansannousu

Elokuun kansannousu oli epäonnistunut kansannousu neuvostohallintoa vastaan Georgian SNT:ssä elokuun lopusta syyskuun alkuun vuonna 1924.

Uusi!!: Bolševikit ja Elokuun kansannousu · Katso lisää »

Emanuel Nobel

Emanuel Nobel Emanuel Nobel (10. kesäkuuta 1859 – 31. toukokuuta 1932) oli ruotsalais-venäläinen teollisuusmies, joka johti Bakussa toiminutta Branobel-öljy-yhtiötä.

Uusi!!: Bolševikit ja Emanuel Nobel · Katso lisää »

Emīlija Benjamiņa

Emīlija Benjamiņa (10. syyskuuta 1881 Riika – 23. syyskuuta 1941 Solikamsk) oli latvialainen sanomalehtien kustantaja ja tehtailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Emīlija Benjamiņa · Katso lisää »

Emba

Emba on Kazakstanissa, Ustjurtin laakion läpi virtaava 712 kilometriä pitkä joki.

Uusi!!: Bolševikit ja Emba · Katso lisää »

Emil Kalske

Emil (Eemeli) Yrjönpoika Kalske (ent. Lamberg,; 20. maaliskuuta 1888 Pietari, Venäjän keisarikunta – 14. tammikuuta 1938 Petroskoi, Neuvostoliitto)Mirko Harjula: Suomalaiset Venäjän sisällissodassa 1917–1922, s. 99, 139, 211, 483.

Uusi!!: Bolševikit ja Emil Kalske · Katso lisää »

Enki Bilal

Bilal vuonna 2010 Enki Bilal (oik. Enes Bilalović, s. 10. heinäkuuta 1951 Belgrad, Jugoslavia) on ranskalainen sarjakuvataiteilija, elokuvaohjaaja ja lavastaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Enki Bilal · Katso lisää »

Ensimmäinen maailmansota

alt.

Uusi!!: Bolševikit ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »

Ernest Pingoud

Ernest Pingoud (14. lokakuuta 1887 Pietari – 1. kesäkuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, musiikkikirjailija ja intendentti, jonka äidinkieli oli saksa.

Uusi!!: Bolševikit ja Ernest Pingoud · Katso lisää »

Ernst August Raddatz

Ernst August Raddatz (30. kesäkuuta 1868 Helsinki – 6. maaliskuuta 1918 Ladožskaja, Kubanin alue) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa kenraaliluutnantiksi kohonnut suomalainen sotilas.

Uusi!!: Bolševikit ja Ernst August Raddatz · Katso lisää »

Ernst Reuter

Ernst Reuter vuonna 1958 julkaistussa länsisaksalaisessa postimerkissä. Ernst Reuter (29. heinäkuuta 1889 Apenrade – 30. syyskuuta 1953 Länsi-Berliini) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Bolševikit ja Ernst Reuter · Katso lisää »

Ernst Tandefelt

Ernst Tandefelt Knut Ernst Robert Tandefelt (10. maaliskuuta 1876 Sysmä – 3. toukokuuta 1948, Nikkilä, Sipoo) oli suomalainen aatelismies, liikemies ja aktivisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Ernst Tandefelt · Katso lisää »

Espanjan sisällissota

Espanjan sisällissota käytiin vuosina 1936–1939 vapailla vaaleilla valitun Espanjan toisen tasavallan hallituksen (republicanos) ja kenraali Francisco Francon johtamien kansallismielisten (nacionalistas) kapinallisten välillä.

Uusi!!: Bolševikit ja Espanjan sisällissota · Katso lisää »

Espoon historia

kuninkaankartanoa. Espoon historia alkoi jo kivikaudella, jolloin asutus sijoittui merenpinnan korkeuden vuoksi pohjoiseen Nuuksion alueelle.

Uusi!!: Bolševikit ja Espoon historia · Katso lisää »

Etelä-Ossetia

Etelä-Ossetia on alue Kaukasiassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Etelä-Ossetia · Katso lisää »

Etelä-Venäjä

Etelä-Venäjä oli kansainvälisesti tunnustamaton lyhytikäinen valtiomuodostelma Venäjän sisällissodan aikana maan etelälaidalla 1919–1920.

Uusi!!: Bolševikit ja Etelä-Venäjä · Katso lisää »

Etelä-Venäjän armeija

Venäläiset valkoiset armeijat, kansalliset armeijat ja interventiojoukot Etelä-Venäjän armeija oli yksi Venäjän valkoisista armeijoista, jotka edustivat Venäjän väliaikaista hallitusta ja taistelivat bolševikkeja, Ukrainan itsenäisyysliikettä ja saksalaisia vastaan.

Uusi!!: Bolševikit ja Etelä-Venäjän armeija · Katso lisää »

Faina Kaplan

Faina (Fanni) Jefimovna Kaplan (tunnetaan myös nimellä Dora Kaplan) (10. helmikuuta 1890 Volynia (Ukraina) – 3. syyskuuta 1918 Moskova) oli venäläinen sosialistivallankumouksellinen, joka yritti murhata Vladimir Leninin 30.

Uusi!!: Bolševikit ja Faina Kaplan · Katso lisää »

Fania Baron

Fania Baron. Fania Anisimovna Baron (synt. Freida Greck, Yhdysvalloissa Fanny Grefenson, 1887 Vilna – 29. syyskuuta 1921 Moskova) oli venäläinen vallankumouksellinen anarkisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Fania Baron · Katso lisää »

Fanni Luukkonen

Fanni Luukkonen. Fanni Luukkonen (13. maaliskuuta 1882 Helsinki – 27. lokakuuta 1947 Helsinki) oli Lotta Svärd -järjestön pitkäaikainen johtaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Fanni Luukkonen · Katso lisää »

Feliks Dzeržinski

Feliks Dzeržinski vuonna 1918. Feliks Edmundovitš Dzeržinski (puolalaisittain Feliks Dzierżyński, 11. syyskuuta (J: 30. elokuuta) 1877 – 20. heinäkuuta 1926) oli bolševikkivallankumouksellinen, joka perusti salaisen poliisin Tšekan.

Uusi!!: Bolševikit ja Feliks Dzeržinski · Katso lisää »

Ferdinand T. Kettunen

Ferdinand Teodor Kettunen (18. tammikuuta 1889 – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli suomalainen kommunisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Ferdinand T. Kettunen · Katso lisää »

Ferdynand Ossendowski

Ferdynand Antoni Ossendowski (27. toukokuuta 1876 Ludza, Vitebskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta - 3. tammikuuta 1945 Grodzisk Mazowieck, Masovia, Puola) oli puolalainen kirjailija, tutkimusmatkailija, yliopistoprofessori ja antikommunistinen aktivisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Ferdynand Ossendowski · Katso lisää »

Finnish Labour Temple

Finnish Labour Temple on Kanadassa Ontarion provinssin Thunder Bayssä sijaitseva kanadansuomalainen kulttuurikeskus.

Uusi!!: Bolševikit ja Finnish Labour Temple · Katso lisää »

Fjodor Šaljapin

Boris Kustodijev: ''Fjodor Šaljapin'', 1921. Fjodor Šaljapin (kyrill., 13. helmikuuta (vanhaa lukua 1. helmikuuta) 1873 Kazan – 12. huhtikuuta 1938 Pariisi) oli venäläinen bassolaulaja ja oopperatähti.

Uusi!!: Bolševikit ja Fjodor Šaljapin · Katso lisää »

Fjodor Dan

Dan vuonna 1906. Fjodor Iljitš Dan (oikea nimi Fjodor Iljitš Gurvitš,; 19. lokakuuta 1871 Pietari, Venäjän keisarikunta – 22. tammikuuta 1947 New York, Yhdysvallat) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Fjodor Dan · Katso lisää »

Fjodor Gladkov

Fjodor Gladkov neuvostoliittolaisessa postimerkissä. Fjodor Vasiljevitš Gladkov; (21. kesäkuuta (J: 9. kesäkuuta) 1883 Tšernavkan kylä, Saratovin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 20. joulukuuta 1958 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Fjodor Gladkov · Katso lisää »

Fjodor Raskolnikov

Fjodor Fjodorovitš Raskolnikov (oikea nimi Fjodor Iljin; 9. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1892 Pietari, Venäjän keisarikunta – 12. syyskuuta 1939 Nizza, Ranska) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Fjodor Raskolnikov · Katso lisää »

Fjodor Sergejev

Fjodor Sergejev (Artjom). Ivan Kavaleridzen suunnittelema Artjomin muistomerkki Svjatohirskissa. Fjodor Andrejevitš Sergejev, puoluenimeltään Artjom (19. maaliskuuta (J: 7. maaliskuuta) 1883 Kurskin läänin Fatežin kihlakunnan Glebovon kylä – 24. heinäkuuta 1921) oli venäläinen bolševikkijohtaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Fjodor Sergejev · Katso lisää »

Franz Albert Seyn

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn, (8. elokuuta 1862 Vitebsk, Venäjän keisarikunta – 1918 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi. Hänet syrjäytettiin ja vangittiin välittömästi helmikuun vallankumouksen 1917 jälkeen.

Uusi!!: Bolševikit ja Franz Albert Seyn · Katso lisää »

Friedrich Georg Wilhelm von Struve

Tähtitieteilijä Wilhelm von Struve. Friedrich Georg Wilhelm von Struve (15. huhtikuuta 1793 Altona, Holsteinin herttuakunta – 23. marraskuuta (J: 11. marraskuuta) 1864 Pietari) oli saksalaissyntyinen venäläinen tähtitieteilijä maineikkaasta tähtitieteilijöiden suvusta.

Uusi!!: Bolševikit ja Friedrich Georg Wilhelm von Struve · Katso lisää »

Friedrich von Maydell

Friedrich (Frederich) Karl Viktor von Maydell-Felks (s. 10. lokakuuta 1899) oli venäläissyntyinen paroni sekä Suomessa ja Saksassa toiminut elokavaohjaaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Friedrich von Maydell · Katso lisää »

Fritz Platten

Fritz Platten noin vuonna 1930. Friedrich (Fritz) Platten (8. heinäkuuta 1883 Tablat (nyk. osa St. Gallenia), Sveitsi – 22. huhtikuuta 1942 Lipovo, lähellä Arkangelia, Neuvostoliitto) Historisches Lexikon der Schweiz.

Uusi!!: Bolševikit ja Fritz Platten · Katso lisää »

Frunzen sotilasakatemia

Frunzen sotilasakatemian päärakennus. Kuva vuodelta 2010. Frunzen sotilasakatemia oli Moskovassa sijainnut Neuvostoliiton sotakorkeakoulu, joka toimi vuosina 1925–1998.

Uusi!!: Bolševikit ja Frunzen sotilasakatemia · Katso lisää »

Galitsian sosialistinen neuvostotasavalta

Galitsian sosialistinen neuvostotasavalta oli lyhytikäinen neuvostotasavalta Itä-Galitsian Podoliassa Puolan–Neuvosto-Venäjän sodan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Galitsian sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Gavriil Konstantinovitš Romanov

Gavriil Konstantinovitš Romanov Gavriil Konstantinovitš Romanov (15. heinäkuuta 1887 – 28. helmikuuta 1955) oli venäläinen aatelismies ja suuriruhtinas Konstantin Konstantinovitš Romanovin (Venäjän keisari Nikolai I:n pojanpoika) toiseksi vanhin poika.

Uusi!!: Bolševikit ja Gavriil Konstantinovitš Romanov · Katso lisää »

Georg Elfvengren

Georg (Yrjö) Vilhelm Elfvengren (8. syyskuuta 1889 HaminaMainio 2015, 62 – 10. kesäkuuta 1927 Moskova, Neuvostoliitto) oli suomalainen everstiluutnantti, joka palveli Venäjän armeijassa ja osallistui komentajana Suomen sisällissotaan, heimosotiin Inkerissä sekä Venäjän sisällissotaan valkoisten armeijoiden puolella.

Uusi!!: Bolševikit ja Georg Elfvengren · Katso lisää »

Georg Meri

Georg-Peeter Meri (8. lokakuuta 1900 Koltšanovo, Uuden-Laatokan kihlakunta, Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 10. kesäkuuta 1983 Tallinna, Viron SNT, Neuvostoliitto) oli virolainen diplomaatti, kirjallisuustieteilijä ja kääntäjä.

Uusi!!: Bolševikit ja Georg Meri · Katso lisää »

Georg Peter Falck

Georg Peter Falck (15. tammikuuta 1862 Pietari – 31. heinäkuuta 1919 Pietari) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Bolševikit ja Georg Peter Falck · Katso lisää »

George Lincoln Rockwell

George Lincoln Rockwell (9. maaliskuuta 1918 – 25. elokuuta 1967) oli American Nazi Party -puolueen perustaja ja johtaja, ja kenties merkittävin yhdysvaltalainen uusnatsijohtaja.

Uusi!!: Bolševikit ja George Lincoln Rockwell · Katso lisää »

Georges Sorel

Georges Sorel. Georges Eugène Sorel (2. marraskuuta 1847 Cherbourg – 29. elokuuta 1922 Boulogne-Billancourt) oli ranskalainen filosofi ja politiikan teoreetikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Georges Sorel · Katso lisää »

Georgi Žukov

Georgi Konstantinovitš Žukov (1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1896 Strelkovka –18. kesäkuuta 1974 Moskova) oli Neuvostoliiton marsalkka ja tärkein Neuvostoliiton komentaja toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Georgi Žukov · Katso lisää »

Georgi Gapon

Georgi Apollonovitš Gapon (17. helmikuuta (J: 5. helmikuuta) 1870 Pultavan läänin Belikin kylä – 10. huhtikuuta (J: 28. maaliskuuta) 1906 Ozerki Pietarin lähellä) oli venäläinen ortodoksipappi, kristillisen Sobranije russkih fabritšno-zavodskih rabotših Sankt-Peterburga -ammattiliiton johtaja ja Pietarin verisunnuntaina tunnetun mielenosoituksen järjestäjä tammikuussa 1905.

Uusi!!: Bolševikit ja Georgi Gapon · Katso lisää »

Georgi Pjatakov

Georgi Pjatakov vuonna 1919. Georgi (Juri) Leonidovitš Pjatakov (18. elokuuta (J: 6. elokuuta) 1890 Tšerkassyn kihlakunta, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 30. tammikuuta tai 1. helmikuuta 1937 Moskova, Neuvostoliitto) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Georgi Pjatakov · Katso lisää »

Georgi Plehanov

Georgi Plehanov Georgi Valentinovitš Plehanov (11. joulukuuta (J: 29. marraskuuta) 1856 Gudalovka, Lipetskin alue – 30. toukokuuta (J: 17. toukokuuta) 1918 Terijoki, Suomi) oli venäläinen vallankumouksellinen ja marxilaisuuden teoreetikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Georgi Plehanov · Katso lisää »

Georgi Tšitšerin

Georgi (Juri) Vasiljevitš Tšitšerin (24. marraskuuta (J: 12. marraskuuta) 1872, Karaulin kartano, Tambovin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 7. heinäkuuta 1936, Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen vallankumouksellinen sekä neuvostoliittolainen diplomaatti ja poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton ulkoministerinä vuosina 1918–1930.

Uusi!!: Bolševikit ja Georgi Tšitšerin · Katso lisää »

Georgia

Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla.

Uusi!!: Bolševikit ja Georgia · Katso lisää »

Georgian historia

Tämä artikkeli käsittelee Georgian historiaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Georgian historia · Katso lisää »

Georgian perustuslaillinen kokous

Georgian perustuslaillinen kokous oli Georgian demokraattisen tasavallan lakiasäätävä elin.

Uusi!!: Bolševikit ja Georgian perustuslaillinen kokous · Katso lisää »

Georgianjuutalaiset

Georgianjuutalaiset ovat Georgiassa asunut, georgian kieltä puhuva juutalaisryhmä.

Uusi!!: Bolševikit ja Georgianjuutalaiset · Katso lisää »

Gerda Taro

Gerda Taro (alk. Gerta Pohorylle; 1. elokuuta 1910 Stuttgart, Saksan keisarikunta – 26. heinäkuuta 1937 San Lorenzo de El Escorial, Espanja) oli saksalainen valokuvaaja ja Robert Capan yhteistyökumppani.

Uusi!!: Bolševikit ja Gerda Taro · Katso lisää »

Giorgio Perlasca

Giorgio Perlascan muistomerkki Budapestissä. Giorgio (Jorge) Perlasca (31. tammikuuta 1910 Como – 15. elokuuta 1992 Padova) oli italialainen liikemies ja fasistipuolueen jäsen, joka esiintyi toisen maailmansodan aikana espanjalaisena diplomaattina Budapestissa ja onnistui pelastamaan yli viiden tuhannen juutalaisen hengen.

Uusi!!: Bolševikit ja Giorgio Perlasca · Katso lisää »

Gleb Kržižanovski

Gleb Kržižanovski. Gleb Maksimilianovitš Kržižanovski (24. tammikuuta (J: 12. tammikuuta) 1872 Samara, Venäjän keisarikunta – 31. maaliskuuta 1959 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen vallankumouksellinen ja neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Gleb Kržižanovski · Katso lisää »

Goranboy

Goranboy on kaupunki Azerbaidžanissa.

Uusi!!: Bolševikit ja Goranboy · Katso lisää »

Grigori Petrovski

Grigori Ivanovitš Petrovski (4. helmikuuta (J: 23. tammikuuta) 1878 Petšenihy – 9. tammikuuta 1958 Moskova) oli ukrainalaissyntyinen poliitikko Neuvostoliitossa.

Uusi!!: Bolševikit ja Grigori Petrovski · Katso lisää »

Grigori Semjonov

Grigori Semjonov Grigori Mihailovitš Semjonov (25. syyskuuta (J: 13. syyskuuta) 1890 Kuranža – 30. elokuuta 1946 Moskova) oli venäläinen kenraaliluutnantti, kasakkapäällikkö ja valkoisen armeijan komentaja Venäjän sisällissodassa Taka-Baikaliassa ja lähialueilla vuosina 1917–1920.

Uusi!!: Bolševikit ja Grigori Semjonov · Katso lisää »

Grigori Sokolnikov

Grigori Sokolnikov. Grigori Jakovlevitš Sokolnikov (oikea nimi Girš Jankelevitš Briliant; 15. elokuuta (J: 3. elokuuta) 1888 Romny, Pultavan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. toukokuuta 1939 Verhneuralsk, Tšeljabinskin alue, Neuvostoliitto) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Grigori Sokolnikov · Katso lisää »

Grigori Vereštšagin

Grigori Jegorovitš Vereštšagin (11. lokakuuta 1851 – 27. elokuuta 1930) oli ensimmäinen udmurttilainen runoilija, proosakirjailija ja dramaturgi.

Uusi!!: Bolševikit ja Grigori Vereštšagin · Katso lisää »

Grigori Zinovjev

Grigori Zinovjev puhumassa vuonna 1920. Grigori Jevsejevitš Zinovjev (oikea nimi Ovsei-Geršon Aronovitš Radomyslski,; tunnettu myös nimellä Hirsch Apfelbaum; 23. syyskuuta (J: 11. syyskuuta) 1883 Jelisavetgrad, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Bolševikit ja Grigori Zinovjev · Katso lisää »

Gustaf Eklundh

Gustaf Woldemar Eklundh (18. marraskuuta 1858 Fellingsbro, Örebron lääni, Ruotsi – 16. toukokuuta 1942 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen Suomeen muuttanut insinööri ja öljyalan yritysjohtaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Gustaf Eklundh · Katso lisää »

Gustaf Johansson

Gustaf Johansson (10. tammikuuta 1844 Ylivieska – 24. heinäkuuta 1930 Turku) toimi Turun arkkipiispana vuosina 1899–1930.

Uusi!!: Bolševikit ja Gustaf Johansson · Katso lisää »

Hacıqabul

Hacıqabul on kaupunki Azerbaidžanissa.

Uusi!!: Bolševikit ja Hacıqabul · Katso lisää »

Hakob Hakobjan

Hakob Hakobjan neuvostoliittolaisessa postimerkissä. Hakob Hakobjan Mnatsakani (29. toukokuuta 1866 Jelizavetpol, nykyinen Gəncə – 13. marraskuuta 1937 Tbilisi) oli armenialainen runoilija.

Uusi!!: Bolševikit ja Hakob Hakobjan · Katso lisää »

Halyna Kuzmenko

Ahafija ”Halyna” Andrijivna Kuzmenko (9. tammikuuta 1897 Kiova – 23. maaliskuuta 1978 Džambul) oli ukrainalainen opettaja, feministi ja anarkisti, joka Venäjän sisällissodan aikana oli yksi anarkistisen mahnolaisen liikkeen johtohahmoista.

Uusi!!: Bolševikit ja Halyna Kuzmenko · Katso lisää »

Hannes Sula

Hannes Einari Sula (29. kesäkuuta 1894 Tampere – 21. marraskuuta 1955 Sudbury, Ontario, Kanada) oli kanadansuomalainen toimittaja ja ammattiyhdistysmies.

Uusi!!: Bolševikit ja Hannes Sula · Katso lisää »

Hatsinan palatsi

Hatsinan palatsi, etelänpuoleinen julkisivu Hatsinan palatsi (ven. Большой Гатчинский дворец) on 1700-luvulta peräisin oleva entinen keisarillinen palatsi Hatsinassa, Leningradin alueella, Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Hatsinan palatsi · Katso lisää »

Hümmət

Hümmətin perustajajäsenet Məşədi Əzizbəyov, A. Melikov, Əsədulla Axundov ja Məhəmməd Əmin Rəsulzadə. Hümmət (lausutaan, suomeksi ”Energia”) oli azerbaidžanilainen sosiaalidemokraattinen järjestö.

Uusi!!: Bolševikit ja Hümmət · Katso lisää »

Heimosodat

Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.

Uusi!!: Bolševikit ja Heimosodat · Katso lisää »

Heimosoturi

viitattu.

Uusi!!: Bolševikit ja Heimosoturi · Katso lisää »

Heinäkuun päivät

Heinäkuun päiviksi (Julskije dni) kutsutaan Venäjän tasavallan pääkaupungissa Pietarissa heinäkuussa 1917 syntynyttä spontaania väliaikaisen hallituksen vastaista kansannousua, joka oli osa Venäjän vallankumousta.

Uusi!!: Bolševikit ja Heinäkuun päivät · Katso lisää »

Heinrich von Stryk

Heinrich Eduard Carl von Stryk (16. heinäkuuta 1873 – 10. syyskuuta 1938) oli baltiansaksalainen poliitikko ja viimeinen Liivinmaan maamarsalkka.

Uusi!!: Bolševikit ja Heinrich von Stryk · Katso lisää »

Helmikuun manifesti (elokuva)

Helmikuun manifesti on Yrjö Nortan ja Toivo Särkän ohjaama mustavalkoinen suomalainen elokuva vuodelta 1939.

Uusi!!: Bolševikit ja Helmikuun manifesti (elokuva) · Katso lisää »

Helmikuun vallankumouksen upseerisurmat Helsingissä

Helmikuun vallankumouksen upseerisurmat olivat vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen aikana Helsingissä tapahtunut surmien sarja.

Uusi!!: Bolševikit ja Helmikuun vallankumouksen upseerisurmat Helsingissä · Katso lisää »

Helmikuun vallankumous

Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.

Uusi!!: Bolševikit ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »

Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta

Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta oli Helsingissä vuosina 1917–1918 toiminut hallinnollinen elin, joka syntyi Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeen porvarien hallitseman Helsingin kaupunginvaltuuston rinnalle.

Uusi!!: Bolševikit ja Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta · Katso lisää »

Hendrik Allik

Hendrik Allik (15. maaliskuuta 1901 Abja, Pärnumaa – 8. toukokuuta 1989 Tallinna) oli Viron kommunistisen puolueen pitkäaikainen jäsen ja Neuvosto-Viron varapääministeri.

Uusi!!: Bolševikit ja Hendrik Allik · Katso lisää »

Henkilöpalvonta (politiikka)

Lapsia Leni Riefenstahlin ohjaamassa elokuvassa ''Tahdon riemuvoitto''. Henkilöpalvonta eli henkilökulttiMOT Kielitoimiston sanakirja 1.0: "Practice by which a leader is elevated to a pre-eminent status through a propaganda campaign"cult of personality.

Uusi!!: Bolševikit ja Henkilöpalvonta (politiikka) · Katso lisää »

Herman Saxman

Herman Saxman (Saksman) (13. lokakuuta 1882 Keuruu – 3. huhtikuuta 1939 Petroskoi) oli suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja neuvostoliittolainen hallintovirkailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Herman Saxman · Katso lisää »

Hjalmar Branting

Karl Hjalmar Branting (23. marraskuuta 1860 – 24. helmikuuta 1925) oli ruotsalainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Hjalmar Branting · Katso lisää »

HMS Valorous (L00)

HMS Valorous (viirinumero L00) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin V-luokan laivueenjohtaja kummassakin maailmansodassa.

Uusi!!: Bolševikit ja HMS Valorous (L00) · Katso lisää »

HMS Walker

HMS Walker (viirinumero D27) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin W-luokan hävittäjä ensimmäisen maailmansodan lopulla ja toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Bolševikit ja HMS Walker · Katso lisää »

Hnat H’otkevytš

Hnat Martynovytš H’otkevytš (31. joulukuuta 1877 Harkova, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 8. lokakuuta 1938) oli modernismia edustanut ukrainalainen kirjailija sekä tutkija, säveltäjä, teatterinjohtaja ja kansalaisvaikuttaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Hnat H’otkevytš · Katso lisää »

Holokausti

Amerikkalaisten vapauttama Nordhausenin keskitysleiri brittiläisten pommituksen jälkeen hiukan ennen sodan loppua. Holokausti (Kreikankielinen sana merkitsee jumalalle osoitettua uhria, joka on kokonaan (όλος, holos) poltettu (καύστων, καύσων, kaustos). 1800-luvulta alkaen sanaa on pääasiassa käytetty tarkoittamaan suuronnettomuuksia, mutta 1970-luvulla sana vakiintui englannissa tarkoittamaan nimenomaan natsien suorittamaa kansanmurhaa. Suomen kieleen se vakiintui vasta 1990-luvulla. Raamatullinen sana šoa (שואה), ’katastrofi’, on vakiintunut juutalaisten kansanmurhan nimitykseksi hepreankielisten puhujien keskuudessa. Israelin lisäksi sanaa suositaan myös Ranskassa Claude Lanzmannin samannimisen vuoden 1985 dokumenttielokuvan seurauksena. Sanan käytöllä vältetään sanan holokausti teologiset konnotaatiot sekä korostetaan vainojen juutalaisia uhreja erotuksena kaikista natsien uhreista. Israelilainen Yad Vashem -holokaustimuseo suosittelee šoa-nimityksen käyttöä muissakin kielissä. Muita holokaustista muissa kielissä kuin suomessa käytettyjä nimityksiä ovat romanien käyttämä porajmos (suomeksi ’ahmiminen’) ja jiddišin khurbn (’tuho’, hepreaksi churban, myös churban Europa ’Euroopan tuho’, erotukseksi churbanista eli Jerusalemin toisen temppelin tuhosta). Natsit käyttivät siitä nimitystä juutalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu.

Uusi!!: Bolševikit ja Holokausti · Katso lisää »

Homo sovieticus

Homo sovieticus (näennäislatinaa: ’neuvostoihminen’) on sarkastinen ja kriittinen termi.

Uusi!!: Bolševikit ja Homo sovieticus · Katso lisää »

Horloogijn Tšoibalsan

Horloogijn Tšoibalsan (8. helmikuuta 1895 – 26. tammikuuta 1952) oli mongolialainen kommunistipoliitikko ja marsalkka, joka toimi Mongolian kansantasavallan valtionpäämiehenä (presidiumin puhemiehenä) vuosina 1929–1930 ja kansankomissaarien neuvoston johdossa 1939–1952.

Uusi!!: Bolševikit ja Horloogijn Tšoibalsan · Katso lisää »

I Suomalainen Vapaajoukko

I Suomalainen Vapaajoukko (myös Ensimmäinen Suomalainen Vapaajoukko) oli suomalainen sotilaallinen vapaaehtoisjoukko, joka osallistui Viron vapaussotaan vuosina 1918–1919.

Uusi!!: Bolševikit ja I Suomalainen Vapaajoukko · Katso lisää »

Idel (Karjalan tasavalta)

Idelin kunta Segežan piirin kartalla. Idel (myös Iel) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Segežan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Idel (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Idel-Uralin 20-vuotismuistojuhlat Varsovassa

Idel-Uralin lippu. Idel-Ural valtiopäivien 20-vuotismuistojuhlat järjestettiin Varsovassa vuonna 1938.

Uusi!!: Bolševikit ja Idel-Uralin 20-vuotismuistojuhlat Varsovassa · Katso lisää »

Ignacy Matuszewski

Ignacy Hugo Stanisław Matuszewski (10. syyskuuta 1891 Varsova – 3. elokuuta 1946 New York City) oli puolalaispoliitikko, diplomaatti ja ministeri, eversti ja Kansainvälisen olympiakomitean jäsen.

Uusi!!: Bolševikit ja Ignacy Matuszewski · Katso lisää »

Iivo Ahava

Iivo Ahava (synt. Afanasjev, 19. helmikuuta 1896 Uhtua – 16. huhtikuuta 1919 Papinkoski) oli vienankarjalainen upseeri, joka Suomen sisällissodan aikana johti heimosotureita vastaan taistellutta punaisten pohjoista retkikuntaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Iivo Ahava · Katso lisää »

Ilja Repin

Repinin maaseutuasunto Valko-Venäjällä. Repinin asunto Kuokkalassa. Ilja Jefimovitš Repin (5. elokuuta (J: 24. heinäkuuta) 1844 Tšugujev, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 29. syyskuuta 1930 Kuokkala, Terijoki, Suomi) oli ukrainalaissyntyinen Venäjän keisarikunnassa ja Suomessa vaikuttanut taidemaalari ja akateemikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Ilja Repin · Katso lisää »

Imeni Sverdlova

Sverdlovin kunta Seuloskoin piirin kartalla. Imeni Sverdlova on kaupunkimainen taajama ja kunta Leningradin alueen Seuloskoin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Imeni Sverdlova · Katso lisää »

Imperialismi

1900-luvun alussa 85 prosenttia maailman maapinta-alasta. Imperialismi tarkoittaa suurvallan pyrkimystä laajentaa omaa maa-aluettaan tai taloudellista vaikutusvaltaansa.

Uusi!!: Bolševikit ja Imperialismi · Katso lisää »

Industrialisti

''Industrialistin'' toimitusta 1920-luvulla. Industrialisti oli syndikalistisen Industrial Workers of the World -ammattiliiton Minnesotan Duluthissa julkaisema suomenkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Industrialisti · Katso lisää »

Inessa Armand

Inessa Armand Inessa Fjodorovna Armand (s. Inès Elisabeth Stéphane; 26. huhtikuuta 1874 Pariisi – 24. syyskuuta 1920 Beslan) oli ranskalainen bolševikki ja kansainvälisen kommunistisen liikkeen vaikuttaja Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Inessa Armand · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Inkeri · Katso lisää »

Inkeriläisten kansannousu

Inkeriläisten kansannousu tai Inkerin vapaustaistelu oli vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen seurauksena Inkerissä syntynyt liike, joka pyrki saamaan alueelle taloudellisen ja sivistyksellisen itsehallinnon Venäjän yhteydessä.

Uusi!!: Bolševikit ja Inkeriläisten kansannousu · Katso lisää »

Inkerin lippu

Inkerin lippu. Inkerin lippu on inkerinsuomalaisten kansallislippu, jota käyttävät kaikki inkeriläisjärjestöt niin Inkerinmaalla, Suomessa, Karjalassa, Ruotsissa kuin Virossakin.

Uusi!!: Bolševikit ja Inkerin lippu · Katso lisää »

Inkerin Väliaikainen Hoitokunta

Inkerin Väliaikainen hoitokunta tai Länsi-Inkerin väliaikainen hoitokunta oli Pohjois-Inkerin hoitokunnan ohella toinen Inkerin asiaa ajanut toimielin Inkeriläisten kansannousun ja Heimosotien yhteydessä.

Uusi!!: Bolševikit ja Inkerin Väliaikainen Hoitokunta · Katso lisää »

International Harvester

International Harvester Company (lyhennettynä muodoissa IHC tai IH) oli yhdysvaltalainen monialayritys, joka valmisti traktoreita, maatalouskoneita, maanrakennuskoneita, henkilöautoja ja hyötyajoneuvoja.

Uusi!!: Bolševikit ja International Harvester · Katso lisää »

Ipatjevin talo

Ipatjevin talo vanhassa postikortissa vuodelta 1928. Ipatjevin talo oli rakennus Jekaterinburgissa Venäjällä, jossa Romanovien hallitsijasuvun viimeinen hallitsija keisari Nikolai II perheineen ja palveluskuntineen teloitettiin heinäkuussa 1918.

Uusi!!: Bolševikit ja Ipatjevin talo · Katso lisää »

Irakli Tsereteli

Irakli Tsereteli Irakli Georgijevitš Tsereteli, toisinaan: TseretelliTseretelli, Heraklios (Iraklij Georgievitš).

Uusi!!: Bolševikit ja Irakli Tsereteli · Katso lisää »

Iranin historia

Iranin eli Persian alueella on ollut valtiomuotoisesti järjestäytynyt yhteiskunta jo vuoden 3000 eaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Iranin historia · Katso lisää »

Irlannin historia

Irlannin historia alkoi mesoliittisella kivikaudella noin 6000 vuotta eaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Irlannin historia · Katso lisää »

Isaiah Berlin

Isaiah Berlin (Jesaja Berlins; 6. kesäkuuta 1909 Riika, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 5. marraskuuta 1997 Oxford, Englanti) oli latvialaissyntyinen brittiläinen filosofi ja aatehistorioitsija.

Uusi!!: Bolševikit ja Isaiah Berlin · Katso lisää »

Ison-Britannian kommunistinen puolue

Harry Pollitt puhumassa Neuvostoliittoa tukevassa joukkokokouksessa vuonna 1941. Puolueen kannattajia kaivoslakkoa tukevassa mielenosoituksessa vuonna 1984. Ison-Britannian kommunistinen puolue oli Britannian tärkein kommunistinen puolue vuosina 1920–1991.

Uusi!!: Bolševikit ja Ison-Britannian kommunistinen puolue · Katso lisää »

Itäkarjalaisten kansannousu

Itä-Karjalan kansannousu tai Itäkarjalaisten kansannousu oli osa heimosotia ja Venäjän sisällissotaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Itäkarjalaisten kansannousu · Katso lisää »

Itärintama (ensimmäinen maailmansota)

Ensimmäisen maailmansodan itärintama syntyi sodan sytyttyä Venäjän sekä Saksan ja Itävalta-Unkarin välille vuonna 1914.

Uusi!!: Bolševikit ja Itärintama (ensimmäinen maailmansota) · Katso lisää »

Itärintama (toinen maailmansota)

Itärintama oli toisen maailmansodan aikana Keski- ja pääasiassa Itä-Euroopassa käytyjen sotatoimien nimitys, jota käytetään rinnakkain Länsi-Euroopassa sijainneen länsirintaman kanssa.

Uusi!!: Bolševikit ja Itärintama (toinen maailmansota) · Katso lisää »

Itsenäisen Suomen historia

Tämä artikkeli kertoo '''Suomen historiasta''' vuodesta 1917 eteenpäin.

Uusi!!: Bolševikit ja Itsenäisen Suomen historia · Katso lisää »

Ivan Šmeljov

Ivan Šmeljovin valokuva hänen omalla nimikirjoituksellaan varustettuna Ivan Sergejevitš Šmeljov (3. lokakuuta (J: 21. syyskuuta) 1873 Moskova – 24. kesäkuuta 1950 lähellä Pariisia) oli venäläinen kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Ivan Šmeljov · Katso lisää »

Ivan Babuškin

Ivan Babuškin. Ivan Vasiljevitš Babuškin (15. tammikuuta (J: 3. tammikuuta) 1873 Vologdan läänin Totman kihlakunnan Ledenskojen kylä – 18. tammikuuta 1906 Mysovajan asema) oli venäläinen vallankumouksellinen bolševikki.

Uusi!!: Bolševikit ja Ivan Babuškin · Katso lisää »

Ivan Bunin

Ivan Aleksejevitš Bunin (22. lokakuuta (J: 10. lokakuuta) 1870 Voronež – 8. marraskuuta 1953 Pariisi) oli venäläinen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto ensimmäisenä venäläisenä vuonna 1933.

Uusi!!: Bolševikit ja Ivan Bunin · Katso lisää »

Ivan Iljin

Ivan Iljin.Ivan Aleksandrovitš Iljin (9. huhtikuuta (J: 28. maaliskuuta) 1883 Moskova - 21. joulukuuta 1954 Zollikon) oli venäläinen juristi, uskonnollinen ja poliittinen filosofi, julkaisija ja konservatiivinen monarkisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Ivan Iljin · Katso lisää »

Ivan Maiski

Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoitus Helsingissä 21. tammikuuta 1932. Vasemmalla Suomen ulkoasiainministeri Aarno Yrjö-Koskinen ja oikealla Ivan Maiski. Ivan Mihailovitš Maiski (ent. Jan Lachowiecki tai LjukovetskiOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 1230 19. tammikuuta 1884 – 3. syyskuuta 1975) oli neuvostoliittolainen diplomaatti, historioitsija ja poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Ivan Maiski · Katso lisää »

Ivan Serov

Ivan Serov vuonna 1941. Ivan Aleksandrovitš Serov (13. elokuuta 1905 – 1. heinäkuuta 1990) oli neuvostoliittolainen kenraali, joka toimi KGB:n päällikkönä vuosina 1954–1958 ja GRU:n päällikkönä vuosina 1958–1963.

Uusi!!: Bolševikit ja Ivan Serov · Katso lisää »

Ivar Smilga

Ivar Tenisovitš Smilga (2. joulukuuta 1892 Ajola, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 10. tammikuuta 1937 Moskova, Neuvostoliitto) oli latvialaissyntyinen vallankumouksellinen bolševikki.

Uusi!!: Bolševikit ja Ivar Smilga · Katso lisää »

J. W. Keto

Jaakko William Keto (19. joulukuuta 1884 Laihia – 21. lokakuuta 1947 Kööpenhamina) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1931.

Uusi!!: Bolševikit ja J. W. Keto · Katso lisää »

Jaan Anvelt

Jaan Anvelt (18. huhtikuuta 1884 Viljandi – 11. joulukuuta 1937 Neuvostoliitto) oli virolainen bolševikki, Viron työkansan kommuunin hallituksen johtaja marraskuusta 1918 helmikuuhun 1919.

Uusi!!: Bolševikit ja Jaan Anvelt · Katso lisää »

Jakov Jurovski

Jakov Jurovski vuonna 1918. Jakov Mihailovitš Jurovski (19. kesäkuuta (J: 7. kesäkuuta) 1878 Tomsk – ennen 2. elokuuta 1938 Moskova) oli venäläinen bolševikkivallankumouksellinen, NKP:n jäsen ja toimihenkilö sekä tšekisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Jakov Jurovski · Katso lisää »

Jakov Livšits

Jakov Livšits Jakov Abramovitš Livšits (1896 Mozyr, Gomelin maakunta – 1. helmikuuta 1937 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko, joka toimi vuosina 1935–1936 Neuvostoliiton apulaisrautatieministerinä.

Uusi!!: Bolševikit ja Jakov Livšits · Katso lisää »

Jakov Sverdlov

Jakov Mihailovitš Sverdlov (3. kesäkuuta (J: 22. toukokuuta) 1885 Nižni Novgorod – 16. maaliskuuta 1919 Moskova) oli venäjänjuutalainen bolševikkipoliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Jakov Sverdlov · Katso lisää »

Jalkala

Jalkala on yli tuhannen asukkaan taajama Kivennavan maalaiskunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Jalkala · Katso lisää »

Jan Berzin (diplomaatti)

Jan Berzin. Jan Antonovitš Berzin (29. syyskuuta (J: 16. syyskuuta) 1881 Cēsisin kihlakunta, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 29. elokuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Jan Berzin (diplomaatti) · Katso lisää »

Jan Berzin (tiedustelujohtaja)

Jan Berzin vuonna 1989 julkaistussa neuvostoliittolaisessa postimerkissä. Berzin NKVD:n pidätyskuvassa vuonna 1937. Jan Karlovitš Berzin (alkuperäinen nimi Pēteris Ķuzis; 25. marraskuuta (J: 13. marraskuuta) 1889 Jaunpilsin volosti, Kuurinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 29. heinäkuuta 1938 Kommunarka, Moskovan alue, Neuvostoliitto) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Jan Berzin (tiedustelujohtaja) · Katso lisää »

Jangal-liike

Jangal-liike oli Mīrzā Kūchik Khānin johtama kapinaliike Persiassa vuosina 1917−1921.

Uusi!!: Bolševikit ja Jangal-liike · Katso lisää »

Jaroslavlin kapina

Jaroslavlin kapina oli bolševikkien valtaa vastaan suuntautunut kapina Venäjän Jaroslavlin kaupungissa 6.–21. heinäkuuta 1918.

Uusi!!: Bolševikit ja Jaroslavlin kapina · Katso lisää »

Jānis Čoke

Jānis Čoke (tunnettu Suomessa nimillä Jan Tšokke, Tshokke tai Tschokke; 24. syyskuuta 1878 Idus, Liivinmaan kuvernementti – 9. kesäkuuta 1910 Turku) oli latvialainen bolševikki, joka on Suomessa tunnettu vuonna 1906 tehdystä Venäjän valtionpankin Helsingin konttorin ryöstöstä.

Uusi!!: Bolševikit ja Jānis Čoke · Katso lisää »

Jānis Luters

Jānis Luters (salanimi Bobis, 5. helmikuuta 1883 Sauka – 18. tammikuuta 1938 Levassova) oli latvialainen bolševikki, joka oli muun muassa osallisena Venäjän valtionpankin Helsingin konttorin ryöstöön vuonna 1906.

Uusi!!: Bolševikit ja Jānis Luters · Katso lisää »

Jānis Rudzutaks

Jānis Rudzutaks Jānis Rudzutaks (15. elokuuta (J: 3. elokuuta) 1887 Kursīši, Kuurinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 29. heinäkuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Jānis Rudzutaks · Katso lisää »

Jääkäriliike

ImageSize.

Uusi!!: Bolševikit ja Jääkäriliike · Katso lisää »

Jekaterinburg

Jekaterinburg, aiemmin Sverdlovsk (Свердло́вск; 1924–1991), on suurkaupunki Venäjän Sverdlovskin alueella.

Uusi!!: Bolševikit ja Jekaterinburg · Katso lisää »

Jelena Stasova

Jelena Stasova 1920-luvulla. Jelena Dmitrijevna Stasova (15. lokakuuta (J: 3. lokakuuta) 1873 Pietari, Venäjän keisarikunta – 31. joulukuuta 1966 Moskova, Neuvostoliitto)John Haag: Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Ecyclopedia.com.

Uusi!!: Bolševikit ja Jelena Stasova · Katso lisää »

Jemeljan Jaroslavski

Jemeljan Mihailovitš Jaroslavski (oikea nimi Minei Izrailevitš Gubelman, Мине́й Изра́илевич Губельма́н; 3. maaliskuuta 1878 Tšita – 4. joulukuuta 1943 Moskova) oli venäläinen bolševikki ja neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Jemeljan Jaroslavski · Katso lisää »

Jevgeni Kohanski

Jevgeni Lvovitš Kohanski (1886 – 11. elokuuta 1906) oli Venäjän keisarillisen armeijan luutnantti, joka vuonna 1906 oli yksi Viaporin kapinan johtajista yhdessä Sergei Tsionin ja Arkadi Jemeljanovin kanssa.

Uusi!!: Bolševikit ja Jevgeni Kohanski · Katso lisää »

Jevgeni Ljatski

Jevgeni Aleksandrovitš Ljatski (15. maaliskuuta 1868 Minsk – 7. heinäkuuta 1942 Praha) oli venäläinen kansatieteilijä, kirjallisuudentutkija ja kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Jevgeni Ljatski · Katso lisää »

Jevgeni Zamjatin

Boris Kustodijev, ''Jevgeni Zamjatin, 1923. Jevgeni Ivanovitš Zamjatin (1. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1884 Lebedjan, Venäjän keisarikunta – 10. maaliskuuta 1937 Pariisi, Ranska Kirjasampo, viitattu 14.11.2021) oli venäläinen kirjailija, jonka klassiseksi muodostunut teos on 1920 ilmestynyt antiutopia Me.

Uusi!!: Bolševikit ja Jevgeni Zamjatin · Katso lisää »

Jevhen Kasjanenko

Jevhen Kasjanenko,, (1889 Ivankiv, Kiovan kuvernementti – 31. joulukuuta 1937 Harkova, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto) oli ukrainalainen poliittinen johtaja ja toimittaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Jevhen Kasjanenko · Katso lisää »

Jevhen Konovalets

Jevhen Konovalets 1920-luvulla. Jevhen Myh’ailovytš Konovalets (14. kesäkuuta 1891 Zaškiv, Galitsia, Itävalta-Unkari – 23. toukokuuta 1938 Rotterdam, Alankomaat)Volodymyr Janiv: Encyclopedia of Ukraine (1989), Internet Encyclopedia of Ukraine, Canadian Institute of Ukrainian Studies, Albertan yliopisto.

Uusi!!: Bolševikit ja Jevhen Konovalets · Katso lisää »

Jevhenija Bosch

thumb Jevhenija Bohdanivna Bosch (alkuaan Jevhenija Hotlibivna Maisch,; 3. syyskuuta (J: 22. elokuuta) 1879 Ajigiolin kylässä lähellä Otšakivia, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 5. tammikuuta 1925 Moskova) oli bolševikkeja edustanut poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Jevhenija Bosch · Katso lisää »

Johannes Heikkonen

Johannes Edvardinpoika Heikkonen (2. lokakuuta 1892 Muolaa – 6. marraskuuta 1938 Leningrad) oli suomalainen kivityömies joka toimi Karjalan Autonomisen Sosialistisen Neuvostotasavallan sotakomissaarina.

Uusi!!: Bolševikit ja Johannes Heikkonen · Katso lisää »

Johannes Karhapää

Johannes Vasilinpoika Karhapää (synt. Ivan Vasilievitš Karhapää, kanonisoituna Johannes Sonkajanrantalainen, 13. heinäkuuta 1884 Ilomantsi – 7. maaliskuuta 1918 Joensuu) oli suomalainen uskonnonopettaja ja ortodoksinen lähetystyöntekijä.

Uusi!!: Bolševikit ja Johannes Karhapää · Katso lisää »

Johannes Waltasaari

Johannes Ludvig Waltasaari, sukunimi vuoteen 1907 Wallin (2. lokakuuta 1876 Kylmäkoski − 14. toukokuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen rovasti, opettaja ja kunnallispoliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Johannes Waltasaari · Katso lisää »

John Reed

John Reedin hautajaiset Moskovassa. John Reed (22. lokakuuta 1887 Portland, Yhdysvallat – 19. lokakuuta 1920 Moskova, Neuvosto-Venäjä) oli yhdysvaltalainen liberaalisosialisti ja yhteiskuntakriittinen toimittaja, joka kirjoitti Venäjän lokakuun 1917 vallankumouksesta kirjan Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa.

Uusi!!: Bolševikit ja John Reed · Katso lisää »

John Wiita

John Wiita (salanimi: Henry Puro, 1888 Ylistaro – 27. heinäkuuta 1981 Mystic, Connecticut, Yhdysvallat) oli amerikansuomalainen toimittaja ja kommunistijohtaja.

Uusi!!: Bolševikit ja John Wiita · Katso lisää »

Josif Stalin

Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.

Uusi!!: Bolševikit ja Josif Stalin · Katso lisää »

Jugoslavian kommunistinen puolue

Jugoslavian kommunistinen puolue, vuosina 1952–1990 Jugoslavian kommunistien liitto) oli Jugoslaviassa toiminut merkittävä kommunistinen puolue. Se perustettiin Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnassa toimivaksi oppositiopuolueeksi vuonna 1919. Vuoden 1945 vaalien jälkeen kommunistinen puolue otti kaiken vallan Jugoslaviassa ja perusti yksipuoluejärjestelmän. Sosialistisen blokin ja Jugoslavian hajoamisprosessin myötä puolue lakkautti itsensä viimeisessä puoluekokouksessaan tammikuussa 1990 sirpaloituen lopulta kuudeksi puolueeksi. Kommunistien liiton seuraajaksi perustettiin 16. kesäkuuta 1990 Serbian sosialistisen tasavallan presidentin Slobodan Miloševićin johtama Serbian sosialistinen puolue, jota myös Jugoslavian toiseksi viimeinen presidentti Borisav Jović edusti. Liittovaltion viimeinen presidentti Stjepan Mesić edusti Kroatian demokraattista liittoa. Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta lakkautettiin 27. huhtikuuta 1992, jolloin Jugoslavian liittotasavalta perustettiin.

Uusi!!: Bolševikit ja Jugoslavian kommunistinen puolue · Katso lisää »

Juhana Peräläinen

Juhana (Juhani) Peräläinen (25. toukokuuta 1877 Kolppana, Inkeri – 31. joulukuuta 1931) oli inkerinsuomalainen opettaja ja toimittaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Juhana Peräläinen · Katso lisää »

Juho Latukka

Juho Emil (Juhana Engelbert) Latukka (8. toukokuuta 1885 Pietari – 15. joulukuuta 1925) oli Viipurin punakaartin päällikkö Suomen sisällissodassa 1918.

Uusi!!: Bolševikit ja Juho Latukka · Katso lisää »

Jukka Rahja

Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Jukka Rahja · Katso lisää »

Jukums Vācietis

Jukums Vācietis Jukums Vācietis (Ioakim Ioakimovitš Vatsetis; 23. marraskuuta (J: 11. marraskuuta) 1873 Jaunmuiža, Lutriņin pitäjä, Kuurinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 28. heinäkuuta 1938 Kommunarka, Moskovan alue, Neuvostoliitto) oli latvialaissyntyinen neuvostoliittolainen sotilas.

Uusi!!: Bolševikit ja Jukums Vācietis · Katso lisää »

Jules Guesde

Jules Guesde. Jules Guesde (oik. Jules Basile; Assemblée Nationale. Viitattu 2.6.2013. 11. marraskuuta 1845 Pariisi – 28. heinäkuuta 1922 Saint-Mandé) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Bolševikit ja Jules Guesde · Katso lisää »

Juli Martov

thumb Juli Osipovitš Martov (myös Julius Martov,, alun perin Zederbaum,; 24. marraskuuta 1873 Konstantinopoli – 4. huhtikuuta 1923 Schömberg, Schwarzwald, Saksa) oli venäläinen vallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Juli Martov · Katso lisää »

Julius Kuperjanov

Julius Kuperjanov (11. lokakuuta 1894 – 2. helmikuuta 1919) oli virolainen upseeri, joka johti pataljoonaa Viron vapaussodassa Kuperjanov saavutti mainetta hänen joukkojensa osallistuttua Tarton takaisinvaltaukseen tammikuussa 1919.

Uusi!!: Bolševikit ja Julius Kuperjanov · Katso lisää »

Julius Streicher

Julius Streicher Julius Streicher (12. helmikuuta 1885 Fleinhausen – 16. lokakuuta 1946 Nürnberg) oli merkittävä kansallissosialisti ennen toista maailmansotaa ja sen aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Julius Streicher · Katso lisää »

Juri

Juri on pääasiassa slaavilainen miehen etunimi, Georgios-nimen vastine.

Uusi!!: Bolševikit ja Juri · Katso lisää »

Juri Lužkov

Juri Mihailovitš Lužkov (21. syyskuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto – 10. joulukuuta 2019 München, Saksa) oli Moskovan pormestari vuosina 1992–2010.

Uusi!!: Bolševikit ja Juri Lužkov · Katso lisää »

Juuso Bulanov

Juuso Bulanov (2. huhtikuuta 1891 Tyrö – 13. syyskuuta 1932 Leningrad) oli inkerinsuomalainen opettaja ja yksi ensimmäisistä inkeriläisistä bolševikeista.

Uusi!!: Bolševikit ja Juuso Bulanov · Katso lisää »

K. H. Wiik

K. H. Wiik noin 1910-luvulla. Karl Harald (K. H.) Wiik (13. huhtikuuta 1883 Helsinki – 29. kesäkuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja vasemmistolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja K. H. Wiik · Katso lisää »

Kaarel Robert Pusta

Kaarel Robert Pusta (1. maaliskuuta 1883 Narva – 4. toukokuuta 1964 Madrid) oli virolainen poliitikko ja diplomaatti.

Uusi!!: Bolševikit ja Kaarel Robert Pusta · Katso lisää »

Kaarlo Angerkoski

Kaarlo Voldemar Angerkoski (vuoteen 1908 Ålfors) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Bolševikit ja Kaarlo Angerkoski · Katso lisää »

Kaarlo Castrénin hallitus

K.

Uusi!!: Bolševikit ja Kaarlo Castrénin hallitus · Katso lisää »

Kaarlo Fredrik Altio

Kaarlo Fredrik Altio, sukunimi vuoteen 1906 Nordqvist (7. syyskuuta 1877 Oulu – 17. helmikuuta 1956 New York, Yhdysvallat) oli suomalainen insinööri, kaivosjohtaja ja pääkonsuli.

Uusi!!: Bolševikit ja Kaarlo Fredrik Altio · Katso lisää »

Kaarlo Harteva

Kaarlo Jalmari Harteva, nimi vuoteen 1905 Karl Hjalmar von Haartman (20. huhtikuuta 1882 Sysmä – 8. marraskuuta 1957) oli suomalainen insinööri ja saarnaaja, joka oli käynnistämässä Jehovan todistajien toimintaa Suomessa 1910-luvun alussa.

Uusi!!: Bolševikit ja Kaarlo Harteva · Katso lisää »

Kaarlo Kivekäs (kenraali)

Kaarlo Edvard Kivekäs (vuoteen 1880 Karl Edvard Backman; 6. joulukuuta 1866 Valkeala – 19. helmikuuta 1940 Hämeenlinna) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka palveli ensin tykistöupseerina Venäjän keisarikunnan armeijassa ja sitten itsenäisen Suomen puolustusvoimissa.

Uusi!!: Bolševikit ja Kaarlo Kivekäs (kenraali) · Katso lisää »

Kaarlo O. Iivonen

Karl Oskar Iivonen (19. joulukuuta 1884 Viipurin maalaiskunta – 19. toukokuuta 1938 Rovaniemi) oli suomalainen toimittaja ja sosialidemokraatti, joka toimi muun muassa SDP:n agitaattorina Pohjois-Suomessa.

Uusi!!: Bolševikit ja Kaarlo O. Iivonen · Katso lisää »

Kahdentoista apostolin kirkko

Kahdentoista apostolin kirkko (ven. церковь Двенадцати Апостолов, tserkov' Dvenadtsati Apostolov) on 1600-luvulla rakennettu kirkko Moskovan Kremlissä.

Uusi!!: Bolševikit ja Kahdentoista apostolin kirkko · Katso lisää »

Kaksipäinen kotka

Kaksipäinen kotka tai kaksoiskotka on erityisesti vaakunoissa ja valtiollisena vertauskuvana käytetty vallan ja sotilaallisen mahdin symboli.

Uusi!!: Bolševikit ja Kaksipäinen kotka · Katso lisää »

Kalmasaari (Vuokkijärvi)

Kalmasaari (myös Kalmosaari) on Suomen ja Venäjän rajalla Vuokkijärvessä sijaitseva 1,15 hehtaarin suuruinen saari.

Uusi!!: Bolševikit ja Kalmasaari (Vuokkijärvi) · Katso lisää »

Kansainvälinen marxilainen tendenssi

Kansainvälinen marxilainen tendenssi (IMT) on kansainvälinen kommunistinen organisaatio, joka toimii yli 40 maassa ja joka perustuu Karl Marxin, Friedrich Engelsin, Vladimir Leninin, Lev Trotskin sekä sen perustajien Ted Grantin ja Alan Woodsin ideoihin.

Uusi!!: Bolševikit ja Kansainvälinen marxilainen tendenssi · Katso lisää »

Kansallisbolševismi

Kansallisbolševismi on poliittinen liike, joka yhdistää nationalismin ja bolševismin aineksia.

Uusi!!: Bolševikit ja Kansallisbolševismi · Katso lisää »

Karabudahkentin piiri

Karabudahkentin piiri Dagestanin kartalla. Karabudahkentin piiri (kumykiksi Къарабудагъгент район, Qarabudağgent raion; dargiksi Къарабудагъкентла район, Karabudagkentla raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Karabudahkentin piiri · Katso lisää »

Karin Smirnoff

Karin Smirnoff (o.s. Strindberg; 26. helmikuuta 1880 Tukholma – 10. toukokuuta 1973 Tukholma) oli suomenruotsalainen kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Karin Smirnoff · Katso lisää »

Karjala

pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.

Uusi!!: Bolševikit ja Karjala · Katso lisää »

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.

Uusi!!: Bolševikit ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.

Uusi!!: Bolševikit ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Karjalan rintama (Suomen sisällissota)

Karjalan rintama oli silloisen Viipurin läänin alueelle muodostunut Suomen sisällissodan rintama.

Uusi!!: Bolševikit ja Karjalan rintama (Suomen sisällissota) · Katso lisää »

Karjalan rykmentti

Karjalan rykmentin sotilaita kuvattuna heinäkuussa 1918. viitattu.

Uusi!!: Bolševikit ja Karjalan rykmentti · Katso lisää »

Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.

Uusi!!: Bolševikit ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »

Karl Gustaf Konrad Nyman

Karl Gustaf Konrad ”Kalle” Nyman (tunnettu myös salanimillä Bernhard Back ja Eckstein; 12. marraskuuta 1882 Helsinki – 27. elokuuta 1937 Port Arthur, Ontario) oli suomalainen sortokausien aktivisti, joka tunnetaan parhaiten Verikoirat-salaseuran johtohahmona.

Uusi!!: Bolševikit ja Karl Gustaf Konrad Nyman · Katso lisää »

Karl Helfferich

Karl Helfferich Karl Theodor Helfferich (22. kesäkuuta 1872 Neustadt, Rheinland-Pfalz, Saksan keisarikunta – 23. huhtikuuta 1924 Bellinzona, Sveitsi) Lebendiges Museum Online, Deutsches Historisches Museum.

Uusi!!: Bolševikit ja Karl Helfferich · Katso lisää »

Karl Radek

Karl Radek Karl Berngardovitš Radek (31. lokakuuta 1885, Lviv – 19. toukokuuta 1939, Verhneuralsk).

Uusi!!: Bolševikit ja Karl Radek · Katso lisää »

Karl Tõnisson

Karl Tõnisson tai Kārlis Tennisons (1873 – 1962) oli virolainen buddhalainen vaikuttaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Karl Tõnisson · Katso lisää »

Kata Dalström

Kata Dalström Anna Maria Katarina ”Kata” Dalström, synt.

Uusi!!: Bolševikit ja Kata Dalström · Katso lisää »

Kaukoidän tasavalta

Kaukoidän tasavalta oli Venäjän Itä-Siperiassa ja Kaukoidässä vuosina 1920–1922 sijainnut valtio.

Uusi!!: Bolševikit ja Kaukoidän tasavalta · Katso lisää »

Kazakstanin historia

Kazakstanin kansakunta muodostui 1400-luvun puolivälissä, kun noin 200 000 uzbekkikaaniin tyytymätöntä alamaista erosi kaanin alaisuudesta ja vaelsi pohjoiseen etsimään omaa maataan.

Uusi!!: Bolševikit ja Kazakstanin historia · Katso lisää »

Kazi Magomed Agasijev

Kazi Magomed Agasijev (1882 nykyisen Ahtyn piirin Ahtyn kylä – 19. syyskuuta 1918) oli lezgiläissyntyinen bolševikkivallankumouksellinen.

Uusi!!: Bolševikit ja Kazi Magomed Agasijev · Katso lisää »

Kšesinskajan talo

Kšesinskajan talo vuonna 2013. Kšesinskajan talo on jugendtyylinen rakennusmuistomerkki Pietarissa Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Kšesinskajan talo · Katso lisää »

Kössi Ahmala

Kustaa ”Kössi” Ahmala (13. helmikuuta 1889 Lumijoki – 29. huhtikuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen postimies ja työläiskirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Kössi Ahmala · Katso lisää »

Kerenskin–Krasnovin kapina

Kerenskin–Krasnovin kapina oli ensimmäinen Venäjän vuoden 1917 lokakuun vallankumousta vastaan tehty vastavallankumousyritys.

Uusi!!: Bolševikit ja Kerenskin–Krasnovin kapina · Katso lisää »

Keskuskomitea (kommunistiset puolueet)

Keskuskomitea on korkein päätöksentekoelin kommunistisissa puolueissa puoluekokousten istuntojen välillä.

Uusi!!: Bolševikit ja Keskuskomitea (kommunistiset puolueet) · Katso lisää »

KGB

KGB, SNTL:n valtion turvallisuuskomitea oli Neuvostoliiton valtiollinen turvallisuuspoliisi vuodesta 1954 vuoteen 1991.

Uusi!!: Bolševikit ja KGB · Katso lisää »

Kieltolaki

Yhdysvaltalaiset kieltolakia valvovat agentit kaatamassa laitonta alkoholia viemäriin. Kieltolaki tarkoittaa tavallisimmin alkoholijuomien valmistuksen ja myynnin kieltävää lakia.

Uusi!!: Bolševikit ja Kieltolaki · Katso lisää »

Kiinan historia

Kiinan historia ulottuu tuhansien vuosien taakse ja on vaikuttanut olennaisesti koko ihmiskunnan kulttuurin kehitykseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Kiinan historia · Katso lisää »

Kiinan tasavallan historia

Kiinan tasavalta perustettiin vuonna 1912, kun vallankumouksen seurauksena mantšujen Qing-dynastia syrjäytettiin vallasta.

Uusi!!: Bolševikit ja Kiinan tasavallan historia · Katso lisää »

Kiova

Kiova on Ukrainan pääkaupunki.

Uusi!!: Bolševikit ja Kiova · Katso lisää »

Kirka

Kirka (oikealta nimeltään Kirill Babitzin, 22. syyskuuta 1950 Helsinki – 31. tammikuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen laulaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Kirka · Katso lisää »

Kirkkonummen taistelut

Kirkkonummen taistelut käytiin Suomen sisällissodan aikana 22.–27.

Uusi!!: Bolševikit ja Kirkkonummen taistelut · Katso lisää »

Kirov (Kalugan alue)

Kirov on kaupunki Kalugan alueella Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Kirov (Kalugan alue) · Katso lisää »

Klassinen liberalismi

Klassinen liberalismi on liberalistinen poliittinen aate, jonka ytimessä ovat yksilönvapaudet, yksityisyrittäjyys, vapaa markkinatalous sekä valtion roolin minimointi.

Uusi!!: Bolševikit ja Klassinen liberalismi · Katso lisää »

Kliment Vorošilov

Stalin ja Kliment Vorošilov (oikealla) 1935 Kliment Jefremovitš Vorošilov (4. helmikuuta (J: 23. tammikuuta) 1881 Jekaterinoslavin kuvernementti – 2. joulukuuta 1969 Moskova) oli pitkään vaikuttanut neuvostoliittolainen sotilasjohtaja ja poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Kliment Vorošilov · Katso lisää »

Kolmannen valtakunnan vieraana

Kolmannen valtakunnan vieraana on Olavi Paavolaisen kirjoittama reportaasi ja esseekokoelma natsi-Saksan poliittisesta tilanteesta vuodelta 1936.

Uusi!!: Bolševikit ja Kolmannen valtakunnan vieraana · Katso lisää »

Kolmas afgaanisota

Kolmas afgaanisota käytiin vuonna 1919 Afganistanin ja Brittiläisen Intian välillä.

Uusi!!: Bolševikit ja Kolmas afgaanisota · Katso lisää »

Kolmas Rooma

Bysantin valtakunnan perinteinen tunnus. Kolmas Rooma eli Moskova — kolmas Rooma on poliittinen ja uskonnollinen oppi, jonka mukaan Moskova (tai Venäjä yleensä) on Rooman ja Bysantin valtakuntien ainoa aito perillinen ja puhdasoppisen kristinuskon keskus.

Uusi!!: Bolševikit ja Kolmas Rooma · Katso lisää »

Kolmen kannaksen raja

Kolmen kannaksen raja on sotilaallinen käsite, joka liittyy myös Suur-Suomi- ja heimoaatteeseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Kolmen kannaksen raja · Katso lisää »

Kolomna

Kolomna on kaupunki Moskovan alueella Keski-Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Kolomna · Katso lisää »

Komintern

Kommunistinen internationaali (lyhenne Komintern) oli vuosina 1919–1943 toiminut, Venäjän kommunistisen puolueen (bolševikit) aloitteesta perustettu kansainvälinen yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena oli ”kansainvälisen porvariston” kukistaminen työväenluokan (proletariaatti) nimissä.

Uusi!!: Bolševikit ja Komintern · Katso lisää »

Kommunismi

Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Kommunismi · Katso lisää »

Kommunismin lumoissa

Kommunismin lumoissa on vuonna 1927 julkaistu Eino I. Parmasen romaani, joka kertoo suomalaisen kommunistin vaiheista 1920-luvun vaihteen Neuvosto-Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Kommunismin lumoissa · Katso lisää »

Kommunistien liitto (1847)

Karl Marx vuonna 1861. Kommunistien liitto oli Lontoossa vuonna 1847 uudelleen järjestäytynyt vallankumouksellinen saksalaisten emigranttisosialistien yhdistys.

Uusi!!: Bolševikit ja Kommunistien liitto (1847) · Katso lisää »

Kommunistinen manifesti

Kommunistisen puolueen manifesti (tunnettu yleisesti nimellä Kommunistinen manifesti) on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kuuluisin kirjoitus, joka julkaistiin vuonna 1848.

Uusi!!: Bolševikit ja Kommunistinen manifesti · Katso lisää »

Kommunistinen puolue

Kommunistinen puolue tai kommunistipuolue on organisoitunut joukkojärjestö, joka pyrkii muuttamaan yhteiskunnan kapitalistisesta sosialistiseksi ja lopulta kommunistiseksi.

Uusi!!: Bolševikit ja Kommunistinen puolue · Katso lisää »

Kommunistinen vallankumous

Sirppi ja vasara on kommunismin tunnus, jossa sirppi kuvaa maatyöläisiä ja vasara tehdastyöläisiä. Kommunistinen vallankumous on Karl Marxin (1818–1883) ja Friedrich Engelsin (1820–1895) kehittämään historiankäsitykseen eli historialliseen materialismiin perustuva tulevaisuuden tapahtuma, jossa yhteiskunta muuttuu sosialistiseksi ja myöhemmin kommunistiseksi.

Uusi!!: Bolševikit ja Kommunistinen vallankumous · Katso lisää »

Komsomol

VLKSM:n logo Komsomol-aiheinen postimerkki vuodelta 1966. Komsomolin liittokokous Kremlin kongressipalatsissa vuonna 1987. Komsomol eli Yleisliittolainen Leninin kommunistinen nuorisoliitto (lyh. ВЛКСM, VLKSM) oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nuorisojärjestö.

Uusi!!: Bolševikit ja Komsomol · Katso lisää »

Komutš

Komutšin alkuperäiset viisi jäsentä: Ivan Brušvit, Prokopi Klimuškin, Boris Fortunatov, puheenjohtaja Vladimir Volski ja Ivan Nesterov. Perustuslakia säätävän yleisvenäläisen kansalliskokouksen jäsenten komitea (Komitet tšlenov Vserossijskogo Utšreditelnogo sobranija) eli Komutš (Комуч) oli Venäjän sisällissodan alkuvaiheessa Samarassa 8.

Uusi!!: Bolševikit ja Komutš · Katso lisää »

Konni Zilliacus

Konrad Viktor ”Konni” Zilliacus (18. joulukuuta 1855 Ruokolahti – 19. kesäkuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen aktivisti ja kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Konni Zilliacus · Katso lisää »

Konstantin Arabažin

Konstantin Arabažin. Konstantin Ivanovitš Arabažin (2. tammikuuta 1866 Kanev – 13. heinäkuuta 1929 Riika) oli ukrainalais-venäläinen kirjallisuudentutkija ja professori.

Uusi!!: Bolševikit ja Konstantin Arabažin · Katso lisää »

Konstantin Balmont

Konstantin Dmitrijevitš Balmont, (3. kesäkuuta.

Uusi!!: Bolševikit ja Konstantin Balmont · Katso lisää »

Konstantin Konstantinovitš Romanov

Konstantin Konstantinovitš Romanov; (22. elokuuta 1858 Strelna, Pietari, Venäjän keisarikunta – 15. kesäkuuta 1915 Pavlovsk, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen aatelinen, Venäjän keisari Nikolai I:n pojanpoika ja suuriruhtinas.

Uusi!!: Bolševikit ja Konstantin Konstantinovitš Romanov · Katso lisää »

Konstantin Kovanko

Konstantin Jevgenjevitš Kovanko (27. huhtikuuta (J: 15. huhtikuuta) 1873 Pietari – 21. lokakuuta 1918 Helsinki, Suomi)Harry Halén: Viaporin komendantit ja sotilaskuvernöörit 1808–1918, s. 22–23.

Uusi!!: Bolševikit ja Konstantin Kovanko · Katso lisää »

Konstantin Päts

Konstantin Päts (23. helmikuuta 1874 Tahkuranna, Pärnun maakunta, Venäjän keisarikunta – 18. tammikuuta 1956 Buraševo, Tverin alue, Neuvostoliitto) oli virolainen valtiomies ja Viron ensimmäinen presidentti.

Uusi!!: Bolševikit ja Konstantin Päts · Katso lisää »

Konstantin Rokossovski

Rokossovski (1976) Konstantin Konstantinovitš Rokossovski (21. joulukuuta 1896 Varsova, Venäjä – 3. elokuuta 1968 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen sotilasjohtaja ja Puolan puolustusministeri.

Uusi!!: Bolševikit ja Konstantin Rokossovski · Katso lisää »

Konstantin Simonov

Konstantin Simonov vuonna 1967. Konstantin (Kirill) Mihailovitš Simonov (28. marraskuuta (J: 15. marraskuuta) 1915 Pietari – 28. elokuuta 1979 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Konstantin Simonov · Katso lisää »

Kornilovin kapina

Kornilovin kapina oli Venäjällä syyskuussa 1917 tehty sotilasvallankaappausyritys, joka oli osa Venäjän vallankumousta.

Uusi!!: Bolševikit ja Kornilovin kapina · Katso lisää »

Kosovorotka

Mies pukeutuneena kosovorotkaan. Kosovorotka on perinteinen venäläinen miesten paita.

Uusi!!: Bolševikit ja Kosovorotka · Katso lisää »

Kote Mardžanišvili

Kote Mardžanišvili 1920-luvulla. Konstantine "Kote" Mardžanišvili (9. kesäkuuta (J: 28. toukokuuta) 1872 – 17. huhtikuuta 1933), tunnettu myös venäläisellä nimellä Konstantin Aleksandrovitš Mardžanov, oli georgialainen teatteriohjaaja, jolla oli merkittävä vaikutus Georgian, Venäjän ja Neuvostoliiton teatteriin ennen vallankumousta ja sen jälkeen.

Uusi!!: Bolševikit ja Kote Mardžanišvili · Katso lisää »

Krasnodarin aluepiiri

Krasnodarin aluepiiri on hallintoalue Etelä-Venäjällä Kaukasiassa Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Krasnodarin aluepiiri · Katso lisää »

Kreikan–Turkin sota (1919–1922)

Kreikan–Turkin sota 1919–1922 käytiin Kreikan ja Turkin kansallisen liikkeen välillä ensimmäisen maailman­sodan jälkeen, toukokuusta 1919 lokakuuhun 1922, kun Osmanien valta­kunnan alueita suunniteltiin jaettavaksi maailman­sodan voittaja­valtioiden kesken.

Uusi!!: Bolševikit ja Kreikan–Turkin sota (1919–1922) · Katso lisää »

Krim

Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Krim · Katso lisää »

Krimin tataarit

Krimin tataarit (qırımtatarlar, къырымтатарлар - myös qırımlar / qırımlılar; "krimiläiset") ovat turkkilainen kansa, jonka kotimaa on Ukrainalle kuuluva Krimin niemimaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Krimin tataarit · Katso lisää »

Kristian Swanljung

Karl Kristian Swanljung (19. elokuuta 1892 Vaasa – 6. syyskuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Kristian Swanljung · Katso lisää »

Kronstadtin kapina

Kronstadtin kapina oli Kronstadtin laivastotukikohdan sotilaiden epäonnistunut kapina bolševikkeja vastaan vuonna 1921.

Uusi!!: Bolševikit ja Kronstadtin kapina · Katso lisää »

Ksenia Aleksandrovna Romanova

Ksenia (Ksenija) Aleksandrovna Romanova (6. huhtikuuta (J: 25. maaliskuuta) 1875 Pietari – 20. huhtikuuta 1960 Lontoo) oli suuriruhtinatar, Venäjän keisarin Aleksanteri III:n ja tämän puolison Maria Fjodorovnan tytär.

Uusi!!: Bolševikit ja Ksenia Aleksandrovna Romanova · Katso lisää »

Kubanin kansantasavalta

Kubanin kansantasavalta oli bolševikkivastainen valtio Venäjän sisällissodan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Kubanin kansantasavalta · Katso lisää »

Kuninkaallisen laivaston sotatoimet Itämerellä 1918–1920

Kuninkaallisen laivaston sotatoimet Itämerellä 1918–1920 oli tapahtumasarja, jonka alkuvaiheessa Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimien tavoitteena oli tukea Viron vapaussotaa Neuvosto-Venäjää ja sen tukemia virolaisia bolševikkeja vastaan.

Uusi!!: Bolševikit ja Kuninkaallisen laivaston sotatoimet Itämerellä 1918–1920 · Katso lisää »

Kuokkala (Terijoki)

Hotelli Repinskaja Kuokkala on Pietarin kaupungin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue Suomenlahden rannalla Karjalankannaksen itäosassa, noin 40 kilometriä Pietarin keskustasta.

Uusi!!: Bolševikit ja Kuokkala (Terijoki) · Katso lisää »

Kustaa Rovio

Kustaa Rovio miliisinä vuonna 1918. Kustaa Adolf Simonpoika Rovio (vuoteen 1910 Gustav Ravelin, 23. tammikuuta 1887 Pietari, Venäjä – 21. huhtikuuta 1938 Neuvostoliitto) oli pietarinsuomalainen vasemmistopoliitikko, joka oli mukana Suomen vanhassa työväenliikkeessä ja myöhemmin Neuvosto-Karjalan hallinnossa.

Uusi!!: Bolševikit ja Kustaa Rovio · Katso lisää »

Kuularuiskulaulu

Kuularuiskulaulu on Heikki Ollilan sovittama ja Reino Palmrothin pseudonyymillä M.Turma sanoittama kansansävelmä.

Uusi!!: Bolševikit ja Kuularuiskulaulu · Katso lisää »

Kyläkunta

Samaran läänin Buguruslanin kihlakunnassa 1900-luvun alussa. Kyläkunta oli yhdestä tai useammasta kylästä tai kylänosasta koostunut hallinnollinen ja taloudellinen yksikkö keisarillisella Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Kyläkunta · Katso lisää »

Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa

Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa on yhdysvaltalaisen toimittajan ja sosialistin John Reedin kirjoittama kirja Venäjän vuoden 1917 lokakuun vallankumouksesta, jonka hän koki omakohtaisesti.

Uusi!!: Bolševikit ja Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa · Katso lisää »

Laatokka-sarja

Laatokka-sarja on Laila Hietamiehen (myöhemmin Hirvisaari) vuosina 1986–1991 julkaisema romaanisarja, jonka on kustantanut Otava.

Uusi!!: Bolševikit ja Laatokka-sarja · Katso lisää »

Latvia

Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.

Uusi!!: Bolševikit ja Latvia · Katso lisää »

Latvialaiset tarkka-ampujat

Latvialaiset tarkka-ampujat oli latvian eli lätin kieltä yksikössään käyttänyt joukko-osasto, joka perustettiin Venäjän keisarillisen armeijan osaksi ensimmäisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Latvialaiset tarkka-ampujat · Katso lisää »

Latvian historia

Latvian historialla tarkoitetaan nykyisen Latvian alueen historiaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Latvian historia · Katso lisää »

Latvian vapaussota

Latvian vapaussota oli sarja sotia, jotka johtivat Latvian itsenäistymiseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Latvian vapaussota · Katso lisää »

Lauri Jokinen

Lauri Jooseppi Jokinen (12. elokuuta 1895 Turku – 3. toukokuuta 1961 Huittinen) oli suomalainen pappi, joka toimi Huittisten seurakunnan kappalaisena vuosina 1923–1956.

Uusi!!: Bolševikit ja Lauri Jokinen · Katso lisää »

Lavr Kornilov

Lavr Kornilov vuonna 1916. Lavr Georgijevitš Kornilov (30. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1870 Ust-Kamenogorsk – 13. huhtikuuta 1918 lähellä Jekaterinodaria) oli venäläinen kenraali ja kasakka.

Uusi!!: Bolševikit ja Lavr Kornilov · Katso lisää »

Lavrenti Berija

Lavrenti Pavlovitš Berija (29. maaliskuuta (J: 17. maaliskuuta) 1899 Merheul, Georgia, Venäjän keisarikunta – 23. joulukuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen kommunistijohtaja ja turvallisuuspäällikkö.

Uusi!!: Bolševikit ja Lavrenti Berija · Katso lisää »

Lazar Kaganovitš

Lazar Kaganovitš Lazar Moisejevitš Kaganovitš (22. marraskuuta (J: 10. marraskuuta) 1893 Habnoje, Kiovan alue, Ukraina – 25. heinäkuuta 1991) oli neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Lazar Kaganovitš · Katso lisää »

Länsi-Venäjän vapaaehtoinen armeija

Länsi-Venäjän vapaaehtoinen armeija oli puolisotilaallinen sotajoukko, joka toimi Baltian alueella Venäjän sisällissodan aikana vuosina 1918–1920.

Uusi!!: Bolševikit ja Länsi-Venäjän vapaaehtoinen armeija · Katso lisää »

Legion Condor

Legion Condorin lippu. Legion Condor oli Versailles’n rauhansopimuksen vastaisesti uudelleen perustettujen Saksan ilmavoimien yksikkö, joka lähetettiin Espanjaan tukemaan Francisco Francon johtamia kansallismielisiä Espanjan sisällissodassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Legion Condor · Katso lisää »

Leinon vangit

Sisäministeri Yrjö Leino huhtikuussa 1948. ”Leinon vangit” oli yhdeksäntoista henkilön ryhmä, jotka Suomen sisäministeri Yrjö Leino (SKDL) luovutti huhtikuussa 1945 liittoutuneiden valvontakomission neuvostoliittolaisille edustajille ja jotka vietiin vankeina Neuvostoliittoon.

Uusi!!: Bolševikit ja Leinon vangit · Katso lisää »

Lempaala

alt.

Uusi!!: Bolševikit ja Lempaala · Katso lisää »

Lenin-koulu

Kansainvälinen Lenin-koulu (МЛШ) oli Moskovassa Neuvostoliitossa vuosina 1926–1938 toiminut oppilaitos, joka koulutti työntekijöitä muiden maiden kommunististen puolueiden johtotehtäviin.

Uusi!!: Bolševikit ja Lenin-koulu · Katso lisää »

Leninin mausoleumi

Leninin mausoleumi on Neuvostoliiton ja bolševikkipuolueen perustajan Vladimir Iljitš Leninin hautamuistomerkki Punaisen torin varrella Moskovassa. Nykyinen rakennus on peräisin vuodelta 1930. Sen suunnitteli arkkitehti Aleksei Štšusev. Neuvostoliiton aikana mausoleumi toimi korokkeena, jolta vastaanotettiin sotilasparaateja, ja jonne politbyroon jäsenet nousivat kansan nähtäville juhlapäivinä. Mausoleumilla sijaitsivat myös Neuvostoliiton päävartio ja ikuinen tuli.

Uusi!!: Bolševikit ja Leninin mausoleumi · Katso lisää »

Leninismi

V.I. Lenin kuvattuna Sveitsissä helmikuussa 1916. Leninismi on venäläisen vallankumousjohtajan Vladimir Leninin (1870–1924) ajatuksiin pohjautuva marxilainen poliittinen ja teoreettinen filosofia.

Uusi!!: Bolševikit ja Leninismi · Katso lisää »

Leo Laukki

Leonard Leopold Lindquist (22. marraskuuta 1880 Helsinki – 15. syyskuuta 1938 Moskova) oli suomalainen poliitikko ja valistusmies, joka loi uransa pääasiassa Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossa.

Uusi!!: Bolševikit ja Leo Laukki · Katso lisää »

Leo Mechelin

Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Leo Mechelin · Katso lisää »

Leokadija Kašperova

Leokadija Aleksandrovna Kašperova (1872–1940) oli venäläinen säveltäjä.

Uusi!!: Bolševikit ja Leokadija Kašperova · Katso lisää »

Leonid Zakovski

Leonid Zakovski vuonna 1935. Leonid Mihailovitš Zakovski (oikea nimi Genrih Ernestovitš Štubis; 1894 Kuurinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 29. elokuuta 1938 Neuvostoliitto) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Leonid Zakovski · Katso lisää »

Leopold Canning (Garvaghin 4. paroni)

Leopold Ernest Stratford George Canning, Garvaghin 4.

Uusi!!: Bolševikit ja Leopold Canning (Garvaghin 4. paroni) · Katso lisää »

Lev Šestov

Lev Šestov Lev Isaakovich Šestov, syntyjään Yehuda Leyb Schwarzmann (Иегуда Лейб Шварцман) (31. tammikuuta 1866 Kiova, Ukraina – 19. marraskuuta 1938 Pariisi, Ranska) oli ukrainalais-venäläinen juutalainen eksistentialistifilosofi.

Uusi!!: Bolševikit ja Lev Šestov · Katso lisää »

Lev Kamenev

Lev Borisovitš Kamenev (oik. Rosenfeld; 18. heinäkuuta (J: 6 heinäkuuta) 1883 Moskova, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Bolševikit ja Lev Kamenev · Katso lisää »

Lev Nussimbaum

Lev Nussimbaum (Lev Abramovitš Nusenbaum; 17. lokakuuta 1905 Kiova, Venäjän keisarikunta – 27. elokuuta 1942 Positano, Italia) oli georgianjuutalainen saksan kielellä kirjoittanut kirjailija ja toimittaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Lev Nussimbaum · Katso lisää »

Lev Trotski

Lev Davidovitš Trotski (alkuaan, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Lev Trotski · Katso lisää »

Lidija Fotijeva

Lidija Aleksandrovna Fotijeva (18. lokakuuta (J: 6. lokakuuta) 1881 Rjazan, Venäjä – 25. elokuuta 1975 Neuvostoliitto) Герои страны.

Uusi!!: Bolševikit ja Lidija Fotijeva · Katso lisää »

Lidija Knipovitš

Lidija Knipovitš. Lidija Mihailovna Knipovitš (27. joulukuuta 1856 Tuusula – 9. helmikuuta 1920 Simferopol) oli venäläinen vallankumouksellinen.

Uusi!!: Bolševikit ja Lidija Knipovitš · Katso lisää »

Liettuan ja Valko-Venäjän kommunistinen puolue

Liettuan ja Valko-Venäjän kommunistinen puolue tai Liettuan ja Valko-Venäjän bolševikit oli Liettualais-valkovenäläisessä sosialistisessa neuvostotasavallassa toiminut kommunistinen, marxilais-leniniläinen puolue.

Uusi!!: Bolševikit ja Liettuan ja Valko-Venäjän kommunistinen puolue · Katso lisää »

Liettuan neuvosto

Liettuan neuvoston jäseniä Kaunasissa vuonna 1918 Liettuan neuvosto, 11.

Uusi!!: Bolševikit ja Liettuan neuvosto · Katso lisää »

Liettuan–Neuvosto-Venäjän rauha

Liettuan kartta, jossa on kuvattuna rauhansopimuksen itäraja. Väritettyinä ovat etnisesti liettualaiset Valko-Venäjän ja Puolan alueet, jotka sopimuksessa sovittiin liitettäväksi osaksi Liettuaa. Liettuan–Neuvosto-Venäjän rauha, joka tunnetaan myös nimellä Moskovan rauha, oli Neuvosto-Venäjän ja Liettuan välinen rauhansopimus.

Uusi!!: Bolševikit ja Liettuan–Neuvosto-Venäjän rauha · Katso lisää »

Liettuan–Neuvosto-Venäjän sota

Liettuan–Neuvosto-Venäjän sota käytiin Neuvosto-Venäjän ja Liettuan välillä joulukuusta 1918 elokuuhun 1919.

Uusi!!: Bolševikit ja Liettuan–Neuvosto-Venäjän sota · Katso lisää »

Lilly Leemann

Maria Martha Lilly Leemann-Lehtimäki (1. syyskuuta 1896 Bern – 18. toukokuuta 1973 Leningrad) oli sveitsiläissyntyinen oopperalaulaja, joka oli äänialaltaan sopraano.

Uusi!!: Bolševikit ja Lilly Leemann · Katso lisää »

Lokakuun vallankumous

Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.

Uusi!!: Bolševikit ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »

Ludvig Nobel

Ludvig Nobel (27. heinäkuuta 1831 Tukholma – 12. huhtikuuta 1888 Cannes, Ranska) oli ruotsalais-venäläinen insinööri ja teollisuusmies, jota pidetään Venäjän öljyteollisuuden perustajana.

Uusi!!: Bolševikit ja Ludvig Nobel · Katso lisää »

Ludwig von Mises

Ludwig von Mises Ludwig von Mises (29. syyskuuta 1881 – 10. lokakuuta 1973) oli viimeisiä itävaltalaista koulukuntaa edustavia taloustieteilijöitä The Library of Economics and Liberty ja nykyisen libertaristisen liikkeen merkittävä esikuva.

Uusi!!: Bolševikit ja Ludwig von Mises · Katso lisää »

Luettelo ismeistä

Ismi tarkoittaa suuntaa, aatetta tai virtausta.

Uusi!!: Bolševikit ja Luettelo ismeistä · Katso lisää »

Luettelo Neuvostoliiton sodista

Tämä on luettelo Neuvostoliiton käymistä sodista ja muista merkittävistä konflikteista.

Uusi!!: Bolševikit ja Luettelo Neuvostoliiton sodista · Katso lisää »

Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä

Luettelo Suomen hallitsijoista sisältää Suomen valtionpäämiehinä toimineet henkilöt.

Uusi!!: Bolševikit ja Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä · Katso lisää »

Luettelo televisiosarjan Kyllä Jeeves hoitaa jaksoista

Tämä on luettelo televisiosarjan Kyllä Jeeves hoitaa jaksoista.

Uusi!!: Bolševikit ja Luettelo televisiosarjan Kyllä Jeeves hoitaa jaksoista · Katso lisää »

Luettelo vallankaappauksista ja vallankaappausyrityksistä

Tämä on kronologinen luettelo vallankaappauksista.

Uusi!!: Bolševikit ja Luettelo vallankaappauksista ja vallankaappausyrityksistä · Katso lisää »

Luoteis-Venäjän armeija

Venäläiset valkoiset armeijat, kansalliset armeijat ja interventiojoukot Luoteis-Venäjän armeija oli yksi Venäjän valkoisista armeijoista, jotka taistelivat bolševikkeja vastaan Venäjän sisällissodassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Luoteis-Venäjän armeija · Katso lisää »

Luoteis-Venäjän hallitus

Venäjän luoteisalueen hallitus (Pravitelstvo Russkoi Severo-Zapadnoi oblasti) oli yksi Venäjän sisällissodan valkoisista hallituksista.

Uusi!!: Bolševikit ja Luoteis-Venäjän hallitus · Katso lisää »

Luottamus (elokuva)

Luottamus (Doverije) on suomalais-neuvostoliittolainen historiallinen poliittinen draamaelokuva vuodelta 1976.

Uusi!!: Bolševikit ja Luottamus (elokuva) · Katso lisää »

M. V. Prigorovski

Mihail Vasiljevitš Prigorovski (1893 Rogatšovin kihlakunta – 5. huhtikuuta 1918 Rautu) oli venäläinen bolševikkivallankumouksellinen, joka Suomessa tunnetaan yhtenä vuoden 1918 sisällissodan aikaisen Raudun taistelun komentajista.

Uusi!!: Bolševikit ja M. V. Prigorovski · Katso lisää »

Magomed-Ali Dahadajev

Temir-Han-Šuran sosialistiryhmä vuonna 1918. Magomed-Ali Dahadajev takarivissä oikealla. Magomed-Ali Dahadajev (puoluenimeltään Mahatš, Махач; 1882 nykyisen Untsukulin piirin Untsukulin kylä, Dagestan – 22. syyskuuta (J: 9. syyskuuta) 1918 Verhni Džengutai) oli dagestanilainen bolševikkijohtaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Magomed-Ali Dahadajev · Katso lisää »

Mahatškala

Mahatškala (avaariksi МахIачхъала, kumykiksi Магьачкъала, dargiksi МяхIячкъала, lakiksi МахIачкъала, lezgiksi Махачкъала) on Venäjään kuuluvan Dagestanin tasavallan pääkaupunki.

Uusi!!: Bolševikit ja Mahatškala · Katso lisää »

Mahiljou

Mahiljou eli Mogiljov on Valko-Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki ja Mahiljoun alueen pääkaupunki.

Uusi!!: Bolševikit ja Mahiljou · Katso lisää »

Maksim Gorki

Maksim Gorki ((ven. горький, 'kitkerä'), oikealta nimeltään Aleksei Maksimovitš Peškov, (28. maaliskuuta (J: 16. maaliskuuta) 1868 Nižni Novgorod, Venäjän keisarikunta – 18. kesäkuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen, sittemmin neuvostovenäläinen kirjailija, poliittinen aktivisti ja kirjallisuuden sosialistisen realismin perustajia.

Uusi!!: Bolševikit ja Maksim Gorki · Katso lisää »

Maksim Litvinov

Maksim Maksimovitš Litvinov (syntyään Meir Henoch Mojszewicz Wallach-Finkelstein) (17. heinäkuuta (J: 5. heinäkuuta) 1876 – 31. joulukuuta 1951) oli neuvostoliittolainen valtiomies ja diplomaatti, joka toimi Neuvostoliiton ulkoministerinä vuosina 1930–1939.

Uusi!!: Bolševikit ja Maksim Litvinov · Katso lisää »

Maksim Prokopjev

Maksim Prokopjev. Maksim Prokopjevitš Prokopjev (29. tammikuuta 1884 – 30. kesäkuuta 1919) oli yksi ensimmäisistä udmurttilaisista runoilijoista, bolševikki ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Maksim Prokopjev · Katso lisää »

Mao Zedong

Mao Zedong (kohteliaisuusnimi: Rùnzhī 润芝, 26. joulukuuta 1893 Shaoshan – 9. syyskuuta 1976 Peking) oli kiinalainen sotilas, poliitikko ja marxilainen teoreetikko, joka kehitti maolaisuutena tunnetun opin.

Uusi!!: Bolševikit ja Mao Zedong · Katso lisää »

Mao Zedongin elämäkerta

Mao Zedong (kohteliaisuusnimi: Rùnzhī 润芝, 26. joulukuuta 1893 – 9. syyskuuta 1976) oli kiinalainen sotilas ja kommunistinen poliitikko, joka kehitti maolaisuutena tunnetun marxilaisen aatteen.

Uusi!!: Bolševikit ja Mao Zedongin elämäkerta · Katso lisää »

Marija Botškarjova

Marija Botškarjova. Marija Leontjevna Botškarjova (1889 Novgorodin kuvernementti – 16. toukokuuta 1920 Krasnojarsk) oli venäläinen sotilas, joka taisteli ensimmäisessä maailmansodassa ja perusti myöhemmin vuoden 1917 vallankumouksen aikana Venäjän väliaikaisen hallituksen puolella taistelleet naisten kaartit.

Uusi!!: Bolševikit ja Marija Botškarjova · Katso lisää »

Marija Spiridonova

Marija Spiridonova Marija Aleksandrovna Spiridonova (28. lokakuuta 1884 Tambov, Venäjä – 11. syyskuuta 1941 Orjolin lähellä, Venäjä) oli venäläinen sosialistivallankumouksellinen.

Uusi!!: Bolševikit ja Marija Spiridonova · Katso lisää »

Mars-kenttä (Pietari)

Ilmakuva Mars-kentästä vuonna 2016. Osa Vallankumoustaistelijoiden muistomerkistä. Mars-kenttä on viheristutuksin somistettu aukio Pietarin keskustassa Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Mars-kenttä (Pietari) · Katso lisää »

Martemjan Rjutin

Martemjan Rjutin Martemjan Rjutin (13. helmikuuta 1890 Verhneje Rjutino, Ust-Udinskin alue, Irkutskin kuvernementti – 10. tammikuuta 1937 Moskova) oli venäläinen/neuvostoliittolainen bolševikki.

Uusi!!: Bolševikit ja Martemjan Rjutin · Katso lisää »

Marxismi-leninismi

Kenen mukaan? Käsite marxismi-leninismi (myös marksismi-leninismi;, ’leniniläinen marxismi’) oli NKP:n pääsihteeri J. V. Stalinin (1878–1953) käyttöön ottama nimitys Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ideologialle.

Uusi!!: Bolševikit ja Marxismi-leninismi · Katso lisää »

Matvei Šiškin

Matvei Dmitrijevitš Šiškin (huhtikuu 1886 Moskovan kuvernementin Zvenigorodin kihlakunnan Vjazemyn kylä – 12. tammikuuta 1962 Vallentuna tai Tukholma) oli venäläinen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Matvei Šiškin · Katso lisää »

Me (romaani)

Me on neuvostoliittolaisen Jevgeni Zamjatinin vuosina 1919–1921 kirjoittama tieteisromaani.

Uusi!!: Bolševikit ja Me (romaani) · Katso lisää »

Mežraiontsy

Mežraiontsy oli Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vuosina 1913–1917 vaikuttanut ryhmä, joka pyrki sijoittumaan bolševikkien ja menševikkien väliin ja korostamaan puolueen yhtenäisyyttä.

Uusi!!: Bolševikit ja Mežraiontsy · Katso lisää »

Menševikit

Menševikit olivat 1900-luvun alussa toinen Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vaikuttaneesta kahdesta suuntauksesta bolševikkien ohella.

Uusi!!: Bolševikit ja Menševikit · Katso lisää »

Məşədi Əzizbəyov

Məşədi Əzizbəyov. Məşədi Əzim bəy oğlu Əzizbəyov (18. tammikuuta 1876 Baku – 20. syyskuuta 1918) oli azerbaidžanilainen bolševikki ja vallankumousjohtaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Məşədi Əzizbəyov · Katso lisää »

Michael Leonard von Blom

Michael Leonard von Blom (21. syyskuuta 1856 Hamina – 19. elokuuta 1919 Pietari) oli suomalainen kenraalimajuri ja senaattori.

Uusi!!: Bolševikit ja Michael Leonard von Blom · Katso lisää »

Miekkavala

Miekkavala oli C. G. E. Mannerheimin Antrean asemalla 23.

Uusi!!: Bolševikit ja Miekkavala · Katso lisää »

Mihail Artsybašev

Mihail Artsybašev. Mihail Artzibushevin hauta Varsovan Ortodoksisella Hautausmaalla, vuosi 2023. Mihail Petrovitš Artsybašev (5. marraskuuta (J: 24. lokakuuta) 1878 Harkovan läänin Izjum tai toisten tietojen mukaan Ahtyrkan kihlakunnan Dobroslavovkan maatila – 3. huhtikuuta 1927 Varsova) oli venäläinen kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Mihail Artsybašev · Katso lisää »

Mihail Šolohov

Mihail Aleksandrovitš Šolohov (24. toukokuuta (J: 11. toukokuuta) 1905 – 21. helmikuuta 1984) oli venäläinen kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Mihail Šolohov · Katso lisää »

Mihail Borodkin

Mihail Mihailovitš Borodkin (1. syyskuuta 1852 – 1919) Grwar.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Mihail Borodkin · Katso lisää »

Mihail Borovitinov

Mihail Borovitinov vuonna 1914. Mihail Borovitinov (2. elokuuta 1874 Pietari – k. ei tiedossa) oli venäläinen lakimies, joka toimi toisen sortokauden aikana vuosina 1913–1917 Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli käytännössä pääministerinä niin sanotussa amiraalisenaatissa.

Uusi!!: Bolševikit ja Mihail Borovitinov · Katso lisää »

Mihail Frunze

Mihail Vasiljevitš Frunze (2. helmikuuta (J: 21. tammikuuta) 1885 Biškek – 31. lokakuuta 1925 Moskova) oli bolševikkien johtajia Venäjän vallankumouksen 1917 aikana ja merkittävä sotilaskomentaja Venäjän sisällissodassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Mihail Frunze · Katso lisää »

Mihail Kalinin

Mihail Ivanovitš Kalinin (19. marraskuuta (J: 7. marraskuuta) 1875 – 3. kesäkuuta 1946) oli bolševikkivallankumouksellinen ja neuvostopoliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Mihail Kalinin · Katso lisää »

Mihail Koltsov

Mihail Jefimovitš Koltsov (oikea sukunimi Friedland, Фри́длянд; 12. kesäkuuta (J: 31. toukokuuta) 1898 Kiova – 2. helmikuuta 1940 Moskova) oli neuvostoliittolainen lehtimies ja kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Mihail Koltsov · Katso lisää »

Mihail Muravjov (puna-armeijan komentaja)

Mihail Muravjov keisarillisen armeijan upseerina vuonna 1916. Mihail Artemjevitš Muravjov (25. syyskuuta (J: 13. syyskuuta) 1880 Burdukovo, Vetlužskin alue, Nižni Novgorodin kuvernementti – 11. heinäkuuta 1918 Simbirsk) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Mihail Muravjov (puna-armeijan komentaja) · Katso lisää »

Mihail Rošal

Mihail Grigorjevitš Rošal (22. toukokuuta 1897 Pietari – 1985) oli venäläinen bolševikki, joka toimi sittemmin puolue- ja hallintotehtävissä.

Uusi!!: Bolševikit ja Mihail Rošal · Katso lisää »

Mihail Svetšnikov

Mihail Stepanovitš Svetšnikov (30. syyskuuta (J: 18. syyskuuta) 1881 Ust-Medveditskaja, Donin kasakoiden alue, Venäjän keisarikunta – 26. elokuuta 1938 Kommunarka, Neuvostoliitto)Aleksi Mainio: ”Sisällissodan suuri tuntematon”, Historiallinen aikakauskirja 2/2020, s. 221–224.

Uusi!!: Bolševikit ja Mihail Svetšnikov · Katso lisää »

Mihail Tšudov

Mihail Semjonovitš Tšudov (17. syyskuuta 1893 Honejevo, Bežetskin kihlakunta, Tverin kuvernementti – 30. lokakuuta 1937 Moskova) oli neuvostoliittolainen kommunistisen puolueen virkailija ja poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Mihail Tšudov · Katso lisää »

Mihail Tomski

Mihail Tomski Mihail Pavlovitš Tomski (oik. Jefremov; 31. lokakuuta (J: 19. lokakuuta) 1880 Kolpino – 22. elokuuta 1936 Bolševo, lähellä Moskovaa) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Mihail Tomski · Katso lisää »

Mikael Aleksandrovitš Romanov

Suuriruhtinas Mikael Aleksandrovitš Romanov (4. joulukuuta (J: 22. marraskuuta) 1878 – 12. kesäkuuta 1918) oli Aleksanteri III:n ja Maria Fjodorovnan poika ja keisari Nikolai II:n veli.

Uusi!!: Bolševikit ja Mikael Aleksandrovitš Romanov · Katso lisää »

Mikheil Džavakhišvili

Mikheil Džavakhišvili Mikheil Džavakhišvili (20. marraskuuta (J: 8. marraskuuta) 1880 – 30. syyskuuta 1937), alkuperäiseltä nimeltään Adamašvili oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä georgialaisista kirjailijoista.

Uusi!!: Bolševikit ja Mikheil Džavakhišvili · Katso lisää »

Milo Đukanović

Milo Đukanović (montenegroksi Мило Ђукановић, s. 15. helmikuuta 1962 Nikšić, Montenegron ST, Jugoslavia) on montenegrolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Milo Đukanović · Katso lisää »

Minkälainen Suomi meidän on luotava?

Minkälainen Suomi meidän on luotava? on vuonna 1918 ilmestynyt kansakoulunopettaja Martti Pihkalan kirja, jossa hän hahmottelee samana vuonna käydyn Suomen sisällissodan jälkeisen Suomen yhteiskuntaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Minkälainen Suomi meidän on luotava? · Katso lisää »

Mir Bəşir Qasımov

Mir Bəşir Fəttah oğlu Qasımov (1879 Täbrizin vilajeetin Dašbulahin kylä – 23. huhtikuuta 1949 Baku) oli azerbaidžanilainen neuvosto- ja puoluejohtaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Mir Bəşir Qasımov · Katso lisää »

Mircəfər Bağırov

Mircəfər Bağırov Mircəfər Abbas oğlu Bağırov (17. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1896 Quba – 7. toukokuuta 1956 Baku) oli neuvostoliittolainen puoluejohtaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Mircəfər Bağırov · Katso lisää »

Mirsaid Sultan-Galijev

Mirsaid Haidargalijevitš Sultan-Galijev (13. heinäkuuta 1892 Ufan kuvernementti – 28. tammikuuta 1940 Moskova) oli tataarilainen bolševikkijohtaja, joka tuli tunnetuksi Neuvostoliiton kommunistisessa puolueessa 1920-luvun alussa.

Uusi!!: Bolševikit ja Mirsaid Sultan-Galijev · Katso lisää »

Mohammed Beck Hadjetlaché

Mohammed Beck Hadjetlaché Mohammed Beck Hadjetlaché (oikealta nimeltään Kasi Beck Ahmetukov) (1870 Istanbul, Osmanien valtakunta – 1929 Tukholma, Ruotsi) oli tšerkessisyntyinen toimittaja, kirjailija ja Venäjän valkoisen armeijan jäsen, joka taisteli bolševikkeja vastaan Venäjän sisällissodassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Mohammed Beck Hadjetlaché · Katso lisää »

Moisei Uritski

Moisei Uritski. Moisei Solomonovitš Uritski (1873 – 30. elokuuta 1918) oli venäläinen vallankumouksellinen.

Uusi!!: Bolševikit ja Moisei Uritski · Katso lisää »

Molotov–Ribbentrop-sopimus

Vjatšeslav Molotov allekirjoittaa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939 Moskovassa. Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin seisovat hänen takanaan. Molotov–Ribbentrop-sopimus (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23.

Uusi!!: Bolševikit ja Molotov–Ribbentrop-sopimus · Katso lisää »

Mongolian historia

Mongolian tasavalta muodostaa nykyisin vain murto-osan muinaisesta Mongolivaltakunnasta, joka aikoinaan oli maailman laajin.

Uusi!!: Bolševikit ja Mongolian historia · Katso lisää »

Mongolian kansantasavalta

Mongolian kansantasavalta oli 26.

Uusi!!: Bolševikit ja Mongolian kansantasavalta · Katso lisää »

Mordva

Mordva (mokšaksi, ersäksi ja) on tasavalta Itä-Euroopassa Volgan länsipuolella Venäjän federaatiossa.

Uusi!!: Bolševikit ja Mordva · Katso lisää »

Mordvalaiset

Mordvalaiset ovat suomalais-ugrilainen kansa, jotka ovat jakautuneet kahteen erilaisia kielimuotoja, mordvalaiskieliä, puhuvaan kansaan: ersää puhuviin ersäläisiin ja mokšaa puhuviin mokšalaisiin.

Uusi!!: Bolševikit ja Mordvalaiset · Katso lisää »

Moskovan Kreml

Kreml yläviistosta. Moskovan Kreml on Moskovan keskustassa sijaitseva historiallinen linnoitus, kreml, jossa sijaitsevat merkittävimmät Venäjän hallintoelimet.

Uusi!!: Bolševikit ja Moskovan Kreml · Katso lisää »

Moskovskije vedomosti

''Moskovskije vedomostin'' etusivu vuodelta 1856. Moskovskije vedomosti (”Moskovan tiedonannot”) oli Moskovassa vuosina 1756–1917 ilmestynyt venäläinen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Moskovskije vedomosti · Katso lisää »

Muhammad Asad

Muhammad Asad (syntyään Leopold Weiss, 2. heinäkuuta 1900 – 23. helmikuuta 1992) oli itävaltalais-puolalainen islamiin kääntynyt juutalainen ja lehtimies, maailmanmatkaaja, kirjailija, kriitikko, kielitieteilijä, filosofi, uudistaja, diplomaatti, poliittinen teoreetikko, kääntäjä ja tiedemies.

Uusi!!: Bolševikit ja Muhammad Asad · Katso lisää »

Muska

Marija ”Muska” Babitzin (s. 28. kesäkuuta 1952 Helsinki) on suomalainen laulaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Muska · Katso lisää »

Muurmannin legioona

alt.

Uusi!!: Bolševikit ja Muurmannin legioona · Katso lisää »

Mykola Mih’novskyi

Mykola Mih’novskyi. Mykola Ivanovytš Mih’novskyi (1873 Turivka, Pultavan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 3. maaliskuuta 1924 Kiova, Ukrainan neuvostotasavalta, Neuvostoliitto)Volodymyr Janiv: Encyclopedia of Ukraine (1993), Internet Encyclopedia of Ukraine, Canadian Institute of Ukrainian Studies, Albertan yliopisto.

Uusi!!: Bolševikit ja Mykola Mih’novskyi · Katso lisää »

Mykola Skrypnyk

Mykola Skrypnyk Mykola Oleksijovitš Skrypnyk (25. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1872 Jasynuvata, Jekaterinoslavin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 7. heinäkuuta 1933 Harkova, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliitto)Ivan Košelivets: Encyclopedia of Ukraine (1993), Internet Encyclopedia of Ukraine, Canadian Institute of Ukrainian Studies, Albertan yliopisto.

Uusi!!: Bolševikit ja Mykola Skrypnyk · Katso lisää »

Mykolas Sleževičius

Sleževičius (keskimmäinen istuva). Mykolas Sleževičius (21. helmikuuta 1882 Raseiniai – 11. marraskuuta 1939 Kaunas) oli liettualainen poliitikko, lakimies ja toimittaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Mykolas Sleževičius · Katso lisää »

Nabat

Nabat (suom. Hälytys) oli Ukrainan itsenäisyyssodan aikana vuosina 1918-1920 toiminut anarkistinen järjestö, jonka tarkoituksena oli toimia erilaisten anarkististen suuntausten yhteistyöelimenä.

Uusi!!: Bolševikit ja Nabat · Katso lisää »

Nadežda Krupskaja

Nadežda Krupskaja Nadežda Konstantinova Krupskaja (26. helmikuuta (J: 14. helmikuuta) 1869 Pietari, Venäjä – 27. helmikuuta 1939 Moskova) oli venäläinen vallankumouksellinen ja bolševikki sekä Neuvostoliiton perustajan Vladimir Leninin puoliso.

Uusi!!: Bolševikit ja Nadežda Krupskaja · Katso lisää »

Nadežda Teffi

Nadežda Aleksandrovna Teffi, o.s. Lohvitskaja, naim.

Uusi!!: Bolševikit ja Nadežda Teffi · Katso lisää »

Nadežda Udaltsova

Aleksandr Drevin: ''Nadežda Udaltsovan muotokuva'', vuodelta 1923. Nadežda Andrejevna Udaltsova (10. tammikuuta 1886 (J: 29. joulukuuta 1885) Orjol, Venäjä − 25. tammikuuta 1961 Moskova, Venäjä) oli venäläinen taidemaalari ja opettaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Nadežda Udaltsova · Katso lisää »

Narodnaja niva

Lehden viimeisen numeron etusivu. Narodnaja niva (”Kansan vainio”) oli Helsingissä vuonna 1917 ilmestynyt venäjänkielinen sosialistivallankumouksellinen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Narodnaja niva · Katso lisää »

Natalia Sedova

Natalia Sedova 1910-luvun alussa. Natalja (Natalia) Ivanovna Sedova (5. huhtikuuta 1882 Romny, Pultavan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 23. tammikuuta 1962 Corbeil-Essonnes, Pariisi, Ranska) Spartacus Educational.

Uusi!!: Bolševikit ja Natalia Sedova · Katso lisää »

Natsi-Saksa

Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.

Uusi!!: Bolševikit ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

Neitsyt Marian Ilmestyskirkko

Neitsyt Marian ilmestyksen katedraali on Moskovan Kremlissä Arkkienkelin katedraalia vastapäätä oleva pienehkö kirkko.

Uusi!!: Bolševikit ja Neitsyt Marian Ilmestyskirkko · Katso lisää »

Nertšinskin pakkotyövankila

Akatuin vankilan portti vuoden 1907 tienoilla. Nertšinskin pakkotyövankila oli Venäjällä nykyisessä Taka-Baikalian aluepiirissä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toiminut rangaistuslaitos.

Uusi!!: Bolševikit ja Nertšinskin pakkotyövankila · Katso lisää »

Nestor Lakoba

Nestor Lakoba 1920-luvulla. Nestor Apollonovitš Lakoba (1. toukokuuta 1893 nykyisen Gudautan piirin Lyhnyn kylä, Abhasia – 28. joulukuuta 1936 Tbilisi) oli abhaasilaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Nestor Lakoba · Katso lisää »

Neuvosto-Venäjä

Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.

Uusi!!: Bolševikit ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »

Neuvosto-Venäjän–Ukrainan sota

Neuvosto-Venäjän–Ukrainan sota sisältää useita vuosina 1917–1921 erityisesti bolševikkien ja Ukrainan kansantasavallan välillä tapahtuneita aseellisia konflikteja.

Uusi!!: Bolševikit ja Neuvosto-Venäjän–Ukrainan sota · Katso lisää »

Neuvostoliiton historia

Neuvostoliitto oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjän keisarikunnan raunioille perustettu sosialistinen valtio.

Uusi!!: Bolševikit ja Neuvostoliiton historia · Katso lisää »

Neuvostoliiton johtaja

Neuvostoliiton johtajat luotsasivat Neuvostoliittoa sen historian ajan 1922–1991.

Uusi!!: Bolševikit ja Neuvostoliiton johtaja · Katso lisää »

Neuvostoliiton kommunistinen puolue

Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton hallitseva marxilais-leninistinen kommunistinen puolue ja ainoa sallittu puolue.

Uusi!!: Bolševikit ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue · Katso lisää »

Neuvostoliiton kulttuuri

Neuvostoliiton kulttuuri muodostui eri neuvostotasavaltojen kulttuureista.

Uusi!!: Bolševikit ja Neuvostoliiton kulttuuri · Katso lisää »

Neuvostoliiton laivasto

Neuvostolaivaston lippu Neuvostolaivaston rainelippu Neuvostoliiton laivasto oli puna-armeijan ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimien laivastohaara.

Uusi!!: Bolševikit ja Neuvostoliiton laivasto · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Bolševikit ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Nicola Bombacci

Nicola Bombacci. Nicola Bombacci (24. lokakuuta 1879 Civitella di Romagna – 28. huhtikuuta 1945 Dongo) Camera dei deputati (Italian edustajainhuone).

Uusi!!: Bolševikit ja Nicola Bombacci · Katso lisää »

Nikita Hruštšov

Nikita Sergejevitš Hruštšov (vanhentunut translitterointi Hruštšev) (15. huhtikuuta (J: 3. huhtikuuta) 1894 Kalinovka, Kurskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 11. syyskuuta 1971 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikita Hruštšov · Katso lisää »

Nikolai Avksentjev

Nikolai Avksentjev vuonna 1921. Nikolai Dmitrijevitš Avksentjev (27. marraskuuta (J: 15 marraskuuta) 1878 Penza, Venäjän keisarikunta – 4. maaliskuuta 1943 New York, Yhdysvallat) oli venäläinen sosialistivallankumouksellisen puolueen oikeaa siipeä edustanut poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Avksentjev · Katso lisää »

Nikolai Štšors

Nikolai Štšors. Nikolai Aleksandrovitš Štšors (6. kesäkuuta (J: 25. toukokuuta) 1895 Snovsk – 30. elokuuta 1919 nykyisen Žytomyrin alueen Korostenin piirin Belošitsan kylän luona) oli puna-armeijan komentaja Venäjän kansalaissodassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Štšors · Katso lisää »

Nikolai Berdjajev

Nikolai Aleksandrovitš Berdjajev (18. maaliskuuta (J: 6. maaliskuuta) 1874 Kiova, Ukraina – 24. maaliskuuta 1948 Clamart, Ranska) oli ukrainalaissyntyinen venäläinen uskonnollinen ja poliittinen filosofi, joka edusti kristillistä eksistentialismia ja universalismia.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Berdjajev · Katso lisää »

Nikolai Breško-Breškovski

Nikolai Breško-Breškovski 1910-luvulla. Nikolai Nikolajevitš Breško-Breškovski (20. helmikuuta (J: 8. helmikuuta) 1874 Pietari – 23. elokuuta 1943 Berliini) oli venäläinen kirjailija ja lehtimies.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Breško-Breškovski · Katso lisää »

Nikolai Buharin

Nikolai Buharin Nikolai Ivanovitš Buharin (9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1888 Moskova – 13. maaliskuuta 1938 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja marxilainen teoreetikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Buharin · Katso lisää »

Nikolai Burenin

Nikolai Jevgenevitsh Burenin (tunnettu myös salanimillä "German Fedorovitsh", "German", "Neburenin" ja "Viktor Petrovitsh", 5. / 17. joulukuuta 1874 Pietari – 30. kesäkuuta 1962 Leningrad) oli venäläinen vallankumouksellinen, kirjailija ja pianisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Burenin · Katso lisää »

Nikolai Duhonin

Nikolai Nikolajevitš Duhonin (13. joulukuuta (J: 1. joulukuuta) 1876 – 3. joulukuuta (J: 20. marraskuuta) 1917 Mogiljov) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Duhonin · Katso lisää »

Nikolai Garin-Mihailovski

Nikolai Garin-Mihailovski 1800-luvun lopussa. Nikolai Georgijevitš Mihailovski (kirjailijanimeltään N. Garin, Н. Га́рин; 20. helmikuuta 1852 Pietari – 10. joulukuuta 1906 Pietari) oli venäläinen insinööri, kirjailija ja lehtimies.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Garin-Mihailovski · Katso lisää »

Nikolai Gumiljov

Nikolai Stepanovitš Gumiljov; (3. 1886 Kronstadt, Venäjän keisarikunta – 26. elokuuta 1921 Petrograd, Neuvosto-Venäjä) oli merkittävä venäläinen runoilija, joka oli akmeismiliikkeen perustajajäsen.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Gumiljov · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai II · Katso lisää »

Nikolai Iordanski

Nikolai Ivanovitš Iordanski (4. joulukuuta 1876 Novohopjorsk – 29. joulukuuta 1928 Moskova) oli venäläinen vallankumouksellinen, toimittaja ja diplomaatti.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Iordanski · Katso lisää »

Nikolai Januškevitš

Nikolai Januškevitš Nikolai Nikolajevitš Januškevitš (13. toukokuuta (J: 1. toukokuuta) 1868 – helmikuu 1918 Oredež) Venäjän puolustusministeriö.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Januškevitš · Katso lisää »

Nikolai Judenitš

Nikolai Nikolajevitš Judenitš (30. kesäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1862 Moskova, Venäjä – 5. lokakuuta 1933 Nizza, Ranska), oli Venäjän menestyksekkäimpiä kenraaleja ensimmäisessä maailmansodassa ja taisteli johtajana luoteisella rintamalla Venäjän vastavallankumouksessa ja sisällissodassa 1918–1920.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Judenitš · Katso lisää »

Nikolai Krestinski

Nikolai Krestinski vuonna 1929. Nikolai Nikolajevitš Krestinski (25. lokakuuta (J: 13. lokakuuta) 1883 Mogiljov, Venäjän keisarikunta – 15. maaliskuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Krestinski · Katso lisää »

Nikolai Krylenko

Nikolai Vasiljevitš Krylenko Nikolai Vasiljevitš Krylenko (14. toukokuuta (J: 2. toukokuuta) 1885 Behtejevo – 29. heinäkuuta 1938 Moskova) oli venäläinen vallankumouksellinen bolševikki ja poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Krylenko · Katso lisää »

Nikolai Markov

Nikolai Markov. Nikolai Jevgenevitš Markov (tunnettu myös nimellä Markov II; 14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1866 Kursk, Venäjän keisarikunta – 12. huhtikuuta 1945 Wiesbaden, Saksa) Большая биографическая энциклопедия (2009), Dic.academic.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Markov · Katso lisää »

Nikolai Matvejev

Nikolai Mihailovitš Matvejev (1877 Taka-Baikalian alueen Nertšinski Zavodin kihlakunnan Bogdatin kylä – 26. huhtikuuta 1951 Moskova) oli venäläinen bolševikki ja neuvostoliittolainen puoluevirkailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Matvejev · Katso lisää »

Nikolai Mihailovitš Romanov

Suuriruhtinas Nikolai Mihailovitš. Nikolai Mihailovitš (26. huhtikuuta (J: 14. huhtikuuta) 1859 Tsarskoje selo – 24. tammikuuta 1919 Pietari) Большая российская энциклопедия (2004–2017).

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Mihailovitš Romanov · Katso lisää »

Nikolai Nekrasov (poliitikko)

Nikolai Vissarionovitš Nekrasov (1. helmikuuta 1879 Pietari, Venäjän keisarikunta – 7. toukokuuta 1940 Kazan, Neuvostoliitto) oli venäläinen liberaalipoliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Nekrasov (poliitikko) · Katso lisää »

Nikolai Podgurski

Nikolai Ljutsianovitš Podgurski (13. elokuuta 1877 Tallinna, Viron kuvernementti – 1. marraskuuta 1918 Tallinna, Viro) Podgorski.com.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Podgurski · Katso lisää »

Nikolai Podvoiski

Nikolai Podvoiski vuonna 1921. Nikolai Iljitš Podvoiski (16. helmikuuta (J: 4. helmikuuta) 1880 Kunašovka, Tšernigovin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 28. heinäkuuta 1948 Moskova, Neuvostoliitto) Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Podvoiski · Katso lisää »

Nikolai Skoblin

Nikolai Skoblin nuorena. Nikolai Vladimirovitš Skoblin oli venäläinen valkoisen armeijan kenraalimajuri, joka ryhtyi Neuvostoliiton vakoilun kaksoisagentiksi toimiessaan 1930-luvulla valkoisten emigranttien järjestön Venäjän yleissotilaallisen liiton (ROVS) tiedustelujohtajana.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Skoblin · Katso lisää »

Nikolai Tagantsev

Nikolai Tagantsev vuonna 1915. Nikolai Stepanovitš Tagantsev (3. maaliskuuta (J: 19. helmikuuta) 1843 Penza – 22. maaliskuuta 1923 Pietari) Presidential Library.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Tagantsev · Katso lisää »

Nikolai Tšaikovski

Nikolai Tšaikovski. Nikolai Vasiljevitš Tšaikovski (7. tammikuuta 1851 (J: 26. joulukuuta 1850) Vjatka, Venäjän keisarikunta – 30. huhtikuuta 1926 Lontoo, Iso-Britannia) Большая советская энциклопедия (1969—1978), Dic.academic.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Tšaikovski · Katso lisää »

Nikolai Ustrjalov

Nikolai Ustrjalov (1890–1937) oli venäläinen juristi, poliittinen ajattelija ja emigrantti, joka oli paennut Kiinan Harbiniin Venäjän vallankumouksen seurauksena.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Ustrjalov · Katso lisää »

Nikolai Virta

Nikolai Jevgenjevitš Virta (oikealta sukunimeltään Karelski, Каре́льский; 19. joulukuuta 1906 Tambovin läänin Kalikinon kylä – 9. tammikuuta 1976 Moskova) oli neuvostovenäläinen kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikolai Virta · Katso lisää »

Nikoloz Tškheidze

Nikoloz Tškheidze Nik’oloz Tškheidze (1864 Kutaisin läänin Putin kylä – 7. kesäkuuta 1926 Leuville-sur-Orge, Ranska) oli georgialainen menševikkipoliitikko, joka toi marxismin Georgiaan 1890-luvulla.

Uusi!!: Bolševikit ja Nikoloz Tškheidze · Katso lisää »

Nina Hruštšova

Nina Kuharsuk (Hruštšova) vuonna 1924. Nina Petrovna Hruštšova, o.s. Kuharsuk (ukr. Ні́на Петрі́вна Хрущо́ва, ven. Ни́на Петро́вна Хрущёва; 14. huhtikuuta 1900 – 13. elokuuta 1984) oli Neuvostoliiton johtajan Nikita Hruštšovin toinen puoliso.

Uusi!!: Bolševikit ja Nina Hruštšova · Katso lisää »

NKVD

NKVD (sisäasiainkansankomissariaatti) oli Neuvostoliiton sisäministeriö, joka perustettiin Neuvosto-Venäjällä vuonna 1918.

Uusi!!: Bolševikit ja NKVD · Katso lisää »

Nomenklatuura

Nomenklatuura (taustalla 'nimilista') oli vallanpitäjien joukko Neuvostoliitossa ja muissa sosialistissa valtioissa.

Uusi!!: Bolševikit ja Nomenklatuura · Katso lisää »

Novoje vremja

Novoje vremja (”Uusi aika”) oli Pietarissa Venäjällä vuosina 1868–1917 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Novoje vremja · Katso lisää »

Oder–Neisse-linja

Liittoutuneiden miehitysvyöhykkeet Saksassa 1945–1949 ja Puolalle ja Neuvostoliitolle luovutetut alueet Oder–Neisse-linja on toisen maailmansodan jälkeen vedetty Saksan ja Puolan raja.

Uusi!!: Bolševikit ja Oder–Neisse-linja · Katso lisää »

Oleksandr Muraško

Oleksandr (Alexander) Oleksandrovytš Muraško (26. elokuuta / 7. syyskuuta 1875 - 14. kesäkuuta 1919), oli ukrainalainen taidemaalari.

Uusi!!: Bolševikit ja Oleksandr Muraško · Katso lisää »

Olena Zaliznjak

Olena Zaliznjak,, s. Oh’rymovytš,, (maaliskuu 1886 Senetšiv, Dolynan piiri, Galitsia – 12. kesäkuuta 1969 Montreal, Quebec, Kanada) oli ukrainalaissyntyinen opettaja ja kansalaisjärjestöjohtaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Olena Zaliznjak · Katso lisää »

Olga Kameneva

Olga Kameneva vuonna 1926 Olga Davidova Kameneva (o.s. Bronstein; 7. marraskuuta 1883 Janovka, Venäjän keisarikunta – 11. syyskuuta 1941 lähellä Orjolia, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja neuvostopoliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Olga Kameneva · Katso lisää »

Olga Konstantinovna

Olga Konstantinovna Romanova (3. syyskuuta 1851, Pavlovsk, Inkeri, Venäjän keisarikunta – 18. kesäkuuta 1926, Rooma, Italia) oli suuriruhtinatar, josta tuli Yrjö I:n puolisona Kreikan kuningatar.

Uusi!!: Bolševikit ja Olga Konstantinovna · Katso lisää »

Olga Nikolajevna Romanova

Suuriruhtinatar Olga Nikolajevna Romanova (15. marraskuuta 1895 – 17. heinäkuuta 1918) oli Venäjän tsaari Nikolai II:n vanhin tytär.

Uusi!!: Bolševikit ja Olga Nikolajevna Romanova · Katso lisää »

Olof Aschberg

Albert Engströmin piirros Olof Aschbergista Moskovassa 1923 Olof Aschberg, sukunimi alkuaan Asch (22. heinäkuuta 1877 Tukholma - 21. huhtikuuta 1960) oli juutalaissyntyinen ruotsalainen pankkiiri.

Uusi!!: Bolševikit ja Olof Aschberg · Katso lisää »

Onni Saari

Onni Saari (31. tammikuuta 1887 KauhavaPilli, s. 157. – 25. toukokuuta 1974 Fitchburg) oli amerikansuomalainen toimittaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Onni Saari · Katso lisää »

Ortodoksinen kirkko

Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.

Uusi!!: Bolševikit ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Ossip Bernstein

Ossip Bernstein Ossip Bernstein (20. marraskuuta 1882 Žytomyr, Ukraina – 30. marraskuuta 1962 Ranska) oli ukrainalais-ranskalainen shakin suurmestari sekä talousjuristi.

Uusi!!: Bolševikit ja Ossip Bernstein · Katso lisää »

Otto Leonidas Sirelius

Otto Leonidas Sirelius Otto Leonidas Sirelius (15. toukokuuta 1859 Pietari – 1918 (?) Pietari) oli suomalaista sukua ollut Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut jalkaväenkenraali.

Uusi!!: Bolševikit ja Otto Leonidas Sirelius · Katso lisää »

Otto Wille Kuusinen

Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.

Uusi!!: Bolševikit ja Otto Wille Kuusinen · Katso lisää »

P. E. Svinhufvud

Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.

Uusi!!: Bolševikit ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »

Paavo Talvela

Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.

Uusi!!: Bolševikit ja Paavo Talvela · Katso lisää »

Pajun taistelu

Pajun taistelu käytiin lähellä Valgan kaupunkia sijaitsevan Pajun kartanon hallinnasta 31.

Uusi!!: Bolševikit ja Pajun taistelu · Katso lisää »

Paneurooppa-liike

Paneurooppalaisen unionin lippu. Paneurooppa-liike on itävaltalaisen Richard Coudenhove-Kalergin ajatuksille perustuva, 1920-luvulla muodostunut liike, jonka tavoitteena on Euroopan poliittinen yhdentyminen.

Uusi!!: Bolševikit ja Paneurooppa-liike · Katso lisää »

Papahi

Azerbaidžanilainen mies papahi päässään. Papakhi on georgialainen turkishattu.

Uusi!!: Bolševikit ja Papahi · Katso lisää »

Pariisin rauhankonferenssi

Wilson. Pariisin rauhankonferenssi neuvotteli ensimmäisen maailmansodan jälkeiset rauhansopimukset ympärysvaltojen ja keskusvaltojen välille.

Uusi!!: Bolševikit ja Pariisin rauhankonferenssi · Katso lisää »

Parkkina

Parkkinan sijainti Petsamonvuonon perukassa Suomelle vuosina 1920–1944 kuuluneen Petsamon alueella. Parkkina oli Suomelle vuosina 1920–1944 kuuluneen Petsamon kunnan kirkonkylä.

Uusi!!: Bolševikit ja Parkkina · Katso lisää »

Paul Dukes

Paul Dukes vuonna 1922 Paul Henry Dukes (10. helmikuuta 1889 – 27. elokuuta 1967) oli brittiläinen kirjailija ja MI6-upseeri.

Uusi!!: Bolševikit ja Paul Dukes · Katso lisää »

Paul Gorguloff

Paul Gorguloff (29. kesäkuuta 1895 Labinskaja, Kuban, Venäjä –14. syyskuuta 1932 Pariisi) oli venäläissyntyinen emigrantti ja kirjailija, joka murhasi Ranskan presidentin Paul Doumerin 6.

Uusi!!: Bolševikit ja Paul Gorguloff · Katso lisää »

Paul Levi

Paul Levi Paul Levi (11. maaliskuuta 1883 Hechingen – 9. helmikuuta 1930 Berliini) Biographische Datenbanken, Bundesstiftung zur Aufarbeitung der SED-Diktatur.

Uusi!!: Bolševikit ja Paul Levi · Katso lisää »

Paul Romanovsky-Ilyinsky

Paul Romanovsky-Ilyinsky tai Paul R. Ilyinsky (Pavel Dmitrijevitš Romanov-Iljinski; 27. tammikuuta 1928 Lontoo – 10. helmikuuta 2004 Palm Beach, Florida) oli Floridan osavaltion Palm Beachin pormestari ja venäläisen aatelismiehen Dmitri Pavlovitš Romanovin poika.

Uusi!!: Bolševikit ja Paul Romanovsky-Ilyinsky · Katso lisää »

Paul von Hintze

Paul von Hintze (13. helmikuuta 1864 Schwedt – 19. elokuuta 1941 Meran) Schwedtin kaupunki.

Uusi!!: Bolševikit ja Paul von Hintze · Katso lisää »

Paul von Rennenkampf

Paul von Rennenkampf vuonna 1914. Paul Georg von Rennenkampf (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1854 Konuvere, Vironmaan kuvernementti – 1. huhtikuuta 1918 Taganrog) oli venäläinen kenraali, joka toimi komentajana ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa syksyllä 1914.

Uusi!!: Bolševikit ja Paul von Rennenkampf · Katso lisää »

Pavel Šiško

Pavel Ignatjevitš Šiško (1893 Grodnon kuvernementin Pružanyn kihlakunnan Šenin kylä – 1941 Taškent) oli venäläinen sosialistivallankumouksellinen.

Uusi!!: Bolševikit ja Pavel Šiško · Katso lisää »

Pavel Bermondt-Avalov

Pavel Rafalovitš Bermon(d)t-Avalov (ven. Павел Рафалович Бермон(д)т-Авалов, 4. maaliskuuta 1877 – 27. tammikuuta 1974) oli georgialais-venäläinen Ussurin kasakka ja sotaherra, joka otti osaa ensimmäiseen maailmansotaan ja useisiin Venäjän lokakuun vallankumousta seuranneisiin sotiin, kuten Venäjän sisällissotaan ja Baltiassa tapahtuneisiin Viron, Latvian- ja Liettuan itsenäisyyssotiin.

Uusi!!: Bolševikit ja Pavel Bermondt-Avalov · Katso lisää »

Pavel Bušujev

Pavel Ivanovitš Bušujev (20. tammikuuta 1890 nykyisen Tverin alueen Lihoslavlin piirin Gnezdovon kylä – 9. syyskuuta 1937 Leningrad) oli karjalainen ja neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Pavel Bušujev · Katso lisää »

Pavel Dybenko

Pavel Jefimovitš Dybenko (16. helmikuuta 1889 Tšernihivin kuvernementti – 29. heinäkuuta 1938 Moskova) oli ukrainasyntyinen bolševikki ja puna-armeijan upseeri.

Uusi!!: Bolševikit ja Pavel Dybenko · Katso lisää »

Pavlo Tutšapskyi

Pavlo Tutšapskyi Pavlo Tutšapskyi,, (15. tammikuuta 1869 Besidka, Taraštšan piiri, Kiovan kuvernementti – 4. heinäkuuta 1922 Kiova) oli ukrainalainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Pavlo Tutšapskyi · Katso lisää »

Pörssitalon mellakka

Pörssitalon mellakka oli Helsingissä 17.–18.

Uusi!!: Bolševikit ja Pörssitalon mellakka · Katso lisää »

Pekka Savinainen

Pekka Savinainen (ent. Pjotr Fjodorovitš Savinov, 1895 Paatene, Karjalan tasavalta – 1958 Karlskoga, Ruotsi) oli metsätyönjohtaja, Venäjän armeijan kapteeni, Suomen armeijan vääpeli, pitkäaikainen tiedustelija ja kaukopartiomies.

Uusi!!: Bolševikit ja Pekka Savinainen · Katso lisää »

Penza

Penza on kaupunki Venäjällä Penzan alueella, 625 kilometrin päässä Moskovasta kaakkoon.

Uusi!!: Bolševikit ja Penza · Katso lisää »

Perustuslaillisdemokraattinen puolue

Pavel Nikolajevitš Miljukov Perustuslaillisdemokraattinen puolue, lyh.

Uusi!!: Bolševikit ja Perustuslaillisdemokraattinen puolue · Katso lisää »

Petro Pantš

Petro Pantš (oik. Petro Josypovytš Pantšenko,; 4. heinäkuuta 1891 Valky, Harkovan kuvernementti – 1. joulukuuta 1978 Kiova, Ukrainan SNT) oli ukrainalainen kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Petro Pantš · Katso lisää »

Petsamo

Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.

Uusi!!: Bolševikit ja Petsamo · Katso lisää »

Petsamon lääni

Petsamon läänin vaakuna Petsamon lääni syntyi kun Petsamon alue Tarton rauhassa vuonna 1920 sovittiin liitettäväksi Suomeen.

Uusi!!: Bolševikit ja Petsamon lääni · Katso lisää »

Petsamon retket

Petsamon retket olivat Suomen hallituksen johdolla vuosina 1918 ja 1920 tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli miehittää Petsamo ja näin edesauttaa Neuvosto-Venäjälle kuuluneen alueen liittämistä Suomeen.

Uusi!!: Bolševikit ja Petsamon retket · Katso lisää »

Pianokonsertto nro 4 (Rahmaninov)

Sergei Rahmaninov vuonna 1921 Pianokonsertto nro 4 g-mollissa, op.

Uusi!!: Bolševikit ja Pianokonsertto nro 4 (Rahmaninov) · Katso lisää »

Pietarin aukio

Pietarin aukio (Petrovskaja ploštšad, entisiltä suomalaisilta nimiltään Pyhän Annan tori ja Siikaniemen tori) on Viipurissa Linnansillan kupeessa sijaitseva aukio.

Uusi!!: Bolševikit ja Pietarin aukio · Katso lisää »

Pietarin neuvosto

Pietarin neuvosto, virall.

Uusi!!: Bolševikit ja Pietarin neuvosto · Katso lisää »

Pietarin sotilaallinen vallankumouskomitea

Pietarin sotilaallinen vallankumouskomitea (Petrogradski vojenno-revoljutsionnyi komitet) oli syksyllä 1917 Pietarin neuvoston alaisuudessa toiminut elin, jota bolševikit käyttivät tärkeänä välineenään lokakuun vallankumouksen toteuttamisessa.

Uusi!!: Bolševikit ja Pietarin sotilaallinen vallankumouskomitea · Katso lisää »

Pietarin suomalainen punakaarti

Pietarin suomalainen punakaarti oli vuosina 1917–1918 toiminut Suomen punakaartien osasto, joka oli muodostettu Pietarissa asuneista suomalaisista työläisistä.

Uusi!!: Bolševikit ja Pietarin suomalainen punakaarti · Katso lisää »

Pinhas Rutenberg

Pinhas Rutenberg, ven.

Uusi!!: Bolševikit ja Pinhas Rutenberg · Katso lisää »

Pjotr Jermakov

Pjotr Jermakov (1884-1953) oli venäläinen, Jekaterinburgissa koko ikänsä elänyt kommunistipuolueen virkailija ja komissaari, joka otti osaa entisen tsaari Nikolai II:n ja tämän perheen murhaan 17.

Uusi!!: Bolševikit ja Pjotr Jermakov · Katso lisää »

Pjotr Kropotkin

Pjotr Kropotkin Pjotr Aleksejevitš Kropotkin (9. joulukuuta (J: 27. marraskuuta) 1842 Moskova – 8. helmikuuta 1921 Dmitrov, Moskovan lääni) oli venäläinen ruhtinas, anarkisti ja maantieteilijä.

Uusi!!: Bolševikit ja Pjotr Kropotkin · Katso lisää »

Pjotr Nikiforov

Pjotr Mihailovitš Nikiforov (12. lokakuuta 1882 nykyisen Irkutskin alueen Irkutskin piirin Ojokin kylä – 6. tammikuuta 1974 Moskova) oli venäläinen bolševikki ja neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Pjotr Nikiforov · Katso lisää »

Pjotr Petrovitš Saburjov

Pjotr Petrovitš Saburjov (14. tammikuuta 1880 Pietari – 26. maaliskuuta 1932 Geneve) oli venäläinen shakkimestari ja shakkiturnausten järjestäjä.

Uusi!!: Bolševikit ja Pjotr Petrovitš Saburjov · Katso lisää »

Pjotr Sokolov

Pjotr Petrovitš Sokolov (28. joulukuuta 1890 Pietari – 11. toukokuuta 1971 Enköping) oli venäläinen jalkapalloilija ja vakooja.

Uusi!!: Bolševikit ja Pjotr Sokolov · Katso lisää »

Pjotr Stolypin

Pjotr Arkadjevitš Stolypin (14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Bolševikit ja Pjotr Stolypin · Katso lisää »

Pjotr Voikov

Pjotr Voikov. Pjotr Lazarevitš Voikov (13. elokuuta (J: 1. elokuuta) 1888 Kertš, Venäjän keisarikunta – 7. kesäkuuta 1927 Varsova, Puola) Большая советская энциклопедия, dic.academic.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Pjotr Voikov · Katso lisää »

Pohjois-Inkerin Hoitokunta

Pohjois-Inkerin Hoitokunta (alkujaan Pohjois-Inkerin Väliaikainen Hoitokunta) oli Suomessa vaikuttanut Pohjois-Inkerin väliaikainen pakolaishallitus, joka toimi heinäkuusta 1919 vuoteen 1921.

Uusi!!: Bolševikit ja Pohjois-Inkerin Hoitokunta · Katso lisää »

Pohjois-Inkerin Rykmentti

Pohjois-Inkerin Rykmentti (myöh. Pohjois-Inkerin Erikoispataljoona) oli vuonna 1919 vapaaehtoisten inkeriläisten muodostama sotilasyksikkö, jonka päämääränä oli taistella autonomisen Inkerin puolesta ja bolševismia vastaan.

Uusi!!: Bolševikit ja Pohjois-Inkerin Rykmentti · Katso lisää »

Pohjois-Venäjän interventio

Pohjois-Venäjän interventio oli osa ympärysvaltojen hanketta, jossa osallistuttiin Neuvosto-Venäjän vastaiseen taisteluun Venäjän sisällissodassa Venäjän valkoisten tukena vuosina 1918–1920.

Uusi!!: Bolševikit ja Pohjois-Venäjän interventio · Katso lisää »

Polina Žemtšužina

Polina Žemtšužina (oik. Perl Semjonovna Karpovskaja; 27. helmikuuta 1897 Polohy, Jekaterinoslavin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 1. huhtikuuta 1970 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko sekä tunnetun poliitikon ja diplomaatin Vjatšeslav Molotovin vaimo.

Uusi!!: Bolševikit ja Polina Žemtšužina · Katso lisää »

Pranas Liatukas

Pranas Liatukas (s. 29. tammikuuta 1876, Kvėdarna, Venäjän keisarikunta - 9. syyskuuta 1945, Vilna, Neuvostoliitto) oli liettualainen kenraaliluutnantti ja myöhemmin ylipäällikkö, joka toimi yhtenä Liettuan armeijan komentajista Liettuan itsenäisyyssodissa bolševikkeja ja bermontialaisia vastaan.

Uusi!!: Bolševikit ja Pranas Liatukas · Katso lisää »

Pravda

Pravda (’Totuus’) on venäläinen sanomalehti, joka oli Neuvostoliiton johtava sanomalehti ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean äänenkannattaja vuosina 1912–1991.

Uusi!!: Bolševikit ja Pravda · Katso lisää »

Proš Prošjan

Proš Pertševitš Prošjan (22. huhtikuuta 1883 Aštarakin kylä nykyisen Hrazdanin kaupungin lähellä Armeniassa – 16. joulukuuta 1918 Moskova) oli armenialaissyntyinen venäläinen sosialistivallankumouksellinen.

Uusi!!: Bolševikit ja Proš Prošjan · Katso lisää »

Prokofi Džaparidze

Prokofi Džaparidze. Prokofi Aprasionovitš Džaparidze (15. tammikuuta 1880 nykyisen Onin piirikunnan Šardometi – 20. syyskuuta 1918) oli georgialaissyntyinen bolševikkivallankumouksellinen.

Uusi!!: Bolševikit ja Prokofi Džaparidze · Katso lisää »

Proletariaatin diktatuuri

Proletariaatin diktatuuri on marxilaisuudessa esiintyvä käsite, joka tarkoittaa väkivaltaisen vallankumouksen seurauksena perustettavaa poliittista järjestelmää, jossa proletariaatti eli työväenluokka tai sitä edustava puolue on ainoa vallankäyttäjä.

Uusi!!: Bolševikit ja Proletariaatin diktatuuri · Katso lisää »

Propaganda

antikommunistinen kansikuva vuodelta 1947. Propaganda (’levitettävä asia’) on aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, jolla pyritään muokkaamaan mielipidettä.

Uusi!!: Bolševikit ja Propaganda · Katso lisää »

Propaganda ensimmäisessä maailmansodassa

Propaganda ensimmäisessä maailmansodassa (1914–1918) pyrki värväämään sotilaita ja luomaan isänmaallista taistelutahtoa.

Uusi!!: Bolševikit ja Propaganda ensimmäisessä maailmansodassa · Katso lisää »

Puna-armeija

Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.

Uusi!!: Bolševikit ja Puna-armeija · Katso lisää »

Puna-armeijan hyökkäys Azerbaidžaniin

Puna-armeijan hyökkäys Azerbaidžaniin oli Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan huhtikuussa vuonna 1920 suorittama sotilaallinen hyökkäys, joka kohdistui Azerbaidžanin demokraattiseen tasavaltaan.

Uusi!!: Bolševikit ja Puna-armeijan hyökkäys Azerbaidžaniin · Katso lisää »

Puna-armeijan hyökkäys Georgiaan

Puna-armeijan hyökkäys Georgiaan, myös Neuvosto-Venäjän–Georgian sota oli neuvosto-Venäjän puna-armeijan Georgian demokraattista tasavaltaa vastaan kohdistama sotilaallinen hyökkäys, joka käytiin 15.

Uusi!!: Bolševikit ja Puna-armeijan hyökkäys Georgiaan · Katso lisää »

Punainen lippu

Punainen lippu tuli 1800-luvulla tunnetuksi vallankumouksen vertauskuvaksi.

Uusi!!: Bolševikit ja Punainen lippu · Katso lisää »

Punainen terrori

Punainen terrori voi viitata seuraaviin.

Uusi!!: Bolševikit ja Punainen terrori · Katso lisää »

Punasotilas

Punasotilas oli vuodesta 1919 aina 1930-luvun lopulle asti ilmestynyt Suomen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestön julkaisema asevelvollisille tarkoitettu laiton lehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Punasotilas · Katso lisää »

Puolan asevoimat

Puolan asevoimat muodostui alun perin varhain 1800-luvulla Puolassa toimineista joukko-osastoista.

Uusi!!: Bolševikit ja Puolan asevoimat · Katso lisää »

Puolan kuningaskunta (1916–1918)

Puolan kuningaskunta oli Saksan keisarikunnan Venäjän keisarikunnalta miehittämälleen Veikselin aluepiirin alueelle vuonna 1916 perustama tunnustamaton valtio.

Uusi!!: Bolševikit ja Puolan kuningaskunta (1916–1918) · Katso lisää »

Puolan–Neuvosto-Venäjän sota

Rajat sodan syttyessä. Galitsian alue kaakossa on oma Länsi-Ukrainan kansantasavalta. Suurin osa Liettuan alueesta ja itäiset alueet olivat bolševikien hallussa helmikuussa 1919. Puolan–Neuvosto-Venäjän sota (helmikuu 1919 − maaliskuu 1921) oli aseellinen konflikti Neuvosto-Venäjän ja Puolan välillä.

Uusi!!: Bolševikit ja Puolan–Neuvosto-Venäjän sota · Katso lisää »

Puoluevaltio

Puoluevaltio eli kaksoisvaltioJussila 2012, s. 152.

Uusi!!: Bolševikit ja Puoluevaltio · Katso lisää »

Radko Dimitriev

Radko Dimitriev (24. syyskuuta 1859 Gradets – 18. lokakuuta 1918 Pjatigorsk) oli bulgarialainen kotimaansa ja sittemmin Venäjän armeijassa palvellut kenraali. Dimitriev otti osaa esimerkiksi Venäjän–Turkin sotaan, Serbian–Bulgarian sotaan, molempiin Balkanin sotiin ja Venäjän armeijan palveluksessa ensimmäiseen maailmansotaan. Lopulta hän jäi bolševikkien teloituttamaksi.

Uusi!!: Bolševikit ja Radko Dimitriev · Katso lisää »

Radola Gajda

Radola Gajda. Radola Gajda (synt. Rudolf Geidl; 14. helmikuuta 1892 Kotor, Itävalta-Unkari (nyk. Montenegro) – 15. huhtikuuta 1948 Praha, Tšekkoslovakia) oli tšekkiläinen sotilas ja poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Radola Gajda · Katso lisää »

Raivaaja (amerikansuomalainen lehti)

Raivaajan toimitalo Fitchburgissa. Raivaaja oli Massachusettsin Fitchburgissa vuosina 1905–2009 ilmestynyt amerikansuomalainen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Raivaaja (amerikansuomalainen lehti) · Katso lisää »

Rappiotaide

Natsit julistivat saksalaisen ekspressionismin mestarit ”rappiotaiteeksi”. Siihen kuului muun muassa tämä ''Der Blaue Reiter'' -ryhmän Franz Marcin (1880-1916) maalaus ''Sininen hevonen I'', 1911. Rappiotaide on natsi-Saksan diktatuurin aikana kansallissosialistien käyttämä nimitys heidän ”rappiolliseksi”, ”juutalaiseksi” tai ”bolševistiseksi” leimaamastaan kuvataiteilijoiden, muusikoiden, näyttelijöiden ja ohjaajien sekä kirjailijoiden taiteesta.

Uusi!!: Bolševikit ja Rappiotaide · Katso lisää »

Rassvet

Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Rassvet (”Sarastus”) oli Helsingissä vuosina 1919–1920 ilmestynyt venäjänkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Rassvet · Katso lisää »

Raudun taistelu

Raudun taistelu oli Suomen sisällissodan aikainen taistelu, joka käytiin Karjalankannaksella sijainneessa Raudun pitäjässä 20.

Uusi!!: Bolševikit ja Raudun taistelu · Katso lisää »

Rauha

Maailmanlaajuinen rauhanindeksi valtioittain. Rauha on valtioiden tai muiden vastaavien välinen normaali sovinnon tila varsinkin sodan vastakohtana.

Uusi!!: Bolševikit ja Rauha · Katso lisää »

Rauhanaate

Rauhanmerkki, pasifistien tunnus. ”Johtajat haluavat sotaa ja julistavat sodan; johdettavat sotivat”. Pilapiirros vuodelta 1910. Uskonnollisia johtajia koolla ''World Day of Prayer for Peace'' -tapahtumassa Italian Assisissa vuonna 2011. Rauhanaate eli pasifismi merkitsee sodanvastaisuutta ja pyrkimystä saavuttaa tavoitteet täysin väkivallattomin keinoin ja samalla ennaltaehkäistä konflikteja.

Uusi!!: Bolševikit ja Rauhanaate · Katso lisää »

Rüdiger von der Goltz

Gustav Adolf Joachim Rüdiger Graf von der Goltz (8. joulukuuta 1865 Züllichau, Preussi;Haapala, Hoppu s. 201 nykyinen Sulechów, Puola – 4. marraskuuta 1946 Bernbeuren, Baijeri, Saksan miehitysvyöhyke) oli saksalainen kenraalimajuri ja kreivi, joka komensi Suomeen vuoden 1918 sisällissodan aikana lähetettyä Saksan Itämeren-divisioonaa sekä saksalaisiin vapaajoukkoihin kuuluneita VI reservijoukkoja 4.

Uusi!!: Bolševikit ja Rüdiger von der Goltz · Katso lisää »

Retš

Retš (alkuperäisessä kirjoitusasussa Рѣчь, suomeksi ”Puhe”) oli Pietarissa Venäjällä vuosina 1906–1917 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Retš · Katso lisää »

Rigasche Zeitung

Rigasche Zeitung oli Riiassa vuosina 1778–1919 ilmestynyt saksankielinen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Rigasche Zeitung · Katso lisää »

Roman Malinovski

Roman Malinovski Roman Vatslavovitš Malinovski (18. maaliskuuta 1876 Płockin kuvernementti, Kongressi-Puola, Venäjän keisarikunta – 5. marraskuuta 1918 Pietari, Neuvosto-Venäjä) Spartacus Educational.

Uusi!!: Bolševikit ja Roman Malinovski · Katso lisää »

Romanovin perheen murha

Romanovin perheen murha tapahtui 17.

Uusi!!: Bolševikit ja Romanovin perheen murha · Katso lisää »

Roslivajärvi

Roslivajärven kartta 1800-luvulta Roslivajärvi eli Siestarjoenjärvi on keinotekoinen järvi Pietariin kuuluvan Siestarjoen kaupungin itäpuolella Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Roslivajärvi · Katso lisää »

Rostovin alue

Rostovin alue on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä Itä-Euroopassa Donin alajuoksulla Asovanmeren äärellä.

Uusi!!: Bolševikit ja Rostovin alue · Katso lisää »

Rudolf Walden

Karl Rudolf Walden (1. joulukuuta 1878 Helsinki – 25. lokakuuta 1946 Sysmä) oli suomalainen teollisuusjohtaja ja Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, Suomen sotaministeri ja sotajoukkoja komentanut ylipäällikkö sekä välirauhan ajan ja jatkosodan ajan hallitusten puolustusministeri.

Uusi!!: Bolševikit ja Rudolf Walden · Katso lisää »

Rudyard Kipling

Joseph Rudyard Kipling oli englantilainen kirjailija, runoilija, novellisti ja toimittaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Rudyard Kipling · Katso lisää »

Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue

Ei kuvausta.

Uusi!!: Bolševikit ja Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue · Katso lisää »

Russki vestnik

Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Russki vestnik (”Venäjän sanansaattaja”) oli Helsingissä huhti-toukokuussa 1918 ilmestynyt venäjänkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Russki vestnik · Katso lisää »

Sakartvelos respublika

Lehden etusivu joulukuussa 2023. Sakartvelos respublika (საქართველოს რესპუბლიკა, ”Georgian tasavalta”) on Georgian pääkaupungissa Tbilisissä ilmestyvä georgiankielinen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Sakartvelos respublika · Katso lisää »

Saken Seifullin

Seifullin 1922. Saken Seifullin (15. lokakuuta 1894 – 25. huhtikuuta 1938, Almaty. Saken Seifullin museo Astanassa 15.10.2014. Archive.today 29.3.2015. Tallennettu sivustolta kazpravda.softdeco.net. Viitattu 8.10.2018.) oli kazakstanilainen kirjailija ja nationalisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Saken Seifullin · Katso lisää »

Saksan interventio Suomen sisällissodassa

Saksan interventio Suomen sisällissodassa oli Saksan keisarikunnan vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan tekemä sotilaallinen väliintulo, joka tapahtui sodan valkoisen osapuolen hallituksen pyydettyä apua Saksalta.

Uusi!!: Bolševikit ja Saksan interventio Suomen sisällissodassa · Katso lisää »

Saksan miehitysaika Virossa (1917–1918)

Saksan miehitysaika Virossa (1917–1918) tarkoittaa Saksan keisarikunnan miehityshallintoa nykyisessä Virossa ensimmäisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Saksan miehitysaika Virossa (1917–1918) · Katso lisää »

Saksan miehitysvalta Ranskassa

Saksan miehitysvalta Ranskassa oli toisen maailmansodan aikainen natsi-Saksan miehitysvalta, jonka alaisina aluksi, kesäkuusta 1940 marraskuuhun 1942, olivat Pohjois- ja Länsi-Ranska.

Uusi!!: Bolševikit ja Saksan miehitysvalta Ranskassa · Katso lisää »

Samijlo Štšupak

Samijlo Štšupak,, (16. maaliskuuta 1894 tai 10. huhtikuuta 1895 Lypovets, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 10. maaliskuuta 1937) oli ukrainalainen kirjallisuuskriitikko ja poliittinen aktivisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Samijlo Štšupak · Katso lisää »

Sammy Babitzin

Aleksandr ”Sammy” Babitzin (11. heinäkuuta 1948 Helsinki – 29. huhtikuuta 1973 Jyväskylä) oli suomalainen laulaja ja muusikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Sammy Babitzin · Katso lisää »

Sandro Akhmeteli

Sandro Akhmeteli Sandro Akhmeteli (13. huhtikuuta 1886 – 27. kesäkuuta 1937), oikealta nimeltään Aleksandre Akhmetelašvili, oli georgialainen teatteriohjaaja, jonka innovatiiviset toteutukset ja taito massakohtauksissa vaikuttivat syvästi georgialaiseen teatteriperinteeseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Sandro Akhmeteli · Katso lisää »

Sándor Garbai

Sándor Garbai (27. maaliskuuta 1879 Kiskunhalas, Itävalta-Unkari – 7. marraskuuta 1947 Pariisi, Ranska)Wojciech Roszkowski & Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 1919–1920.

Uusi!!: Bolševikit ja Sándor Garbai · Katso lisää »

Säxipcamal Ğizzätullina-Volzhskaya

Säxipcamal Ğizzätulla qızı Ğizzätullina-Volzhskaya (1892 Kazan - 1974 Tšistopol) oli tataarilainen teatterinäyttelijätär- ja ohjaaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Säxipcamal Ğizzätullina-Volzhskaya · Katso lisää »

Semjon Budjonnyi

Semjon Mihailovitš Budjonnyi (25. huhtikuuta 1883 – 26. lokakuuta 1973) oli bolševikkien sotasankari Venäjän sisällissodassa sekä Josif Stalinin liittolainen ja Neuvostoliiton marsalkka.

Uusi!!: Bolševikit ja Semjon Budjonnyi · Katso lisää »

Semjon Dimanštein

Semjon (Šimon) Markovitš Dimanštein (21. maaliskuuta 1886 Sebež – 25. elokuuta 1938 Kommunarka) oli juutalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Semjon Dimanštein · Katso lisää »

Semjon Timošenko

Semjon Timošenko. Semjon Konstantinovitš Timošenko oli Neuvostoliiton joukkojen komentaja kesällä 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon.

Uusi!!: Bolševikit ja Semjon Timošenko · Katso lisää »

Serge Lifar

Serge Lifar; (15. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1905 Kiova, Venäjän keisarikunta, nyk.

Uusi!!: Bolševikit ja Serge Lifar · Katso lisää »

Sergei Iljušin

Sergei Iljušin 1940-luvulla. Sergei Vladimirovitš Iljušin (30. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1894 Diljalevo – 9. helmikuuta 1977 Moskova) oli neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija.

Uusi!!: Bolševikit ja Sergei Iljušin · Katso lisää »

Sergei Jesenin

Sergei Aleksandrovitš Jesenin; 3. lokakuuta (J: 21. syyskuuta) 1895 Konstantinovon kylä, Rjazanin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 28. joulukuuta 1925 Leningrad, Neuvostoliitto) oli venäläinen runoilija.

Uusi!!: Bolševikit ja Sergei Jesenin · Katso lisää »

Sergei Kirov

Sergei Mironovitš Kirov (27. maaliskuuta (J: 15. maaliskuuta) 1886 Uržum, Vjatkan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta 1934 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostovenäläinen vallankumouksellinen ja myöhemmin uskollinen stalinisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Sergei Kirov · Katso lisää »

Sergei Lazo

Sergei Lazo. Sergei Georgijevitš Lazo (7. maaliskuuta (J: 23. helmikuuta) 1894 Bessarabian läänin Orhein kihlakunnan Piatran kylä, nykyinen Moldova – toukokuu 1920 Muravjovo-Amurskajan, nykyinen Lazon asema Primorjen aluepiirissä) oli venäläinen vallankumouksellinen ja yksi Siperian ja Venäjän Kaukoidän neuvostojohtajista Venäjän kansalaissodan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Sergei Lazo · Katso lisää »

Sergei Makovski

Sergei Konstantínoviš Makovski Sergei Konstantinovitš Makovski (1877–1962) oli venäläinen runoilija ja taidekriitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Sergei Makovski · Katso lisää »

Sergei Tsion

Sergei Anatoljevitš Tsion (1874 – 1947) oli Venäjän keisarillisen armeijan kapteeni, joka vuonna 1906 oli yksi Viaporin kapinan johtajista yhdessä Arkadi Jemeljanovin ja Jevgeni Kohanskin kanssa.

Uusi!!: Bolševikit ja Sergei Tsion · Katso lisää »

Serov

Serov on kaupunki Venäjän federaation Sverdlovskin alueella, heti Uralin itäpuolella ja 50 km Jekaterinburgista pohjoiseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Serov · Katso lisää »

Severi Alanne

Vieno Severin Alanne (oik. Selin, 23. lokakuuta 1879 Hämeenlinna – 26. toukokuuta 1960 Helsinki Viitattu 4.5.2015.) oli suomalainen sosialisti, osuustoimintamies ja toimittaja, joka teki pääasiallisen elämäntyönsä Pohjois-Amerikassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Severi Alanne · Katso lisää »

Severin Dobrovolski

Severin Tsezarevitš Dobrovolski (myös Dolivo-Dobrovolski; 10. syyskuuta 1881 Pietari, Venäjän keisarikunta – 26. tammikuuta 1946 Neuvostoliitto) oli venäläinen valkoinen kenraali, joka asui Venäjän sisällissodan jälkeen poliittisena pakolaisena Suomessa.

Uusi!!: Bolševikit ja Severin Dobrovolski · Katso lisää »

Severnaja žizn

Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Severnaja žizn (”Pohjolan elämä”) oli Helsingissä vuosina 1918–1919 ilmestynyt venäjänkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Severnaja žizn · Katso lisää »

Səxibgərəy Səyetğaliyev

Sahib-Garei Saidgalijevitš Said-Galijev (6. maaliskuuta 1894 – 29. lokakuuta 1938) oli tataarilainen vallankumouksellinen ja neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Səxibgərəy Səyetğaliyev · Katso lisää »

Sidney Reilly

Sidney Reilly, vakoilusta teloitettu agentti. Rajattu vuonna 1918 myönnetyn passin valokuvasta. Tämä passi on myönnetty hänelle George Bergmannin nimellä. Sidney George Reilly (oikea nimi Salomon tai Sigmund Rosenblum) (24. maaliskuuta 1873 H’erson tai 24. maaliskuuta 1874 Odessa – 5. marraskuuta 1925 Moskovan lähistöllä) oli Ukrainassa syntynyt seikkailija, huijari ja vakoilija, joka oli Englannin tiedustelupalvelun SIS:n (Secret Intelligence Service) palveluksessa 1900-luvun alussa.

Uusi!!: Bolševikit ja Sidney Reilly · Katso lisää »

Sigizmund Levanevski

Sigizmund Levanevsky Sigizmund Aleksandrovitš Levanevski (s. 15. toukokuuta 1902 – katosi 13. elokuuta 1937) oli neuvostoliittolainen puolalaista syntyperää oleva lentäjä ja Neuvostoliiton sankari (1934).

Uusi!!: Bolševikit ja Sigizmund Levanevski · Katso lisää »

Simon Ter-Petrosjan

Simon Ter-Petrosjan Simon Aršakovitš Ter-Petrosjan (lempinimi Kamo; 27. toukokuuta (J: 15. toukokuuta) 1882 Gori – 14. heinäkuuta 1922 Tbilisi, Georgian SNT) oli georgialainen vallankumouksellinen bolševikki ja pankkiryöstäjä, joka oli yhteistyössä Josif Stalinin kanssa.

Uusi!!: Bolševikit ja Simon Ter-Petrosjan · Katso lisää »

Sininen lootus

Sininen lootus on alun perin vuonna 1934 Le Petit Vingtiemè -lehdessä julkaistu Tintti-sarjakuvatarina, jonka on piirtänyt belgialainen sarjakuvataiteilija Hergé.

Uusi!!: Bolševikit ja Sininen lootus · Katso lisää »

Siniset sarvet

Siniset sarvet oli ryhmä georgialaisia symbolistisia runoilijoita ja proosakirjailijoita, jotka hallitsivat Georgian kirjallisuutta 1920-luvulla.

Uusi!!: Bolševikit ja Siniset sarvet · Katso lisää »

Siperiaan karkottaminen

Venäläisten vuonna 1863 kukistaman Puolan tammikuun kansannousun johdosta karkotettuja puolalaisia pysähtyneenä matkallaan Siperiaan. Aleksander Sochaczewskin maalaus ''Hyvästit Euroopalle''. Siperiaan karkottaminen on Venäjällä jo tsaarinvallan aikana alkanut rangaistuskäytäntö.

Uusi!!: Bolševikit ja Siperiaan karkottaminen · Katso lisää »

Siperian interventio

Kanadalainen sotilas kuvassa poikien kanssa Vladivostokissa n. 1918. Siperian interventio oli vuosina 1918–1922 tapahtunut ympärysvaltojen sotaretki Venäjän kaukoidässä sijaitsevaan Primorjen aluepiiriin.

Uusi!!: Bolševikit ja Siperian interventio · Katso lisää »

Sitšin kiväärimiehet

Sitšin kiväärimiehiä Kiovassa 1918. Sitšin kiväärimiehet (lyh. КСС,KSS) oli Ukrainan kansantasavallan armeijan vakinainen yksikkö 1917–1919.

Uusi!!: Bolševikit ja Sitšin kiväärimiehet · Katso lisää »

Skitalets

Skitalets. 1900-luvun alun valokuva. Skitalets (suomeksi ”maankiertäjä, kulkuri”, oikea nimi Stepan Gavrilovitš Petrov, Степа́н Гаври́лович Петро́в; 9. marraskuuta 1869 nykyisen Samaran alueen Privolžjen piirin Obšarovkan kylä – 25. kesäkuuta 1941 Moskova) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Skitalets · Katso lisää »

Solomon Lozovski

Solomon Lozovski. Solomon Abramovitš Lozovski (alk. sukunimeltään Dridzo Дридзо́) 28. maaliskuuta 1878 Danilovka, Aleksandrovsk, Jekaterinoslavin kuvernementti, Venäjän keisarikunta–12. elokuuta 1952 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäjänjuutalainen bolševikkipoliitikko, joka toimi Neuvostoliiton ammattiliittojen johtajana, NKP:n keskuskomitean jäsenenä, SNTL:n korkeimman neuvoston jäsenenä, Neuvostoliiton apulaisulkoministerinä ja Neuvostoliiton tietotoimiston Sovinformbyroon johtajana. Lisäksi hän oli Korkeimman puoluekoulun kansainvälisten asioiden osaston johtaja. Lozovski oli viimeinen Josif Stalinin uhriksi joutunut vanha bolševikki, ja myös iällisesti vanhin.

Uusi!!: Bolševikit ja Solomon Lozovski · Katso lisää »

Sorsk

Sorsk (hakassiksi Сорығ, Sorığ) on 12 143 asukkaan kaupunki Venäjän Hakassian tasavallassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Sorsk · Katso lisää »

Sosiaalidemokratian ja sosialismin välinen jännite

Sosiaalidemokratian ja sosialismin välinen jännite käsittelee kahden eri aatteen: sosiaalidemokratian ja (marxilaisen) sosialismin välistä vastakkainasettelua sekä kamppailua työväenluokan (proletariaatin) tulevaisuudesta.

Uusi!!: Bolševikit ja Sosiaalidemokratian ja sosialismin välinen jännite · Katso lisää »

Sosialismi

Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.

Uusi!!: Bolševikit ja Sosialismi · Katso lisää »

Sosialismi yhdessä maassa

Sosialismi yhdessä maassa on teoria, joka omaksuttiin Neuvostoliitossa Josif Stalinin valtakaudella kommunistisen puolueen viralliseksi opiksi.

Uusi!!: Bolševikit ja Sosialismi yhdessä maassa · Katso lisää »

Sosialistinen patriotismi

Sosialistinen patriotismi on käsite, jossa sosialismi ja patriotismi yhdistyvät.

Uusi!!: Bolševikit ja Sosialistinen patriotismi · Katso lisää »

Sosialistinen realismi

Työläisiä, talonpoikia ja sotilaita kuvaava veistos Mao Zedongin mausoleumissa Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä. Sosialistinen realismi oli vuosina 1934–1991 Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa esiintynyt realismia edustava taidesuuntaus ja menetelmä, jonka tarkoituksena oli edistää sosialismin ja kommunismin päämääriä.

Uusi!!: Bolševikit ja Sosialistinen realismi · Katso lisää »

Sosialistinen Työpuolue

Sosialistinen Työpuolue oli suomalainen sosialidemokraattinen puolue, joka toimi vuosina 1918–1919.

Uusi!!: Bolševikit ja Sosialistinen Työpuolue · Katso lisää »

Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö

Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö (STPV) oli suomalainen puolueenkaltainen organisaatio, joka perustettiin viranomaisten lakkauttaman Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen (SSTP) seuraajaksi vuonna 1924.

Uusi!!: Bolševikit ja Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö · Katso lisää »

Sosialistivallankumouksellinen puolue

Sosialistivallankumouksellisten eli eserrien juliste Sosialistivallankumouksellinen puolue, lyh.

Uusi!!: Bolševikit ja Sosialistivallankumouksellinen puolue · Katso lisää »

Sosialistivallankumouksellisten maksimalistien liitto

Sosialistivallankumouksellisten maksimalistien liitto oli Venäjän keisarikunnassa toiminut vallankumouksellinen vasemmistopuolue, alkuaan sosialistivallankumouksellisen puolueen eli ”eserrien” radikaalisiipi, jonka aktiivisin toiminta ajoittui vuoteen 1906.

Uusi!!: Bolševikit ja Sosialistivallankumouksellisten maksimalistien liitto · Katso lisää »

Sotakommunismi

Sotakommunismi oli Neuvosto-Venäjän talouskehityksen jakso sisällissodan vuosina kesäkuusta 1918 maaliskuuhun 1921.

Uusi!!: Bolševikit ja Sotakommunismi · Katso lisää »

Sotakorvaus

Sotakorvaus on materiaalinen, immateriaalinen tai rahallinen korvaus sodassa hävinneeltä maalta voittaneelle maalle.

Uusi!!: Bolševikit ja Sotakorvaus · Katso lisää »

Stalinin vainot

Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.

Uusi!!: Bolševikit ja Stalinin vainot · Katso lisää »

Stepan Šaumjan

Neuvostoliiton postimerkki, Stepan Šaumjan, 1968 (Michel 3536, Scott 3515) Stepan Šaumjan (13. lokakuuta 1878 – 20. syyskuuta 1918) oli merkittävä armenialainen kommunisti, vallankumouksellinen ja bolševikki.

Uusi!!: Bolševikit ja Stepan Šaumjan · Katso lisää »

Stepan Petritšenko

NKVD:n pidätyskuvassa vuonna 1945. Stepan Maksimovitš Petritšenko (6. tammikuuta 1893 (J: 25. joulukuuta 1892) Kamenka, Jekaterinoslavin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 2. kesäkuuta 1947 Vladimir, Neuvostoliitto)Halén 2010, s. 25–29, 128.

Uusi!!: Bolševikit ja Stepan Petritšenko · Katso lisää »

Stepanakert

Kaupungin pääkatu. ”Ukko ja Akka”. Stepanakert on virallisesti Azerbaidžaniin kuuluvan, mutta käytännössä itsenäisen Artsakhin tasavallan pääkaupunki.

Uusi!!: Bolševikit ja Stepanakert · Katso lisää »

Stolypinin reformi

Stolypinin reformi oli Venäjän keisarikunnan pääministeri Pjotr Stolypinin mukaan nimetty, vuonna 1906 aloitettu uudistusohjelma.

Uusi!!: Bolševikit ja Stolypinin reformi · Katso lisää »

Suiku

Suiku on kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Suiku · Katso lisää »

Sultan Məcid Əfəndiyev

pienoiskuva Sultan Məcid Məcid oğlu Əfəndiyev (26. toukokuuta 1887 Şamaxı – 21. huhtikuuta 1938) oli azerbaidžanilainen kommunistijohtaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Sultan Məcid Əfəndiyev · Katso lisää »

Suojeluskuntaselkkaus

Suojeluskuntaselkkaus (tunnetaan myös nimellä Suojeluskuntakriisi) oli kesäkuussa 1921 tapahtunut Suomen sisäpoliittinen kriisi, joka olisi pahimmassa tapauksessa voinut johtaa suojeluskuntien toteuttamaan vallankaappaukseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Suojeluskuntaselkkaus · Katso lisää »

Suolusmäki

Yksi Suolusmäen suojelluista hirsitaloista. Suolusmäki on yksi Petroskoin kaupunginosista.

Uusi!!: Bolševikit ja Suolusmäki · Katso lisää »

Suomalainen nationalismi

Suomen henkilöitymä Suomi-neito postikortin kuvassa vuodelta 1906. Suomalainen nationalismi syntyi poliittisena ilmiönä 1800-luvulla.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomalainen nationalismi · Katso lisää »

Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona

Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona (alkujaan SS Freiwilligen-Bataillon Nordost) oli vuosina 1941–1943 toisen maailmansodan itärintamalla toiminut suomalaisista vapaaehtoisista koottu Saksan Waffen-SS:n joukkoyksikkö.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona · Katso lisää »

Suomen historia

ImageSize.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen historia · Katso lisää »

Suomen itsenäistyminen

Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »

Suomen itsenäisyysjulistus

Suomen itsenäisyysjulistus Alkuperäiset allekirjoitukset Suomen itsenäisyysjulistus oli Svinhufvudin senaatin eli Suomen silloisen hallituksen 4. joulukuuta 1917 antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen itsenäisyysjulistus · Katso lisää »

Suomen itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen itsenäisyyspäivä · Katso lisää »

Suomen juutalaiset

Suomen juutalaiset on noin 1 500 hengen kokoinen vähemmistö ja etninen ryhmä Suomessa.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen juutalaiset · Katso lisää »

Suomen kansanvaltuuskunta

alt.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen kansanvaltuuskunta · Katso lisää »

Suomen Kommunistinen Puolue

Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen Kommunistinen Puolue · Katso lisää »

Suomen Kommunistisen Puolueen historia

Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) perustettiin 29.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen Kommunistisen Puolueen historia · Katso lisää »

Suomen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö

Suomen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö oli SKP:n alaisuudessa Suomessa ja Neuvostoliitossa syksystä 1918 alkaen toiminut sotilaallinen organisaatio.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö · Katso lisää »

Suomen kuningaskuntahanke

Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen kuningaskuntahanke · Katso lisää »

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Suomen sisällissodan aikajana

Vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan liittyviä tapahtumia luettelomuodossa.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen sisällissodan aikajana · Katso lisää »

Suomen sisällissota

Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen sisällissota Lapissa

Suomen sisällissodan tapahtumat Lapissa keskittyivät silloiseen Peräpohjolaan Kemin, Tornion ja Rovaniemen seuduille.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen sisällissota Lapissa · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 12. puoluekokous

Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 12.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 12. puoluekokous · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historia

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historia alkaa puolueen perustamisesta nimellä Suomen Työväenpuolue.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historia · Katso lisää »

Suomen Sosialistinen Työväenpuolue

Suomen Sosialistinen Työväenpuolue (SSTP) oli puolue, jonka muodostivat kommunistit ja näitä tukeneet SDP:stä irtautuneet radikaalit vasemmistolaiset.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen Sosialistinen Työväenpuolue · Katso lisää »

Suomen sotahistoria

Suomen sotahistoria käsittää Suomen alueella käydyt aseelliset selkkaukset sekä konfliktit joihin Suomen alueen asukkaita on osallistunut merkittävissä määrin.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomen sotahistoria · Katso lisää »

Suomettuminen

Suomettuminen eli finlandisointi on Suomen toisen maailmansodan jälkeistä ulko- ja sisäpolitiikkaa kuvaava termi.

Uusi!!: Bolševikit ja Suomettuminen · Katso lisää »

Suuri Sosialidemokraattisen työväen kokous

Suuri Sosialidemokraattisen työväen kokous oli Helsingissä Koiton talolla 5.

Uusi!!: Bolševikit ja Suuri Sosialidemokraattisen työväen kokous · Katso lisää »

Svanetian kansannousu

Svanetian kansannousu oli vuonna 1921 tapahtunut epäonnistunut kapina vastaperustettua bolševikkihallintoa vastaan Georgiassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Svanetian kansannousu · Katso lisää »

Sykes–Picot-sopimus

Sykes–Picot-sopimus kartalla. Sykes–Picot-sopimus oli Britannian ja Ranskan vuonna 1916 solmima salainen etupiirisopimus.

Uusi!!: Bolševikit ja Sykes–Picot-sopimus · Katso lisää »

Symon Petljura

Simon Petljura (oik.) ja puolalainen kenraali Antoni Listowski vuonna 1920. Symon Vasylovytš Petljura (22. toukokuuta (J: 10. toukokuuta) 1879 Pultava – 25. toukokuuta 1926 Pariisi) oli ukrainalainen sosialisti, valtiomies ja Ukrainan vapaustaistelija Venäjän sisällissodan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Symon Petljura · Katso lisää »

Taškent

Nikolai Konstantinovitš Romanovin (1850–1918) asuinpalatsi vuodelta 1890. Nykyisin ulkoministeriön edustustila. Taškent on Uzbekistanin ja Taškentin alueen pääkaupunki Uzbekistanin itäosassa Širšikin varrella lähellä Kazakstanin rajaa Keski-Aasiassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Taškent · Katso lisää »

Tadžikistan

Tadžikistan, virallisesti Tadžikistanin tasavalta on sisämaavaltio Keski-Aasiassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Tadžikistan · Katso lisää »

Taisteluni

Taisteluni on Adolf Hitlerin kaksiosainen kirja, jonka hän kirjoitti ollessaan Landsbergin vankilassa epäonnistuneen oluttupavallankaappauksen jälkeen.

Uusi!!: Bolševikit ja Taisteluni · Katso lisää »

Talonpoika

Itäsuomalaisia talonpoikaisnaisia 1800-luvulta. Talonpoika tarkoittaa talollista, joka hallinnoi (omistamaansa tai vuokraamaansa) viljelysmaita ja metsää ja saa siitä pääasiallisen toimeentulon.

Uusi!!: Bolševikit ja Talonpoika · Katso lisää »

Talvisota

Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.

Uusi!!: Bolševikit ja Talvisota · Katso lisää »

Tamara de Lempicka

Tamara de Lempickan rintakuva. Tamara de Lempicka (Tamara Łempicka) (alun perin Maria Gorska, 16. toukokuuta 1898 Varsova – 18. maaliskuuta 1980 Cuernavaca, Meksiko) oli puolalainen Art Deco -taidemaalari.

Uusi!!: Bolševikit ja Tamara de Lempicka · Katso lisää »

Tambov

Tambov on kaupunki Venäjällä Tambovin alueella.

Uusi!!: Bolševikit ja Tambov · Katso lisää »

Tambovin kapina

Tambovin kapina eli Antonovin kapina oli Neuvosto-Venäjällä Tambovin alueella vuosina 1920–1921 neuvostovaltaa vastaan noussut talonpoikien kapina, jossa vaadittiin viljan takavarikointien ja Tšekan lakkauttamista, vapaita vaaleja sekä kaupan vapautta.

Uusi!!: Bolševikit ja Tambovin kapina · Katso lisää »

Tampereen konferenssi 1905

Tampereen konferenssi 1905 oli joulukuussa 1905 Tampereen työväentalolla pidetty Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen ensimmäinen puoluekonferenssi, jonka järjestivät puolueen enemmistöläiset eli bolševikit.

Uusi!!: Bolševikit ja Tampereen konferenssi 1905 · Katso lisää »

Tanskalainen vapaaehtoiskomppania

Tanskalainen vapaaehtoiskomppania oli Viron ja Latvian vapaussotaan osallistunut tanskalaisten vapaaehtoisten sotayhtymä kooltaan komppanian vahvuinen ns.

Uusi!!: Bolševikit ja Tanskalainen vapaaehtoiskomppania · Katso lisää »

Tarton rauha

Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.

Uusi!!: Bolševikit ja Tarton rauha · Katso lisää »

Tasavallan aukio (Jerevan)

Tasavallan aukio, 2010 Tasavallan aukio on keskusaukio Kentron-nimisellä ydinalueella Armenian pääkaupungissa Jerevanissa.

Uusi!!: Bolševikit ja Tasavallan aukio (Jerevan) · Katso lisää »

Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta

Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteenä Tataarien ASNT oli Neuvostoliitolle kuulunut autonominen neuvostotasavalta Venäjän SFNT:ssä.

Uusi!!: Bolševikit ja Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Tatšanka

Maxim m/1910 -konekiväärillä varustettu anarkistien tatšanka Huljaipolen museossa Ukrainassa. Tatšanka oli 2–4 hevosen muodostaman valjakon vetämiin kärryihin sijoitettu konekivääri, joka tuli tunnetuksi Venäjän sisällissodan ja siihen kuuluneen Ukrainan itsenäisyyssodan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Tatšanka · Katso lisää »

Tšeka

Tšeka (Yleisvenäläinen erityiskomissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan, lyh. ВЧК, VTšK tai ЧК, TšK eli laus.,, kutsumanimi Vetšeka tai Tšeka) oli bolševikkijohtaja Vladimir Leninin aloitteesta joulukuussa 1917 perustettu Neuvosto-Venäjän salainen poliisi.

Uusi!!: Bolševikit ja Tšeka · Katso lisää »

Tšudovan luostari

Nikolai II:n kruunajaiskulkueen lähtö Tšudovin luostarista vuonna 1896 Tšudovin luostari (ven. Чу́дов монасты́рь, Tšudov monastir'); tunnetaan muodollisesti Aleksein arkkienkeli Mikaelin luostarina tai kutsutaan suomenkielisellä nimellä Ihmeiden luostari.

Uusi!!: Bolševikit ja Tšudovan luostari · Katso lisää »

Tôn Đức Thắng

Tôn Đức Thắng (19. elokuuta 1888 – 30. maaliskuuta 1980) oli Pohjois-Vietnamin presidentti vuosina 1969–1976 ja sen jälkeen yhdistyneen Vietnamin sosialistisen tasavallan ensimmäinen presidentti.

Uusi!!: Bolševikit ja Tôn Đức Thắng · Katso lisää »

Terijoen huvilayhdyskunta

Terijoen huviloita ja kyläkuvaa vuonna 1910. Terijoen huvilayhdyskunta oli 1870-luvulta lähtien Karjalan kannaksen Terijoelle syntynyt huvilayhdyskunta, jonka asukkaat olivat aluksi lähinnä varakkaita pietarilaisia.

Uusi!!: Bolševikit ja Terijoen huvilayhdyskunta · Katso lisää »

The King’s Man

The King’s Man on vuonna 2021 ensi-iltansa saanut vakoiluelokuva, jonka on ohjannut Matthew Vaughn.

Uusi!!: Bolševikit ja The King’s Man · Katso lisää »

Theodor Charpentier

Theodor Charpentier (20. elokuuta 1874 Pietari – 30. maaliskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut tykistön kenraalimajuri.

Uusi!!: Bolševikit ja Theodor Charpentier · Katso lisää »

Tiesa

Tiesa (”Totuus”) oli vuosina 1917–1994 ilmestynyt liettuankielinen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Tiesa · Katso lisää »

Tiflisin pankkiryöstö 1907

Jerevan-aukio 1870-luvulla. Tiflisin pankkiryöstö 1907 oli Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Tiflisissä (nyk. Tbilisi Georgiassa) 26.

Uusi!!: Bolševikit ja Tiflisin pankkiryöstö 1907 · Katso lisää »

Tiit Madisson

Tiit Madisson. Tiit Madisson (4. kesäkuuta 1950 – 21. kesäkuuta 2021) oli virolainen poliitikko, jota hänen vastustajansa pitivät kansallis­sosialistina, mutta joka itse piti itseään tutkivana kirjailijana ja yhteiskunta­kriitikkona, koska hän on ollut aiemmin merkittävä neuvosto­aikainen toisinajattelija.

Uusi!!: Bolševikit ja Tiit Madisson · Katso lisää »

Tintti Neuvostojen maassa

Tintti Neuvostojen maassa on belgialaisen Hergén luoman Tintti-sarjakuvasarjan ensimmäinen albumi.

Uusi!!: Bolševikit ja Tintti Neuvostojen maassa · Katso lisää »

Titsian Tabidze

Titsian Tabidze Titsian Tabidze (21. maaliskuuta 1895 – joulukuu 1937) oli georgialainen runoilija ja yksi georgialaisen symbolistisen liikkeen johtohahmoista.

Uusi!!: Bolševikit ja Titsian Tabidze · Katso lisää »

Toinen internationaali

Toisen internationaalin edustajia Stuttgartissa vuonna 1907. Toinen internationaali oli vuosina 1889–1916 toiminut sosialidemokraattisten puolueiden ja ammattiyhdistysten kansainvälinen yhteistyöjärjestö.

Uusi!!: Bolševikit ja Toinen internationaali · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Uusi!!: Bolševikit ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

Toinen sortokausi

Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Toinen sortokausi · Katso lisää »

Tornio ja ensimmäinen maailmansota

Vuosien 1914–1918 aika muodosti pienelle rajakaupungille Torniolle ja sen Ruotsin puoleiselle sisarkaupungille Haaparannalle historiallisen ja poikkeavan ajanjakson.

Uusi!!: Bolševikit ja Tornio ja ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »

Tornion rautatieasema

Tornion rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Tornion kaupungin keskustassa Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Tornion rautatieasema · Katso lisää »

Torsten Leonard Lode

Torsten Lode. Torsten Leonard Lode (25. toukokuuta 1855 Leppävirta – 16. toukokuuta 1924 Helsinki) oli sekä Venäjän keisarillisessa armeijassa että Suomen sisällissodan valkoisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Bolševikit ja Torsten Leonard Lode · Katso lisää »

Trotskilaisuus

Trotskilaisuus on venäläisen Lev Trotskin (1879–1940) ajatuksiin pohjautuva marxilainen aatesuunta.

Uusi!!: Bolševikit ja Trotskilaisuus · Katso lisää »

Tsarismi

Tsarismi oli käsite, jolla lähinnä Venäjän keisarikunnan vasemmisto-oppositio luonnehti tsaarinvallan kielteisiä piirteitä ja sen lieveilmiöitä.

Uusi!!: Bolševikit ja Tsarismi · Katso lisää »

Tuholaisuus

Tuholaisuus (’haittaaminen’) oli 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa Neuvostoliitossa Josif Stalinin kehittämä teoria, jonka mukaan luokkataistelu ei laannu proletariaatin saatua vallan käsiinsä, vaan porvaristo ryhtyy vastarintaan käyttäen taistelukeinonaan niin sanottua tuholaisuutta.

Uusi!!: Bolševikit ja Tuholaisuus · Katso lisää »

Turkmenistanin historia

Turkmenistanin alue on vuosisatojen ajan ollut paimentolaisten elinaluetta, joilla ei ollut yhteistä keskusvaltaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Turkmenistanin historia · Katso lisää »

Työläisaktivismi

Työläisaktivismiksi kutsutaan suomalaisen työväenliikkeen 1900-luvun alussa harjoittamaa vastarintaa, joka oli suunnattu Venäjän hallinnon Suomen suuriruhtinaskuntaan kohdistamia venäläistämistoimia vastaan.

Uusi!!: Bolševikit ja Työläisaktivismi · Katso lisää »

Työn Valta (Helsinki)

Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu. Työn Valta oli Helsingissä vuosina 1917–1919 ilmestynyt oikeistososiaalidemokraattien sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Työn Valta (Helsinki) · Katso lisää »

Työväenlehti

Kansan Lehden toimituskuntaa vuonna 1944. Työväenlehdiksi kutsutaan Suomessa poliittisia tai aatteellisia sanomalehtiä, jotka ovat läheisesti sidoksissa työväenliikkeeseen, vasemmistopuolueisiin tai ammattiyhdistysliikkeeseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Työväenlehti · Katso lisää »

Udmurtit

Udmurtit ovat uralilainen kansa, joka puhuu uralilaisiin kieliin lukeutuvaa udmurttia.

Uusi!!: Bolševikit ja Udmurtit · Katso lisää »

Uhtua

Uhtua eli Kalevala (vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta, vienankarj. Uhtuo) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Uhtua · Katso lisää »

Ukmergė

Ukmergė on Liettuan itäosassa sijaitseva kaupunki, joka kuuluu Vilnan lääniin.

Uusi!!: Bolševikit ja Ukmergė · Katso lisää »

Ukrainan historia

Ukrainan kartta vuodelta 1720. Ukrainan historialle on tyypillistä, että maan rajat ovat jatkuvasti muuttuneet.

Uusi!!: Bolševikit ja Ukrainan historia · Katso lisää »

Ukrainan itsenäisyyssota

Ukrainan itsenäisyyssota oli monivaiheinen tapahtumasarja ensimmäisen maailmansodan loppupuolella.

Uusi!!: Bolševikit ja Ukrainan itsenäisyyssota · Katso lisää »

Ukrainan kansallinen neuvostotasavalta

Ukrainan kansallinen neuvostotasavalta oli Venäjän sisällissodan aikana vuosina 1917–1918 toiminut sosialistinen neuvostotasavalta, joka oli osa Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Ukrainan kansallinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Ukrainan kansantasavalta

Ukrainan kansantasavalta oli Ukrainan itsenäiseksi 22. tammikuuta 1918 julistettu tasavalta, joka käsitti periaatteessa Ukrainan lukuun ottamatta Länsi-Ukrainan kansantasavallan aluetta.

Uusi!!: Bolševikit ja Ukrainan kansantasavalta · Katso lisää »

Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta

Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Ukrainan SNT, oli asukasluvultaan toiseksi ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.

Uusi!!: Bolševikit ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeija

Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeija (tunnettu myös nimillä Mahnolaiset ja Musta armeija) oli Venäjän sisällissodan ja Ukrainan itsenäisyyssodan aikana vuosina 1918–1921 toiminut anarkistinen armeija.

Uusi!!: Bolševikit ja Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeija · Katso lisää »

Ukrainan valtio

Ukrainan valtio (myös nimellä Ukrainan hetmanaatti) oli lyhytaikainen valtio nykypäivän Ukrainan alueella Ukrainan itsenäisyyssodan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Ukrainan valtio · Katso lisää »

Ulan-Ude

Ulan-Ude on Burjatian tasavallan pääkaupunki Itä-Siperiassa Venäjällä, noin 75 km Baikaljärvestä kaakkoon Selengan ja sen lisäjoen Udan yhtymäkohdassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Ulan-Ude · Katso lisää »

Ulkovaltojen interventio Venäjän sisällissodassa

Ulkovaltojen interventio oli ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän sisällissodan aikainen ulkovaltojen sotaretki Venäjälle aluksi ottamaan haltuunsa Venäjälle maailmansodan aikaan laivattuja sotatarvikkeita ja myöhemmin tukemaan Venäjän valkoisia bolševikkien puna-armeijaa vastaan.

Uusi!!: Bolševikit ja Ulkovaltojen interventio Venäjän sisällissodassa · Katso lisää »

Ullubi Buinakski

Ullubi Danijalovitš Buinakski (8. syyskuuta 1890 Ullu-Buinakin kylä, nykyinen Karabudahkentin piirin Ullubijaul – 16. elokuuta 1919 Šahmalin aseman luona) oli dagestanilainen bolševikkivallankumouksellinen.

Uusi!!: Bolševikit ja Ullubi Buinakski · Katso lisää »

Untsukul

Untsukul. Untsukul (avaariksi Унсоколо, Unsokolo) on kylä, maalaiskunta ja Untsukulin piirin hallinnollinen keskus Dagestanissa Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Untsukul · Katso lisää »

Untsukulin piiri

Untsukulin piiri Dagestanin kartalla. Untsukulin piiri (avaariksi Унсоколо район, Unsokolo raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Untsukulin piiri · Katso lisää »

Upseerien uimakoulu

Upseerien uimakouluksi kutsuttiin 11. syyskuuta 1917 Viipurissa tapahtunutta venäläisten upseerien surmaamista.

Uusi!!: Bolševikit ja Upseerien uimakoulu · Katso lisää »

Uskonto Neuvostoliitossa

Kristus Vapahtajan katedraali Moskovassa. Tämä artikkeli käsittelee uskontoa Neuvostoliitossa eli noin vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Bolševikit ja Uskonto Neuvostoliitossa · Katso lisää »

Ust-Ordan Burjatia

Ust-Ordan Burjatia tai Ust-Ordynskin Burjatia on Irkutskin alueeseen kuuluva piirikunta Itä-Siperian eteläosassa, Baikaljärvestä ja Burjatian tasavallasta länteen.

Uusi!!: Bolševikit ja Ust-Ordan Burjatia · Katso lisää »

Uzbekistan

Uzbekistan (kyrillinen Ўзбекистон), virallisesti Uzbekistanin tasavalta (kyrillinen Ўзбекистон Республикаси) on Itsenäisten valtioiden yhteisöön kuuluva sisämaavaltio ja entinen neuvostotasavalta Keski-Aasiassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Uzbekistan · Katso lisää »

V. Volodarski

V. Volodarski V. Volodarski (oikea nimi Moisei Markovitš Goldstein,; 1891 – 20. kesäkuuta 1918) oli venäläinen vallankumouksellinen.

Uusi!!: Bolševikit ja V. Volodarski · Katso lisää »

Vaasan senaatti

Vaasan vaakuna Vaasan senaatti oli Suomen sisällissodan aikana Vaasassa toiminut Suomen hallitus, Suomen senaatti, 29.

Uusi!!: Bolševikit ja Vaasan senaatti · Katso lisää »

Vaasan valtaus

Vaasan valtaus oli 28.

Uusi!!: Bolševikit ja Vaasan valtaus · Katso lisää »

Valeri Brjusov

Valeri Jakovlevitš Brjusov, (1. joulukuuta 1873 Moskova, Venäjän keisarikunta – 9. lokakuuta 1924 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Valeri Brjusov · Katso lisää »

Valerian Kuibyšev

Valerian Vladimirovitš Kuibyšev (6. kesäkuuta (J: 25. toukokuuta) 1888 Omsk – 25. tammikuuta 1935 Moskova) oli venäläinen bolševikkivallankumouksellinen ja neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Valerian Kuibyšev · Katso lisää »

Valko-Venäjän kansantasavalta

Valko-Venäjän kansantasavalta oli lyhytikäinen itsenäinen valtio keskellä Eurooppaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Valko-Venäjän kansantasavalta · Katso lisää »

Valko-Venäjän kommunistinen puolue (1918)

Valko-Venäjän kommunistinen puolue (Kommunistitšeskaja partija Belorussii), myös Valko-Venäjän kommunistinen puolue (bolševikit) oli Valko-Venäjällä vuosina 1918-1991 toiminut kommunistinen puolue, joka syntyi Venäjän helmikuun- ja lokakuun vallankumouksen seurauksena.

Uusi!!: Bolševikit ja Valko-Venäjän kommunistinen puolue (1918) · Katso lisää »

Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta

Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Valko-Venäjän SNT oli asukasluvultaan viidenneksi ja pinta-alaltaan kuudenneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.

Uusi!!: Bolševikit ja Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta (1919)

Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta (1919) Valko-Venäjän SNT Puolan-Neuvosto-Venäjän sodassa. Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta ((SSRB)) oli lyhyen aikaa vuonna 1919 toiminut neuvostotasavalta Valko-Venäjän alueella.

Uusi!!: Bolševikit ja Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta (1919) · Katso lisää »

Valkoiset emigrantit

Valkoiset emigrantit eli valkoiset venäläiset olivat niitä venäläisiä, jotka pakenivat Venäjän vallankumousta ulkomaille, mistä käsin he vastustivat bolševikkihallitusta ja Neuvostoliittoa.

Uusi!!: Bolševikit ja Valkoiset emigrantit · Katso lisää »

Vallankumousvero

Vallankumousvero on terroristijärjestöjen keskeinen rahoitusmuotoeufemismi, U.S. National Credit Union Administration (NCUA), 2002.

Uusi!!: Bolševikit ja Vallankumousvero · Katso lisää »

Valtalaki

Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.

Uusi!!: Bolševikit ja Valtalaki · Katso lisää »

Valtio ja vallankumous

Valtio ja vallankumous -teoksen ranskalainen painos vuodelta 1970. Valtio ja vallankumous eli Marxismin oppi valtiosta ja proletariaatin tehtävät vallankumouksessa on yksi vallankumousjohtaja Vladimir Iljitš Leninin pääteoksia.

Uusi!!: Bolševikit ja Valtio ja vallankumous · Katso lisää »

Valtioateismi

Valtioateismi tarkoittaa valtion harjoittamaa uskontojen tukahduttamista ateismin hyväksi.

Uusi!!: Bolševikit ja Valtioateismi · Katso lisää »

Vapaaehtoisarmeija

Vapaaehtoisarmeijan värväysjuliste. Vapaaehtoisarmeija (ven. Добровольческая армия, tunnetaan myös nimellä "Aleksejevin armeija" tai "Aleksejevin organisaatio") oli Venäjän sisällissodassa Etelä-Venäjällä ja Kaukasiassa toiminut antibolsevistinen eli valkoinen armeija.

Uusi!!: Bolševikit ja Vapaaehtoisarmeija · Katso lisää »

Vapauden kaiho

Vapauden kaiho on Hiski Salomaan työväenlaulu, josta cover-versioita ovat tehneet muun muassa KOM-teatteri ja Tuomari Nurmio.

Uusi!!: Bolševikit ja Vapauden kaiho · Katso lisää »

Vapaus (Sudbury)

''Vapauden'' etusivu vuodelta 1926. Vapaus oli Ontarion Sudburyssä vuosina 1917–1974 ilmestynyt kanadansuomalainen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Vapaus (Sudbury) · Katso lisää »

Varsovan taistelu (1920)

Varsovan taistelu oli yhteenotto Puolan ja Neuvosto-Venäjän välillä 13. – 20. elokuuta 1920.

Uusi!!: Bolševikit ja Varsovan taistelu (1920) · Katso lisää »

Vasemmistososialistivallankumoukselliset

Vasemmistososialistivallankumoukselliset (myös vasemmistoeserrät) olivat Venäjän sosialistivallankumouksellisen puolueen eli ”eserrien” vasen siipi, joka irtautui syksyllä 1917 kokonaan omaksi puolueekseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Vasemmistososialistivallankumoukselliset · Katso lisää »

Vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina

Latvialaisen tarkk’ampujadivisioonan miehet vahdissa viidennen yleisvenäläisen neuvostokongressin kokouspaikkana toimineen Bolšoi-teatterin edustalla. Vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina eli heinäkuun kapina oli vasemmistososialistivallankumouksellisen puolueen Moskovassa 6.–7.

Uusi!!: Bolševikit ja Vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina · Katso lisää »

Vasili Averkijev

Vasili Petrovitš Averkijev; (1. huhtikuuta 1894 Aunuksen kihlakunnan Vitelen kunnan Rajakonnun kylä – 1936 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Vasili Averkijev · Katso lisää »

Vasili Šelgunov

Vasili Šelgunov 1890-luvulla. Vasili Andrejevitš Šelgunov (20. elokuuta 1867 Pihkovan läänin Slavkovitšin kylä – 2. huhtikuuta 1939) oli venäläinen sosiaalidemokraatti ja bolševikkivallankumouksellinen.

Uusi!!: Bolševikit ja Vasili Šelgunov · Katso lisää »

Vasili Blücher

Vasili Blücher vuonna 1930. Blücher vuonna 1922. Vasili Konstantinovitš Blücher (myös Bljuher,; 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1890 Jaroslavlin läänin Barštšinkan kylä – 9. marraskuuta 1938 Moskova) oli neuvostoliittolainen upseeri.

Uusi!!: Bolševikit ja Vasili Blücher · Katso lisää »

Vatslav Vorovski

Vatslav Vorovski 1920-luvun alussa. Vatslav Vatslavovitš Vorovski (27. lokakuuta (J: 15. lokakuuta) 1871 Moskova, Venäjän keisarikunta – 10. toukokuuta 1923 Lausanne, Sveitsi) Spartacus Educational.

Uusi!!: Bolševikit ja Vatslav Vorovski · Katso lisää »

Väinö Hakkila

Väinö Pietari Hakkila (aiemmin Tippa; 29. kesäkuuta 1882 Lempäälä – 18. heinäkuuta 1958 Orivesi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1936–1945, mukaan lukien talvi- ja jatkosodan ajan, sekä oikeusministerinä vuosina 1926–1927 ja Tampereen kunnallispormestarina vuosina 1920–1952.

Uusi!!: Bolševikit ja Väinö Hakkila · Katso lisää »

Väinö Polttila

Väinö Fredrik Ilván myöh.

Uusi!!: Bolševikit ja Väinö Polttila · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän Afrikan-suhteet

Angolan Moskovan-suurlähettiläs ojentaa valtuuskirjansa Venäjän presidentille. Venäjän Afrikan-suhteet käsittävät molemminpuoliset diplomaattiset, poliittiset, sotilaalliset, kauppa- ja kulttuurisuhteet.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän Afrikan-suhteet · Katso lisää »

Venäjän historia

Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän historia · Katso lisää »

Venäjän juutalaiset

Venäjän juutalaiset ovat Venäjällä asuvia juutalaisia tai heidän jälkeläisiään muissa maissa.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän juutalaiset · Katso lisää »

Venäjän keisarikunnan historia

Venäjän keisarikunta katsotaan perustetuksi Suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721, jolloin Venäjän tsaari Pietari Suuri otti itselleen keisarin arvonimen.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän keisarikunnan historia · Katso lisää »

Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma

Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Katso lisää »

Venäjän liittokokous

Liittokokous on Venäjän kaksikamarinen parlamentti.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän liittokokous · Katso lisää »

Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous

Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous koolla Pietarin Taurian palatsissa 18. tammikuuta 1918. Yleisvenäläinen perustuslakia säätävä kansalliskokous (Vserossijskoje utšreditelnoje sobranije) oli vuoden 1917 lopussa yleisellä vaalilla valittu edustajakokous, jonka oli tarkoitus säätää Venäjälle uusi perustuslaki keisarikunnan kumoamisen jälkeen.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous · Katso lisää »

Venäjän rupla

Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän rupla · Katso lisää »

Venäjän sisällissota

Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän sisällissota · Katso lisää »

Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue

Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, lyh.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue · Katso lisää »

Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen 2. edustajakokous

Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen (VSDTP) 2.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen 2. edustajakokous · Katso lisää »

Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta

Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan lippu

Venäjän neuvostotasavallan lippu otettiin virallisesti käyttöön Venäjän neuvostotasavallan perustuslain myötä kesällä 1918.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan lippu · Katso lisää »

Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto

Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto (Vremennyi sovet Rossijskoi respubliki) eli Esiparlamentti (predparlament) oli Venäjän väliaikaisen hallituksen lokakuussa 1917 asettama edustajakokous, jonka oli tarkoitus toimia tilapäisenä parlamentin korvaajana siihen asti kunnes Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous aloittaisi toimintansa.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän tasavallan väliaikainen neuvosto · Katso lisää »

Venäjän valkoinen armeija

Venäjän valkoinen armeija tai Valkokaartit oli venäläinen monarkistiliike, joka taisteli Venäjän sisällissodassa (1918–1921) punaisia sekä niin sanottuja Vihreää armeijaa (nationalistit) ja Mustaa armeijaa (anarkistit) vastaan.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän valkoinen armeija · Katso lisää »

Venäjän vallankumous

Venäjän vallankumous on yhteisnimitys kahdelle Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneelle vallankumoukselle, helmikuun vallankumoukselle ja lokakuun vallankumoukselle, joissa Venäjän keisarikunta kaatui.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän vallankumous · Katso lisää »

Venäjän valtionpankin Helsingin-konttorin ryöstö

Venäjän valtionpankin Helsingin-konttori Pohjois-Esplanadilla nykyisessä asussaan Ruotsin Helsingin-suurlähetystönä. Venäjän valtionpankin Helsingin-konttorin ryöstö tapahtui 26.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän valtionpankin Helsingin-konttorin ryöstö · Katso lisää »

Venäjän väliaikainen hallitus

Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »

Venäjän vuoden 1905 vallankumous

Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Katso lisää »

Venäjän yleissotilaallinen liitto

Venäjän yleissotilaallinen liitto (ROVS) on vuonna 1924 perustettu sotilaallinen järjestö, jonka alkuperäinen tarkoitus oli jatkaa Venäjän valkoisen armeijan toimintaa maanpaosta käsin sen jälkeen, kun valkoiset joukot olivat hävinneet Venäjän sisällissodan.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjän yleissotilaallinen liitto · Katso lisää »

Venäjänsuomalaiset

Venäjänsuomalaiset ovat suomalaista sukujuurta olevia Venäjän asukkaita.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäjänsuomalaiset · Katso lisää »

Venäläinen formalismi

Venäjän formalismi oli vuosina 1910–1930 vaikuttanut kulttuurintutkijoiden koulukunta Venäjällä ja Neuvostoliitossa.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäläinen formalismi · Katso lisää »

Venäläinen kirjallisuus

Anton Tšehov ja Leo Tolstoi vuonna 1901 Venäjällä kirjallisuus on ollut pitkään yksi tärkeimmistä ja arvostetuimmista kulttuurin osa-alueista.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäläinen kirjallisuus · Katso lisää »

Venäläisvastaisuus

Puck'', Yhdysvallat, 1903. Venäläisvastaisuus eli russofobia voi esiintyä joko Venäjän keskushallintoon (tämän valtiomuodosta riippumatta) ja valtakoneistoon tai yleisesti venäläisiin kohdistuvana vihamielisyytenä ja syrjintänä.

Uusi!!: Bolševikit ja Venäläisvastaisuus · Katso lisää »

Vera Slutskaja

Vera Klimentjevna Slutskaja (oikealta nimeltään Berta Bronislavovna, ven. Бе́рта Бронисла́вовна; 17. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1874 – 12. marraskuuta 1917) oli juutalaissyntyinen venäläinen vallankumouksellinen.

Uusi!!: Bolševikit ja Vera Slutskaja · Katso lisää »

Vestnik kazarmy

Vestnik kazarmy (Вестник казармы, suom. Kasarmin sanansaattaja) oli vuonna 1906 Helsingissä ilmestynyt Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen salaisen sotilaskomitean laiton lehti, jota levitettiin Suomeen sijoitettujen Venäjän armeijan sotilaiden keskuudessa.

Uusi!!: Bolševikit ja Vestnik kazarmy · Katso lisää »

Viaporin kapina

Viaporin kapina oli heinä-elokuun vaihteessa 1906 tapahtunut kapina Suomenlinnan eli silloisen Viaporin merilinnoituksessa Helsingissä.

Uusi!!: Bolševikit ja Viaporin kapina · Katso lisää »

Victor Serge

Victor Serge (30. joulukuuta 1890 – 17. marraskuuta 1947), alkuperäiseltä nimeltään Victor Lvovitš Kibaltšitš (ven. Виктор Львович Кибальчич), oli belgialaissyntyinen venäläinen anarkisti, kriittinen bolševikkivallankumouksellinen ja kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Victor Serge · Katso lisää »

Vienan retket

Vienan retket olivat joukko Suomen valkoisten vapaaehtoisretkikuntien Suomen sisällissodan ajalta maaliskuulta aina lokakuulle 1918 tekemiä sotaretkiä Vienan Karjalaan, Venäjälle.

Uusi!!: Bolševikit ja Vienan retket · Katso lisää »

Vihtori Kosonen

Vihtori Kosonen vuonna 1907. Vihtori Kosonen (6. marraskuuta 1873 – 23. kesäkuuta 1934 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, kirjankustantaja ja vapaa-ajattelija.

Uusi!!: Bolševikit ja Vihtori Kosonen · Katso lisää »

Viktor Šklovski

Viktor Borisovitš Šklovski (ven. Ви́ктор Бори́сович Шкло́вский); (12. tammikuuta 1893 Pietari, Venäjän keisarikunta – 6. joulukuuta 1984 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija, käsikirjoittaja ja kirjallisuudentutkija.

Uusi!!: Bolševikit ja Viktor Šklovski · Katso lisää »

Viktor Kingissepp

Viktor Kingissepp (12. maaliskuuta 1888 Kaarma – 4. toukokuuta 1922 Tallinna) oli virolainen bolševikki.

Uusi!!: Bolševikit ja Viktor Kingissepp · Katso lisää »

Viktor Pokrovski

Viktor Pokrovski Viktor Leonidovitš Pokrovski (1889 – 9. marraskuuta 1922) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja valkoisten komentaja Venäjän sisällissodan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Viktor Pokrovski · Katso lisää »

Viktor Tšernov

Viktor Tšernov Viktor Mihailovitš Tšernov (1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1873 Kamyšin – 15. huhtikuuta 1952 New York) oli yksi Venäjän sosialistivallankumouksellisen puolueen perustajista.

Uusi!!: Bolševikit ja Viktor Tšernov · Katso lisää »

Villa Vasa

Villa Vasa oli Karjalan kannaksen Kuokkalassa (nyk. Repino) sijainnut huvila, joka vuosina 1905–1907 toimi Venäjän vallankumouksellisten bolševikkien keskuspaikkana.

Uusi!!: Bolševikit ja Villa Vasa · Katso lisää »

Vilnan historia

Vilnan katedraali Vilnan historian (Vilnius) kirjallisia lähteitä sisältävä historiallinen aika alkaa lähteissä vuonna 1323.

Uusi!!: Bolševikit ja Vilnan historia · Katso lisää »

Vincas Mickevičius-Kapsukas

Vincas Mickevičius-Kapsukas neuvostoliittolaisessa postimerkissä. Vincas Mickevičius-Kapsukas (7. huhtikuuta 1880, Būdviečiai, Vilkaviškisin kunnallispiiri - 17. helmikuuta 1935, Moskova) oli liettualainen poliitikko ja kommunisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Vincas Mickevičius-Kapsukas · Katso lisää »

Viron Avustamisen Päätoimikunta

Vanhassa kirkkopuistossa, jonne Viron Avustamisen Päätoimikunta hautasi 31 vapaaehtoista helmi-maaliskuussa 1919. Viron Avustamisen Päätoimikunta (myös Viron Avustamisen Pääkomitea) syntyi joulukuussa 1918, ja se vastasi suomalaisten vapaaehtoisten heimosoturien lähettämisestä Viron vapaussotaan.

Uusi!!: Bolševikit ja Viron Avustamisen Päätoimikunta · Katso lisää »

Viron historia

Viron historia tarkoittaa Viron tasavaltaan nykyisin kuuluvan alueen historiaa.

Uusi!!: Bolševikit ja Viron historia · Katso lisää »

Viron itsenäisyysjulistus

Viron itsenäisyysjulistus, ”Manifesti kaikille Vironmaan kansoille”. Viron itsenäisyysjulistus tai Viron itsenäisyysmanifesti on Viron tasavallan perustamisjulistus, jonka Viron pelastuskomitea antoi 24. helmikuuta 1918 ja jolla Viro irtautui Venäjästä.

Uusi!!: Bolševikit ja Viron itsenäisyysjulistus · Katso lisää »

Viron kansallinen herääminen

Viron kansallinen herääminen on ​​historian ajanjakso, jolloin Venäjän keisarikunnan alaisuudessa eläneet virolaiset tunnustivat itsensä kansaksi, joka ansaitsee oikeuden hallita itseään.

Uusi!!: Bolševikit ja Viron kansallinen herääminen · Katso lisää »

Viron maapäivät

Viron kuvernementin väliaikainen maaneuvosto eli maapäivät oli vuonna 1917 toiminut Viron kuvernementin kansanedustuselin.

Uusi!!: Bolševikit ja Viron maapäivät · Katso lisää »

Viron pelastuskomitea

Viron pelastuskomitea oli Virossa helmikuussa 1918 muutaman päivän ajan toiminut kolmijäseninen komitea, joka julisti Viron itsenäiseksi.

Uusi!!: Bolševikit ja Viron pelastuskomitea · Katso lisää »

Viron perustava kokous

Viron perustavan kokouksen avajaisistunto Estonia-teatterissa 23. huhtikuuta 1919. Viron perustava kokous oli Viron kansalliskokous, joka kokoontui Tallinnassa 23.

Uusi!!: Bolševikit ja Viron perustava kokous · Katso lisää »

Viron perustavan kokouksen vaalit

Viron perustavan kokouksen vaalit olivat vaalit, joissa valittiin Viron perustavan kokouksen edustajat.

Uusi!!: Bolševikit ja Viron perustavan kokouksen vaalit · Katso lisää »

Viron sosialistinen neuvostotasavalta

Viron sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Viron SNT (suomeksi myös Eestin sosialistinen neuvostotasavalta tai Eestin SNT) oli Baltian maiden miehityksen myötä Viron tasavallan alueelle perustettu Neuvostoliiton jäsentasavalta.

Uusi!!: Bolševikit ja Viron sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Viron työväenkommuuni

Viron työväenkommuuni (lyh. ETK) oli Narvassa 29.

Uusi!!: Bolševikit ja Viron työväenkommuuni · Katso lisää »

Vjatšeslav Menžinski

Vjatšeslav Menžinski vuonna 1926. Vjatšeslav Rudolfovitš Menžinski (31. elokuuta (J: 19. elokuuta) 1874 Pietari, Venäjän keisarikunta – 10. toukokuuta 1934 Arhangelskoje, Moskovan alue, Neuvostoliitto) Советской военной энциклопедии (1978), Hrono.ru.

Uusi!!: Bolševikit ja Vjatšeslav Menžinski · Katso lisää »

Vjatšeslav Molotov

Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.

Uusi!!: Bolševikit ja Vjatšeslav Molotov · Katso lisää »

Vladimir Antonov-Ovsejenko

Vladimir Antonov-Ovsejenko. Vladimir Aleksandrovitš Antonov-Ovsejenko (oikea sukunimi Ovsejenko, puoluenimi Štyk, Штык, kirjallinen salanimi A. Galski, А. Гальский; 21. maaliskuuta (J: 9. maaliskuuta) 1883 Tšernigov – 10. helmikuuta 1939) oli ukrainalaissyntyinen bolševikki, sotilas, neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.

Uusi!!: Bolševikit ja Vladimir Antonov-Ovsejenko · Katso lisää »

Vladimir Bontš-Brujevitš

Vladimir Bontš-Brujevitš arviolta vuonna 1905. Vladimir Dmitrijevitš Bontš-Brujevitš (28. kesäkuuta (J: 16. kesäkuuta) 1873 Moskova – 14. heinäkuuta 1955 Moskova) oli venäläinen bolševikki, neuvostoliittolainen poliitikko ja historian tohtori.

Uusi!!: Bolševikit ja Vladimir Bontš-Brujevitš · Katso lisää »

Vladimir Burtsev

Vladimir Lvovitš Burtsev (29. marraskuuta 1862 Fort Aleksandrovski, Venäjän keisarikunta (nyk. Kazakstan) – 21. elokuuta 1942 Pariisi, Ranska) oli venäläinen vallankumouksellinen ja journalisti.Burtsev, Vladimir. Tietosanakirja osa 11. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922 Burtsev liittyi ylioppilaana vallankumoukselliseen liikkeeseen, ja sen vuoksi hänet 1886 karkotettiin Siperiaan. Sieltä hän pakeni Sveitsiin, missä hän osallistui 1888–1889 aikakauslehden Svobodnaja Rossija ('Vapaa Venäjä') julkaisemiseen. Sveitsistä karkotettuna hän lopulta meni Lontooseen, missä hän yhdessä Sergei Stepnjakin kanssa ryhtyi keräämään aineksia Venäjän vapausliikkeen historian esitystä varten. Työn tuloksena ilmestyi 1897 historiallinen käsikirja 'Yksi vuosisata'. Samaan aikaan hän perusti aikakauslehden Narodovolets, jonka kolmannen vihkon ilmestyttyä Venäjän lähetystö nosti häntä vastaan syytteen yllytyksestä keisarin murhaan, ja hänet tuomittiin 1898 puolentoista vuoden rangaistustyöhön. Burtsev kielsi kuitenkin aina olevansa terroristi. Lokakuun manifestin julkaisemisen jälkeen Burtsev palasi 1905 Pietariin, missä hän julkaisi Lontoossa perustamaansa historiallista aikakauskirjaa Былое (Byloje, ’Entisyys’). Taantumuksen päästessä valtaan hän muutti 1906 Suomeen ja 1907 Pariisiin. Siellä hän julkaisi kesällä 1909 Le Matin -lehdessä huomiota herättäneet paljastuksensa Venäjän salaisesta poliisista, sen menettelytavoista ja agenteista. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua 1914 hän palasi jälleen Venäjälle, mutta hänet vangittiin heti hänen päästyään Suomeen ja hänet vietiin Siperiaan, mistä hän kuitenkin sai pian palata jonnekin Pietarin ulkopuolelle. Vallankumouksen aikana Burtsev esiintyi bolsevikkien vastustajana ja asettui uudelleen ulkomaille.

Uusi!!: Bolševikit ja Vladimir Burtsev · Katso lisää »

Vladimir Kokovtsov

Vladimir Nikolajevitš Kokovtsov (18. huhtikuuta (J: 6. huhtikuuta) 1852 Gorna-Pokrovskoje, Novgorodin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 29. tammikuuta 1943 Pariisi, Ranska) Boris Jeltsinin presidentin kirjasto.

Uusi!!: Bolševikit ja Vladimir Kokovtsov · Katso lisää »

Vladimir Korolenko

Vladimir Galaktinovitš Korolenko (ven. Влади́мир Галактио́нович Короле́нко) (15. heinäkuuta 1853 Žitomir, Volynian kuvernementti (nyk. Ukraina), Venäjän keisarikunta – 25. joulukuuta 1921 Pultava, Neuvosto-Venäjä) oli ukrainalais-venäläinen kirjailija. Vladimir Korolenko kirjoitti 1880-luvulla kansanomaisia tarinoita ja legendoja kuten Mihail Saltykov-Štšedrin, Nikolai Leskov ja Leo Tolstoi. Hän oli yhteiskunnallisesti kantaaottava pamfletisti ja toisinajattelija.

Uusi!!: Bolševikit ja Vladimir Korolenko · Katso lisää »

Vladimir Lenin

Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.

Uusi!!: Bolševikit ja Vladimir Lenin · Katso lisää »

Vladimir Majakovski

Vladimir Vladimirovitš Majakovski; 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1893 Baghdati, Georgia, Venäjän keisarikunta – 14. huhtikuuta 1930 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen runoilija sekä futurismin runouden merkkihenkilö. Majakovski oli tulisieluinen vallankumousrunoilija, taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, joka nousi bolševikkien valtaannousun symboliksi. Myös maailmanlyriikassa hän on huomattava nimi poliittisen ja kantaa ottavan runouden saralla. Majakovskin tunnetuimpia teoksia on runoelma Pilvi housuissa. Hänen teoksiaan on suomentanut Arvo Turtiainen.

Uusi!!: Bolševikit ja Vladimir Majakovski · Katso lisää »

Vladimir Markov

Vladimir Ivanovitš Markov (26. heinäkuuta 1859 Hamina – elokuu 1919 Pietari) oli Suomessa syntynyt venäläistaustainen kenraaliluutnantti, senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1909–1913 ja ministerivaltiosihteeri 1913–1917.

Uusi!!: Bolševikit ja Vladimir Markov · Katso lisää »

Vladimir Oranovski

Kenraali Vladimir Aloizijevitš Oranovski Vladimir Aloizijevitš Oranovski (ven. Владимир Алоизийевитш Орановски) (1866 – 11. syyskuuta 1917 Viipuri) oli venäläinen kenraali, joka toimi 42.

Uusi!!: Bolševikit ja Vladimir Oranovski · Katso lisää »

Vladimir Smirnov (suomenvenäläinen bolševikki)

Vladimir Martynovitš Smirnov (suomessa ja ruotsissa myös muodossa Wladimir Smirnoff; 17. syyskuuta 1876 Pihkova, Venäjä – 27. joulukuuta 1952 Tukholma, Ruotsi) oli venäläinen Helsingin yliopiston venäjän kielen lehtori, vallankumouksellinen ja myöhemmin neuvostodiplomaatti.

Uusi!!: Bolševikit ja Vladimir Smirnov (suomenvenäläinen bolševikki) · Katso lisää »

Volin

Volin vuonna 1945. Volin (myös Voline,, oik. Vsevolod Mihailovitš Eihenbaum,, 11. elokuuta 1882 Voronež – 18. syyskuuta 1945 Pariisi) oli venäläinen anarkisti, joka on niin sanotun anarkistisen synteesin merkittävin teoreetikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Volin · Katso lisää »

Volna (sanomalehti)

Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Volna (suom. ”Aalto”) oli Helsingissä vuosina 1917–1918 ilmestynyt venäjänkielinen bolševikkien sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Volna (sanomalehti) · Katso lisää »

Volodymyr Vynnytšenko

Volodymyr Kyrylovytš Vynnytšenko (28. kesäkuuta 1880 Velykyi Kut, Jelisavetgradin ujesti, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 5. heinäkuuta 1951 Mougins, Ranska) oli ukrainalainen kirjailija ja poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Volodymyr Vynnytšenko · Katso lisää »

Vsevolod Holubovytš

Vsevolod Oleksandrovytš Holubovytš (1885 Poltavka, Podolian kuvernementti, Venäjän keisarikunta – ? Neuvostoliitto) oli ukrainalainen poliitikko, joka toimi Ukrainan kansantasavallan toisena pääministerinä tammikuusta huhtikuuhun 1918.

Uusi!!: Bolševikit ja Vsevolod Holubovytš · Katso lisää »

Vsevolod Meyerhold

Vsevolod Meyerhold. Vsevolod Emiljevitš Meyerhold (9. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1874 Penza – 2. helmikuuta 1940 Moskova)Meyerhold 1981, s. 18.

Uusi!!: Bolševikit ja Vsevolod Meyerhold · Katso lisää »

Vsevolod Višnevski

Vsevolod Vitaljevitš Višnevski (21. joulukuuta (J: 8. joulukuuta) 1900 Pietari – 28. helmikuuta 1951 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Vsevolod Višnevski · Katso lisää »

Vuoden 1917 yleislakko

Vuoden 1917 yleislakko oli Suomessa 14.–20.

Uusi!!: Bolševikit ja Vuoden 1917 yleislakko · Katso lisää »

Vuoristo-Armenian tasavalta

Vuoristo-Armenian tasavalta oli bolševikkivastainen valtio, johon kuului nykyisen Armenian provinssit Vajots' Dzor ja Sjunik sekä alueita Azerbaidžanista.

Uusi!!: Bolševikit ja Vuoristo-Armenian tasavalta · Katso lisää »

Vuoristo-Karabahin konflikti

Vuoristo-Karabahin konflikti on aluekiista Armenian ja Azerbaidžanin välillä.

Uusi!!: Bolševikit ja Vuoristo-Karabahin konflikti · Katso lisää »

Vuoristo-Karabahin sota

Vuoristo-Karabahin sota oli konflikti Azerbaidžanin sisällä sijaitsevalla armenialaisten asuttamalla Vuoristo-Karabahin alueella vuosina 1992–1994.

Uusi!!: Bolševikit ja Vuoristo-Karabahin sota · Katso lisää »

Walde Sario

Walde Sario Mäntsälän kapinan aikana maaliskuussa 1932. Walde (Valde, Vladimir) Sario (9. heinäkuuta 1888 Suistamo – 30. syyskuuta 1952) oli suomalainen konsuli ja liikkeenharjoittaja, joka osallistui vänrikkinä aktiivisesti niin Suomen sisällissotaan kuin myöhemmin heimosotiin.

Uusi!!: Bolševikit ja Walde Sario · Katso lisää »

Walerian Czuma

Walerian Czuma (24. joulukuuta 1890 Niepołomice, Itävalta-Unkari – 7. huhtikuuta 1962 Penley, Wrexham, Wales) oli puolalainen kenraali toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Bolševikit ja Walerian Czuma · Katso lisää »

Walter Sjöberg

Walter Sjöberg (24. toukokuuta 1865 Porvoo – 1937) oli suomalainen liikemies, joka tunnettiin muun muassa antiikkikauppiaana ja -keräilijänä.

Uusi!!: Bolševikit ja Walter Sjöberg · Katso lisää »

Wilhelm von Mirbach-Harff

Wilhelm von Mirbach-Harff Wilhelm von Mirbach-Harff (2. heinäkuuta 1871 – 6. heinäkuuta 1918) oli saksalainen kreivi ja diplomaatti, joka osallistui keväällä 1918 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin Neuvosto-Venäjän kanssa ja toimi sen jälkeen Saksan suurlähettiläänä Moskovassa.

Uusi!!: Bolševikit ja Wilhelm von Mirbach-Harff · Katso lisää »

William Otto Lucas

William Otto Lucas, käytti myös nimeä William van Narvig (8. tammikuuta 1893 Pietari – noin 1975 Yhdysvallat) oli suomalaisenakin esiintynyt upseeri, liikemies, toimittaja ja vakooja.

Uusi!!: Bolševikit ja William Otto Lucas · Katso lisää »

Winston Churchill

Winston Leonard Spencer Churchill oli brittiläinen poliitikko, joka toimi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä vuosina 1940–1945 ja 1951–1955.

Uusi!!: Bolševikit ja Winston Churchill · Katso lisää »

Wolter Stenbäck

Wolter Stenbäck 1930-luvun lopulla. Carl Wolter Stenbäck (13. joulukuuta 1884 Tyrvää – 2. joulukuuta 1956 Porvoo) oli suomalainen sortokausien aktivisti, joka myöhemmin teki pitkän uran Suomen Matkailijayhdistyksen johtajana.

Uusi!!: Bolševikit ja Wolter Stenbäck · Katso lisää »

Xalq qəzeti

Lehden etusivu marraskuussa 2023. Xalq qəzeti (”Kansan lehti”) on Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa ilmestyvä azerinkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Xalq qəzeti · Katso lisää »

Xanlar Səfərəliyev

Xanlar Səfərəliyev. Xanlar Həsən oğlu Səfərəliyev (1885 nykyisen Füzulin piirin Qoçəhmədlin kylä – 1907 Baku) oli azerbaidžanilainen bolševikkivallankumouksellinen.

Uusi!!: Bolševikit ja Xanlar Səfərəliyev · Katso lisää »

Yeghishe Charents

Yeghishe Charents Yeghishe Charents (Armeniaksi: Եղիշե Չարենց; 13. maaliskuuta 1897 – 27. marraskuuta 1937) oli armenialainen runoilija, kirjailija ja poliittinen aktivisti.

Uusi!!: Bolševikit ja Yeghishe Charents · Katso lisää »

Yhinmäen linnake

Yhinmäen linnake on entinen rannikkopuolustuslinnake Yhinmäen kylässä Leningradin alueen Lomonosovin piirin Lepäsin kunnassa Suomenlahden etelärannalla.

Uusi!!: Bolševikit ja Yhinmäen linnake · Katso lisää »

Ykä Babitzin

Georgij ”Ykä” Babitzin (s. 27. maaliskuuta 1955 Helsinki) on suomalainen muusikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Ykä Babitzin · Katso lisää »

Yksipuoluejärjestelmä

Yksipuoluejärjestelmä on valtio, jossa yksi puolue tai koalitio johtaa maata, eivätkä muut puolueet saa asettaa ehdokkaita vaaleissa.

Uusi!!: Bolševikit ja Yksipuoluejärjestelmä · Katso lisää »

Yleisvenäläinen neuvostokongressi

Yleisvenäläinen neuvostokongressi (Vserossijski sjezd Sovetov) oli vuosina 1917–1937 toiminut Neuvosto-Venäjän ja sen jälkeen Venäjän neuvostotasavallan muodollisesti ylin valtioelin.

Uusi!!: Bolševikit ja Yleisvenäläinen neuvostokongressi · Katso lisää »

Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea

Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea (Vserossijski Tsentralnyi Ispolitelnyi Komitet, VTsIK) oli Neuvosto-Venäjän ja myöhemmin Venäjän neuvostotasavallan ylin lainsäädäntöelin vuosina 1917–1937.

Uusi!!: Bolševikit ja Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea · Katso lisää »

Yrjö Ruutu

Yrjö Oskar Ruutu (vuoteen 1927 Ruuth; 26. joulukuuta 1887 Helsinki – 27. elokuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen valtiotieteilijä ja poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Yrjö Ruutu · Katso lisää »

Yrjö Sirola

Yrjö Elias Sirola (vuoteen 1896 Sirén; 8. marraskuuta 1876 Piikkiö – 18. maaliskuuta 1936 Moskova) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja poliitikko, joka vaikutti keskeisissä asemissa Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa (SDP) ja myöhemmin Neuvostoliittoon muutettuaan Suomen Kommunistisessa Puolueessa (SKP).

Uusi!!: Bolševikit ja Yrjö Sirola · Katso lisää »

Zahar Dorofejev

Zahar Fjodorovitš Dorofejev (24. maaliskuuta 1890 nykyisen Mordvan tasavallan Torbejevon piirin Salazgorin kylä – 18. kesäkuuta 1952 Moskova) oli mokšamordvalainen kirjailija.

Uusi!!: Bolševikit ja Zahar Dorofejev · Katso lisää »

Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille

Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille on ukrainalaisen taidemaalarin Ilja Repinin öljyvärimaalaus.

Uusi!!: Bolševikit ja Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille · Katso lisää »

Zeki Velidi Togan

Ahmet Zeki Velidi Togan (baškiiriksi Äxmätzäki Wälidi Tuğan, synt. Äxmätzäki Äxmätşah ulı Wälidi, Әхмәтзәки Әхмәтшаһ улы Вәлиди,; 10. joulukuuta 1890 − 26. heinäkuuta 1970) oli baškiiritaustainen turkkilainen historioitsija, turkologi, opettaja, tohtori ja poliitikko.

Uusi!!: Bolševikit ja Zeki Velidi Togan · Katso lisää »

Zlatoust

Zlatoust on kaupunki Tšeljabinskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Bolševikit ja Zlatoust · Katso lisää »

Znamja borby

Znamja borby (”Taistelulippu”) oli Viipurissa vuonna 1917 ilmestynyt venäjänkielinen bolševikkilehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Znamja borby · Katso lisää »

Zvezda (pietarilainen sanomalehti)

Zvezda oli Venäjällä Pietarissa vuosina 1910–1912 ilmestynyt sosiaalidemokraattinen sanomalehti.

Uusi!!: Bolševikit ja Zvezda (pietarilainen sanomalehti) · Katso lisää »

Ъ

Ъ (ъ) on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Bolševikit ja Ъ · Katso lisää »

12 tuolia

12 tuolia on Leonid Gaidain ohjaama neuvostoliittolainen komediaelokuva vuodelta 1971.

Uusi!!: Bolševikit ja 12 tuolia · Katso lisää »

17. heinäkuuta

17.

Uusi!!: Bolševikit ja 17. heinäkuuta · Katso lisää »

17. marraskuuta

17.

Uusi!!: Bolševikit ja 17. marraskuuta · Katso lisää »

1871

Ei kuvausta.

Uusi!!: Bolševikit ja 1871 · Katso lisää »

1885

Vuosi 1885 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Bolševikit ja 1885 · Katso lisää »

1892

Vuosi 1892 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Bolševikit ja 1892 · Katso lisää »

1900-luku

1900-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1900–1999.

Uusi!!: Bolševikit ja 1900-luku · Katso lisää »

1900-luvun taidemusiikki

1900-luvun taidemusiikkia leimaa tyylien runsas kirjo: vuosisadan alun myöhäisromanttinen ja impressionistinen musiikki ovat esteettisesti hyvin kaukana myöhemmin syntyneistä uusista tyylisuunnista, esimerkiksi aleatorisesta, sarjallisesta tai minimalistisesta musiikista.

Uusi!!: Bolševikit ja 1900-luvun taidemusiikki · Katso lisää »

1903

Vuosi 1903 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Bolševikit ja 1903 · Katso lisää »

1906

Vuosi 1906 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Bolševikit ja 1906 · Katso lisää »

1907

Ei kuvausta.

Uusi!!: Bolševikit ja 1907 · Katso lisää »

1912

Vuosi 1912 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Bolševikit ja 1912 · Katso lisää »

1916

Vuosi 1916 oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Bolševikit ja 1916 · Katso lisää »

1917

Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Bolševikit ja 1917 · Katso lisää »

1918

Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Bolševikit ja 1918 · Katso lisää »

1919

Vuosi 1919 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Bolševikit ja 1919 · Katso lisää »

1920-luku

Katunäkymä Detroitista noin vuodelta 1920. 1920-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Bolševikit ja 1920-luku · Katso lisää »

1921

Vuosi 1921 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

Uusi!!: Bolševikit ja 1921 · Katso lisää »

1925

Vuosi 1925 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Bolševikit ja 1925 · Katso lisää »

1936

Ei kuvausta.

Uusi!!: Bolševikit ja 1936 · Katso lisää »

27. lokakuuta

27.

Uusi!!: Bolševikit ja 27. lokakuuta · Katso lisää »

30. elokuuta

30.

Uusi!!: Bolševikit ja 30. elokuuta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Bolsevikit, Bolsevikki, Bolsevismi, Bolshevikit, Bolshevikki, Bolshevismi, Bolševikki, Bolševismi.