59 suhteet: Šventojin asuinpaikka, Ensimmäinen Salpausselkä, Espoo, Euroopan esihistoria, Harjujakso, Hatlamminmäki, Holoseenin ajanlasku, Hyvinkää, Itämeren jäätikkövirta, Itämeri, Jaamankangas, Jäätikköjärvi, Jänisjärvi, Kahdestoista vuosituhat eaa., Kapatuosia, Kattelussaari, Keski-Ruotsin reunamuodostumat, Koitereen reunamuodostuma, Kolmas Salpausselkä, Koskeljärvi, Koskelovesi–Miekkavesi, Kuolimo, Kyläniemi, Laatokka, Leiri (Lappeenranta), Lentokenttä (Lappeenranta), Lippajärvi, Luettelo Fennoskandian mannerjäätikön jääjärvistä, Maavalla Koda, Meiendorf-interstadiaali, Muinais-Päijänne, Muinais-Saimaa, Nastola, Peipsijärvi, Pieksänjärvi, Preboreaali, Repovesi-Luujärvi, Riutta (ulkoilualue), Ruotsin geologia, Ruotsin järvet, Saimaa, Suomen järvet, Suomenlahti, Suursaari, Tiirismaan luonnonsuojelualue, Toinen Salpausselkä, Toompea, Tuupovaaran reunamuodostuma, Työtjärvi, Uimaharju (reunamoreeni), ..., Ullamäki, Vänern, Vättern, Veiksel-jääkausi, Vienanmeren jääjärvi, Viime jääkauden huippukohta, Viime jääkauden loppuvaihe, Viime jääkausi Suomessa, Yoldiameri. Laajenna indeksi (9 lisää) »
Šventojin asuinpaikka
Šventojin asuinpaikka on Luoteis-Liettuassa Latvian vastaisen rajan tuntumassa Palangan piirikunnassa Šventojin kylässä oleva laaja suoarkeologinen kohde.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Šventojin asuinpaikka · Katso lisää »
Ensimmäinen Salpausselkä
Salpausselkien sijainti Etelä-Suomen kartalla. Hankoniemen hiekkarantaa Hangossa. Lohjan kaupungin ylle kohoava Lohjanharju. Vesijärveltä. Ensimmäinen Salpausselkä, eli I Salpausselkä tai myös Salpausselkä I (lyh. SS I), on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 12 250–12 050 vuotta sitten syntynyt Salpausselkiin kuuluva eteläisin reunamuodostuma.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Ensimmäinen Salpausselkä · Katso lisää »
Espoo
Espoo on kaupunki Uudellamaalla, Helsingin metropolialueella, Suomenlahden rannalla.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Espoo · Katso lisää »
Euroopan esihistoria
Euroopan eshistoria alkaa nykyihmistä edeltävistä ihmislajeista, ja päättyy kirjoitustaidon levittäytymiseen.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Euroopan esihistoria · Katso lisää »
Harjujakso
Harjujakso on harjuista, harjuselänteistä ja muun tyyppisten viimeisen jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjokimuosdostumista syntynyt glasifluviaalinen kokonaisuus, jonka mittasuhteet maastossa voivat olla sadoista metreistä satoihin kilometreihin.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Harjujakso · Katso lisää »
Hatlamminmäki
Hatlamminmäki on Riihimäen ja Hausjärven kuntien rajalla sijaitseva mäkialue.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Hatlamminmäki · Katso lisää »
Holoseenin ajanlasku
Holoseenin ajanlasku on kalenteriuudistusehdotus, joka mahdollistaa holoseenin aikana tapahtuneiden tapahtumien esittämisen yhtenäisellä, kasvavalla aikajanalla.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Holoseenin ajanlasku · Katso lisää »
Hyvinkää
Hyvinkää on kaupunki Uudenmaan maakunnan pohjoisosassa.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Hyvinkää · Katso lisää »
Itämeren jäätikkövirta
Itämeren jäätikkövirta tai Itämeren virtauskieleke on viime jääkaudella Fennoskandian mannerjäätikköön kuulunut ja Pohjois-Ruotsin suunnalta virrannut jäätikkövirta, jonka pääasiallinen virtausreitti on ollut Ruotsin tuntureilta Pohjanlahdelle, sieltä varsinaiselle Itämerelle ja laajimmillaan aivan sen eteläosiin saakka.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Itämeren jäätikkövirta · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Itämeri · Katso lisää »
Jaamankangas
Jaamankangas on viime jääkauden loppuvaiheeseen ajoitettu yhteen sulautunut reunamuodostuma ja saumamuodostuma, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa Liperissä, Kontiolahdella ja Joensuussa.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Jaamankangas · Katso lisää »
Jäätikköjärvi
Islannin Vatnajökullilla. Rila-vuorten jäätikköjärvet Bulgariassa sijaitsevat 2100–2500 metrin korkeudessa. Jääjärvi eli jäätikköjärvi on jäätikön sulamisesta syntyvä järvi, joka on yleensä muodostunut jäätikön reunaa vasten.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Jäätikköjärvi · Katso lisää »
Jänisjärvi
Jänisjärvi (Большое Янисъярви, Bolšoje Janisjarvi) on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan, Suojärven ja Pitkärannan piireissä sijaitseva järvi, jonka lasku-uoma Jänisjoki laskee Sortavalassa Laatokkaan.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Jänisjärvi · Katso lisää »
Kahdestoista vuosituhat eaa.
* Mammutit katosivat Euroopasta.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Kahdestoista vuosituhat eaa. · Katso lisää »
Kapatuosia
Kapatuosian linnavuori eli Kapatuosian linnamäki on Päijät-Hämeessä Hollolan kirkonkylässä sijaitseva keskiaikaisen suojalinnan paikka.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Kapatuosia · Katso lisää »
Kattelussaari
Kattelussaari on saari ja kylä varsinaisella Saimaalla Suur-Saimaan ja Pien-Saimaan välissä Taipalsaarella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Kattelussaari · Katso lisää »
Keski-Ruotsin reunamuodostumat
Hindenin riutan lounaispuolelta. Hindenin riutan kärjestä. Keski-Ruotsin reunamuodostumat ovat ryhmä toistensa lähellä sijaitsevia itä-länsi- suuntaisia reunamuodostumia tai reunamoreeneja Keski-Ruotsissa Vänernin ja Vätternin korkeudella.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Keski-Ruotsin reunamuodostumat · Katso lisää »
Koitereen reunamuodostuma
Koitereen reunamuodostuma on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 11 790–11 590 vuotta sitten syntynyt reunamuodostuma, joka sijaitsee Suomessa Pohjois-Karjalassa, Joensuun Kiihtelysvaarassa ja Ilomantsissa.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Koitereen reunamuodostuma · Katso lisää »
Kolmas Salpausselkä
Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Kivistä päätemoreeniä Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Kiikalannummella Kolmannella Salpausselällä Somerniemen Kaskiston Väärijärven pohjoispuolella. Kolmas Salpausselkä, eli III Salpausselkä tai myös Salpausselkä III (lyh. SS III), on viime jääkauden loppuvaiheessa noin 11 400–11 300 vuotta sitten preboreaalisella kaudella syntynyt Salpausselkiin kuuluva läntisin reunamuodostuma.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Kolmas Salpausselkä · Katso lisää »
Koskeljärvi
Koskeljärvi on Satakunnassa Euran kunnan ja Laitilan kaupungin alueilla sijaitseva Lapinjoen vesistön järvi.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Koskeljärvi · Katso lisää »
Koskelovesi–Miekkavesi
Koskelovesi-Miekkavesi on Pohjois-Savossa Rautalammella ja Suonenjoella, Rautalammin kirkonkylän ja Suonenjoen keskustaajaman välissä, sijaitseva järvi.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Koskelovesi–Miekkavesi · Katso lisää »
Kuolimo
Kuolimo on Savitaipaleella, Etelä-Karjalassa ja Mikkelin Suomenniemellä, Etelä-Savossa sijaitseva järvi.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Kuolimo · Katso lisää »
Kyläniemi
Etelärannan jyrkät ja paahteiset rinteet ja näkymä Suur-Saimaalle. Etelärantaan laskee jyrkät portaat. Etelärannat ovat vedenhuuhtomaa toisen Salpausselän kivikkoa. Salpalinjan ilmatorjunta-aseman jäännökset. Hentulassa kalasataman aluksia. Kyläniemi on saari tai 1700-luvun lopulla rakennetun kanavan mantereesta erottama niemi keskellä varsinaisen Saimaan Suur-Saimaata Taipalsaarella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Kyläniemi · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Laatokka · Katso lisää »
Leiri (Lappeenranta)
Leiri on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Leiri (Lappeenranta) · Katso lisää »
Lentokenttä (Lappeenranta)
Lappeenrannan lentoaseman terminaali Lentokenttä on Lappeenrannan kaupunginosa.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Lentokenttä (Lappeenranta) · Katso lisää »
Lippajärvi
Lippajärvi on kaupunginosa Keski-Espoossa, Kauniaisten pohjoispuolella, samannimisen järven länsirannalla.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Lippajärvi · Katso lisää »
Luettelo Fennoskandian mannerjäätikön jääjärvistä
Luettelo Fennoskandian mannerjäätikön jääjärvistä sisältää viime Veiksel-jääkauden (130 000–10 000 vuotta sitten) ja mahdollisesti aikaisempien jääkausien tunnetut jääjärvet.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Luettelo Fennoskandian mannerjäätikön jääjärvistä · Katso lisää »
Maavalla Koda
Taarausuliste ja Maausuliste Maavalla Koda (lyhenne Maavalla Koda) on virolainen uskonnollinen järjestö, jossa on edustettuna kaksi uskontoa: ensimmäisen Viron tasavallan aikana luotu taarausko sekä maausko eli vironusko (maausk).
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Maavalla Koda · Katso lisää »
Meiendorf-interstadiaali
Lämpötila nousi rajusti noin kymmenessä vuodessa, kun interstadiaali GI-1 alkoi. Tätä sanotaan monesti Böllingiksi tai Meiendorfiksi. Grönlannin NGRIP-jääkairausnäytteen metaanin määrä. Meiendorf-Bölling-Alleröd-kausi näkyy siinä koholla olevana metaanin määränä. Meiendorf-interstadiaali (monesti myös Bølling-interstadiaali n. 14650-14000 kalenterivuotta sitten) oli lämmin kausi, joka lopetti kylmimmän jääkauden.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Meiendorf-interstadiaali · Katso lisää »
Muinais-Päijänne
Muinais-Päijänne tarkoittaa Päijännettä muinaisina eli luonnonhistoriallisina aikoina, ennen sen historiallisia aikoja.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Muinais-Päijänne · Katso lisää »
Muinais-Saimaa
Muinais-Saimaa tarkoittaa Saimaata muinaisina eli luonnonhistoriallisina aikoina ja ennen historiallista aikaa.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Muinais-Saimaa · Katso lisää »
Nastola
Nastolan kunnantalo. Nastola on nykyisin Lahteen kuuluva entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Nastola · Katso lisää »
Peipsijärvi
Satelliittikuva Peipsijärvestä. Tyrskyävä Peipsi Kallasten punaisen hiekkakiven törmältä kuvattuna. Multikopterivideo Rannapungerjan majakasta. Peipsijärvi (tai Пско́вско-Чу́дское о́зеро, Pskovsko-Tšudskoje ozero) on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Viron ja Venäjän rajalla.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Peipsijärvi · Katso lisää »
Pieksänjärvi
Pieksänjärvi eli Pieksäjärvi on Etelä-Savossa Pieksämäellä keskustaajaman pohjoispuolella sijaitseva järvi.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Pieksänjärvi · Katso lisää »
Preboreaali
Preboreaalikausi oli välittömästi viimeisen eli Veiksel-jääkauden päättymistä seurannut ajanjakso noin 11 500–10 500 kalenterivuotta sitten, jolloin lämpötila kohosi melko nopeasti.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Preboreaali · Katso lisää »
Repovesi-Luujärvi
Repovesi-Luujärvi tai Repovesi-Tihvetjärvi on Kymenlaaksossa Kouvolan Valkealassa Hillosensalmen, Hevosojan ja Vekaranjärven lähellä sijaitseva järvi.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Repovesi-Luujärvi · Katso lisää »
Riutta (ulkoilualue)
pienoiskuva Riuttan ulkoilureitin varrella oleva muinaisranta. Riutta on Riihimäellä, Hiivolan kylässä, Kormuntien varrella sijaitseva ulkoilualue ja luontokohde.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Riutta (ulkoilualue) · Katso lisää »
Ruotsin geologia
Ruotsin geologia käsittelee Ruotsin geologiaan liittyviä seikkoja kuten kallioperää, maaperää ja niistä löytyviä luonnonvaroja.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Ruotsin geologia · Katso lisää »
Ruotsin järvet
Ruotsin järvet ovat kaikki syntyneet heti viimeisen jääkauden mannerjäätikön reunan vetäytyessä Ruotsin alueiden yli noin 16 000 – 8 000 vuotta sitten (BP) tai sen jälkeen maankohoamisen myötä uusille maa-alueille.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Ruotsin järvet · Katso lisää »
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Saimaa · Katso lisää »
Suomen järvet
Suomen järvet ovat kaikki syntyneet heti viimeisen jääkauden mannerjäätikön reunan vetäytyessä Suomen alueiden yli Ruotsiin karkeasti esitettynä 13 000–10 000 vuotta sitten tai sen jälkeen.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Suomen järvet · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Suomenlahti · Katso lisää »
Suursaari
Suursaari (myös О́стров Сур-Са́ри;, aiemmin Högland) on Suomenlahden itäosassa sijaitseva saari ja entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Suursaari · Katso lisää »
Tiirismaan luonnonsuojelualue
Tiirismaan luonnonsuojelualue (FI0306003) on alaltaan 201 hehtaaria ja sijaitsee Hollolassa neljässä toisiaan lähellä sijaitsevassa paikassa.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Tiirismaan luonnonsuojelualue · Katso lisää »
Toinen Salpausselkä
Salpausselkien sijainti Etelä-Suomen kartalla. Kyläniemen etelärinteeltä kohti eteläistä Suur-Saimaata. Toinen Salpausselkä, eli II Salpausselkä tai myös Salpausselkä II (lyh. SS II), on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 11 790–11 590 vuotta sitten syntynyt Salpausselkiin kuuluva reunamuodostuma.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Toinen Salpausselkä · Katso lisää »
Toompea
Olevisten kirkolta. Toompea (eli tuomiokirkonmäki) on mäellä sijaitseva alue Tallinnassa.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Toompea · Katso lisää »
Tuupovaaran reunamuodostuma
Tuupovaaran reunamuodostuma on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 12 000 vuotta sitten syntynyt reunamuodostuma, joka sijaitsee Värtsilässä, Tohmajärvellä ja Tuupovaarassa Pohjois-Karjalassa.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Tuupovaaran reunamuodostuma · Katso lisää »
Työtjärvi
Työtjärvi on Päijät-Hämeessä Hollolassa Hälvälän ja Vesalan pohjoispuolella sijaitseva järvi.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Työtjärvi · Katso lisää »
Uimaharju (reunamoreeni)
Uimaharju on viime jääkauden loppuvaiheeseen ajoitettu reunamoreeni, joka sijaitsee Joensuun Enossa Pohjois-Karjalassa.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Uimaharju (reunamoreeni) · Katso lisää »
Ullamäki
Ullamäki on drumliini Hyvinkään, Mäntsälän ja Tuusulan rajalla.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Ullamäki · Katso lisää »
Vänern
Vänern (aik.) on Keski-Ruotsissa Keski-Ruotsin alangolla sijaitseva järvi, joka on Götajoen vesistön pääjärvi.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Vänern · Katso lisää »
Vättern
Vättern (aik.) on Keski-Ruotsissa sijaitseva järvi, joka on Motalanvirran vesistön pääjärvi.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Vättern · Katso lisää »
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »
Vienanmeren jääjärvi
Vienanmeren jääjärvi on nykyisen Vienanmeren edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön koillisreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa väljästi ajoittaen noin 15 000–11 000 vuotta sitten.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Vienanmeren jääjärvi · Katso lisää »
Viime jääkauden huippukohta
Viime jääkauden viimeisen 40 000 vuoden lämpökäyrä. Viime jääkauden loppuvaiheen aikakaudet. Viime jääkauden huippukohta oli Veikseliksi nimetyn viimeisimmän jääkauden kylmin vaihe, joka oli noin 27 000–21 000 vuotta sitten.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Viime jääkauden huippukohta · Katso lisää »
Viime jääkauden loppuvaihe
Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »
Viime jääkausi Suomessa
jäätikön ja tundran raja nykypäivän Grönlannissa. Viime jääkausi Suomessa viittaa tässä viimeisen suuren jääkausisyklin eli Veiksel-jääkauden aikaisiin tapahtumiin Suomessa ja lähialueilla.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Viime jääkausi Suomessa · Katso lisää »
Yoldiameri
Yoldiavaihe alkoi, kun vetäytyvän jäätikön reuna avasi salmen Keski-Ruotsin poikki (toisin kuin kuva näyttää, Tanskan salmien kautta ei tuolloin ollut meriyhteyttä) Yoldiasimpukan (''Portlandia arctica'') fossiilinen kuori Yoldiameri (ääntyy Joldiameri) oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen.
Uusi!!: Baltian jääjärvi ja Yoldiameri · Katso lisää »