Viestintä

1308 suhteet: A-tyypin pääsarjan tähti, Aamu, Aamurusko, Aavikkoplaneetta, Aberraatio (tähtitiede), Absoluuttinen aika ja avaruus, Adhara, Adonis, Advanced Composition Explorer, Agora (elokuva), Aihe- ja motiivihistoria, Aikajärjestelmä, Aikamatkustus, Ajan ja avaruuden filosofia, Ajanlasku, Akaan aurinkokuntamalli, Akatsuki, Aktiivinen galaksi, Akvedukti, Ala-aurinko, Alailmakehän otsoni, Albireo, Alfa Centauri Bb, Alfa Trianguli Australis, Alfa Ursae Majoris, Alkumuna, Altair, Amaterasu, Amor-asteroidit, Anaksimandros, Analemma, Anders Ångström (fyysikko), Andromeda (tähdistö), Antares, Antigua ja Barbudan lippu, Antigua ja Barbudan vaakuna, Antikytheran kone, Anu Kankainen, Apeksi, Apokalyptinen madonna, Apollo 10, Apollo-asteroidit, Apsidi (tähtitiede), Arabiankahvi, Arapahot, Arcturus, Arecibo-viesti, Argon, Ariel 1, Arkkitehtuurista, ..., Arthur B. McDonald, Asgård, Asteroidi, Asteroidivyöhyke, Astrofysiikka, Astronominen navigointi, Astronominen yksikkö, Atlas II, ATLAST, Auringon aktiivisuus, Auringon kulkureitti, Auringon säde, Auringon säteily, Auringon soihtu, Auringonkaltainen tähti, Auringonlasku, Auringonnousu, Auringonotto, Auringonpalvonta, Auringonpilari, Auringonpilkku, Auringonpimennys, Auringonsäteilyvyöhykkeet, Auringonvarjo, Aurinkoarkkitehtuuri, Aurinkoautografi, Aurinkokalenteri, Aurinkokello, Aurinkokeskeinen kiertorata, Aurinkokeskinen maailmankuva, Aurinkokivi, Aurinkokunnan muodostuminen, Aurinkokunnan pienkappale, Aurinkokunnan syntyteorioiden historia, Aurinkokunnan tulevaisuus, Aurinkokunnan ulkopuolella olevat luotaimet, Aurinkokunta, Aurinkolasit, Aurinkomme ylösnousi, Aurinkomyrsky, Aurinkopurje, Aurinkoristi, Aurinkosynkroninen kiertorata, Aurinkotuuli, Aurinkovakio, Aurinkovertaus, Aurinkovuosi (täsmennyssivu), Avaruus, Avaruusalus, Avaruusfysiikka, Avaruussää, Avaruussilta, Avaruustutkimus, Avaruustutkimusasema, Île Saint-Paul, Azo (Iberia), Azur, Áhčešeátne - Njávešeátne, B-tyypin pääsarjan tähti, Baal, Bahaman vaakuna, Balder, Bangladeshin lippu, Barysentrinen koordinaatti (tähtitiede), Benu-lintu, Bereniken hiukset, Beta Canum Venaticorum, Beta Pictoris, Beta Ursae Minoris, Betelgeuze, Bileamin kirja Deir Allasta, Biosynteesi, Bishopin rengas, Blade, Blue Mountains, Bohrin atomimalli, Bonsai, Brooks Adams, C/1680 V1, C/1999 F1, C/2006 P1, C/2012 S1, C/2012 S4, Cahokia, Ceres, Chandrasekharin raja, Chang’e 2, Charles Augustus Young, Charles Greeley Abbot, Chickasaw’t, CoRoT-1, CoRoT-3, Cyrano de Bergerac, D-tyypin asteroidi, Damocloidit, Deep Space 1, Deneb, Dissipatiivinen systeemi, Donald Howard Menzel, Doremi Fasol Latido, Dynamoteoria, Edwin Hubble, Eeta Carinae, Efemeridi, Ekliptika, Ekosysteemi, Eksentrisyys, Eksogeeniset prosessit, Eläinrata, Eläinratavalo, Elämä, Elämä Marsissa, Ellipsirata, Elokuunasteri, Elongaatio, Eloonjäämisen haasteet, Energia Suomessa, Energiantuotanto, Entropia, Episykli, Epsilon Centauri, Epsilon Eridani, Epsilon Indi, Erityinen suhteellisuusteoria, ESTEC, ESTRACK, Eta Centauri, Etelä-Afrikan vaakuna, Eteläinen napapiiri, Etelän vesikäärme, Etelänapa, Eternals (elokuva), Euroopan lämpöaalto 2006, Euroopan ympäristöongelmat, Europium, F-tyypin pääsarjan tähti, Falcon Heavy, Feeniks, Filippos Opuslainen, Filolaos, Filosofien luonnonopillisista mielipiteistä, Flamsteedin designaatio, Fomalhaut, Forest Ray Moulton, Fotosfääri, François Arago, Fraunhoferin viivat, Friedrich Wilhelm August Argelander, Frostpunk, FU Orionis -tähti, Fuusioreaktio, Fysiikan historia, Fysiikan tutkimus, Fysiikka, G-tyypin pääsarjan tähti, Gaia (luotain), Galilein kuut, Galileo Galilei, Gammapurkaus, Gefion-ryhmä, Gegenschein, Geminga, George Ellery Hale, Geoterminen energia, Giovanni Domenico Cassini, GJ 504 b, Gliese 581, Gliese 581 c, Gliese 581 f, Gliese 832, Granula, Grönlannin lippu, Guinean lippu, Gustav Spörer, Haihdunta, Halleyn komeetta, Haloilmiö, Hanafuda, Hapen kiertokulku, Harlow Shapley, Hasardimaantiede, Hautakivi, Hawkingin säteily, Hämärä, HD 102272, HD 109271, HD 113538, HD 202206, HD 2039, HD 44594, HD 69830, Helena (nimi), Heliakkinen nousu, Heliografi, Helios, Heliosfääri, Helium, Helix-sumu, Helvetti, Henokin kirja, Herakleides Pontoslainen, Herkules (tähdistö), Herschel (avaruusobservatorio), Hertzsprungin–Russellin kaavio, Hevosenkenkärata, Hiilisykli, Hilda-ryhmä, Hillin pallo, Himbat, Himmeä nuori aurinko -paradoksi, Hinode (avaruusluotain), HIP 56948, Hipparkhos Nikaialainen, Hiukkassäteily, Hoitava kivi, Horisontaalihaara, Horoskooppi, HR 4796A, HR 8799, HR 8799 b, HR 8799 c, HR 8799 d, Hungaria-ryhmä, Huulirasva, Hyperbelirata, Hyperjättiläinen, Hypernova, Hyvän idea, Ihminen (Arda), Ihon valkaisu, Ikaros (avaruusluotain), Ikaros (veistos), Ilankaka, Ilkka Tuominen, Ilmahehku, Ilmakehän hämärtyminen, Ilmakehän kiertoliike, Ilmakehän rajakerros, Ilmamassa, Ilmanlämpötila, Ilmarako, Ilmarinen, Ilmastonmuutos, Infrapunasäteily, Inkerikot, Inkvisitio, Insolaatio, Intiaani (tähdistö), Intiaanit, Ionosfääri, Iota Aurigae, Iota Orionis, Isaac Newton, Itä, Itse jumalat, J1650, Jaksollinen ilmastonmuutos, Jan Oort, Jantar Mantar (Jaipur), Janus, Japanin lippu, Jättiläisplaneetta, Jättiläistähti, Jean Baptiste Joseph Delambre, Jens Olsenin maailmankello, Johannes Trithemius, Johtajuuden Matrix, Joona Hubahamilainen, Joutsen (tähdistö), Juhannus, Jules Janssen, Jumalatar, Junkkari (jumala), Jupiter, K-tyypin pääsarjan tähti, Kaamos, Kaarle Krohn, Kaasukehän pako, Kalat (tähdistö), Kalenteri, Kalenteririitti, Kaljuuden ylistys, Kami, Kannuksenpyörä, Kantaurali, Kapteynin tähti, Kardašovin asteikko, Karkaussekunti, Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa, Karlstad, Kassiopeia (tähdistö), Kasvihuoneilmiö, Kasvinsyöjä, Kaukaisen Maan laulut, Kaukasiantörmäkukka, Kaukoputki, Kaupunkiekologia, Kauriin kääntöpiiri, Kazakstanin lippu, Kääntöpiiri, Kääpiöplaneetta, Käärmeenkantaja, Kärrynpyörägalaksi, Kefeidi, Kehä (optinen ilmiö), Kehittyneet glykaation lopputuotteet, Keinotekoinen fotosynteesi, Kello, Keltainen kääpiö, Kenneth Arnold, Kentauri, Kentauri (pikkuplaneetta), Kepler (avaruusteleskooppi), Kepler-11, Kepler-16b, Kepler-37, Kepler-4, Kepler-438b, Kepler-442b, Kepler-452b, Kepler-90, Kertymäkiekko, Kesä, Kesäaika, Kesäkullero, Kesäpäivänseisaus, Kesätön vuosi 1816, Keskileveysasteet, Keskiliike, Keskiliikeresonanssi, Keskiyö, Keskiyön aurinko, Keskustuli, Kevätpäiväntasaus, Kevättasauspiste, Kiekkomaailma, Kierteisgalaksi, Kiertoaika, Kiinan tasavallan lippu, Kiinan tasavallan vaakuna, Kirgisian lippu, Kirjoituksen historia, Kirjoitus, Kiviplaneettojen synty, Klaudios Ptolemaios, Kleanthes, Kohina, Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria, Kolmen kappaleen probleema, Kolmetoista Primea, Kolmion galaksi, Koma, Komeetta, Konjunktio (tähtitiede), Konvektio, Korona (Aurinko), Koronagrafi, Koronas, Kosminen säteily, Kozain resonanssi, Krakataun tulivuorenpurkaus 1883, Krapu, Kravun kääntöpiiri, Kreikkalaiset, Kreutzin ryhmä, Kromosfääri, Ksenofanes, Kulmaläpimitta, Kultahelokki, Kultakärsämö, Kumpupilvi, Kuu, Kuu-aurinkokalenteri, Kuuilluusio, Kuuma jupiter, Kuuma kupla, Kuun Maahan näkymätön puoli, Kuun sirppi, Kuun vaiheet, Kuunpimennys, Kvadrisyklaani, Kvasikuu, Kylmyysaavikko, Lagrangen piste, Laivakronometri, LAPAN, Laukaisuikkuna, Lämpöenergia, Lämpösäteily, Lämpötila, Lämpövyöhyke, Leaellynasaura, Leijona (Eläinradan merkki), Lemminkäinen, Leo A, Leveyspiiri, LHS 292, Liberian vaakuna, Liitukausi, Litteä Maa, Lohikäärme (tähdistö), Los Angeles ei vastaa, Lucian päivä, Luettelo absoluuttisesti kirkkaimmista lähitähdistä, Luettelo avaruusluotaimilla tutkituista pikkuplaneetoista ja komeetoista, Luettelo avaruusluotaimista, Luettelo eksoplaneetoista, Luettelo Euroopan avaruusjärjestön projekteista, Luettelo Keski-Maan aseista, Luettelo kiertoradoista, Luettelo lähimmistä tähdistä, Luettelo maailmanlopun päivämääristä, Luettelo näennäisesti kirkkaimmista tähdistä, Luettelo okkultistisista symboleista, Luettelo raskaimmista tähdistä, Luettelo Riikinkukon tähdistön tähdistä, Luettelo satelliiteista, Luettelo suomalaisista tähtitaivaan kohteiden nimityksistä, Luettelo Suomen avaruustoiminnasta, Luettelo suurimmista tähdistä, Luettelo televisiosarjan Winx-klubi hahmoista, Luettelo transneptunisista kohteista, Luhman 16, Luminositeetti, Lumipallomaa, Lumiraja (aurinkokunnan synty), Luna 1, Luode (ilmansuunta), Luolavertaus, Luonnon kiertokulku, Luonto, Luytenin tähti, Maa, Maailmankaikkeuden lämpökuolema, Maailmankaikkeus, Maakeskinen maailmankuva, Maan historia, Maan magneettikenttä, Maan säteilytasapaino, Maan troijalainen, Maan varjo, Maantiede, Maapallon tulevaisuus, Maasäteily, Magellan (luotain), Magneetti, Magneettinen purje, Magnetar, Magnitudi (tähtitiede), Maiar, Malawin vaakuna, Malediivien historia, Malin vaakuna, Manhattan-projekti, Marcel Minnaert, Marduk (mytologia), Mariner 2, Mariner 3, Mariner 4, Mariner 5, Mariner 6 ja 7, Mars, Mars Pathfinder, Mars Reconnaissance Orbiter, Marsin troijalainen, Marvel-universumin demonit, Marvel-universumin jumalat, Matter, Menora, Meri, Meribiologia, Merituuli, Merkuriuksen asuttaminen, Merkuriuksen tutkimus, Merkuriuksen ylikulku, Merkurius, Mescalerot, Messier 110, Messier 47, Messier 87, Metaetiikka, Meteori, Meteorologia, Metodin esitys, Metsähovin radiotutkimusasema, Miamit, Miekkahirvenjuuri, Migraatioteoria, Migreeni, Mikko Kaasalainen, Mikrokosmos ja makrokosmos, Mikroturbulenssi, Miletoslainen koulukunta, Minolainen uskonto, Mirach, MOA-2007-BLG-192-L b, Mohammad Reza Pahlavi, Molekyylipilvi, Mongolian lippu, Montgomery Burns, Mordor, Mu Columbae, Muinaissuomalaisten kaikkeuskäsitykset, Murtoisten observatorio, Musta aukko, Musta kappale, Musta kääpiö, Mustajalat, Mustavalkoleguaani, Muuttolintu, Myötäpäivä, Mystic Force Power Rangerit, Napapyörre, Navetta, Navigointi, Neitsyt (tähdistö), Nemesis (tähti), Neptunuksen renkaat, Neptunuksen troijalainen, Neptunuksentakaiset planeetat, Neptunus, Neutronitähti, Neuvostoliiton vaakuna, NGC 4889, Nigerin vaakuna, Nikolaus Kopernikus, Nollameridiaani, Norsunluurannikon vaakuna, Nostopainosumu, Nova, Nuoren Maan kreationismi, O-tyypin pääsarjan tähti, Oberon, Obinugrilaiset kansat, OGLE-2006-BLG-109L, Oinas (tähdistö), Olympiatuli, Omegasumu, Omicron Coronae Borealis, Oortin pilvi, Oppositio (tähtitiede), Ortodoksisen uskon tarkka esitys, OSIRIS-REx, Otsoni, Otsonikato, Otsonikerros, Overshoot: The Ecological Basis of Revolutionary Change, Paikallinen kuuma kupla, Paikallinen ryhmä, Painovoima, Pajamäen aurinkokuntamalli, Pakonopeus, Palaun lippu, Pallomainen tähtijoukko, Paraabelirata, Pariisin observatorio, Parker-aurinkoluotain, Partiotyttöjen Maailmanliitto, Pawneet, Pääsarja, Päivä, Päivä (täsmennyssivu), Päivänkakkaramaa, Päiväntasaaja, Päiväntasaus, Päivätär, Pöllösumu, Pölypyörre, Periheli, Perihelikiertymä, Pernambucon lippu, Perth (Länsi-Australia), Phocaea-ryhmä, Picard, Pikkuplaneetta, Pikkuplaneettojen nimien ristiriidat, Pilvisyys, Pimeä tähti (pimeä aine), Pimennys, Pimeys, Pioneer 3, Pisama, Pisteellinen ympyrä, Pistoolitähti, Planckin tiheys, Planeetan määritelmä, Planeetta, Planeetta V, Planeetta Yhdeksän, Planeettainvälinen avaruus, Planeettakunta, Planeettakuntien synty, Planeettojen kaasukehät, Planeettojen magneettikentät, Planetaarinen sumu, Plasma, Platonilainen tietoteoria, Pluto, Plutoidi, Pohjoinen napapiiri, Pohjois-Makedonian lippu, Pollux, Power Rangers Mystic Force, Poyntingin–Robertsonin ilmiö, Prahan astronominen kello, Príncipe, Prekessio (tähtitiede), Procyon, Promootio, Protoni-protoni-ketju, Protoplaneetta, Protoplanetaarinen kiekko, Protuberanssi, Proxima Centauri b, Puerta del Sol, Pulloposti, Punainen jättiläinen, Punainen kääpiö, Punaisten kääpiötähtijärjestelmien elinkelpoisuus, Puolikuu, Purjelento, Purppuravalo, Pyörähdysaika, Quaoar, R136a1, Ra, Radioaallot, Radiogalaksi, Radiomajakka, Radiotaajuushäiriöt, Radiotähtitiede, Ragnarök, Rapusumu, Rataresonanssi, Ratkaisemattomat tähtitieteen ongelmat, Röntgensäteily, Regulus, Reunatummeneminen, Revontulet, Rho Cassiopeiae, Rhodoksen kolossi, Richard van der Riet Woolley, Rigel, Riikinkukko (tähdistö), Riutta (ulkoilualue), Romulus (kuu), Rooibos, Roomalainen kalenteri, Roque de los Muchachosin observatorio, Saamelainen kosmologia, Saamelainen muinaisusko, Saamelaiset, Saamelaisten historia, Saamen lippu, Sade, Sagittarius A*, Salomonsaarten vaakuna, Samuel Pierpont Langley, Saros-jakso, Saskatoon, Sateenkaari, Sateenkaarilippu, Satelliitti, Saturnus, Sauron, Sähkömagneettinen kenttä, Sähkömagneettinen säteily, Säteily­paine, Säteilyn kulku ilmakehässä, Säteilypakote, Schwarzschildin säde, Sekhmet, Sekstantti, Selene, Selim Lemström, Senecat, SETI, Seulaset, Sextans B, Sideerinen astrologia, Siesta, Sigma Draconis, Sigurd Wettenhovi-Aspa, Simpsonit (11. tuotantokausi), Sininen hetki, Sininen jättiläinen, Sininen marmorikuula, Sininen ylijättiläinen, Sinipellava, Sirius, Sisäplaneetta, Sivuauringot, Skarabee, Skorpioni (tähdistö), Slaavilainen mytologia, SMART-1, SN 1572, SN 2006gy, SOHO, Sokrateen puolustuspuhe (Platon), Sol, Solar Dynamics Observatory, Solar Orbiter, Solbritt, Solmu (tähtitiede), Sombrerogalaksi, Sosigenes Aleksandrialainen, Sosigenes Peripateetikko, Spektriluokka, Spontaani sikiäminen, Sputnik 2, Sri Lankan vaakuna, STEREO (avaruusohjelma), Stratosfääri, Subrahmanyan Chandrasekhar, Suihkepullo, Sukupuolen symboli, Sumerin uskonto, Sunnuntai, Suomen ilmasto, Supermassiivinen musta aukko, Supernova, Supertulivuori, Surtur, Suuri väittely, Tadžikistanin vaakuna, Taivaalliset rungot, Taivaan sfäärit, Taivaankappale, Taivaanmekaniikka, Taivas, Talotohtori (kirja), Talvi, Talvipäivänseisaus, Tarantellasumu, Tau Boötis b, Tau Ceti, Tšadin vaakuna, Tšukotkan lippu, Tähden ikä, Tähden kehitys, Tähden metallipitoisuus, Tähden ydinsynteesi, Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke, Tähti, Tähtienvälinen kappale, Tähtikaukoputki, Tähtipopulaatio, Tähtitaivas, Tähtitiede, Tähtitieteelliset symbolit, Tähtitieteen harrastus, Tähtitieteen historia, Tähtitieteilijä, Tähtivalokuvaus, Täysikuu, Telluurio, Teräsmies, Termiikki, Tezcatlipoca, Tiedon häivä, Tiedon rajat, Tieteen ja uskonnon välinen suhde, Tiheys, Tiibetin lippu, Tiimalasisumu, Titiuksen–Boden laki, Tosi tarina (Lukianos), Toveri Teräsmies: Punatähden poika, Transneptuninen kohde, Trinity (ydinkoe), Triton (kuu), Trombe-seinä, Trooppinen vyöhyke, Tsar-bomba, Tukevasti ilmassa, Tunguskan räjähdys, Tuomiovuori, Tuorlan observatorio, Tuuli, Tuulimyllygalaksi, Tuulivoima, Tuulivoimalaitos, TW Hydrae, Tykhe (hypoteettinen planeetta), Tyynenmeren jätepyörre, Ufo, Ulkoplaneetta, Ultraviolettisäteily, Ulysses-aurinkoluotain, Undulaatti, Uranuksen kuut, Uranus, Urokaanihappo, Uskonnonfilosofia (Hick), Uskonnoton tapakulttuuri, Uskonnottomuus, Utele-teoria, Uusikuu, Uusiutuva energia, UV-indeksi, Valaisevat yöpilvet, Valaistus, Valkoinen kääpiö, Valo, Valokemia, Valovuosi, Vanguard 1, Väreistä, Väri, Väri-indeksi, Värilämpötila, Värintoistoindeksi, Väripilvi, Veiksel-jääkausi, Venäläinen uusivuosi, Venuksen ylikulku, Venus, Venus Express, Very Large Array, Vesi, Vesimiehen aika, Vety, Vetypommi, Vihreä välähdys, Viikingit, Viikinkilaiva, Viikko, Vikram Sarabhai, Viron sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna, Viuhkalisäke, Von Luschanin kromaattinen asteikko, Voynichin käsikirjoitus, Vulkanoidiasteroidit, Vuoden 1859 aurinkomyrsky, Vuoden 774 aurinkomyrsky, Vuodenaika, Vuoksikorjaus, Vuorokausi, Vuorotyö, Vuorovesi, Vuorovesilukkiutuminen, Vuosi, Vuosi 2008 avaruustoiminnassa, W5 (sumu), WASP-12, Wienin siirtymälaki, William Huggins, William Hyde Wollaston, Willman 1, WISE 0855–0714, WMAP, WOH G64, Wolf 359, Wolfin–Rayetin tähti, Yö, Ydinfysiikka, Ydinvoima, Yellowstonen kaldera, Yhdistynyt kuningaskunta, Ylijättiläinen, Ylikulku, YORP-ilmiö, Yule, Z8 GND 5296, Zabava Putjatišna, Zeniitti, Zeniittiympäristön kaari, Zeta Persei, Zeta Sagittarii, Zeta Tauri, (123456) 2000 WO137, (134339) 5628 T-3, (137924) 2000 BD19, (15788) 1993 SB, (15789) 1993 SC, (15836) 1995 DA2, (202421) 2005 UQ513, (222222) 2000 FK15, (233960) 2010 AX2, (279588) 2011 ER3, (29075) 1950 DA, (301552) 2009 GA3, (357439) 2004 BL86, (3708) 1974 FV1, (385185) 1993 RO, (4489) 1988 AK, (488453) 1994 XD, (524522) 2002 VE68, (55565) 2002 AW197, (55636) 2002 TX300, (612911) 2004 XR190, (66666) 1999 TL9, (67890) 2000 WK61, (74005) 1998 FH70, (74732) 1999 RQ176, (84522) 2002 TC302, 10 Hygiea, 10. joulukuuta, 100 Hekate, 1000 Piazzia, 10000 Myriostos, 100000 Astronautica, 1001 Gaussia, 1002 Olbersia, 101955 Bennu, 10199 Chariklo, 10386 Romulus, 105 Artemis, 10718 Samusʹ, 108 (luku), 108 Hecuba, 10P/Tempel, 11 Parthenope, 110 Lydia, 111 Ate, 112 Iphigenia, 11714 Mikebrown, 11780 Thunder Bay, 118401 LINEAR, 12 Victoria, 1202 Marina, 121 Hermione, 122 Gerda, 1221 Amor, 128 Nemesis, 1288 Santa, 13 Egeria, 13123 Tyson, 132524 APL, 1337 Gerarda, 1391 Carelia, 1398 Donnera, 14 Irene, 1404 Ajax, 1405 Sibelius, 1406 Komppa, 1407 Lindelöf, 1421 Esperanto, 1424 Sundmania, 1425 Tuorla, 1446 Sillanpää, 1447 Utra, 1448 Lindbladia, 1449 Virtanen, 1450 Raimonda, 1451 Granö, 1453 Fennia, 1454 Kalevala, 1460 Haltia, 1462 Zamenhof, 1463 Nordenmarkia, 1471 Tornio, 1473 Ounas, 1477 Bonsdorffia, 1478 Vihuri, 1479 Inkeri, 1480 Aunus, 1483 Hakoila, 1488 Aura, 149 Medusa, 1492 Oppolzer, 1497 Tampere, 1503 Kuopio, 1504 Lappeenranta, 1507 Vaasa, 1508 Kemi, 1512 Oulu, 1518 Rovaniemi, 1519 Kajaani, 1520 Imatra, 1524 Joensuu, 1525 Savonlinna, 1526 Mikkeli, 1527 Malmquista, 1529 Oterma, 153 Hilda, 1530 Rantaseppä, 1532 Inari, 1533 Saimaa, 1534 Näsi, 1535 Päijänne, 1536 Pielinen, 1540 Kevola, 1541 Estonia, 1542 Schalén, 1544 Vinterhansenia, 1545 Thernöe, 1548 Palomaa, 1549 Mikko, 1551 Argelander, 1552 Bessel, 1558 Järnefelt, 1559 Kustaanheimo, 1566 Icarus, 1567 Alikoski, 1573 Väisälä, 160 Una, 1631 Kopff, 1646 Rosseland, 1659 Punkaharju, 167 Urda, 1677 Tycho Brahe, 1678 Hveen, 1679 Nevanlinna, 168 Sibylla, 1680 Per Brahe, 1695 Walbeck, 1696 Nurmela, 1697 Koskenniemi, 1699 Honkasalo, 17 Thetis, 1705 Tapio, 1718 Namibia, 1723 Klemola, 1740 Paavo Nurmi, 174567 Varda, 1757 Porvoo, 17P/Holmes, 18 Melpomene, 18 Scorpii, 1809 Prometheus, 1858, 1859, 1882 Rauma, 1883 Rimito, 19 Fortuna, 1927 Suvanto, 1928 Summa, 1929 Kollaa, 1947 Iso-Heikkilä, 19521 Chaos, 1982, 1998 WW31, 2 Pallas, 20 Massalia, 2000 Herschel, 20000 Varuna, 2001 QR322, 2001 QS322, 2004, 2004 FU162, 2004 Lexell, 200P/Larsen, 2010 TK7, 2012, 2012 VP113, 2014 PN70, 2019, 2020 Ukko, 204 Kallisto, 2060 Chiron, 2064 Thomsen, 2067 Aksnes, 208 Lacrimosa, 209 Dido, 2090-luku, 2096 Väinö, 21 Lutetia, 2107 Ilmari, 2127 Tanya, 2159 Kukkamäki, 216 Kleopatra, 2194 Arpola, 2195 Tengström, 22 asteen rengas, 22 asteen sivuavat kaaret, 22. kesäkuuta, 2200-luku, 2204 Lyyli, 221 Eos, 221P/LINEAR, 222 Lucia, 222P/LINEAR, 2243 Lönnrot, 225088 Gonggong, 2257 Kaarina, 2258 Viipuri, 2268 Szmytowna, 2291 Kevo, 2292 Seili, 22978 Nyrola, 2299 Hanko, 23 Librae, 23 Thalia, 2332 Kalm, 2333 Porthan, 2379 Heiskanen, 2397 Lappajärvi, 24 Themis, 243 Ida, 2437 Amnestia, 2454 Olaus Magnus, 2464 Nordenskiöld, 2479 Sodankylä, 2486 Metsähovi, 2487 Juhani, 2501 Lohja, 2502 Nummela, 2512 Tavastia, 2573 Hannu Olavi, 2600 Lumme, 2638 Gadolin, 2639 Planman, 2640 Hällström, 2678 Aavasaksa, 2679 Kittisvaara, 2687 Tortali, 2690 Ristiina, 2714 Matti, 2715 Mielikki, 2717 Tellervo, 2733 Hamina, 2737 Kotka, 2750 Loviisa, 2774 Tenojoki, 2802 Weisell, 2803 Vilho, 2804 Yrjö, 2805 Kalle, 2820 Iisalmi, 2827 Vellamo, 2840 Kallavesi, 2841 Puijo, 2846 Ylppö, 2857 NOT, 2885 Palva, 28978 Ixion, 2898 Neuvo, 2911 Miahelena, 2912 Lapalma, 2946 Muchachos, 2962 Otto, 2972 Niilo, 2988 Korhonen, 2P/Encke, 3 Juno, 3037 Alku, 3099 Hergenrother, 3132 Landgraf, 3166 Klondike, 3200 Phaethon, 3212 Agricola, 3223 Forsius, 324 Bamberga, 3272 Tillandz, 3281 Maupertuis, 330 Adalberta, 3381 Mikkola, 3497 Innanen, 3522 Becker, 354P/LINEAR, 3552 Don Quixote, 3597 Kakkuri, 3606 Pohjola, 3758 Karttunen, 3759 Piironen, 3760 Poutanen, 3776 Vartiovuori, 3789 Zhongguo, 38083 Rhadamanthus, 3811 Karma, 385 Ilmatar, 388 Charybdis, 3892 Dezsö, 3897 Louhi, 3C 273, 3D/Biela, 4 (luku), 4 Vesta, 4. maaliskuuta, 4066 Haapavesi, 41 Daphne, 4123 Tarsila, 4133 Heureka, 4163 Saaremaa, 4181 Kivi, 4197 Morpheus, 4227 Kaali, 4266 Waltari, 433 Eros, 434 Hungaria, 4512 Sinuhe, 46 asteen sivuavat kaaret, 4655 Marjoriika, 4659 Roddenberry, 4665 Muinonen, 469219 Kamoʻoalewa, 47171 Lempo, 486958 Arrokoth, 4952 Kibeshigemaro, 5. toukokuuta, 500 Selinur, 5073 Junttura, 51 Pegasi, 5145 Pholus, 5153 Gierasch, 52 Europa, 5216 Cannizzo, 5236 Yoko, 5335 Damocles, 55 Cancri d, 55 Cancri f, 577 Rhea, 578 Happelia, 580 Selene, 60558 Echeclus, 6073 Tähtiseuraursa, 6336 Dodo, 656 Beagle, 6572 Carson, 65803 Didymos, 666 Desdemona, 66652 Borasisi, 6666 Frö, 673 Edda, 67P/Tšurjumov–Gerasimenko, 681 Gorgo, 6886 Grote, 69 Hesperia, 697 Galilea, 7 Iris, 7066 Nessus, 712 Boliviana, 7267 Victormeen, 7416 Linnankoski, 7596 Yumi, 77 Frigga, 78 Diana, 7968 Elst–Pizarro, 8. kesäkuuta, 806 Gyldénia, 81P/Wild, 82 Alkmene, 83982 Crantor, 8405 Asbolus, 85 Io, 8564 Anomalocaris, 88 Thisbe, 88611 Teharonhiawako, 898 Hildegard, 8P/Tuttle, 9 (luku), 9 Metis, 9007 James Bond, 90377 Sedna, 93 Minerva, 94 Aurora, 944 Hidalgo, 950 Ahrensa, 951 Gaspra, 9879 Mammuthus, 9880 Stegosaurus, 9937 Triceratops, 9949 Brontosaurus, 9951 Tyrannosaurus, 9954 Brachiosaurus, 99942 Apophis. Laajenna indeksi (1258 lisää) » « Kutistua indeksi

A-tyypin pääsarjan tähti

Taiteilijan näkemys Sirius A:sta ja Sirius B:stä. Sirius A on tähdistä suurempi. A-tyypin pääsarjan tähti (A V) on pääsarjan (vetyä polttava) tähti, jonka spektriluokka on A ja luminositeettiluokka V. Nämä tähdet sijoittuvat sähkömagneettisella spektrillä balmerin sarjaan.

Uusi!!: Aurinko ja A-tyypin pääsarjan tähti · Katso lisää »

Aamu

Usvainen aamu. Aamu on vuorokaudenaika yön ja päivän välissä.

Uusi!!: Aurinko ja Aamu · Katso lisää »

Aamurusko

Helsingissä. Iltarusko. Aamurusko tarkoittaa aamulla taivaalla näkyvää valoilmiötä, Auringon punerrusta sarastuksen aikana.

Uusi!!: Aurinko ja Aamurusko · Katso lisää »

Aavikkoplaneetta

Kuvitteellinen aavikkoplaneetta. Mars on meidän tuntemamme aavikkoplaneetta. Aavikkoplaneetta on planeetta, jolla aavikko peittää koko planeetan pinnan ja sade on vähäistä tai olematonta.

Uusi!!: Aurinko ja Aavikkoplaneetta · Katso lisää »

Aberraatio (tähtitiede)

Tähden näennäinen asema Maasta katsottuna riippuu Maan nopeudesta. Poikkeama on todellisuudessa paljon pienempi kuin tässä kaaviokuvassa. Ekliptikan navalla oleva tähti näyttää aberraation vuoksi kiertävän ympyrää, tarkalleen ekliptikalla oleva taas kulkevan janaa pitkin edestakaisin. Muualla sijaitsevat tähdet näyttävät kiertävän ellipsin muotoista rataa. James Bradley. Aberraatio on tähtitieteessä havaitsijan liikkeestä aiheutuva tähden paikan näennäinen muutos maapallon liikesuunnassa, ja se saa tähden kiertämään vuoden kuluessa ellipsinmuotoisen kierroksen todellisen paikkansa ympäri.

Uusi!!: Aurinko ja Aberraatio (tähtitiede) · Katso lisää »

Absoluuttinen aika ja avaruus

Absoluuttinen aika ja avaruus ovat klassisessa mekaniikassa oletettuja perus­käsitteitä, jotka otti käyttöön Isaac Newton teoksessaan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica.

Uusi!!: Aurinko ja Absoluuttinen aika ja avaruus · Katso lisää »

Adhara

Epsilon Canis Majoris (ε Canis Majoris, ε CMa, EPS CMA) eli Adhara/Adara on Ison koiran tähtikuvion toiseksi kirkkain tähti ja yksi yötaivaan kirkkaimmista tähdistä.

Uusi!!: Aurinko ja Adhara · Katso lisää »

Adonis

Adoniksen kuolema, Luca Giordanon freskomaalaus 1680-luvulta. Adonis oli kreikkalaisessa mytologiassa luonnon vuosittaista elpymistä ja lakastumista kuvaava haltia, joka tavallisesti ajateltiin ihanaksi, Afroditen hehkuvasti rakastamaksi, aikaisin kuolleeksi nuorukaiseksi.

Uusi!!: Aurinko ja Adonis · Katso lisää »

Advanced Composition Explorer

ACE (Advanced Composition Explorer) on Aurinkoa tutkiva NASAn avaruusluotain, joka laukaistiin 25.

Uusi!!: Aurinko ja Advanced Composition Explorer · Katso lisää »

Agora (elokuva)

Agora on vuonna 2009 ensi-iltansa saanut espanjalainen englanninkielinen historiallinen draamaelokuva.

Uusi!!: Aurinko ja Agora (elokuva) · Katso lisää »

Aihe- ja motiivihistoria

Aihe- ja motiivihistoria on lähinnä kulttuuri- ja taidehistorian piiriin kuuluva tutkimusmenetelmä, jossa keskitytään taideteoksen aiheeseen eikä niinkään sen tekotapaan tai tyyliin.

Uusi!!: Aurinko ja Aihe- ja motiivihistoria · Katso lisää »

Aikajärjestelmä

Aikajärjestelmä on ajan mittaamiseksi sovittu järjestelmä, jota käytetään ajanlaskun perustana.

Uusi!!: Aurinko ja Aikajärjestelmä · Katso lisää »

Aikamatkustus

Aikamatkustus (myös aikamatkailu ja matkustaminen ajassa) tarkoittaa aineen liikkumista ajassa eteen- ja/tai taaksepäin.

Uusi!!: Aurinko ja Aikamatkustus · Katso lisää »

Ajan ja avaruuden filosofia

Ajan ja avaruuden filosofia on ontologian ja fysiikan filosofian rajalle sijoittuva filosofian osa-alue, joka käsittelee ajan ja avaruuden luonnetta sekä niihin liittyviä ontologisia ja tietoteoreettisia kysymyksiä.

Uusi!!: Aurinko ja Ajan ja avaruuden filosofia · Katso lisää »

Ajanlasku

Ajanlasku tai kronologia tarkoittaa menneiden ja tulevien tapahtumien ajallisten suhteiden määrittämistä arjen ja historian näkökulmasta.

Uusi!!: Aurinko ja Ajanlasku · Katso lisää »

Akaan aurinkokuntamalli

Toijalan yhteiskoulun pihassa. Akaan aurinkokuntamalli on vuonna 2017 Akaan keskustaajamaan, Toijalaan valmistunut aurinkokunnan pienoismalli.

Uusi!!: Aurinko ja Akaan aurinkokuntamalli · Katso lisää »

Akatsuki

Akatsuki, tunnettu myös nimillä Venus Climate Orbiter (VCO) ja Planet-C, on japanilainen Venus-luotain.

Uusi!!: Aurinko ja Akatsuki · Katso lisää »

Aktiivinen galaksi

Aktiivinen galaksi on galaksi, joka säteilee huomattavasti enemmän energiaa kuin mitä sen tähdet, hehkuvat kaasusumut ja pöly pystyvät säteilemään.

Uusi!!: Aurinko ja Aktiivinen galaksi · Katso lisää »

Akvedukti

Pont du Gardin akvedukti Ranskassa Akvedukti on puusta, kivistä, tiilistä tai betonista rakennettu sillan kaltainen vesijohto, jossa vesi virtaa painovoimaisesti.

Uusi!!: Aurinko ja Akvedukti · Katso lisää »

Ala-aurinko

Ala-aurinko nähtynä lentokoneesta Kanadan yllä Ala-aurinko on melko harvinainen haloilmiö, joka on kuitenkin yleisin horisontin alapuolisista halomuodoista.

Uusi!!: Aurinko ja Ala-aurinko · Katso lisää »

Alailmakehän otsoni

Savusumua New Yorkissa. Fotokemiallinen savusumu eli smog muodostuu alailmakehän otsonista ja muista ilmansaasteista. Alailmakehän otsoni on Maan ilmakehän alimmassa kerroksessa eli troposfäärissä sijaitsevaa otsonia (O3).

Uusi!!: Aurinko ja Alailmakehän otsoni · Katso lisää »

Albireo

Albireo harrastelijakaukoputkella kuvattuna. Albireo (β Cygni, Beeta Cygni) on kaksoistähti Joutsenen tähtikuviossa.

Uusi!!: Aurinko ja Albireo · Katso lisää »

Alfa Centauri Bb

Alfa Centauri Bb on mahdollinen eksoplaneetta, joka kiertää Auringon naapuritähteä Alfa Centauri B noin 4,36 valovuoden päässä Maasta, Kentaurin tähdistön suunnalla.

Uusi!!: Aurinko ja Alfa Centauri Bb · Katso lisää »

Alfa Trianguli Australis

Alfa Trianguli Australis (α TrA) eli Atria on Etelän kolmion tähdistön kirkkain tähti.

Uusi!!: Aurinko ja Alfa Trianguli Australis · Katso lisää »

Alfa Ursae Majoris

Alfa Ursae Majoris (α UMa / α Ursae Majoris) eli Dubhe on Otavan ja Ison Karhun tähtikuvion päätähti, joskaan ei kirkkain.

Uusi!!: Aurinko ja Alfa Ursae Majoris · Katso lisää »

Alkumuna

Alkumuna on useiden kansojen vanhoissa luomistaruissa maailman alku ja synnyttäjä.

Uusi!!: Aurinko ja Alkumuna · Katso lisää »

Altair

Altair (α Aquilae, α Aql) on Kotkan tähdistön päätähti.

Uusi!!: Aurinko ja Altair · Katso lisää »

Amaterasu

Amaterasu ilmestyy luolasta. ''Ama-no-Iwaton'' luola, johon Amaterasun uskotaan paenneen. Amaterasu on japanilaisessa mytologiassa ja sittemmin šintolaisuudessa esiintyvä auringon jumalatar.

Uusi!!: Aurinko ja Amaterasu · Katso lisää »

Amor-asteroidit

Esimerkkinä Amor-asteroidi Ganymedin rata (sinisellä) verrattuna sisimpien planeettojen ratoihin (punaisella). Kuvan uloin planeetta on Jupiter Amor-asteroidit ovat joukko radallansa Maata lähelle tulevia asteroideja, joiden pienin etäisyys Auringosta on enemmän kuin Maan keskietäisyys, mutta vähemmän kuin Marsin.

Uusi!!: Aurinko ja Amor-asteroidit · Katso lisää »

Anaksimandros

Anaksimandros Rafaelin maalauksessa ''Ateenan koulu''. Anaksimandros (610/609 – n. 546 eaa.) oli eräs antiikin Kreikan esisokraattisista filosofeista.

Uusi!!: Aurinko ja Anaksimandros · Katso lisää »

Analemma

New Jerseyssä Yhdysvalloissa iltapäivisin kuvattu analemma. Lontoon Greenwichin kello 12.00:n analemma korkeus- ja leveysvaihteluineen. Analemma on käyrä, joka kuvaa Auringon sijaintia Maan taivaalla eri päivinä samaan kellonaikaan.

Uusi!!: Aurinko ja Analemma · Katso lisää »

Anders Ångström (fyysikko)

Anders Jonas Ångström (13. elokuuta 1814 – 21. kesäkuuta 1874 Uppsala) oli ruotsalainen tähtitieteilijä ja fyysikko sekä yksi spektroskopian perustajista.

Uusi!!: Aurinko ja Anders Ångström (fyysikko) · Katso lisää »

Andromeda (tähdistö)

Andromeda (lat. Andromeda, gen. Andromedae) on tähdistö pohjoisella taivaalla.

Uusi!!: Aurinko ja Andromeda (tähdistö) · Katso lisää »

Antares

Antares (α Scorpii) on punainen ylijättiläinen ja Skorpionin tähdistön kirkkain tähtijärjestelmä.

Uusi!!: Aurinko ja Antares · Katso lisää »

Antigua ja Barbudan lippu

Antiguan ja Barbudan lippu vuodesta 1967, suhde: 2:3 Antiguan ja Barbudan kenraalikuvernöörin lippu 1967-1981. Antigua ja Barbudan lippu otettiin käyttöön vuonna 1967 Antigua ja Barbudan saadessa itsehallinnon.

Uusi!!: Aurinko ja Antigua ja Barbudan lippu · Katso lisää »

Antigua ja Barbudan vaakuna

250px Antigua ja Barbudan vaakuna on Antigua ja Barbudan tunnus lipun, kansallislaulun ja moton ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Antigua ja Barbudan vaakuna · Katso lisää »

Antikytheran kone

Antikytheran kone on antiikin kreikkalainen mekaaninen tähtitieteellinen laskulaite.

Uusi!!: Aurinko ja Antikytheran kone · Katso lisää »

Anu Kankainen

300x300px Anu Kristiina Kankainen on suomalainen fyysikko.

Uusi!!: Aurinko ja Anu Kankainen · Katso lisää »

Apeksi

Auringon apeksi. Apeksi on suunta, jota kohden tietty taivaankappale liikkuu.

Uusi!!: Aurinko ja Apeksi · Katso lisää »

Apokalyptinen madonna

Aurinkoon ja pyhään kruunuun pukeutunut nainen. Unkarilaisen taidemaalarin Szoldatits Ferencin maalaus Budapestissa. Herrad Landsbergilainen, ''Apokalyptinen nainen'', kuvitus käsikirjoituksesta ''Hortus deliciarum'', 1100-luku. Apokalyptinen madonna on Neitsyt Marian kuvatyyppi, joka yleistyi 1400-luvulla.

Uusi!!: Aurinko ja Apokalyptinen madonna · Katso lisää »

Apollo 10

Apollo 10 oli lento, jolla kokeiltiin kuumoduulia Kuun kiertoradalla kuitenkaan laskeutumatta itse Kuuhun.

Uusi!!: Aurinko ja Apollo 10 · Katso lisää »

Apollo-asteroidit

Esimerkkinä Apollo-asteroidi Apollon rata (sinisellä) verrattuna sisimpien planeettojen ratoihin (punaisella). Kuvan uloin planeetta on Jupiter. Apollo-asteroidit muodostavat ryhmän Maan lähelle tulevia asteroideja.

Uusi!!: Aurinko ja Apollo-asteroidit · Katso lisää »

Apsidi (tähtitiede)

Apsidi on tähtitieteessä keskuskappaletta kiertävän taivaankappaleen kiertoradan piste, jossa etäisyys keskuskappaleesta on suurin tai pienin.

Uusi!!: Aurinko ja Apsidi (tähtitiede) · Katso lisää »

Arabiankahvi

Arabiankahvi (Coffea arabica) eli arabica on viljelykasvi, puu, joka pidetään leikkaamalla noin kahden metrin korkuisena.

Uusi!!: Aurinko ja Arabiankahvi · Katso lisää »

Arapahot

Arapahot (omakielinen nimitys inuna'ina, "meidän kansamme") ovat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansa, joka puhuu algonkin-kieliin kuuluvaa arapahon kieltä.

Uusi!!: Aurinko ja Arapahot · Katso lisää »

Arcturus

Arcturus tähtikartalla Arcturus (α Boötis) on Karhunvartijan tähdistön päätähti, jonka näennäinen suuruusluokka on –0,0 ja absoluuttinen suuruusluokka –0,2.

Uusi!!: Aurinko ja Arcturus · Katso lisää »

Arecibo-viesti

Arecibo-viesti (engl. Arecibo Message) on Arecibon radioteleskooppilla avaruuteen lähetetty viesti maan ulkopuolisen älyn etsimiseen ja tiedottamaan maan elämän olemassaolosta.

Uusi!!: Aurinko ja Arecibo-viesti · Katso lisää »

Argon

Argon on järjestysluvultaan 18.

Uusi!!: Aurinko ja Argon · Katso lisää »

Ariel 1

Ariel 1. Taiteilijan näkemys. Ariel 1 oli Yhdistyneen kuningaskunnan ensimmäinen satelliitti, joka laukaistiin 26.

Uusi!!: Aurinko ja Ariel 1 · Katso lisää »

Arkkitehtuurista

Arkkitehtuurista (”(Kymmenen kirjaa) arkkitehtuurista”) on Vitruviuksen kirjoittama antiikin aikainen latinankielinen teos, joka antaa nimensä mukaisesti kokonaisesityksen arkkitehtuurista.

Uusi!!: Aurinko ja Arkkitehtuurista · Katso lisää »

Arthur B. McDonald

Arthur Bruce McDonald (s. 29. elokuuta 1943 Sydney, Nova Scotia) on kanadalainen fyysikko ja Sudbury Neutrino Observatory Institute'n johtaja.

Uusi!!: Aurinko ja Arthur B. McDonald · Katso lisää »

Asgård

Skandinaavisen mytologian yhdeksän maailmaa. Asgård on skandinaavisen mytologian toisen jumalsuvun, aasojen (Æsir), asuinpaikka.

Uusi!!: Aurinko ja Asgård · Katso lisää »

Asteroidi

kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.

Uusi!!: Aurinko ja Asteroidi · Katso lisää »

Asteroidivyöhyke

Päävyöhykkeen asteroidit valkoisella, hildat oranssilla, Jupiterin troijalaiset vihreällä, planeetat merkitty isoilla ympyröillä ja planeettojen radat sinisellä. Asteroidivyöhykkeellä tarkoitetaan yleensä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitsevaa aluetta, jossa Aurinkoa kiertää suuri määrä pienehköjä taivaankappaleita ja pikkuplaneettoja, joita kutsutaan asteroideiksi.

Uusi!!: Aurinko ja Asteroidivyöhyke · Katso lisää »

Astrofysiikka

Astrofysiikka on tähtitieteen haara, joka tutkii teoreettisesti sekä havaintoja tekemällä taivaankappaleiden fysikaalisia ominaisuuksia ja kemiallisia koostumuksia.

Uusi!!: Aurinko ja Astrofysiikka · Katso lisää »

Astronominen navigointi

Astronominen navigointi tarkoittaa sijainnin määrittämistä taivaankappaleiden avulla.

Uusi!!: Aurinko ja Astronominen navigointi · Katso lisää »

Astronominen yksikkö

apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.

Uusi!!: Aurinko ja Astronominen yksikkö · Katso lisää »

Atlas II

Atlas II oli Atlas-rakettiperheeseen kuuluva kantoraketti, jota käytettiin 1991–2004.

Uusi!!: Aurinko ja Atlas II · Katso lisää »

ATLAST

Eräs ehdotus ATLASTin ulkoasuksi ATLAST (lyhenne sanoista Advanced Technology Large-Aperture Space Telescope) on Space Telescope Science Instituten ehdotus NASAn uuden sukupolven avaruusteleskoopiksi.

Uusi!!: Aurinko ja ATLAST · Katso lisää »

Auringon aktiivisuus

kieli.

Uusi!!: Aurinko ja Auringon aktiivisuus · Katso lisää »

Auringon kulkureitti

Auringon kulkureitti on se reitti, jota pitkin Aurinko kulkee taivaalla Maasta katsottuna.

Uusi!!: Aurinko ja Auringon kulkureitti · Katso lisää »

Auringon säde

Auringon säde R_\bigodot on tähtitieteessä usein käytetty mittayksikkö tähtien säteen ilmaisemiseen.

Uusi!!: Aurinko ja Auringon säde · Katso lisää »

Auringon säteily

intensiteetin spektri heti Maan ilmakehän ulkopuolella sekä meren pinnan tasolla. Keltainen väri kuvaa säteilyä ilmakehän ulkopuolella ja punainen merenpinnan tasolla. Viiva kuvaa laskennallista 5 523 K mustan kappaleen säteilyä. Auringon säteily on Auringon säteilemää sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Aurinko ja Auringon säteily · Katso lisää »

Auringon soihtu

Auringon soihtu (vaihtoehtoisia nimityksiä purkaus, roihupurkaus, roihu tai (eng.) flare) on Auringon kaasukehässä tapahtuva voimakas purkaus ja yksi Auringon aktiivisuuden ilmentymistä.

Uusi!!: Aurinko ja Auringon soihtu · Katso lisää »

Auringonkaltainen tähti

Auringonkaltainen tähti on pääsarjan tähti, joka muistuttaa massaltaan ja kehitysvaiheeltaan Aurinkoa.

Uusi!!: Aurinko ja Auringonkaltainen tähti · Katso lisää »

Auringonlasku

Auringonlasku. Auringonlasku on hetki, jolloin Auringon kiekon yläreuna koskettaa horisonttia.

Uusi!!: Aurinko ja Auringonlasku · Katso lisää »

Auringonnousu

Auringonnousun hetki. Auringonnousu on hetki, jolloin Auringon yläreuna kohoaa horisontin yläpuolelle.

Uusi!!: Aurinko ja Auringonnousu · Katso lisää »

Auringonotto

bikineissä Auringonotto on ihon tietoista altistamista auringon säteille tarkoituksena saada iho ruskettumaan.

Uusi!!: Aurinko ja Auringonotto · Katso lisää »

Auringonpalvonta

Faarao Akhenaten palvomassa Atonia Auringonpalvonta on auringon palvomista jumalana joko sellaisenaan tai ihmisen tai jonkin eläimen hahmoisena.

Uusi!!: Aurinko ja Auringonpalvonta · Katso lisää »

Auringonpilari

Auringonpilari on toiseksi yleisin haloilmiö.

Uusi!!: Aurinko ja Auringonpilari · Katso lisää »

Auringonpilkku

Aurinko pilkkuineen 22. kesäkuuta 2004. Auringonpilkku on Auringon pinnalla näkyvä tumma läiskä.

Uusi!!: Aurinko ja Auringonpilkku · Katso lisää »

Auringonpimennys

Aurinko, Maa, Kuu sekä Kuun täysvarjo ja puolivarjo auringonpimennyksen aikana. Täysvarjon kohdalla näkyy täydellinen auringonpimennys, puolivarjon kohdalla osittainen. Auringonpimennys on luonnonilmiö, joka syntyy Kuun liikkuessa Maan ja Auringon väliin siten, että kaikki kolme ovat samalla suoralla.

Uusi!!: Aurinko ja Auringonpimennys · Katso lisää »

Auringonsäteilyvyöhykkeet

Aurinko paistaa voimakkaammin lähellä Päiväntasaajaa kuin lähellä napoja. Kuva esittää maapallolta ulos lähtevää säteilyä huhtikuussa 1985. Auringonsäteilyvyöhykkeet kertovat, millainen on suurin piirtein leveysasteen Auringolta saama säteilyannos eli maapallolle ulkopuolelta saapuva energiamäärä.

Uusi!!: Aurinko ja Auringonsäteilyvyöhykkeet · Katso lisää »

Auringonvarjo

Mies istumassa rantavarjon alla. Auringonvarjo eli päivänvarjo on sateenvarjon kaltainen suoja, jonka tarkoitus on suojata ihmistä auringon paahtavalta lämpösäteilyltä.

Uusi!!: Aurinko ja Auringonvarjo · Katso lisää »

Aurinkoarkkitehtuuri

Darmstadtin teknillisen yliopiston suunnittelema aurinkoenergiaa hyödyntävä asuintalo, jolla yliopisto voitti joka toisena vuotena järjestettävän aurinkorakentamisen Solar Decathlon -kilpailun vuonna 2007 Aurinkoarkkitehtuuri tarkoittaa Auringon säteilyn, valon ja lämmön, hyödyntämistä rakennuksissa ottamalla Aurinko huomioon arkkitehtuurissa.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkoarkkitehtuuri · Katso lisää »

Aurinkoautografi

thumb Aurinkoautografi eli päiväpaisteautografi on laite, jolla tallennetaan tieto siitä, koska aurinko on paistanut.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkoautografi · Katso lisää »

Aurinkokalenteri

Aurinkokalenteri on kalenteri, jossa perusyksikkönä on Maan Auringon ympäri tekemä kierros.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkokalenteri · Katso lisää »

Aurinkokello

Aurinkokellon toimintaperiaate Aurinkokello Lontoossa. Gnomon muodostaa 51 asteen kulman. Aurinkokello Singaporessa lähellä päiväntasaajaa. Gnomon on vaakasuorassa. Aurinkokello on ajanmittausväline, joka perustuu auringonvaloon ja Auringon sijaintiin taivaalla.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkokello · Katso lisää »

Aurinkokeskeinen kiertorata

Elon Muskin Tesla Roadsterin (violetti rata) Aurinkokeskeistä kiertorataa kuvaava animaatio. Aurinkokeskeinen kiertorata (myös heliosentrinen kiertorata, lyh. HCO) on Aurinkoa kiertävä kiertorata.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkokeskeinen kiertorata · Katso lisää »

Aurinkokeskinen maailmankuva

Kaiverrus aurinkokeskisestä maailmankuvasta. Teoksessa Andreas Cellarius, ''Harmonia Macrocosmica'', 1708, Aurinkokeskinen maailmankuva eli heliosentrinen maailmankuva (kreikan ΄Ηλιος eli Helios, aurinko) on tähtitieteellinen teoria, jonka mukaan kaikki muut taivaankappaleet kiertävät Aurinkoa, vaikkakin Kuu kiertää samalla Maata.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkokeskinen maailmankuva · Katso lisää »

Aurinkokivi

Islanninsälpää. Aurinkokivi on muinainen navigointiväline, jonka avulla on mahdollista määrittää auringon sijainti pilvisellä tai sumuisella säällä ja jonkin aikaa auringonlaskun jälkeen.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkokivi · Katso lisää »

Aurinkokunnan muodostuminen

Aurinkokuntaa edeltänyt Protoplanetaarinen kiekko Aurinkokunnan muodostuminen tapahtui nykykäsityksen mukaan yli 4,5 miljardia vuotta sitten.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkokunnan muodostuminen · Katso lisää »

Aurinkokunnan pienkappale

Aurinkokunnan pienkappale tai pienkappale (engl. small solar system body, lyhenne: SSSB) on Aurinkoa kiertävä kohde, joka ei ole planeetta tai kääpiöplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkokunnan pienkappale · Katso lisää »

Aurinkokunnan syntyteorioiden historia

Aurinkokunnan syntyteorioiden historia ulottuu varhaisiin aikoihin, jolloin uskottiin jumalan tai jumalien luoneet planeetat nykyisille paikoilleen.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkokunnan syntyteorioiden historia · Katso lisää »

Aurinkokunnan tulevaisuus

Aurinkokunnan tulevaisuus ulottuu nykyhetkestä siihen tarkemmin määrittelemättömään aikaan, jolloin aurinkokunta lakkaa olemasta.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkokunnan tulevaisuus · Katso lisää »

Aurinkokunnan ulkopuolella olevat luotaimet

Aurinkokunnasta lähtevät keinotekoiset esineet ovat kaikki NASAn avaruusluotaimia tai niiden kantorakettien ylempiä vaiheita.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkokunnan ulkopuolella olevat luotaimet · Katso lisää »

Aurinkokunta

Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkokunta · Katso lisää »

Aurinkolasit

340x340pxAurinkolasit ovat silmälasien kaltaiset lasit, joissa on tummennetut linssit.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkolasit · Katso lisää »

Aurinkomme ylösnousi

Aurinkomme ylösnousi on Leonard Typön (1868–1922) Jonas Anderssonin (1851–1913) sävelmään sanoittama pääsiäisvirsi, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1902 Typön itsensä julkaisemassa laulukirjassa.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkomme ylösnousi · Katso lisää »

Aurinkomyrsky

Maata ympäröivä magnetosfääri. Aurinkomyrsky on Auringossa tapahtuva voimakas hiukkaspurkaus, josta tulee hiukkaspilvi Maahan.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkomyrsky · Katso lisää »

Aurinkopurje

Aurinkopurje. Taiteilijan näkemys. Aurinkopurje (myös valopurje erityisesti silloin, kun valonlähde on muu kuin Aurinko) on avaruusaluksen työntövoiman lähde, joka perustuu valon säteilynpaineeseen.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkopurje · Katso lisää »

Aurinkoristi

thumb Aurinkoristi on ikivanha symboli, jossa ympyrän sisällä on risti.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkoristi · Katso lisää »

Aurinkosynkroninen kiertorata

Vihreällä aurinkosynkroninen rata neljässä sijainnissa vuoden aikana. Kuvassa myös ei-aurinkosynkroninen rata. Aurinkosynkroninen rata (SSO, Sun-synchronous orbit) on verraten matala Maa-keskinen kiertorata (LEO). Ratakorkeus on tyypillisesti 600–800 km.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkosynkroninen kiertorata · Katso lisää »

Aurinkotuuli

Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkotuuli · Katso lisää »

Aurinkovakio

Aurinkovakio on Auringosta tulevan sähkömagneettisen säteilyn vuontiheys Maan tai muun planeetan kaasukehän ulkorajalla: toisin sanoen se kuvaa Auringosta tulevan säteilyn tehoa pinta-alayksikköä kohti säteilyä vastaan kohtisuoralla tasolla.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkovakio · Katso lisää »

Aurinkovertaus

Aurinkovertaus on yksi Platonin vertauksista.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkovertaus · Katso lisää »

Aurinkovuosi (täsmennyssivu)

Aurinkovuosi on maapallon yhden vuoden eli 365 vuorokautta 6 tuntia 9 minuuttia 10 sekuntia kestävä kiertoaika auringon ympäri, joka tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Aurinko ja Aurinkovuosi (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Avaruus

Kansainväliseltä avaruusasemalta Yhdysvaltojen yllä vuonna 2015. Avaruuden voidaan sanoa alkavan Kármánin rajasta (100 km), jonka on katsottu erottavan maan ilmakehä ja avaruuden vyöhykkeet toisistaan. Avaruus on tähtitieteessä pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella.

Uusi!!: Aurinko ja Avaruus · Katso lisää »

Avaruusalus

Avaruusalusten kohtaaminen Maan kiertoradalla. Kuvassa Gemini 6A -kapseli kuvattuna Gemini 7:stä. Avaruusalus on avaruuslennolla käytettävä kulkuväline ja itsenäisesti avaruudessa toimiva järjestelmä.

Uusi!!: Aurinko ja Avaruusalus · Katso lisää »

Avaruusfysiikka

Avaruusfysiikka on avaruuden fysiikan ilmiötä tutkiva fysiikan haara.

Uusi!!: Aurinko ja Avaruusfysiikka · Katso lisää »

Avaruussää

aurora australis Avaruussää on maapallon lähiympäristössä ilmakehän uloimmissa osissa ja sen ulkopuolella tapahtuva sähkömagneettisen kentän ja sähköisesti varautuneiden hiukkasten jakauman muutosilmiöitä.

Uusi!!: Aurinko ja Avaruussää · Katso lisää »

Avaruussilta

Avaruussilta on kuvitteellinen käsite tai laite Transformers-universumissa.

Uusi!!: Aurinko ja Avaruussilta · Katso lisää »

Avaruustutkimus

Apollo 17:n kuukulkuneuvo (''Lunar Rover'') Avaruustutkimus on aurinkokunnan ja sitä ympäröivän maailmankaikkeuden tutkimista Maan ulkopuolella olevilla laitteilla.

Uusi!!: Aurinko ja Avaruustutkimus · Katso lisää »

Avaruustutkimusasema

Eri avaruusteleskooppien kuvaamat aallonpituudet Avaruustutkimusasema eli avaruusobservatorio tai avaruusteleskooppi on ulkoavaruudessa sijaitseva laite, jota käytetään kaukaisten planeettojen, galaksien, tähtien ja muiden avaruuden kohteiden tutkimiseen.

Uusi!!: Aurinko ja Avaruustutkimusasema · Katso lisää »

Île Saint-Paul

Île Saint-Paul on Ranskalle kuuluva saari Intian valtameren eteläosassa.

Uusi!!: Aurinko ja Île Saint-Paul · Katso lisää »

Azo (Iberia)

Azo tai Azoj, tunnettu myös nimellä Azon, oli muinaisen Kartlin eli antiikin lähteiden Iberian georgialaisten legendaarinen hallitsija.

Uusi!!: Aurinko ja Azo (Iberia) · Katso lisää »

Azur

Azur oli Länsi-Saksan ensimmäinen saksalaisvalmisteinen satelliitti, joka laukaistiin 8. marraskuuta 1969 Vandenbergin lentotukikohdasta Kaliforniasta Scout-B -kantoraketilla.

Uusi!!: Aurinko ja Azur · Katso lisää »

Áhčešeátne - Njávešeátne

Njávešeátne ja Áhčešeatne ovat naishahmoja, jotka esiintyvät saamelaisessa suullisessa kertomusperinteessä joko haltijaolentoina tai maallisina naisina.

Uusi!!: Aurinko ja Áhčešeátne - Njávešeátne · Katso lisää »

B-tyypin pääsarjan tähti

B-tyypin pääsarjan tähti on sinivalkea. B-tyypin pääsarjan tähti (B V) sininen, valovoimainen pääsarjan tähti.

Uusi!!: Aurinko ja B-tyypin pääsarjan tähti · Katso lisää »

Baal

Ugaritilainen steela, joka esittää Baalia salama kädessään. Louvre. Ugaritilainen Baalin pronssiveistos. 1300–1100-luku eaa. Baal, myös Adoni (”herra", "hallitsija”), Baal-Peor, Baal-Sebub (omistaja, aviomies) tai Ras Šamra oli länsiseemiläisten kansojen (muun muassa kanaanilaisten ja foinikialaisten) palvoma korkein jumala, jumalten kuningas sekä kasvillisuuden ja hedelmällisyyden jumala.

Uusi!!: Aurinko ja Baal · Katso lisää »

Bahaman vaakuna

250px Bahaman vaakuna on Bahaman liittovaltion tunnus lipun, kansallislaulun ja moton ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Bahaman vaakuna · Katso lisää »

Balder

Baldur Balder on muinaisskandinaavinen viattomuuden, kauneuden, ilon, puhtauden, auringon ja rauhan jumala.

Uusi!!: Aurinko ja Balder · Katso lisää »

Bangladeshin lippu

Bangladeshin lippu, suhde: 3:5. Bangladeshin ensimmäinen lippu vuonna 1971 itsenäistymisen aikana. Bangladeshin lippu syntyi vuonna 1971 bengalilaisten vapaustaistelijoiden lipusta.

Uusi!!: Aurinko ja Bangladeshin lippu · Katso lisää »

Barysentrinen koordinaatti (tähtitiede)

Aurinkokunnan massakeskipisteen liike suhteessa Aurinkoon Barysentrinen koordinaatti viittaa tähtitieteessä koordinaatistoon, jonka origo on kahden tai useamman tähden tai planeetan massakeskipisteessä.

Uusi!!: Aurinko ja Barysentrinen koordinaatti (tähtitiede) · Katso lisää »

Benu-lintu

Benu-lintu (käytetään myös nimiä Bennu ja Benhu) on egyptiläisen mytologian pyhä lintu.

Uusi!!: Aurinko ja Benu-lintu · Katso lisää »

Bereniken hiukset

Valokuva tähdistöstä (käänteisillä väreillä) Bereniken hiukset (lat. Coma Berenices) on Otavan alla oleva pohjoisen taivaan himmeätähtinen tähdistö.

Uusi!!: Aurinko ja Bereniken hiukset · Katso lisää »

Beta Canum Venaticorum

Beta Canum Venaticorum eli Chara on Ajokoirien tähdistön toiseksi kirkkain tähti.

Uusi!!: Aurinko ja Beta Canum Venaticorum · Katso lisää »

Beta Pictoris

Beta Pictoris (β Pic / β Pictoris) on Maalarin tähdistön toiseksi kirkkain tähti.

Uusi!!: Aurinko ja Beta Pictoris · Katso lisää »

Beta Ursae Minoris

Beta Ursae Minoris (β UMi / β Ursae Minoris) eli Kochab on Pienen karhun tähdistön toiseksi kirkkain tähti.

Uusi!!: Aurinko ja Beta Ursae Minoris · Katso lisää »

Betelgeuze

Betelgeuze eli Betelgeuse (α Orionis) on punainen ylijättiläistähti, joka sijaitsee Maasta katsoen Orionin, tiimalasin muotoisen tähtikuvion vasemmassa yläkulmassa.

Uusi!!: Aurinko ja Betelgeuze · Katso lisää »

Bileamin kirja Deir Allasta

Osa tekstistä. Bileamin kirja Deir Allasta on Jordaniasta löydetty pitkähkö seinälaastiin tehty piirtokirjoitus, joka on yleensä ajoitettu 800–700-lukujen eaa.

Uusi!!: Aurinko ja Bileamin kirja Deir Allasta · Katso lisää »

Biosynteesi

Elollisten aineiden rakentuminen eli biosynteesi on elävissä eliöissä tapahtuva biokemiallinen tapahtuma, jossa uusia yhdisteitä syntyy yksinkertaisemmista lähtöaineista.

Uusi!!: Aurinko ja Biosynteesi · Katso lisää »

Bishopin rengas

Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksen aikaansaama Bishopin rengas. Kuvauspaikka Leiden, Alankomaat 18.toukokuuta 2010. Bishopin rengas on Auringon ympärillä näkyvä punainen rengas, joka syntyy, kun valo siroaa tulivuorten syöksemistä aerosoleista Ilmiön tarkan kuvauksen antoi 5.

Uusi!!: Aurinko ja Bishopin rengas · Katso lisää »

Blade

Blade, oikealta nimeltään Eric Brooks, on Marvel Comicsin kuvitteellinen sarjakuvahahmo.

Uusi!!: Aurinko ja Blade · Katso lisää »

Blue Mountains

Blue Mountains (suom. Siniset vuoret) on vuorijono Itä-Australiassa.

Uusi!!: Aurinko ja Blue Mountains · Katso lisää »

Bohrin atomimalli

Bohrin atomimalli. Bohrin atomimalli on ensimmäinen semikvanttimekanistinen fysikaalinen atomimalli, joka kuvaa atomin pieneksi positiivisesti varautuneeksi ytimeksi, jota elektronit kiertävät eritasoisilla radoilla, kuten planeetat kiertävät Aurinkoa ja kuut planeettoja.

Uusi!!: Aurinko ja Bohrin atomimalli · Katso lisää »

Bonsai

juuret kiemurtelevat kiveä pitkin maahan, mistä se saa tarvitsemansa ravinteet. Mikäli puu on aidolla tekniikalla kasvatettu bonsai, sillä on ikää kymmeniä tai satoja vuosia. Tämä bonsai on kolmihammasvaahtera ''Acer buergerianum''. Yhdysvaltojen Ohiossa. Puun juuret ovat osittain näkyvissä; osa niistä kiemurtelee puun itsensä halkeamissa. Puuta säilytetään kasvihuoneessa: Se ei ole ulkona talvehtiva bonsai. Bonsai eli ”ruukkupuu” tarkoittaa puuta, joka on kasvatettu ruukussa niin, että se alkaa muistuttaa lajitovereitaan pienoiskoossa.

Uusi!!: Aurinko ja Bonsai · Katso lisää »

Brooks Adams

Peter Chardon Brooks Adams (24. kesäkuuta 1848 – 13. helmikuuta 1927) oli yhdysvaltalainen historioitsija, politiikan tutkija, lakimies, kirjailija ja kapitalismin arvostelija.

Uusi!!: Aurinko ja Brooks Adams · Katso lisää »

C/1680 V1

C/1680 V1 eli vuoden 1680 suuri komeetta on Aurinkoa kiertävä komeetta, joka tuli lähelle Aurinkoa vuonna 1680, jolloin se myös löydettiin.

Uusi!!: Aurinko ja C/1680 V1 · Katso lisää »

C/1999 F1

C/1999 F1 (Catalina) on Aurinkoa kiertävä komeetta, joka löydettiin Catalina Sky Survey -ohjelmalla vuonna 1999.

Uusi!!: Aurinko ja C/1999 F1 · Katso lisää »

C/2006 P1

McNaught 10. tammikuuta. McNaught 7. tammikuuta. C/2006 P1 (McNaught) on komeetta, jonka löysi Robert McNaught 7.

Uusi!!: Aurinko ja C/2006 P1 · Katso lisää »

C/2012 S1

C/2012 S1 (tunnetaan myös nimellä ISON) oli auringonhipojakomeetta, joka löydettiin 21.

Uusi!!: Aurinko ja C/2012 S1 · Katso lisää »

C/2012 S4

C/2012 S4 tai C/2012 S4 (PANSTARRS) on Aurinkoa kiertävä komeetta, joka löytyi Pan-STARRS-teleskoopilla vuonna 2012.

Uusi!!: Aurinko ja C/2012 S4 · Katso lisää »

Cahokia

Cahokia oli muinainen intiaanien kaupunki nykyisen Saint Louisin kaupungin lähellä Illinoisin osavaltiossa Yhdysvalloissa.

Uusi!!: Aurinko ja Cahokia · Katso lisää »

Ceres

Ceres (virallisesti 1 Ceres; symboli: ⚳) on aurinkokuntamme pienin kääpiöplaneetta ja suurin Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja Ceres · Katso lisää »

Chandrasekharin raja

Chandrasekharin raja. Sininen on epärelativistinen ja vihreä käyrä relativistinen malli. Chandrasekharin raja (tai Chandrasekharin massa) on valkoisen kääpiön suurin mahdollinen massa.

Uusi!!: Aurinko ja Chandrasekharin raja · Katso lisää »

Chang’e 2

Piirros luotaimesta Chang'e 2 (嫦娥二号|t.

Uusi!!: Aurinko ja Chang’e 2 · Katso lisää »

Charles Augustus Young

Charles Augustus Young Charles Augustus Young (1834 Hanover, Yhdysvallat – 1908) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aurinko ja Charles Augustus Young · Katso lisää »

Charles Greeley Abbot

Charles Greeley Abbot (31. toukokuuta 1872 – 17. joulukuuta 1973) oli yhdysvaltalainen astrofyysikko ja astronomi.

Uusi!!: Aurinko ja Charles Greeley Abbot · Katso lisää »

Chickasaw’t

Chickasawit ovat muskogee-kielinen intiaanikansa, joka asui alun perin Mississippin, Kentuckyn, Alabaman ja Tennesseen osavaltioiden alueilla.

Uusi!!: Aurinko ja Chickasaw’t · Katso lisää »

CoRoT-1

CoRoT-1 on G-tyypin pääsarjan Auringon kaltainen tähti.

Uusi!!: Aurinko ja CoRoT-1 · Katso lisää »

CoRoT-3

CoRoT-3 on G-tyypin pääsarjan tähti, se on kuumempi kuin Aurinko.

Uusi!!: Aurinko ja CoRoT-3 · Katso lisää »

Cyrano de Bergerac

Cyrano de Bergerac Savinien de Cyrano de Bergerac (6. maaliskuuta 1619 Pariisi – 28. heinäkuuta 1655 Sannois) oli ranskalainen kirjailija, jonka elämä ja kirjallisuus toimivat innoituksena Edmond Rostandin näytelmälle Cyrano de Bergerac (Cyrano de Bergerac: Comedie héroïque en cinq actes).

Uusi!!: Aurinko ja Cyrano de Bergerac · Katso lisää »

D-tyypin asteroidi

D-tyypin asteroidi on Tholenin asteroidiluokittelun mukaan asteroidi, joka ei kuulu mihinkään suurista ryhmistä (C-, X- tai S-ryhmä), ja jolla on pieni albedo ja punaisen valon alueelle painottuva sähkömagneettinen spektri.

Uusi!!: Aurinko ja D-tyypin asteroidi · Katso lisää »

Damocloidit

Damocloidit ovat pikkuplaneettoja, jotka kiertävät hyvin eksentrisillä (soikeilla) ja inklinoituneilla (kaltevilla) radoilla.

Uusi!!: Aurinko ja Damocloidit · Katso lisää »

Deep Space 1

Deep Space 1:n ionimoottori. Deep Space 1 on NASAn avaruusluotain, joka laukaistiin 28.

Uusi!!: Aurinko ja Deep Space 1 · Katso lisää »

Deneb

Deneb (α Cygni, Arided, Aridif, HR 7924, HD 197345) on Joutsenen tähdistön kirkkain tähti, vaikka se on tähdistön muita kirkkaita tähtiä huomattavasti kauempana.

Uusi!!: Aurinko ja Deneb · Katso lisää »

Dissipatiivinen systeemi

Hurrikaani Deanin tyyppiset trooppiset pyörremyrskyt ovat dissipatiivisia systeemejä. Belousov-Zhabotinskyn reaktio on dissipatiivinen systeemi. Dissipatiivinen systeemi tai dissipatiivinen rakenne on energiaa sitova avoin järjestelmä, joka on kaukana lämpöopillisesta tasapainosta.

Uusi!!: Aurinko ja Dissipatiivinen systeemi · Katso lisää »

Donald Howard Menzel

Donald Howard Menzel (11. huhtikuuta 1901 – 14. joulukuuta 1976) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja astrofyysikko, sekä myös johtava ufoja koskevien väitteiden epäilijä, ufoskeptikko eli debunker 1960-luvulla.

Uusi!!: Aurinko ja Donald Howard Menzel · Katso lisää »

Doremi Fasol Latido

Doremi Fasol Latido on Hawkwindin studioalbumi vuodelta 1972.

Uusi!!: Aurinko ja Doremi Fasol Latido · Katso lisää »

Dynamoteoria

Maan magneettikentästä. Dynamoteorian mukaan joillakin taivaankappaleilla havaittu magneettikenttä syntyy sähköä johtavan aineen virtauksesta.

Uusi!!: Aurinko ja Dynamoteoria · Katso lisää »

Edwin Hubble

Edwin Powell Hubble (20. marraskuuta 1889 Marshfield, Missouri – 28. syyskuuta 1953 San Marino, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aurinko ja Edwin Hubble · Katso lisää »

Eeta Carinae

Eeta Carinae (η Car tai η Carinae) on hyvin kirkas tähtijärjestelmä Kölin tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Eeta Carinae · Katso lisää »

Efemeridi

Efemeridijulkaisu Almanach Perpetuumin ensimmäinen sivu Efemeridi on almanakan kaltainen taulukko taivaankappaleiden sijainnista.

Uusi!!: Aurinko ja Efemeridi · Katso lisää »

Ekliptika

Akselikallistuma ja ekliptikan taso. Ekliptika on näennäisesti ajateltuna Auringon keskimäärin kulkema vuotuinen rata taivaankannen ympäri.

Uusi!!: Aurinko ja Ekliptika · Katso lisää »

Ekosysteemi

Kieli.

Uusi!!: Aurinko ja Ekosysteemi · Katso lisää »

Eksentrisyys

Taivaankappaleen ellipsirata. Kuvassa oleva eksentrisyys eli soikeus 0,5 on melko suuri. Eksentrisyys eli epäkeskisyys e on kartioleikkauksen kuten ellipsin tai hyperbelin muotoa kuvaava parametri, joka on suuruudeltaan leikkauksen polttopisteiden välimatkan suhde isoakselin pituuteen.

Uusi!!: Aurinko ja Eksentrisyys · Katso lisää »

Eksogeeniset prosessit

Eksogeeniset prosessit ovat luonnonmaantieteessä ja geomorfologiassa ulkosyntyisiä prosesseja, joissa energia on peräisin suoraan tai välillisesti Auringon säteilystä.

Uusi!!: Aurinko ja Eksogeeniset prosessit · Katso lisää »

Eläinrata

Eläinrata on astrologiassa ja tähtitieteessä maapallon ratatasoa eli ekliptikaa tähtitaivaalla ympäröivä vyöhyke, jonka alueella Aurinko, Kuu ja aurinkokunnan planeetat näennäisesti liikkuvat Maasta katsottuna.

Uusi!!: Aurinko ja Eläinrata · Katso lisää »

Eläinratavalo

Eläinratavalo on tähtitieteellinen ilmiö, jossa aurinkokunnan tasossa eli ekliptikalla olevat lukemattomat planeettainväliset pölyhiukkaset heijastavat auringonvaloa.

Uusi!!: Aurinko ja Eläinratavalo · Katso lisää »

Elämä

Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.

Uusi!!: Aurinko ja Elämä · Katso lisää »

Elämä Marsissa

Mars on aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta lukien, ja Maan tavoin kiviplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja Elämä Marsissa · Katso lisää »

Ellipsirata

Aurinkoa (A) kiertävän planeetan (B) ja komeetan (C) radat. eksentrisyyksiä. Erilaisia liikeratoja gravitaatiokentässä. Yläoikealla ellipsirata. Siinä keskusmassaa ympäröivä potentiaalikuoppa kuvaa kappaleen potentiaalienergiaa sen ollessa eri etäisyyksillä keskuskappaleesta, ja sen liike-energia ellipsiradalla on kuvattu punaisella. Liike-energia pienenee Keplerin lakien mukaisesti, kun kappale etääntyy keskuskappaleesta ja sen nopeus pienenee. Se muuttuu tällöin gravitaatiokentän potentiaalienergiaksi, joka kuitenkin muuttuu takaisin kappaleen liike-energiaksi, kun se jälleen lähestyy keskuskappaletta. Ellipsirata on soikea rata, jossa jokin kappale kiertää toista kappaletta pitkin ellipsiä, jolla on tietty eksentrisyys eli soikeus.

Uusi!!: Aurinko ja Ellipsirata · Katso lisää »

Elokuunasteri

Elokuunasteri (Aster amellus) on lajikkeesta riippuen sinipuna- tai harvemmin puna- tai valkokukkainen asterikasvi.

Uusi!!: Aurinko ja Elokuunasteri · Katso lisää »

Elongaatio

Tässä kaaviossa näkyvät Maan elongaatiot eli kulmat Aurinkoon nähden. Elongaatio on astronominen termi, joka tarkoittaa Auringon ja planeetan välistä kulmaa Maasta katsottuna.

Uusi!!: Aurinko ja Elongaatio · Katso lisää »

Eloonjäämisen haasteet

Eloonjäämisen haasteet on BBC:n tuottama ja David Attenborough’n käsikirjoittama ja juontama luontodokumenttisarja.

Uusi!!: Aurinko ja Eloonjäämisen haasteet · Katso lisää »

Energia Suomessa

Energian kokonaiskulutus Suomessa energialähteittäin vuonna 2021. Puupolttoaineet (Muut puupolttoaineet+Puun pienkäyttö), öljy ja ydinvoima ovat selvästi suurimmat energianlähteet. Suomen sähkönkulutus energialähteittäin vuonna 2021. Energia Suomessa käsittelee Suomen energian tuotantoon, kulutukseen ja jakeluun liittyviä asioita.

Uusi!!: Aurinko ja Energia Suomessa · Katso lisää »

Energiantuotanto

Eri väylät joilla ihmiskunnan käytössä oleva pääasiallinen energianlähde, eri ydinreaktiot, kulkeutuvat energiankulutukseen. Selvästi eniten käytetään Auringon fuusioreaktioista peräisin olevaa energiaa. Energiantuotanto on yleisnimitys toiminnoille, joilla primäärienergiavaroista muunnetaan ihmiskäyttöön sopivaa sekundääristä energiaa eli lämpöä, sähköä, höyryä sekä mekaanista ja kineettistä energiaa.

Uusi!!: Aurinko ja Energiantuotanto · Katso lisää »

Entropia

Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan eristetyn systeemin entropia kasvaa tai pysyy entisellään. Voidaan sanoa, että entropian käyttäytyminen ilmoittaa ajan kulkusuunnan. Entropia on fysikaalinen suure, joka ilmaisee epäjärjestyksen määrän systeemissä.

Uusi!!: Aurinko ja Entropia · Katso lisää »

Episykli

Ptolemaioksen aurinkokuntamallissa. Episykli on ympyrä, jonka keskipiste on toisen ympyrän kehällä.

Uusi!!: Aurinko ja Episykli · Katso lisää »

Epsilon Centauri

Epsilon Centauri eli ε Centauri on muuttuva kaksoistähti Kentaurin tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Epsilon Centauri · Katso lisää »

Epsilon Eridani

Epsilon Eridani (ε Eri / ε Eridani) on Aurinkoa pienempi noin miljardin vuoden ikäinen eteläisellä taivaalla näkyvä Eridanuksen tähdistöön kuuluva oranssi kääpiö.

Uusi!!: Aurinko ja Epsilon Eridani · Katso lisää »

Epsilon Indi

Epsilon Indi on eräs Aurinkoa lähimmistä tähdistä.

Uusi!!: Aurinko ja Epsilon Indi · Katso lisää »

Erityinen suhteellisuusteoria

Suppea suhteellisuusteoria eli erityinen suhteellisuusteoria tai erikoinen suhteellisuusteoria on fysiikassa yleisesti hyväksytty ja kokeellisesti hyvin tuettu tieteellinen teoria, jonka Albert Einstein julkaisi 1905.

Uusi!!: Aurinko ja Erityinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »

ESTEC

ESA-ESTEC ESTEC (European Space Research and Technology Centre) on Euroopan avaruusjärjestön Alankomaissa sijaitseva teknologiakeskus.

Uusi!!: Aurinko ja ESTEC · Katso lisää »

ESTRACK

ESTRAC-asemien sijainnit maailmankartalla. ESTRACK on Euroopan avaruusjärjestön satelliittien, avaruusluotainten ja kantorakettien seurantaverkosto.

Uusi!!: Aurinko ja ESTRACK · Katso lisää »

Eta Centauri

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aurinko ja Eta Centauri · Katso lisää »

Etelä-Afrikan vaakuna

Etelä-Afrikan vaakuna on Etelä-Afrikan tunnus lipun, kansallislaulun ja moton ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Etelä-Afrikan vaakuna · Katso lisää »

Eteläinen napapiiri

Eteläinen napapiiri on maapallon napapiiri, jonka kulmaetäisyys maapallon etelänavasta on sama kuin maan akselin kaltevuus.

Uusi!!: Aurinko ja Eteläinen napapiiri · Katso lisää »

Etelän vesikäärme

Etelän vesikäärme (lat Hydrus, Hydri, lyh Hyi) eli "Pieni vesikäärme" on etelässä sijaitseva tähdistö.

Uusi!!: Aurinko ja Etelän vesikäärme · Katso lisää »

Etelänapa

Etelämanner ja sen navat: 1. Etelänapa 2. Magneettinen etelänapa (2007) 3. Geomagneettinen etelänapa (2005) 4. Eteläinen luoksepääsemättömyyden napa Maantieteellinen etelänapa on merkitty kuvassa oikealla näkyvällä teräspylväällä. Etelänapa on maapallon akselin eteläpää ja siis planeetan eteläisin paikka.

Uusi!!: Aurinko ja Etelänapa · Katso lisää »

Eternals (elokuva)

Eternals on vuonna 2021 ensi-iltansa saanut Marvel Comicsin sarjakuvissa esiintyvään ikuisten rotuun perustuva eeppinen supersankari- ja tieteisfantasiaelokuva.

Uusi!!: Aurinko ja Eternals (elokuva) · Katso lisää »

Euroopan lämpöaalto 2006

Euroopan lämpöaalto 2006 oli kesäkuusta heinäkuun loppuun asti kestänyt lämpöaalto.

Uusi!!: Aurinko ja Euroopan lämpöaalto 2006 · Katso lisää »

Euroopan ympäristöongelmat

Euroopan ympäristölle on yhdeksän tyypillistä '''ympäristöongelmaa'''.

Uusi!!: Aurinko ja Euroopan ympäristöongelmat · Katso lisää »

Europium

Europiumia Europium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Eu ja järjestysluku 63.

Uusi!!: Aurinko ja Europium · Katso lisää »

F-tyypin pääsarjan tähti

F-tyypin pääsarjan tähti (F V) on pääsarjan (vetyä polttava) tähti, jonka spektriluokka on F ja luminositeettiluokka V. Näiden tähtien massa on 1–1,4 kertaa Auringon massa, ja niiden pintalämpötila on 6 000–17 000 K. Esimerkkeja F-tyypin pääsarjan tähdistä ovat Gamma Virginis A ja B sekä Tau Boötis.

Uusi!!: Aurinko ja F-tyypin pääsarjan tähti · Katso lisää »

Falcon Heavy

120px Falcon Heavy on yhdysvaltalaisen SpaceX-yhtiön Falcon-rakettiperheeseen kuuluva raskas kantoraketti.

Uusi!!: Aurinko ja Falcon Heavy · Katso lisää »

Feeniks

Friedrich Justin Bertuchin legendaarisista olennoista kertovassa teoksessa (1747–1822). Feeniks, feniks tai feenikslintu (kreikaksi ϕοῖνιξ, latinaksi phoenix) on muinaisen Egyptin mytologiassa sekä siitä johdetuissa taruissa myyttinen ja pyhä tulilintu.

Uusi!!: Aurinko ja Feeniks · Katso lisää »

Filippos Opuslainen

Filippos Opuslainen (300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen Platonin Akatemiaan kuulunut filosofi, matemaatikko ja tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aurinko ja Filippos Opuslainen · Katso lisää »

Filolaos

Filolaos (n. 480 – 405 eaa.) oli kreikkalainen pythagoralainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi ja matemaatikko.

Uusi!!: Aurinko ja Filolaos · Katso lisää »

Filosofien luonnonopillisista mielipiteistä

Filosofien luonnonopillisista mielipiteistä (tai Placita philosophorum) on Plutarkhoksen Moralia-kokelmaan (kirja XI, 61) kuuluva tutkielma, joka käsittelee luonnonfilosofiaa ja luonnontieteitä.

Uusi!!: Aurinko ja Filosofien luonnonopillisista mielipiteistä · Katso lisää »

Flamsteedin designaatio

Flamsteedin designaatio on kirkkaille tähdille annettu tähdistökohtainen tunnus, jota käytettiin ensimmäisen kerran englantilaisen tähtitieteilijän John Flamsteedin tähtiluettelossa Historia coelestis Britannica, jonka julkaisivat Edmond Halley ja Isaac Newton vuonna 1712 ilman Flamsteedin hyväksyntää.

Uusi!!: Aurinko ja Flamsteedin designaatio · Katso lisää »

Fomalhaut

Fomalhaut (α Piscis Austrini, ”kalan suu” arabiankielisisistä sanoista Fam al-Hut) on taivaan 18:nneksi kirkkain tähti.

Uusi!!: Aurinko ja Fomalhaut · Katso lisää »

Forest Ray Moulton

Forest Ray Moulton (1872–1952) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aurinko ja Forest Ray Moulton · Katso lisää »

Fotosfääri

Fotosfääri on Auringon näkyvä pinta.

Uusi!!: Aurinko ja Fotosfääri · Katso lisää »

François Arago

Dominique François Jean Arago (26. helmikuuta 1786 Estagel – 2. lokakuuta 1853 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Aurinko ja François Arago · Katso lisää »

Fraunhoferin viivat

Fraunhoferin viivat ovat sarja spektriviivoja, jotka on nimetty saksalaisen fyysikon Joseph von Fraunhoferin (1787–1826) mukaan.

Uusi!!: Aurinko ja Fraunhoferin viivat · Katso lisää »

Friedrich Wilhelm August Argelander

Friedrich Wilhelm August Argelander Friedrich Wilhelm August Argelander (22. maaliskuuta 1799 Memel, Preussi – 17. helmikuuta 1875) oli suomalais-preussilainen tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aurinko ja Friedrich Wilhelm August Argelander · Katso lisää »

Frostpunk

Frostpunk on 11 bit studiosin kehittämä ja julkaisema kaupunginrakennus- ja selviytymispeli.

Uusi!!: Aurinko ja Frostpunk · Katso lisää »

FU Orionis -tähti

FU Orionis -tähdet ("fuorit" tai useammin "FUorit") ovat nuoria, kirkkaudeltaan muuttuvia tähtiä, joissa tapahtuu äkillisiä voimakkaita kirkastumisia.

Uusi!!: Aurinko ja FU Orionis -tähti · Katso lisää »

Fuusioreaktio

Fuusioreaktio on ydinreaktio, jossa kaksi kevyttä atomiydintä yhtyy yhdeksi raskaammaksi.

Uusi!!: Aurinko ja Fuusioreaktio · Katso lisää »

Fysiikan historia

Fysiikan historia ulottuu pitkälle menneisyyteen.

Uusi!!: Aurinko ja Fysiikan historia · Katso lisää »

Fysiikan tutkimus

Fyysikot Arthur Compton ja Luis Alvarez vuonna 1933. Fysiikan tutkimus on enimmäkseen yliopistoissa ja instituuteissa tehtävää fysikaalisten ilmiöiden tutkimusta.

Uusi!!: Aurinko ja Fysiikan tutkimus · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: Aurinko ja Fysiikka · Katso lisää »

G-tyypin pääsarjan tähti

Aurinko on G-tyypin pääsarjan tähti. G-tyypin pääsarjan tähti (G V) on pääsarjan tähti, jonka spektriluokka on F ja luminositeettiluokka V. Näiden tähtien massa on 0,8–1,2 kertaa Auringon massa, ja niiden pintalämpötila on 5 300–6 000 K. Aurinko on tunnetuin esimerkki G-tyypin pääsarjan tähdestä.

Uusi!!: Aurinko ja G-tyypin pääsarjan tähti · Katso lisää »

Gaia (luotain)

Gaia (lyhenne sanoista Global Astrometric Interferometer for Astrophysics) on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) teleskooppi-avaruustutkimusasema, joka laukaistiin avaruuteen 19.

Uusi!!: Aurinko ja Gaia (luotain) · Katso lisää »

Galilein kuut

Suuri punainen pilkku''. Galilein kuut ovat Jupiterin neljä suurinta kuuta.

Uusi!!: Aurinko ja Galilein kuut · Katso lisää »

Galileo Galilei

Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.

Uusi!!: Aurinko ja Galileo Galilei · Katso lisää »

Gammapurkaus

Hubble-avaruusteleskoopin ottama kuva gammapurkauksesta Gammapurkaus on avaruudessa tapahtuva valtava gammasäteiden purkaus, joka voi kestää sekunnin murto-osasta pariinkymmeneen minuuttiin.

Uusi!!: Aurinko ja Gammapurkaus · Katso lisää »

Gefion-ryhmä

Gefion-ryhmä on pikkuplaneettaryhmä Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja Gefion-ryhmä · Katso lisää »

Gegenschein

Kalansilmäobjektiivilla kuvattu taivas jossa näkyy gegenschein. Gegenschein eli suomeksi vastavalo tai vastahohde on tähtitieteellinen optinen ilmiö, jossa eläinradalla vastapäätä Aurinkoa esiintyy ellipsin muotoinen heikko kajo.

Uusi!!: Aurinko ja Gegenschein · Katso lisää »

Geminga

Geminga on neutronitähti noin 250 parsekin päässä Auringosta.

Uusi!!: Aurinko ja Geminga · Katso lisää »

George Ellery Hale

George Ellery Hale (1868–1938) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aurinko ja George Ellery Hale · Katso lisää »

Geoterminen energia

Geoterminen voimala Islannissa Geoterminen energia on maansisäistä lämpöenergiaa, joka koostuu maankuoressa tapahtuvissa radioaktiivisissa hajoamisissa vapautuvasta lämmöstä, sekä maapallon syntytapahtumasta jääneestä lämmöstä, joka kulkeutuu maapallon kuumasta ytimestä kohti sen pintaa.

Uusi!!: Aurinko ja Geoterminen energia · Katso lisää »

Giovanni Domenico Cassini

Giovanni Domenico Cassini (8. kesäkuuta 1625 – 14. syyskuuta 1712) oli italialainen tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aurinko ja Giovanni Domenico Cassini · Katso lisää »

GJ 504 b

GJ 504 b on eksoplaneetta, joka löydettiin yhdysvaltalaisen Mauna Kean observatorion Subaru-teleskoopin avulla vuonna 2013.

Uusi!!: Aurinko ja GJ 504 b · Katso lisää »

Gliese 581

Gliese 581 eli HO Librae on Vaa'an tähdistössä sijaitseva punainen kääpiötähti, jonka spektriluokka on M3V.

Uusi!!: Aurinko ja Gliese 581 · Katso lisää »

Gliese 581 c

Gliese 581 c on eksoplaneetta, joka kiertää punaista kääpiötähteä Gliese 581:tä mahdollisesti elinkelpoisella vyöhykkeellä, noin 10 miljoonan kilometrin etäisyydellä tähdestä.

Uusi!!: Aurinko ja Gliese 581 c · Katso lisää »

Gliese 581 f

Gliese 581 f tai Gl 581 f on varmistamaton planeetta, joka kiertää tähteä Gliese 581 20 valovuoden päässä Maasta.

Uusi!!: Aurinko ja Gliese 581 f · Katso lisää »

Gliese 832

Gliese 832 (Gl 832, GJ 832, HD 204961) on eteläisellä tähtitaivaalla Kurjen tähdistössä 16,1 valovuoden päässä oleva punainen kääpiötähti.

Uusi!!: Aurinko ja Gliese 832 · Katso lisää »

Granula

Granuloita Auringon pinnalla. Granula on Auringon pinnalla oleva rae, jolla on tummat reunat.

Uusi!!: Aurinko ja Granula · Katso lisää »

Grönlannin lippu

Grönlannin lippu.Grönlannin lippu (’lippumme’) otettiin käyttöön 21.

Uusi!!: Aurinko ja Grönlannin lippu · Katso lisää »

Guinean lippu

Guinean lippu on Guinean tunnus vaakunan ja kansallislaulun ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Guinean lippu · Katso lisää »

Gustav Spörer

Gustav Friedrich Wilhelm Spörer (1822–1895) oli saksalainen tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aurinko ja Gustav Spörer · Katso lisää »

Haihdunta

Haihdunta on haihtumiseen liittyvä suure.

Uusi!!: Aurinko ja Haihdunta · Katso lisää »

Halleyn komeetta

Halleyn komeetta (1P/Halley) on tunnetuin ihmisen nimeämistä komeetoista.

Uusi!!: Aurinko ja Halleyn komeetta · Katso lisää »

Haloilmiö

22 asteen rengas on tyypillinen halo Suomen taivaalla. Haloilmiö (tai lyhyesti halo) on ilmakehän optinen ilmiö, joka ilmenee taivaalla näkyvinä erilaisina renkaina, kaarina ja kirkastumina.

Uusi!!: Aurinko ja Haloilmiö · Katso lisää »

Hanafuda

Nintendon tuottamia Hanafuda-kortteja esitteillä lasivitriinissä. Hanafuda (花札) tarkoittaa japanilaista korttipakkaa, joka on kehittynyt portugalilaisista pelikorteista.

Uusi!!: Aurinko ja Hanafuda · Katso lisää »

Hapen kiertokulku

Hapen määrän kehitys ilmakehässä Maan olemassaolon aikana. Hapen kiertokulku tarkoittaa hapen kiertoa eri prosesseissa maapallolla.

Uusi!!: Aurinko ja Hapen kiertokulku · Katso lisää »

Harlow Shapley

Harlow Shapley (1885–1972) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aurinko ja Harlow Shapley · Katso lisää »

Hasardimaantiede

Hasardimaantiede (uhkamaantiede) on yksi maantieteen tutkimuskentistä.

Uusi!!: Aurinko ja Hasardimaantiede · Katso lisää »

Hautakivi

Hautakivi englantilaisella hautausmaalla. Hautakivi on haudalle pystytetty muistomerkki.

Uusi!!: Aurinko ja Hautakivi · Katso lisää »

Hawkingin säteily

Hawkingin säteily on hypoteettista säteilyä, jota oletetaan syntyvän mustan aukon tapahtumahorisontin läheisyydessä.

Uusi!!: Aurinko ja Hawkingin säteily · Katso lisää »

Hämärä

Hämärää San Franciscon Baker Beach -rannalla Hämärä on vuorokaudenaika, jolloin Aurinko on jonkin verran horisontin alapuolella, mutta pimeys ei ole vielä alkanut tai on jo päättynyt.

Uusi!!: Aurinko ja Hämärä · Katso lisää »

HD 102272

HD 102272 on K-tyypin tähti ja jättiläistähti, joka sijaitsee Leijonan tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja HD 102272 · Katso lisää »

HD 109271

HD 109271 on G-tyypin pääsarjan tähti ja keltainen kääpiö, joka sijaitsee Neitsyen tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja HD 109271 · Katso lisää »

HD 113538

HD 113538 on K-tyypin pääsarjan tähti ja oranssi kääpiö, joka sijaitsee Kentaurinn tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja HD 113538 · Katso lisää »

HD 202206

HD 202206 on keltainen kääpiö Kauriin tähdistössä noin 151 valovuoden päässä.

Uusi!!: Aurinko ja HD 202206 · Katso lisää »

HD 2039

HD 2039 on G-luokan tähti, joka sijaitsee Feeniksin tähdistössä arviolta 330 valovuoden päässä Auringosta.

Uusi!!: Aurinko ja HD 2039 · Katso lisää »

HD 44594

HD 44594 on Aurinkoa jonkin verran muistuttava tähti Peräkeulan tähtikuviossa suunnilleen 84 valovuoden päässä.

Uusi!!: Aurinko ja HD 44594 · Katso lisää »

HD 69830

Taiteilijan näkemys HD 69830 -tähteä kiertävästä, tuolloin vielä tuntemattomasta ulkoplaneetasta vuodelta 2005. HD 69830 on spektriluokan K0 oranssinkeltainen pääsarjan tähti Peräkeulan tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja HD 69830 · Katso lisää »

Helena (nimi)

Helena on naisen etunimi.

Uusi!!: Aurinko ja Helena (nimi) · Katso lisää »

Heliakkinen nousu

Heliakkinen nousu on tilanne, jossa taivaankappale, esimerkiksi tähti, nousee aamulla vähän ennen Aurinkoa niin, että sen voi havaita ennen kuin Aurinko valaisee taivaan.

Uusi!!: Aurinko ja Heliakkinen nousu · Katso lisää »

Heliografi

Saksalainen heliografi. Heliografi on keino siirtää tietoa langattomasti auringon valon heijastusta muuntamalla.

Uusi!!: Aurinko ja Heliografi · Katso lisää »

Helios

Helios aurinkovaunuissaan, J. B. Zimmermannin fresko 1700-luvulta. Helios oli kreikkalaisessa mytologiassa auringon henkilöitymä.

Uusi!!: Aurinko ja Helios · Katso lisää »

Heliosfääri

Aurinkokunta logaritmisella asteikolla Pioneer 10 ja muita heliovaipan saavuttaneita avaruusluotaimia Heliosfääri on Auringon vaikutuspiiriin kuuluva alue avaruudessa.

Uusi!!: Aurinko ja Heliosfääri · Katso lisää »

Helium

Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.

Uusi!!: Aurinko ja Helium · Katso lisää »

Helix-sumu

Helix-sumu NGC 7293, lempinimeltään "Jumalan silmä" Helix-sumu eli NGC 7293 on suuri planetaarinen sumu.

Uusi!!: Aurinko ja Helix-sumu · Katso lisää »

Helvetti

Hieronymus Bosch, ''Helvetti'', paneeli triptyykistä ''Maallisten ilojen puutarha'', yksityiskohta, noin 1504–1510. Helvetti on paikka tai tila, johon ihminen monien uskontojen mukaan saattaa kuolemansa jälkeen joutua rikkomustensa vuoksi.

Uusi!!: Aurinko ja Helvetti · Katso lisää »

Henokin kirja

Papyrus ''Chester Beatty XII'': Kreikankielinen Henokin kirjan teksti 300-luvulta. Henokin kirja (tai joskus Eenokin kirja, mets’iḥāfe hēnoki) tarkoittaa kolmea Nooan esi-isän Henokin nimiin pantua kirjoitusta, jotka kuuluvat Vanhan testamentin apokryfisiin kirjoihin.

Uusi!!: Aurinko ja Henokin kirja · Katso lisää »

Herakleides Pontoslainen

Herakleides Pontoslainen (n. 387–312 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aurinko ja Herakleides Pontoslainen · Katso lisää »

Herkules (tähdistö)

Herkules (gen. Herculis) on iso pohjoisen taivaan tähdistö.

Uusi!!: Aurinko ja Herkules (tähdistö) · Katso lisää »

Herschel (avaruusobservatorio)

Herschel oli ESAn infrapuna-aallonpituusalueen avaruusobservatorio.

Uusi!!: Aurinko ja Herschel (avaruusobservatorio) · Katso lisää »

Hertzsprungin–Russellin kaavio

Hertzsprungin–Russellin kaavio eli HR-kaavio (myös HR-diagrammi, HR-diagramma) on tähtitieteessä käytettävä kaavio, jossa pystyakselina on tähden valovoimaa ja vaaka-akselina tähden lämpötilaa kuvaava luku.

Uusi!!: Aurinko ja Hertzsprungin–Russellin kaavio · Katso lisää »

Hevosenkenkärata

(419624) 2010 SO16 Hevosenkenkärata on erikoinen taivaankappaleen rata, joka on saanut nimensä siitä, että sopivasti valitussa koordinaatistossa sen muoto muistuttaa hevosenkenkää.

Uusi!!: Aurinko ja Hevosenkenkärata · Katso lisää »

Hiilisykli

Hiilisykli (hiili-typpi-happi-sykli, CNO-sykli) on tähtien keskustassa tapahtuva ydinreaktio, jossa hiili katalysoi vedyn muuttumista heliumiksi.

Uusi!!: Aurinko ja Hiilisykli · Katso lisää »

Hilda-ryhmä

Kaavakuva Aurinkokunnan sisä-osista. Hildat on merkitty kuvaan oranssilla. Hilda-asteroidit ovat Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidien päävyöhykkeellä kiertävä pikkuplaneettojen joukko, joka on 3:2 rataresonanssissa Jupiterin kanssa.

Uusi!!: Aurinko ja Hilda-ryhmä · Katso lisää »

Hillin pallo

Hillin pallo on taivaankappaleen ympärillä oleva vyöhyke, jossa tämän taivaankappaleen vetovoima hallitsee.

Uusi!!: Aurinko ja Hillin pallo · Katso lisää »

Himbat

Himbanainen. Himbat ovat pääasiassa Kunenen alueella Namibian pohjoisosissa ja Angolan lounaisosissa elävä noin 12 000 -henkinen paimentolaiskansa.

Uusi!!: Aurinko ja Himbat · Katso lisää »

Himmeä nuori aurinko -paradoksi

Himmeä nuori aurinko -paradoksi on yhteensopimattomuus kahden eri Maa-planeetan alkuaikoja koskevan teorian välillä.

Uusi!!: Aurinko ja Himmeä nuori aurinko -paradoksi · Katso lisää »

Hinode (avaruusluotain)

Taiteilijan näkemys Hinodesta kiertoradalla. Hinode, tunnettu ennen Solar-B:nä, on Japanin avaruusjärjestön aurinko-avaruuslento Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.

Uusi!!: Aurinko ja Hinode (avaruusluotain) · Katso lisää »

HIP 56948

HIP 56948 eli HD 101364 on kesäkuun 2010 tietojen mukaan tähtitaivaan aurinkomaisin tähti.

Uusi!!: Aurinko ja HIP 56948 · Katso lisää »

Hipparkhos Nikaialainen

Hipparkhos Nikaialainen. Hipparkhos Nikaialainen (n. 190–127 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko, joka oli kotoisin Nikaiasta ja vaikutti Rhodoksella.

Uusi!!: Aurinko ja Hipparkhos Nikaialainen · Katso lisää »

Hiukkassäteily

Hiukkassäteily koostuu subatomisista hiukkasista, joilla on massa ja liike-energiaa.

Uusi!!: Aurinko ja Hiukkassäteily · Katso lisää »

Hoitava kivi

Hoitavat kivet ja kidehoidot ovat uskomuslääkintään kuuluva hoitomuoto, jossa kivillä katsotaan olevan parantavia vaikutuksia.

Uusi!!: Aurinko ja Hoitava kivi · Katso lisää »

Horisontaalihaara

Hertzsprungin–Russellin kaavio, jossa horisontaalihaara näkyy viiston pääsarjan oikealla puolella punertavien pisteiden ryhmänä. HR-kaavio, jossa myös horisontaalihaara. Horisontaalihaara eli HB on HR-kaaviossa oleva vaakasuora alue, jossa tähtien absoluuttinen kirkkaus on likimain nolla, eli nämä tähdet näyttäisivät yhden parsekin päästä katsottuna noin 85 kertaa Aurinkoa kirkkaammilta.

Uusi!!: Aurinko ja Horisontaalihaara · Katso lisää »

Horoskooppi

EST) New Yorkin horisontin mukaan (Leveyspiiri: 40°42'51" N, pituuspiiri 74°00'23" W). Ulkokehällä Eläinradan merkit, sisempänä astrologiset huoneet ja niissä sijainneet taivaankappaleet. Horoskooppi tarkoittaa varsinaisesti astrologiassa käytettyä pelkistettyä tähtikarttaa, johon on merkitty Auringon, Kuun ja planeettojen sijainnit suhteessa Eläinradan merkkeihin ja tietyn paikkakunnan horisonttiin tiettynä ajanhetkenä.

Uusi!!: Aurinko ja Horoskooppi · Katso lisää »

HR 4796A

HR 4796A on tähti eteläisellä taivaalla, Kentaurin tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja HR 4796A · Katso lisää »

HR 8799

HR 8799 eli HD 218396 on Pegasuksen tähdistössä oleva 129 valovuoden päässä oleva valkea tähti.

Uusi!!: Aurinko ja HR 8799 · Katso lisää »

HR 8799 b

HR 8799 b on eksoplaneetta, joka löydettiin 13.

Uusi!!: Aurinko ja HR 8799 b · Katso lisää »

HR 8799 c

HR 8799 c on eksoplaneetta, joka löydettiin 13.

Uusi!!: Aurinko ja HR 8799 c · Katso lisää »

HR 8799 d

HR 8799 d on eksoplaneetta, joka löydettiin 13.

Uusi!!: Aurinko ja HR 8799 d · Katso lisää »

Hungaria-ryhmä

Hungaria-ryhmä on pikkuplaneettaryhmä Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja Hungaria-ryhmä · Katso lisää »

Huulirasva

Huulirasvaa Huulirasva tai huulivoide on kosmeettinen valmiste, jonka tarkoitus on kosteuttaa huulien ihoa.

Uusi!!: Aurinko ja Huulirasva · Katso lisää »

Hyperbelirata

eksentrisyyksiä. Erilaisia liikeratoja gravitaatiokentässä. Alaoikealla hyperbelirata. Siinä keskusmassaa ympäröivä potentiaalikuoppa kuvaa kappaleen potentiaalienergiaa sen ollessa eri etäisyyksillä keskuskappaleesta, ja sen liike-energia hyperbeliradalla on kuvattu punaisella. Liike-energia pienenee Keplerin lakien mukaisesti, kun kappale etääntyy keskuskappaleesta ja sen nopeus pienenee. Se osa liike-energiasta, joka jää jäljelle, kun kokonaisenergia nollaantuu, liittyy hyperboliseen pakonopeuteen. 'Oumuamua on Aurinkokunnan ulkopuolelta tullut asteroidi, jolla on hyperbelirata. Hyperbelirata eli hyperbolinen rata on taivaanmekaniikassa ja astrodynamiikassa kappaleen rata suuremman massan eli keskuskappaleen, esimerkiksi Auringon ympärillä, kun sen nopeus on pakonopeutta suurempi, toisin sanoen suurempi kuin sen vähintään on oltava, jotta se pystyy pakenemaan keskuskappaleen painovoimakentästä.

Uusi!!: Aurinko ja Hyperbelirata · Katso lisää »

Hyperjättiläinen

VY Canis Majoriksen ja Auringon/Maan radan kokovertailu Hyperjättiläinen on hyvin kirkas tähti, joka on jopa 100 kertaa Aurinkoa massiivisempi.

Uusi!!: Aurinko ja Hyperjättiläinen · Katso lisää »

Hypernova

Eeta Carinae, yksi lähimmistä mahdollisista tulevista hypernovista. Wolfin–Rayetin tähti R136a1 päättää päivänsä todennäköisesti hypernovalla. Hypernova on supernovaakin suurempi räjähdys, joka voi syntyä, kun erittäin suuri tähti romahtaa elinkaarensa lopussa.

Uusi!!: Aurinko ja Hypernova · Katso lisää »

Hyvän idea

’Hyvän’ idea (tai) on Platonin käyttämä nimitys hänen ideaoppinsa kaikkein korkeimmasta ideasta.

Uusi!!: Aurinko ja Hyvän idea · Katso lisää »

Ihminen (Arda)

Ihmiset ovat eräs J. R. R. Tolkienin kirjoissa Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta ja Silmarillion esiintyvistä kuvitteellisista kansoista.

Uusi!!: Aurinko ja Ihminen (Arda) · Katso lisää »

Ihon valkaisu

Ihon valkaisu on ihon värin vaalentamista kemiallisesti melaniinin tuotantoa vähentämällä.

Uusi!!: Aurinko ja Ihon valkaisu · Katso lisää »

Ikaros (avaruusluotain)

Ikaros (Interplanetary Kite-craft Accelerated by Radiation Of the Sun) on Japanin avaruusjärjestön kokeellinen avaruusluotain.

Uusi!!: Aurinko ja Ikaros (avaruusluotain) · Katso lisää »

Ikaros (veistos)

Laila Pullisen ''Ikaros''-taideteos Aurakadulla Turun kaupungintalon edustalla. Ikaros on Laila Pullisen ensimmäinen julkiseen tilaan sijoitettu veistos Turussa.

Uusi!!: Aurinko ja Ikaros (veistos) · Katso lisää »

Ilankaka

Ilankaka on Lonkundon vaimo Kongon jokialueen mongo-nkundo-kansan myytissä.

Uusi!!: Aurinko ja Ilankaka · Katso lisää »

Ilkka Tuominen

Ilkka Tuominen (4. syyskuuta 1939 Boston, Yhdysvallat – 19. maaliskuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen tähtitieteilijä ja Oulun yliopiston tähtitieteen professori.

Uusi!!: Aurinko ja Ilkka Tuominen · Katso lisää »

Ilmahehku

Ilmahehku kuvattuna avaruudesta. Ilmahehku on ilmakehässä syntyvää heikkoa valoa, jota tulee kaikkialta taivaalta.

Uusi!!: Aurinko ja Ilmahehku · Katso lisää »

Ilmakehän hämärtyminen

Ilmansaasteita Itä-Kiinassa. tiivistymisjuovia Nova Scotian yllä Ilmakehän hämärtyminen tarkoittaa maanpinnalle saapuvan Auringon säteilyn säteilytysvoimakkuuden laskemista, mikä johtuu ilmakehässä olevista pienhiukkasista.

Uusi!!: Aurinko ja Ilmakehän hämärtyminen · Katso lisää »

Ilmakehän kiertoliike

Ilmakehän kiertoliike, joka tunnetaan myös nimellä ilmakehän yleinen kiertoliike, on ilmakehän virtausjärjestelmä, joka kattaa koko maapallon ja vaikuttaa lämmön jakautumiseen maapallolla.

Uusi!!: Aurinko ja Ilmakehän kiertoliike · Katso lisää »

Ilmakehän rajakerros

Ilmakehän rajakerros, joka tunnetaan myös nimillä planetaarinen rajakerros tai pelkästään rajakerros, on rajakerros ilmakehässä troposfäärin alaosassa, jossa alla oleva maa- tai vesipinta vaikuttaa ilmakehään voimakkaimmin.

Uusi!!: Aurinko ja Ilmakehän rajakerros · Katso lisää »

Ilmamassa

Ilmamassa on meteorologiassa suurehko alue, jolla ilman ominaisuudet, esimerkiksi lämpötila, kosteus ja tropopaussin korkeus ovat pääosin samat.

Uusi!!: Aurinko ja Ilmamassa · Katso lisää »

Ilmanlämpötila

Ilmanlämpötila tarkoittaa meteorologiassa yleensä ilman lämpötilaa ulkona varjossa kahden metrin korkeudella maan pinnasta.

Uusi!!: Aurinko ja Ilmanlämpötila · Katso lisää »

Ilmarako

Ilmarako on pieni reikä kasvin lehden pinnassa.

Uusi!!: Aurinko ja Ilmarako · Katso lisää »

Ilmarinen

Akseli Gallen-Kallelan maalaus ''Sammon taonta'' vuodelta 1893. Ilmarinen on ahjon edessä seisova paidaton mies. Ilmarinen eli seppä tai seppo Ilmarinen on suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, yksi Kalevalan päähenkilöistä, alkuperäinen taivaanjumala ja yksi kalevanpojista.

Uusi!!: Aurinko ja Ilmarinen · Katso lisää »

Ilmastonmuutos

Vostokin jäässä viimeisen 400 000 vuoden aikana. Nykyinen tilanne oikealla. Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa.

Uusi!!: Aurinko ja Ilmastonmuutos · Katso lisää »

Infrapunasäteily

Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.

Uusi!!: Aurinko ja Infrapunasäteily · Katso lisää »

Inkerikot

Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.

Uusi!!: Aurinko ja Inkerikot · Katso lisää »

Inkvisitio

Jan Hus poltetaan roviolla, kuva käsikirjoituksessa vuodelta 1485. Inkvisitio oli katolisen kirkon oma tuomioistuinlaitos, joka toimi sen määrittelemää harhaoppisuutta vastaan.

Uusi!!: Aurinko ja Inkvisitio · Katso lisää »

Insolaatio

Vuosittainen insolaatio väreinä, keltainen hyvin runsaasti, punainen runsaasti, valkoinen ja sininen vähemmän. Yläkuvassa ilmakehän yläosiin tuleva insolaatio, alakuvassa Maan pinnalle tuleva insolaatio. Ilmakehä suodattaa suurimman osan Maan pinnalle tulevasta insolaatiosta pois. Alppien huippujen suuri insolaatio, kun pilvet eivät estä Auringon säteilyä. Insolaatio on Auringon Maan pinnalle tietyssä ajassa säteilemän energian määrä.

Uusi!!: Aurinko ja Insolaatio · Katso lisää »

Intiaani (tähdistö)

Intiaani (latinaksi Indus, genetiivi Indi, lyhenne Ind) on eteläisellä taivaanpallolla sijaitseva Suomessa näkymätön keskisuuri melko himmeätähtinen tähdistö.

Uusi!!: Aurinko ja Intiaani (tähdistö) · Katso lisää »

Intiaanit

Intiaanit ovat Amerikan eräitä alkuperäiskansoja.

Uusi!!: Aurinko ja Intiaanit · Katso lisää »

Ionosfääri

Ionosfääri tarkoittaa planeetan kaasukehän yläosan kerrosta, jossa kaasukehän molekyylit ovat ionisoituneet tähden säteilyn vaikutuksesta, ja se muodostaa magnetosfäärin sisimmän osan.

Uusi!!: Aurinko ja Ionosfääri · Katso lisää »

Iota Aurigae

Iota Aurigae tai Hassaleh on tähti Ajomiehen tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Iota Aurigae · Katso lisää »

Iota Orionis

Iota Orionis (ι Orionis, lyhennettynä Iot Ori, ι Ori) on kolmitähtinen-järjestelmä taivaanekvaattorin tähdistössä Orionissa.

Uusi!!: Aurinko ja Iota Orionis · Katso lisää »

Isaac Newton

Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.

Uusi!!: Aurinko ja Isaac Newton · Katso lisää »

Itä

Itä on auringonnousun suunta. Karl Friedrich Schinkel: ''Aamu'' Itä on yksi neljästä pääilmansuunnasta, pohjoisesta 90° myötäpäivään.

Uusi!!: Aurinko ja Itä · Katso lisää »

Itse jumalat

Itse jumalat on vuonna 1972 julkaistu Isaac Asimovin kirjoittama tieteisromaani.

Uusi!!: Aurinko ja Itse jumalat · Katso lisää »

J1650

J1650 on pienin löydetty musta aukko.

Uusi!!: Aurinko ja J1650 · Katso lisää »

Jaksollinen ilmastonmuutos

Jaksollisia ilmastonmuutoksia tapahtuu eri lämpötila- ja aika-asteikoilla.

Uusi!!: Aurinko ja Jaksollinen ilmastonmuutos · Katso lisää »

Jan Oort

Muistolaatta Franekerissa Jan Oortin syntymäkodin seinässä. Jan Hendrik Oort (28. huhtikuuta 1900 – 5. marraskuuta 1992) oli alankomaalainen tähtitieteilijä, joka lisäsi tietämystämme Linnunradan rakenteesta.

Uusi!!: Aurinko ja Jan Oort · Katso lisää »

Jantar Mantar (Jaipur)

Jantar Mantar on Jaipurin kaupungissa Intiassa sijaitseva maharadža Jai Singh II:n rakennuttama observatorio.

Uusi!!: Aurinko ja Jantar Mantar (Jaipur) · Katso lisää »

Janus

Kaksikasvoinen Janus. Roomalainen veistos. Vatikaanin museo. Janus oli roomalaisen mytologian alkujen, loppujen ja muutoksen sekä ovien ja porttien jumala.

Uusi!!: Aurinko ja Janus · Katso lisää »

Japanin lippu

Japanin lippu. Japanin lipussa on valkoinen kenttä ja keskellä suuri, punainen kiekko, joka edustaa nousevaa aurinkoa.

Uusi!!: Aurinko ja Japanin lippu · Katso lisää »

Jättiläisplaneetta

Aurinkokunnan jättiläisplaneetat ylhäältä alaspäin: Neptunus, Uranus, Saturnus ja Jupiter Jättiläisplaneetta, kaasujättiläinen tai joviaaninen planeetta (Jupiteria muistuttava planeetta) on suuri planeetta, jossa on runsaasti kaasumaisia ainesosia.

Uusi!!: Aurinko ja Jättiläisplaneetta · Katso lisää »

Jättiläistähti

Jättiläistähti on noin 10–100 kertaa Aurinkoa suurempi ja 10–1 000 kertaa kirkkaampi tähti.

Uusi!!: Aurinko ja Jättiläistähti · Katso lisää »

Jean Baptiste Joseph Delambre

Jean Baptiste Joseph Delambre (19. syyskuuta 1749 Amiens, Ranska – 19. elokuuta 1822 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen tähtitieteilijä ja geodeetti, joka laski auringon, suurten planeettojen ja Jupiterin kuiden tähtitieteelliset taulut.

Uusi!!: Aurinko ja Jean Baptiste Joseph Delambre · Katso lisää »

Jens Olsenin maailmankello

Jens Olsenin maailmankello (Verdensur) on Kööpenhaminan raatihuoneelle sijoitettu monitoiminen astronominen kello.

Uusi!!: Aurinko ja Jens Olsenin maailmankello · Katso lisää »

Johannes Trithemius

Johannes Trithemius''Polygraphia (1518)'' – ensimmäinen painettu kryptografiaa käsittelevä kirja. Johannes Trithemius (oik. Johann Heidenberg, 1. helmikuuta 1462 – 13. joulukuuta 1516) oli saksalainen apotti ja okkultisti.

Uusi!!: Aurinko ja Johannes Trithemius · Katso lisää »

Johtajuuden Matrix

Matrix elokuvassa ''The Transformers: The Movie''.Johtajuuden Matrix on kuvitteellinen talismaani Transformers-universumissa.

Uusi!!: Aurinko ja Johtajuuden Matrix · Katso lisää »

Joona Hubahamilainen

Pyhä Joona Hubahamilainen (s. Beth-Asa, Persia, k. 24. joulukuuta 327) oli munkki, marttyyri ja pyhimys.

Uusi!!: Aurinko ja Joona Hubahamilainen · Katso lisää »

Joutsen (tähdistö)

Joutsen (lat. Cygnus, gen. Cygni) on pohjoisen taivaan tähdistö, jonka poikki kulkee Linnunrata.

Uusi!!: Aurinko ja Joutsen (tähdistö) · Katso lisää »

Juhannus

Anders Zorn, ''Juhannustanssit'', 1897. Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuun lopussa kesäpäivänseisauksen tienoilla.

Uusi!!: Aurinko ja Juhannus · Katso lisää »

Jules Janssen

Pierre Jules César Janssen (22. helmikuuta 1824 Pariisi – 23. joulukuuta 1907 Meudon) oli ranskalainen tähtitieteilijä, joka tutki erityisesti Aurinkoa.

Uusi!!: Aurinko ja Jules Janssen · Katso lisää »

Jumalatar

Ceres-jumalattaren patsas. Jumalatar on naispuolinen jumalolento.

Uusi!!: Aurinko ja Jumalatar · Katso lisää »

Junkkari (jumala)

Junkkari on jumala, joka mainitaan lappalaisten palvomaksi Christfried Gananderin Mythologia Fennicassa ja suomalaisten pakanajumalana Pehr Adrian Gaddin väitöskirjassa Ylä-Satakunnan oloista.

Uusi!!: Aurinko ja Junkkari (jumala) · Katso lisää »

Jupiter

Jupiter (symboli: ♃) on Aurinkokunnan viides planeetta Auringosta päin lukien.

Uusi!!: Aurinko ja Jupiter · Katso lisää »

K-tyypin pääsarjan tähti

Epsilon Eridani on KV-luokan tähti eli "oranssi kääpiö", jollaiset ovat Aurinkoa hieman viileämpiä ja pienempiä. K-tyypin pääsarjan tähti, joskus oranssi kääpiö/K-kääpiö on tähtitieteessä Aurinkoa kevyempi oranssi pääsarjan tähti.

Uusi!!: Aurinko ja K-tyypin pääsarjan tähti · Katso lisää »

Kaamos

Varhainen iltapäivä kaamoksen aikaan Norjan Tromssassa. Kaamos eli polaariyö on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle.

Uusi!!: Aurinko ja Kaamos · Katso lisää »

Kaarle Krohn

Kaarle Leopold Krohn (10. toukokuuta 1863 Helsinki – 19. heinäkuuta 1933 Sammatti) oli suomalainen kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori.

Uusi!!: Aurinko ja Kaarle Krohn · Katso lisää »

Kaasukehän pako

Kaasukehän pako on prosessi, jossa tähteä kiertävä kappale menettää kaasukehässään olevia partikkeleita.

Uusi!!: Aurinko ja Kaasukehän pako · Katso lisää »

Kalat (tähdistö)

Kalat (latinaksi Pisces, genetiivi Piscium) on heikkotähtinen laaja tähdistö Pegasuksen edustalla, jonka muodossa on nähty kala tai kaksi jo tuhansia vuosia sitten.

Uusi!!: Aurinko ja Kalat (tähdistö) · Katso lisää »

Kalenteri

Asteekkikalenteri. Kalenteri on menetelmä, jonka avulla jokaiselle päivälle voidaan määritellä päiväys.

Uusi!!: Aurinko ja Kalenteri · Katso lisää »

Kalenteririitti

Kalenteririiteiksi eli vuodenaikaisriiteiksi eli kalendaaririiteiksi kutsutaan sellaisia toistuvia riittejä, jotka liittyvät tiettyyn vuodenaikaan tai elinkeinokauteen.

Uusi!!: Aurinko ja Kalenteririitti · Katso lisää »

Kaljuuden ylistys

Kaljuuden ylistys on Synesios Kyreneläisen kirjoittama retorinen essee, joka on nimensä mukaisesti ylistys kaljuudelle.

Uusi!!: Aurinko ja Kaljuuden ylistys · Katso lisää »

Kami

Itchō Hanabusa, ''Putoava ukkosenjumala'', Edo-kausi. Kamien esittäminen kuvallisesti alkoi vasta buddhalaisen vaikutuksen myötä. Kami tarkoittaa šintolaisuudessa pyhää tai kunnioitettua ilmiötä.

Uusi!!: Aurinko ja Kami · Katso lisää »

Kannuksenpyörä

Suomessa koristeena käytetty kannuksenpyörä. Geometrisesti säännöllinen oktagrammi. Kannuksenpyörä eli pykäläristi on kahdeksansakarainen tähti- ja ristikuvio.

Uusi!!: Aurinko ja Kannuksenpyörä · Katso lisää »

Kantaurali

Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.

Uusi!!: Aurinko ja Kantaurali · Katso lisää »

Kapteynin tähti

Kapteynin tähti on punainen alikääpiötähti eteläisellä taivaalla, Maalarin tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Kapteynin tähti · Katso lisää »

Kardašovin asteikko

Kardašovin asteikko (usein myös Kardashevin asteikko) on venäläisen astronomin Nikolai Kardašovin (1932–2019) ehdottama menetelmä sen arviointiin, kuinka teknisesti kehittynyt sivilisaatio on (julkaistu 1964).

Uusi!!: Aurinko ja Kardašovin asteikko · Katso lisää »

Karkaussekunti

UTC-ajan ero UT1-ajasta vuodesta 1985 lähtien. Pystysuorat viivat ovat karkaussekuntien aiheuttamia. Karkaussekunti (joskus myös hyppysekunti) on koordinoituun yleisaikaan (UTC) ajoittain tehtävä yhden sekunnin suuruinen korjaus, jonka tarkoitus on pitää atomikelloilla mitattu UTC-aika lähellä maapallon pyörimisestä mitattua UT1-aikaa.

Uusi!!: Aurinko ja Karkaussekunti · Katso lisää »

Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa

Gregoriaanisen kalenterin ja todellisen vuodenajan suhde esitettynä kesäpäivänseisauksen ajankohdan sijoittumisena 1800–2200-luvuilla Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa on 366-päiväinen karkausvuosi, jonka helmikuuhun on lisätty 29. päivä eli karkauspäivä, kun normaalisti helmikuussa on 28 ja vuodessa 365 päivää.

Uusi!!: Aurinko ja Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa · Katso lisää »

Karlstad

Karlstad (äännetään) on taajama Keski-Ruotsin Värmlannissa Vänernin pohjoisrannalla.

Uusi!!: Aurinko ja Karlstad · Katso lisää »

Kassiopeia (tähdistö)

Tähden HR 8832 sijainti (ympyröity) M103 valokuvassa. Kassiopeia (latinaksi Cassiopeia, genetiivi Cassiopeiae) on pohjoinen tähdistö.

Uusi!!: Aurinko ja Kassiopeia (tähdistö) · Katso lisää »

Kasvihuoneilmiö

Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen lämpöä vangitsevaan vaikutukseen. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät.

Uusi!!: Aurinko ja Kasvihuoneilmiö · Katso lisää »

Kasvinsyöjä

Vuohi käyttää ravinnokseen kasveja. Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista.

Uusi!!: Aurinko ja Kasvinsyöjä · Katso lisää »

Kaukaisen Maan laulut

Kaukaisen Maan laulut on Arthur C. Clarken tieteisromaani, joka julkaistiin vuonna 1986.

Uusi!!: Aurinko ja Kaukaisen Maan laulut · Katso lisää »

Kaukasiantörmäkukka

Kaukasiantörmäkukka (Scabiosa caucasica) on Kaukasukselta peräisin oleva kasvi.

Uusi!!: Aurinko ja Kaukasiantörmäkukka · Katso lisää »

Kaukoputki

Kaukoputki on optinen laite, jonka tarkoitus on tuottaa silmälle lähikuva kauempana olevasta kohteesta.

Uusi!!: Aurinko ja Kaukoputki · Katso lisää »

Kaupunkiekologia

Kaupunkiekologia on ekologian osa-alue, joka tutkii kaupunkien luonnon eli kaupunkiekosysteemin erityispiirteitä.

Uusi!!: Aurinko ja Kaupunkiekologia · Katso lisää »

Kauriin kääntöpiiri

Kauriin kääntöpiiri Kauriin kääntöpiiri on leveyspiiri 23° 26′ 21,48″ astetta eteläistä leveyttä, eli sijaitsee maan akselin kaltevuuskulman etäisyydellä päiväntasaajasta.

Uusi!!: Aurinko ja Kauriin kääntöpiiri · Katso lisää »

Kazakstanin lippu

Kazakstanin lippu. Kazakstanin lippu on Kazakstanin tunnus vaakunan ja kansallislaulun ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Kazakstanin lippu · Katso lisää »

Kääntöpiiri

Punaisella sävytetun alueen rajaavat pohjoisessa kravun ja etelässä kauriin kääntöpiiri. Vain tällä alueella Aurinko voi koskaan paistaa suoraan ylhäältä. Kääntöpiirit ovat kaksi leveyspiiriä noin 23,5 astetta pohjoista ja eteläistä leveyttä.

Uusi!!: Aurinko ja Kääntöpiiri · Katso lisää »

Kääpiöplaneetta

transneptuniset kappaleet. Alareunassa näkyy kokovertailun vuoksi maapalloa. Kääpiöplaneetta on Aurinkoa kiertävä kappale, joka on riittävän suuri, että sen oma painovoima riittää muokkaamaan kappaleen suunnilleen pallonmuotoiseksi.

Uusi!!: Aurinko ja Kääpiöplaneetta · Katso lisää »

Käärmeenkantaja

Käärmeenkantaja (genetiivi Ophiuchi) on suurehko, mutta vaikeasti hahmotettava tähdistö Herkuleksen alla.

Uusi!!: Aurinko ja Käärmeenkantaja · Katso lisää »

Kärrynpyörägalaksi

Kärrynpyörägalaksi (tunnetaan myös nimellä ESO 350-40) on linssimäinen galaksi ja rengasgalaksi Kuvanveistäjän tähdistössä noin 500 miljoonan valovuoden päässä Maastahttp://www2.hs.fi/kronot/hubble2002/07.html.

Uusi!!: Aurinko ja Kärrynpyörägalaksi · Katso lisää »

Kefeidi

Delta Cephein valokäyrä. Kefeidi on tietyn tyyppinen keltainen jättiläistähti, joka sykkii.

Uusi!!: Aurinko ja Kefeidi · Katso lisää »

Kehä (optinen ilmiö)

Kehä Kuun ympärillä Kehä on valonlähteen (tavallisimmin Auringon tai Kuun) ympärillä havaittava värillisistä ja sisäkkäisistä kehistä koostuva ilmakehän optinen ilmiö.

Uusi!!: Aurinko ja Kehä (optinen ilmiö) · Katso lisää »

Kehittyneet glykaation lopputuotteet

Kehittynyt glykaation lopputuote (eng. advanced glycation end-product, AGE) on yleisnimitys suurelle joukolle erilaisia proteiineja tai rasvoja, jotka ovat glykatoituneet ei-entsymaattisesti altistuttuaan joillekin sokereille, eli liittyneet näihin sokereihin.

Uusi!!: Aurinko ja Kehittyneet glykaation lopputuotteet · Katso lisää »

Keinotekoinen fotosynteesi

Keinotekoinen fotosynteesi tarkoittaa fotosynteesiä jäljittelevää teollista prosessia, jossa auringon energialla syntetisoidaan kemiallisia aineita tai luodaan sähkövirtaa.

Uusi!!: Aurinko ja Keinotekoinen fotosynteesi · Katso lisää »

Kello

Valmet-seinäkello, jossa on viisarinäyttö. Kello on ajan mittaamiseen ja näyttämiseen tarkoitettu laite.

Uusi!!: Aurinko ja Kello · Katso lisää »

Keltainen kääpiö

Aurinko, tyypillinen esimerkki keltaisesta kääpiöstä. Keltainen kääpiö on tähtitieteessä tähti, jonka massa on noin 0,7–1,4 Auringon massaa ja kirkkaus suunnilleen Auringon luokkaa tai hieman kirkkaampi ja himmeämpi.

Uusi!!: Aurinko ja Keltainen kääpiö · Katso lisää »

Kenneth Arnold

Arnoldin ilmavoimien tiedustelulle tapauksesta 12.7.1947 kirjoittama kirje ja piirros. Arnoldin ufohavainnon rekonstruktio. Kenneth Arnold (14. maaliskuuta 1915 Sebaka, Minnesota – 16. tammikuuta 1984 Bellevue, Washington) oli yhdysvaltalainen liikemies ja lentäjä, joka teki vuoden 1947 ufoaallon ensimmäisen ufohavainnon.

Uusi!!: Aurinko ja Kenneth Arnold · Katso lisää »

Kentauri

Kentauri (latinaksi Centaurus, genetiivi Centauri) on kirkas ja laaja eteläisen taivaan tähdistö.

Uusi!!: Aurinko ja Kentauri · Katso lisää »

Kentauri (pikkuplaneetta)

Kentaurien kokoja ja inklinaatioita. Kentaurit ovat jäisiä pikkuplaneettoja, jotka kiertävät Aurinkoa Jupiterin ja Neptunuksen välillä ja niiden periheli on Jupiterin radan takana.

Uusi!!: Aurinko ja Kentauri (pikkuplaneetta) · Katso lisää »

Kepler (avaruusteleskooppi)

Kepler on NASAn avaruusteleskooppi, joka oli tarkoitettu muita tähtiä kiertävien planeettojen etsintään.

Uusi!!: Aurinko ja Kepler (avaruusteleskooppi) · Katso lisää »

Kepler-11

Kepler-11 on G-tyypin pääsarjan tähti, joka sijaitsee Joutsenen tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Kepler-11 · Katso lisää »

Kepler-16b

Kepler-16b on eksoplaneetta, joka on noin Saturnuksen kokoinen, ja kiertää kaksoistähti Kepler-16:ta noin 200 valovuoden päässä Maasta.

Uusi!!: Aurinko ja Kepler-16b · Katso lisää »

Kepler-37

Kepler-37 on G-tyypin pääsarjan tähti, joka sijaitsee Lyyran tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Kepler-37 · Katso lisää »

Kepler-4

Kepler-4 on G-tyypin pääsarjan tähti, joka sijaitsee noin 1 800 valovuoden päässä Maasta, Lohikäärmeen tähdistön suunnalla.

Uusi!!: Aurinko ja Kepler-4 · Katso lisää »

Kepler-438b

Kepler-438b (tunnetaan myös Kepler Object of Interest -nimellään KOI-3284.01) on varmistettu eksoplaneetta, joka kiertää Kepler-438-nimistä punaista kääpiötähteä noin 470 valovuoden (145 pc) päässä Maasta, Lyyran tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Kepler-438b · Katso lisää »

Kepler-442b

Kepler-442b Maahan verrattuna Kepler-442b (KOI-4742.01) on hieman Maata isompi eksoplaneetta, joka kiertää noin 1100 valovuoden päässä olevaa K-tyypin oranssia keskustähteään nimeltä Kepler-442.

Uusi!!: Aurinko ja Kepler-442b · Katso lisää »

Kepler-452b

Kepler-452b on Kepler-452-tähteä kiertävä eksoplaneetta Joutsenen tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Kepler-452b · Katso lisää »

Kepler-90

Kepler-90 on pääsarjan tähti, joka sijaitsee noin 2 500 valovuoden päässä Maasta, Lohikäärmeen tähdistön suunnalla.

Uusi!!: Aurinko ja Kepler-90 · Katso lisää »

Kertymäkiekko

novapurkausta. Taiteilijan näkemys. Kertymäkiekko on tähteä ympäröivä kaasukiekko.

Uusi!!: Aurinko ja Kertymäkiekko · Katso lisää »

Kesä

Kesäinen näkymä Puolassa. Kesäinen järvimaisema Säkylässä kesäkuussa 2010. Kesä eli suvi on vuodenaika kevään ja syksyn välissä.

Uusi!!: Aurinko ja Kesä · Katso lisää »

Kesäaika

Kesäaika ei ole koskaan ollut käytössä. '''Keväällä''' kelloa siirretään tunti '''eteenpäin'''. '''Syksyllä''' kelloa siirretään tunti '''taaksepäin'''. Kesäaika on laajalti käytetty järjestelmä virallisen paikallisen ajan siirtämiseksi eteenpäin, yleensä yhden tunnin verran, kevät- ja kesäkuukausiksi.

Uusi!!: Aurinko ja Kesäaika · Katso lisää »

Kesäkullero

Kesäkullero (Trollius chinensis) on kiinalainen kullerolaji, joka kukkii keskikesällä.

Uusi!!: Aurinko ja Kesäkullero · Katso lisää »

Kesäpäivänseisaus

Kaavakuva maapallosta pohjoisen kesäpäivänseisauksen aikaan. Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä.

Uusi!!: Aurinko ja Kesäpäivänseisaus · Katso lisää »

Kesätön vuosi 1816

Vuoden 1816 kesän lämpötilojen vertailu vuosien 1971–2000 ilmastoon Euroopan alueella Kesätön vuosi 1816 koettiin Länsi-Euroopassa, Koillis-Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuonna 1816.

Uusi!!: Aurinko ja Kesätön vuosi 1816 · Katso lisää »

Keskileveysasteet

Keskileveysasteet eli keskileveydet tarkoittavat napapiirin ja kääntöpiirin välistä vyöhykettä eli Maapallon pohjoisia ja eteläisiä leveyspiirejä 23°26'22" - 66°33'39".

Uusi!!: Aurinko ja Keskileveysasteet · Katso lisää »

Keskiliike

Keskiliike (n) on tähtitieteessä käytetty suure.

Uusi!!: Aurinko ja Keskiliike · Katso lisää »

Keskiliikeresonanssi

Keskiliikeresonanssi (joskus myös kiertoaikaresonanssi, engl. mean motion resonance, MMR) on tilanne, jossa kahden samaa keskustähteä (esimerkiksi Aurinkoa) kiertävän taivaankappaleen (planeetan tai asteroidin) kiertoajat ovat toistensa kokonaisia monikertoja.

Uusi!!: Aurinko ja Keskiliikeresonanssi · Katso lisää »

Keskiyö

Kello on 24.00, eli vuorokausi vaihtuu. Keskiyö on ihmisten ajanmittauksen kannalta se hetki yöllä, jolloin vuorokausi vaihtuu.

Uusi!!: Aurinko ja Keskiyö · Katso lisää »

Keskiyön aurinko

Nordkapissa Norjassa. Grönlannissa Keskiyön aurinko (myös yötön yö tai polaaripäivä) on luonnonilmiö, jossa aurinko ei laske horisontin alapuolelle vuorokauden aikana.

Uusi!!: Aurinko ja Keskiyön aurinko · Katso lisää »

Keskustuli

Keskustuli oli muinaiskreikkalaisen pythagoralaisen filosofi Filolaoksen 400 eaa.

Uusi!!: Aurinko ja Keskustuli · Katso lisää »

Kevätpäiväntasaus

Kevätpäiväntasaus Kevätpäiväntasaus eli kevättasaus on se hetki, jolloin Auringon keskipiste siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle tähtitaivaalle, eli ylittää taivaanekvaattorin etelästä pohjoiseen.

Uusi!!: Aurinko ja Kevätpäiväntasaus · Katso lisää »

Kevättasauspiste

Kevättasauspisteen liike vuodesta –4000 vuoteen 2000. Kevättasauspiste eli Aries-piste on se suunta tähtitaivaalla, jossa Aurinko näkyy kevätpäiväntasauksen hetkellä.

Uusi!!: Aurinko ja Kevättasauspiste · Katso lisää »

Kiekkomaailma

Kiekkomaailma on kirjailija Terry Pratchettin luoma fantasiamaailma, johon hänen kirjansa sijoittuvat.

Uusi!!: Aurinko ja Kiekkomaailma · Katso lisää »

Kierteisgalaksi

NGC 1232 on Sb-luokan suurikokoinen kierteisgalaksi. Kierteisgalaksi eli spiraaligalaksi on eräs Hubblen luokittelun mukainen galaksityyppi, jonka silmiinpistävin ominaisuus on kierteinen rakenne.

Uusi!!: Aurinko ja Kierteisgalaksi · Katso lisää »

Kiertoaika

Kiertoaika on tähtitieteessä aika, joka kuluu kappaleen kiertämiseen suuremman kappaleen ympäri.

Uusi!!: Aurinko ja Kiertoaika · Katso lisää »

Kiinan tasavallan lippu

Kiinan tasavallan lippu eli yleisesti Taiwanina tunnetun valtion lippu oli käytössä ensi kerran Manner-Kiinassa 1917 Guomindang-puolueen nimissä ja myöhemmin vuonna 1928 siitä tehtiin Kiinan tasavallan virallinen lippu.

Uusi!!: Aurinko ja Kiinan tasavallan lippu · Katso lisää »

Kiinan tasavallan vaakuna

Kiinan tasavallan vaakuna Kiinan tasavallan vaakuna on Kiinan tasavallan tunnus lipun ja kansallislaulun ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Kiinan tasavallan vaakuna · Katso lisää »

Kirgisian lippu

Kirgisian lippu. Kirgisian lippu on Kirgisian tunnus vaakunan ja kansallislaulun ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Kirgisian lippu · Katso lisää »

Kirjoituksen historia

Kirjoituksen historia alkaa Mesopotamiasta, jossa kirjoitus kehitettiin noin viisituhatta vuotta sitten.

Uusi!!: Aurinko ja Kirjoituksen historia · Katso lisää »

Kirjoitus

Thomas Eakins, ''The Writing Master'', 1882. Kirjoitus on kielen saattamista luettavaan muotoon jollekin kestävälle alustalle piirretyillä tai muuten tuotetuilla merkeillä, joilla on sovittu yhteys kieleen.

Uusi!!: Aurinko ja Kirjoitus · Katso lisää »

Kiviplaneettojen synty

AU:n etäisyydellä, veden jäätymisrajan sisäpuolella alkuaurinkosumun oloissa. Kiviplaneettojen synty: Kiviplaneettoja (terrestrisiä planeettoja, maankaltaisia planeettoja) ovat Aurinkokunnan sisäosien planeetat Merkurius, Venus, Maa ja Mars.

Uusi!!: Aurinko ja Kiviplaneettojen synty · Katso lisää »

Klaudios Ptolemaios

Keskiaikaisen taiteilijan näkemys Klaudios Ptolemaioksesta. Klaudios Ptolemaios (n. 85 – n. 165) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi.

Uusi!!: Aurinko ja Klaudios Ptolemaios · Katso lisää »

Kleanthes

Kleanthes (n. 301–232/252 eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Aurinko ja Kleanthes · Katso lisää »

Kohina

Kohina tarkoittaa tietoliikenteessä ja akustiikassa hyötysignaaliin kuulumatonta satunnaissignaalia.

Uusi!!: Aurinko ja Kohina · Katso lisää »

Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria

Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria ovat ryhmä Kiinan muinaisia mytologisia hallitsijoita ja jumaluuksia, joiden kerrotaan hallinneen noin 2852–2070 eaa.

Uusi!!: Aurinko ja Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria · Katso lisää »

Kolmen kappaleen probleema

Kolmen kappaleen probleemasta voidaan fysiikassa puhua kahdessa eri merkityksessä.

Uusi!!: Aurinko ja Kolmen kappaleen probleema · Katso lisää »

Kolmetoista Primea

Kolmetoista Primea (tai 13 alkuperäistä transformeria) ovat fiktiivisiä hahmoja Transformers-universumissa.

Uusi!!: Aurinko ja Kolmetoista Primea · Katso lisää »

Kolmion galaksi

Kolmion galaksi (M33, NGC 598) on kierteisgalaksi, ja se kuuluu pieneen galaksiryhmään nimeltä paikallinen ryhmä.

Uusi!!: Aurinko ja Kolmion galaksi · Katso lisää »

Koma

Koma on pyrstötähden eli komeetan ympärillä oleva ohut kaasuhuntu, joka muodostuu ytimen irtautuneesta aineksesta.

Uusi!!: Aurinko ja Koma · Katso lisää »

Komeetta

Hale-Boppin komeetta. Komeetta eli pyrstötähti on pienehkö aurinkokunnan kappale, joka muistuttaa asteroidia, mutta koostuu pääasiassa jäästä, ja jonka ympärillä on Auringon säteilyn irrottaman kaasun ja pölyn muodostama koma.

Uusi!!: Aurinko ja Komeetta · Katso lisää »

Konjunktio (tähtitiede)

Merkuriuksen, Venuksen ja Kuun konjunktio (Paranalin observatorio, Chile) 8. maaliskuuta 2008. Konjunktio on tähtitieteellinen tapahtuma, jossa kaksi tai useampi planeettaa asettuvat Maasta katsottuna samalle linjalle.

Uusi!!: Aurinko ja Konjunktio (tähtitiede) · Katso lisää »

Konvektio

Ilman konvektio yksinkertaisen keittimen läpileikkauksessa Konvektio (tai kuljettuminen) on lämmön siirtoa kaasussa tai nesteessä lämmön aiheuttamien virtausten mukana.

Uusi!!: Aurinko ja Konvektio · Katso lisää »

Korona (Aurinko)

Auringonpimennyksen aikana korona erottuu selkeästi. Korona on Auringon ulompi kaasukehä ja kaasukehän hajaantumisvyöhyke.

Uusi!!: Aurinko ja Korona (Aurinko) · Katso lisää »

Koronagrafi

Koronagrafikuva Auringosta Koronagrafi on laite, jolla peitetään Auringon tai tähden säteily esimerkiksi tummalla metallilevyllä.

Uusi!!: Aurinko ja Koronagrafi · Katso lisää »

Koronas

Koronas on Venäjän avaruusjärjestön Aurinkoa tutkiva satelliittimissio, jonka puitteissa avaruuteen on vuosina 1994-2009 lukaistu kolme tutkimussatelliittia.

Uusi!!: Aurinko ja Koronas · Katso lisää »

Kosminen säteily

Kosminen säteily on yleisnimi Maahan osuville ulkoavaruudesta tuleville suurienergisille hiukkasille, jotka pommittavat maapalloa joka suunnalta.

Uusi!!: Aurinko ja Kosminen säteily · Katso lisää »

Kozain resonanssi

Kozain resonanssi, jota kutsutaan myös joskus Kozain mekanismiksi, on taivaanmekaniikassa esiintyvä prosessi, joka aiheuttaa taivaankappaleen rataan jaksollisen vaihtelun radan eksentrisyyden ja inklinaation välillä.

Uusi!!: Aurinko ja Kozain resonanssi · Katso lisää »

Krakataun tulivuorenpurkaus 1883

Krakataun tulivuorenpurkaus 1883 alkoi toukokuussa 1883 ja huipentui Krakataun saaren tuhoutumiseen saman vuoden elokuussa.

Uusi!!: Aurinko ja Krakataun tulivuorenpurkaus 1883 · Katso lisää »

Krapu

Krapu (latinaksi Cancer, genetiivi Cancri) on himmeä tähdistö eläinradalla Leijonan ja Kaksosten välissä.

Uusi!!: Aurinko ja Krapu · Katso lisää »

Kravun kääntöpiiri

Kravun kääntöpiiri on leveyspiiri noin 23,4 astetta pohjoista leveyttä eli sijaitsee maan akselin kaltevuuskulman etäisyydellä päiväntasaajasta.

Uusi!!: Aurinko ja Kravun kääntöpiiri · Katso lisää »

Kreikkalaiset

Kreikkalaiset (Helleenit) ovat kansa ja etninen ryhmä, joka asuu Kreikassa, Kyproksella ja siirtolaisina ympäri maailmaa.

Uusi!!: Aurinko ja Kreikkalaiset · Katso lisää »

Kreutzin ryhmä

Kreutzin ryhmä 1.

Uusi!!: Aurinko ja Kreutzin ryhmä · Katso lisää »

Kromosfääri

Kromosfääri näkyy Auringon ympärillä värillisenä kehänä pimennyksen aikana. Kromosfääri eli värikehä on Auringon ympärillä sijaitseva kaasukehä.

Uusi!!: Aurinko ja Kromosfääri · Katso lisää »

Ksenofanes

Ksenofanes. Kuparipiirros 1600-luvulta. Ksenofanes (570 – 480 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, runoilija sekä yhteiskunta- ja uskontokriitikko.

Uusi!!: Aurinko ja Ksenofanes · Katso lisää »

Kulmaläpimitta

Kulmaläpimitta kertoo kuinka suurena jokin esine tai kohde havaitsijalle näkyy eli näennäisen koon.

Uusi!!: Aurinko ja Kulmaläpimitta · Katso lisää »

Kultahelokki

Kultahelokki (Oenothera tetragona) on Pohjois-Amerikasta peräisin oleva puolen metrin korkuinen kasvi.

Uusi!!: Aurinko ja Kultahelokki · Katso lisää »

Kultakärsämö

Kultakärsämö eli angervokärsämö (Achillea filipendulina) on kukanväriltään kullankeltainen asterikasvi, joka kukkii keskikesän aikoihin.

Uusi!!: Aurinko ja Kultakärsämö · Katso lisää »

Kumpupilvi

Kauniin ilman kumpupilviä (''Cumulus humilis'') Keskikorkeita kumpupilviä, (''Cumulus mediocris'') Nämäkin ovat vielä kauniin ilman kumpupilviä, vaikka kasvaneita. Pilvien edelleen kasvu voi tietää sadetta ja ukkosta. Korkeita kumpupilviä, ''Cumulus congestus'', jotka ennakoivat useimmiten huonoa säätä, kesällä ukkosta ja kuurosadetta. Kumpupilvi (Cumulus, Cu) on kumpumainen alapilvi.

Uusi!!: Aurinko ja Kumpupilvi · Katso lisää »

Kuu

Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.

Uusi!!: Aurinko ja Kuu · Katso lisää »

Kuu-aurinkokalenteri

Kuu-aurinkokalenteri (lunisolaarinen kalenteri) on kalenteri, joka perustuu sekä Auringon että Kuun liikkeisiin.

Uusi!!: Aurinko ja Kuu-aurinkokalenteri · Katso lisää »

Kuuilluusio

Kuuilluusio on optinen harha, joka saa Kuun näyttämään suuremmalta sen ollessa lähellä horisonttia kuin sen ollessa korkealla taivaalla.

Uusi!!: Aurinko ja Kuuilluusio · Katso lisää »

Kuuma jupiter

Kuuma jupiter on Jupiteria muistuttava, mutta tavallisesti useita kertoja Jupiteria massiivisempi kaasupitoinen eksoplaneetta, jonka kiertorata on hyvin lähellä planeettakunnan keskustähteä.

Uusi!!: Aurinko ja Kuuma jupiter · Katso lisää »

Kuuma kupla

N70 Kuuma kupla on Linnunradassa oleva kuuman kaasun alue, jollaisia on galaksimme kiekossa kylmemmän tähtienvälisen kaasun sisässä.

Uusi!!: Aurinko ja Kuuma kupla · Katso lisää »

Kuun Maahan näkymätön puoli

Kuun Maahan näkymätön puoli. Keskushuipullinen Daedaulus-kraatteri on miltei Kuun kääntöpuolen keskellä. Sen läpimitta on 93 km. Kraatterin koordinaatit ovat 5,9° S, 179,4° E. Kuun Maahan näkymätön puoli tai etäpuoli jää aina Maasta katsoen näkymättömiin, sillä Kuu kääntää aina saman puolen kohti Maata sen vuoksi, että vuorovesivoimat ovat lukinneet sen pyörimään kiertoaikansa tahdissa.

Uusi!!: Aurinko ja Kuun Maahan näkymätön puoli · Katso lisää »

Kuun sirppi

Kuun sirppi. Valokuva: Bresson Thomas. Kuun sirppi patsaassa. Turkin lipussa. Kuun sirppi on kuun vaihe, jolloin vain Kuun kapea reuna näkyy Auringon valaisemana.

Uusi!!: Aurinko ja Kuun sirppi · Katso lisää »

Kuun vaiheet

Kuun vaiheet ovat eri tapoja, joilla Kuu näyttäytyy Maahan.

Uusi!!: Aurinko ja Kuun vaiheet · Katso lisää »

Kuunpimennys

Kuunpimennys 9. marraskuuta 2003. Kuu näyttää pimennyksen aikana usein punaruskealta. Kuunpimennys on tilanne, jolloin Kuu siirtyy Maan varjoon eli Aurinko jää Kuusta katsottuna Maan taakse.

Uusi!!: Aurinko ja Kuunpimennys · Katso lisää »

Kvadrisyklaani

Kvadrisyklaani (C7H8) on polysyklinen sykloalkaaneihin kuuluva hiilivety.

Uusi!!: Aurinko ja Kvadrisyklaani · Katso lisää »

Kvasikuu

Kvasikuu (yleisemmin kvasisatelliitti) on kappale, jonka kiertoaika tähden ympäri on usean kierroksen ajan sama kuin jonkin planeetan, mutta jonka radan epäkeskisyys on erilainen kuin planeetalla.

Uusi!!: Aurinko ja Kvasikuu · Katso lisää »

Kylmyysaavikko

Frans Joosefin maa on kylmyysaavikkoa. Kylmyysaavikko (myös polaariaavikko, napa-aavikko tai arktinen aavikko) on tundran kylmä pohjoisosa, jossa vuotuinen sademäärä on alle 250 millimetriä ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila alle +10 °C.

Uusi!!: Aurinko ja Kylmyysaavikko · Katso lisää »

Lagrangen piste

Lagrangen pisteet L1, L2, L3, L4 ja L5 Kahden kappaleen systeemin Lagrangen pisteet (vihreät pisteet). Keltaisella merkitty suurempi kappale voi olla esimerkiksi Aurinko, sinisellä merkitty pienempi Maa. Lagrangen pisteet ovat avaruudessa olevia kohtia, joissa kahden toisiaan kiertävän massapisteen vetovoimat sekä keskipakoisvoima kumoavat toisensa niin, että kolmas, pieni massa voi pysytellä niissä paikoillaan suhteessa kahteen muuhun kappaleeseen.

Uusi!!: Aurinko ja Lagrangen piste · Katso lisää »

Laivakronometri

Laivakronometri on erikoisvalmisteinen, hyvin tarkkakäyntinen kello, jota käytetään laivoissa astro­nomiseen navigointiin pituusasteen määrittämiseksi merellä.

Uusi!!: Aurinko ja Laivakronometri · Katso lisää »

LAPAN

Lembaga Penerbangan dan Antariksa Nasional eli LAPAN on Indonesian ilmailu- ja avaruushallinto.

Uusi!!: Aurinko ja LAPAN · Katso lisää »

Laukaisuikkuna

Laukaisuikkuna on aikaväli, jonka sisällä avaruusalus on saatava laukaistuksi matkaan, jotta se päätyisi halutulle lentoradalle, joka vie aluksen kohteeseen.

Uusi!!: Aurinko ja Laukaisuikkuna · Katso lisää »

Lämpöenergia

Kuuma metalliesine säteilee näkyvää valoa. Lämpöenergia on periaatteessa se määrä lämpöä, joka tarvittaisiin lämmittämään metalli siihen lämpötilaan, jossa se on, mutta se ei ole yksikäsitteisesti määritelty, sillä on monia keinoja saada kappale tiettyyn lämpötilaan ja niihin saatetaan tarvita eri määrä lämpöä. Toisin kuin sisäenergia, lämpöenergia ei näin ollen ole tilanfunktio. Lämpöenergia eli terminen energia merkitsee termo­dynamiikassa sitä sisäenergiaa, joka systeemiin sisältyy sen vuoksi, että se on tietyssä lämpötilassa.

Uusi!!: Aurinko ja Lämpöenergia · Katso lisää »

Lämpösäteily

Wienin siirtymälain mukaisesti. Vaikka kaavio esittää vain jokseenkin korkeita lämpötiloja, sama laki pätee alhaisissakin lämpötiloissa absoluuttiseen nollapisteeseen saakka. Näkyvän valon aallonpituus on 380 ja 750 nm:n välillä. infrapunakamera toisi sen näkyviin. (Katso termografia). Lämpösäteily on sähkö­magneettista säteilyä, jonka saa aikaan aineessa olevien varattujen hiukkasten lämpöliike.

Uusi!!: Aurinko ja Lämpösäteily · Katso lisää »

Lämpötila

lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.

Uusi!!: Aurinko ja Lämpötila · Katso lisää »

Lämpövyöhyke

Maapallon vuotuinen keskimääräinen lämpötila. Lämpövyöhyke on maapallon alue, jolla vallitsee tietynlainen lämpötila.

Uusi!!: Aurinko ja Lämpövyöhyke · Katso lisää »

Leaellynasaura

Leaellynasaura (nimen merkitys: "Leaellynin lisko") oli pienikokoinen, ornithopodeihin kuulunut kasvinsyöjädinosaurus.

Uusi!!: Aurinko ja Leaellynasaura · Katso lisää »

Leijona (Eläinradan merkki)

Leijonan symboli Leijona. Kuva 1400-luvun länsimaisesta astrologiakirjasta. Leijona eli jalopeura (Leo) on viides Eläinradan merkeiksi kutsutuista sektoreista, joihin eläinrata varsinkin astrologiassa jaetaan.

Uusi!!: Aurinko ja Leijona (Eläinradan merkki) · Katso lisää »

Lemminkäinen

''Lemminkäisen äiti'', Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1897 Lemminkäinen, Lemminki ja Lemmin poika, on suomalaisen kansanperinteen heeros, jota Elias Lönnrotin kokoamassa Kalevalassa kutsutaan myös nimillä Ahti Saarelainen ja Kaukomieli.

Uusi!!: Aurinko ja Lemminkäinen · Katso lisää »

Leo A

Leo A Leo A eli Leo III on epäsäännöllinen galaksi, joka kuuluu Paikalliseen ryhmään.

Uusi!!: Aurinko ja Leo A · Katso lisää »

Leveyspiiri

maailmankartassa ovat leveyspiirejä. Kuvassa päiväntasaajan lisäksi 30° ja 60° leveyspiirit. Leveyspiiri eli paralleelipiiri on maapallon kiertävä päiväntasaajan suuntainen piiri.

Uusi!!: Aurinko ja Leveyspiiri · Katso lisää »

LHS 292

LHS 292 on punainen kääpiö Sekstantin tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja LHS 292 · Katso lisää »

Liberian vaakuna

Liberian vaakuna Liberian vaakuna on Liberian tunnus lipun, kansallislaulun ja moton ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Liberian vaakuna · Katso lisää »

Liitukausi

Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Aurinko ja Liitukausi · Katso lisää »

Litteä Maa

''Imago Mundi'', babylonialainen, vanhin tunnettu maailmankartta 500-luvulta eaa. firmamentin läpi. Litteä Maa on historiallinen näkemys, jonka mukaan Maa ei ole muodoltaan pallo, vaan litteä ja useiden käsitysten mukaan kupolimaisen taivaankannen kattama kappale.

Uusi!!: Aurinko ja Litteä Maa · Katso lisää »

Lohikäärme (tähdistö)

Lohikäärme (latinaksi Draco, genetiivi Draconis) on iso pohjoistaivaan tähdistö Pienen karhun ympärillä.

Uusi!!: Aurinko ja Lohikäärme (tähdistö) · Katso lisää »

Los Angeles ei vastaa

Los Angeles ei vastaa on brittiläisen tieteiskirjailijan Fred Hoylen romaani vuodelta 1966.

Uusi!!: Aurinko ja Los Angeles ei vastaa · Katso lisää »

Lucian päivä

Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi vuosittain hänen kuolinpäivänään 13. joulukuuta.

Uusi!!: Aurinko ja Lucian päivä · Katso lisää »

Luettelo absoluuttisesti kirkkaimmista lähitähdistä

Kirkkaat lähitähdet ovat tässä tähtiä, joiden absoluuttinen kirkkaus on yli +8,5 eli mukaan ei lasketa punaisia kääpiötähtiä.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo absoluuttisesti kirkkaimmista lähitähdistä · Katso lisää »

Luettelo avaruusluotaimilla tutkituista pikkuplaneetoista ja komeetoista

Tämä luettelo käsittää avaruusluotaimilla tutkitut pikkuplaneetat ja komeetat, sekä tietoja näitä kappaleita tutkineista luotaimista.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo avaruusluotaimilla tutkituista pikkuplaneetoista ja komeetoista · Katso lisää »

Luettelo avaruusluotaimista

Avaruusluotain on mikä tahansa Maasta Maan kiertorataa edemmäs avaruuteen laukaistu miehittämätön avaruusalus, jonka on tarkoitus suorittaa mittauksia.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo avaruusluotaimista · Katso lisää »

Luettelo eksoplaneetoista

Tämä artikkeli on luettelo eksoplaneetoista.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo eksoplaneetoista · Katso lisää »

Luettelo Euroopan avaruusjärjestön projekteista

Tämä on luettelo Euroopan avaruusjärjestön projekteista.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo Euroopan avaruusjärjestön projekteista · Katso lisää »

Luettelo Keski-Maan aseista

Luettelo Keski-Maan aseista sisältää tietoa J. R. R. Tolkienin fantasiakirjoissa esiintyvistä fiktiivisistä aseista ja muista taisteluvarusteista.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo Keski-Maan aseista · Katso lisää »

Luettelo kiertoradoista

Tämä on luettelo kiertoradoista keskuskappaleen tai tietyn rataparametrin mukaan lajiteltuna.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo kiertoradoista · Katso lisää »

Luettelo lähimmistä tähdistä

Seuraavassa luettelossa lähimmistä tähdistä on lueteltu lähimmyysjärjestyksessä enintään 5 parsekin eli 16,308 valovuoden etäisyydellä sijaitsevat tähdet.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo lähimmistä tähdistä · Katso lisää »

Luettelo maailmanlopun päivämääristä

Tämä on luettelo ajankohdista, joihin maailmanloppuun liittyvien tapahtumien on ennustettu sijoittuvan.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo maailmanlopun päivämääristä · Katso lisää »

Luettelo näennäisesti kirkkaimmista tähdistä

Luettelo kirkkaimmista tähdistä sisältää 300 kirkkainta tähteä näennäisen visuaalisen kirkkauden mukaan järjestettynä sekä todellisuudessa kirkkaimpia tähtiä absoluuttisen kirkkauden mukaan järjestettynä.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo näennäisesti kirkkaimmista tähdistä · Katso lisää »

Luettelo okkultistisista symboleista

Tämä on luettelo okkultismiin liittyvistä symboleista.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo okkultistisista symboleista · Katso lisää »

Luettelo raskaimmista tähdistä

Luettelossa raskaimmistä tähdistä on tähtiä, joiden arvioitu massa on 25 Auringon verran tai enemmän.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo raskaimmista tähdistä · Katso lisää »

Luettelo Riikinkukon tähdistön tähdistä

Luettelo Riikinkukon tähtikuvion tähdistä.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo Riikinkukon tähdistön tähdistä · Katso lisää »

Luettelo satelliiteista

Miehittämättömiä avaruusaluksia on 4. lokakuuta 1957 alkaen laukaistu noin 6000 kappaletta.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo satelliiteista · Katso lisää »

Luettelo suomalaisista tähtitaivaan kohteiden nimityksistä

Tämä on luettelo suomalaisista tähtitaivaan kohteiden nimityksistä.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo suomalaisista tähtitaivaan kohteiden nimityksistä · Katso lisää »

Luettelo Suomen avaruustoiminnasta

Phoenix-laskeutujan Marsin kaasunpaineen mittausanturit toteutti Suomen Ilmatieteen laitos. Tämä on luettelo avaruustoiminnan hankkeista, joissa suomalaiseksi katsottava taho on hankkeen vetovastuussa tai osallistunut hankeeseen merkittävällä tavalla.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo Suomen avaruustoiminnasta · Katso lisää »

Luettelo suurimmista tähdistä

Luettelo suurimmista tunnetuista tähdistä halkaisijan mukaan.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo suurimmista tähdistä · Katso lisää »

Luettelo televisiosarjan Winx-klubi hahmoista

Tämä on luettelo Winx-klubi-mediasarjan hahmoista.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo televisiosarjan Winx-klubi hahmoista · Katso lisää »

Luettelo transneptunisista kohteista

Tämä on luettelo transneptunisista kohteista.

Uusi!!: Aurinko ja Luettelo transneptunisista kohteista · Katso lisää »

Luhman 16

Luhman 16 (tunnetaan myös nimellä WISE 1049-5319 tai pidemmin WISE J104915.57-531906), on kahdesta ruskeasta kääpiöstä koostuva kaksoistähti noin 6,6 valovuoden päässä Maasta, Purjeen tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Luhman 16 · Katso lisää »

Luminositeetti

Luminositeetti eli säteilyteho tarkoittaa tähtitieteessä tähden säteilemää energiamäärää aikayksikköä kohti.

Uusi!!: Aurinko ja Luminositeetti · Katso lisää »

Lumipallomaa

Jos sekä meret että maa-alueet olisivat jäässä, voisi lähes koko maapallo olla jään tai lumen peitossa. Lumipallomaan pinta voisi näyttää samalta kuin Antarktiksen pinta. Lumipallomaahypoteesi tai "valkoinen Maa -hypoteesi" (engl. White Earth hypothesis) on ilmastotutkimuksen hypoteesi, jonka mukaan Maan pinta on ollut kokonaan tai lähes kokonaan jäätyneenä jossain vaiheessa historiaansa.

Uusi!!: Aurinko ja Lumipallomaa · Katso lisää »

Lumiraja (aurinkokunnan synty)

Lumiraja on se etäisyys auringosta, jolla vesi tiivistyy jääksi.

Uusi!!: Aurinko ja Lumiraja (aurinkokunnan synty) · Katso lisää »

Luna 1

Luna 1 oli Neuvostoliiton tammikuussa 1959 lähettämä avaruusluotain, joka ensimmäisenä miehittämättömänä avaruuslaitteena ohitti Kuun läheltä.

Uusi!!: Aurinko ja Luna 1 · Katso lisää »

Luode (ilmansuunta)

Aurinko on ''luotu'' mailleen Luode on väli-ilmansuunta, joka on pohjoisen ja lännen välissä ja kompassissa 315 asteen kohdalla.

Uusi!!: Aurinko ja Luode (ilmansuunta) · Katso lisää »

Luolavertaus

Havainnollistus Platonin luolavertauksesta. Luolavertaus on Platonin esittämä allegoria, jonka hän esittää Valtion kirjan VII alussa (514a–520a).

Uusi!!: Aurinko ja Luolavertaus · Katso lisää »

Luonnon kiertokulku

Luonnon kiertokulku on käsite, johon kuuluu biogeokemiallinen kierto ja energian kierto ekosysteemissä.

Uusi!!: Aurinko ja Luonnon kiertokulku · Katso lisää »

Luonto

tulivuorenpurkauksesta peräisin olevaa laavaa. Luonnon ajatellaan usein tarkoittavan ympäristöä, jota ihminen ei ole havaittavasti muokannut. Kuva Monument Valleysta Yhdysvalloista. Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä.

Uusi!!: Aurinko ja Luonto · Katso lisää »

Luytenin tähti

Luytenin tähti on punainen kääpiötähti Pienen koiran tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Luytenin tähti · Katso lisää »

Maa

Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.

Uusi!!: Aurinko ja Maa · Katso lisää »

Maailmankaikkeuden lämpökuolema

Kaavakuva maailmankaikkeuden laajenemisesta Maailmankaikkeuden lämpökuolema on maailmankaikkeuden lopulliseksi kohtaloksi ehdotettu malli, jonka mukaan maailmankaikkeuden laajentuminen tulee johtamaan sen kylmenemiseen sopimattomaksi liikkeelle ja elämälle.

Uusi!!: Aurinko ja Maailmankaikkeuden lämpökuolema · Katso lisää »

Maailmankaikkeus

Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.

Uusi!!: Aurinko ja Maailmankaikkeus · Katso lisää »

Maakeskinen maailmankuva

Ptolemaiolainen maailma. Planeettojen sisäkkäisiä pallonkuoria esittävä kaaviokuva Peter Apianin teoksesta ''Cosmographia'' (Antwerpen 1539) Maakeskinen maailmankuva eli geosentrinen maailmankuva tai ptolemaiolainen maailmankuva tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan Maa on maailmankaikkeuden liikkumaton keskipiste, jota planeetat, tähdet, Aurinko ja Kuu kiertävät.

Uusi!!: Aurinko ja Maakeskinen maailmankuva · Katso lisää »

Maan historia

Maan ajanjaksot. Maan historia alkoi 4,6 miljardia vuotta sitten maapallon syntyessä.

Uusi!!: Aurinko ja Maan historia · Katso lisää »

Maan magneettikenttä

Maan magneettikenttää jäljittelevän tietokoneohjelman tulokset. Tietokonesimulaation mukaan maan magneettikenttä on ytimessä kuin sotkuinen lankakerä, jossa näkyy hieman järjestystä päiväntasaajan suuntaan. Maan magneettikenttä on maapalloa ympäröivä kaksinapainen magneettikenttä, joka ulottuu useita kymmeniä tuhansia kilometrejä avaruuteen magnetosfäärinä.

Uusi!!: Aurinko ja Maan magneettikenttä · Katso lisää »

Maan säteilytasapaino

Maan säteilytasapaino eli Maan säteilytase tai Maan säteilytalous Maantiede lukioita ja aikuisopiskelijoita varten, Tekijät: Toive Aartolahti Hannele Rikkinen, Kalevi Rikkinen Pentti Viitala, 6.

Uusi!!: Aurinko ja Maan säteilytasapaino · Katso lisää »

Maan troijalainen

Maan troijalaiset asteroidit ovat pikkuplaneettoja, jotka kiertävät Aurinkoa Maan radan Lagrangen pisteissä L4 ja L5.

Uusi!!: Aurinko ja Maan troijalainen · Katso lisää »

Maan varjo

Alapuolella oleva tumma alue on maan varjo, yläpuolella oleva punaruskea alue vastarusko. Maan varjolla tarkoitetaan auringonlaskun aikana itäisessä horisontissa ja auringonnousun aikaan läntisessä horisontissa havaittavaa siniharmaata aluetta.

Uusi!!: Aurinko ja Maan varjo · Katso lisää »

Maantiede

Maantiede tutkii Maa-planeetan pintaa ja sen alueellisia ja paikkoihin liittyviä ilmiöitä. Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.

Uusi!!: Aurinko ja Maantiede · Katso lisää »

Maapallon tulevaisuus

punaiseksi jättiläiseksi. Maapallon tulevaisuus riippuu pitkällä aikavälillä useasta tekijästä, jotka voidaan jakaa muun muassa ihmisen aiheuttamiin ja ihmisen toiminnasta riippumattomiin tekijöihin.

Uusi!!: Aurinko ja Maapallon tulevaisuus · Katso lisää »

Maasäteily

Maasäteily eli maansäteily tarkoittaa oletettua energiakenttää, johon niin sanotun taikavarvun väitetään reagoivan.

Uusi!!: Aurinko ja Maasäteily · Katso lisää »

Magellan (luotain)

Magellan laukaistiin avaruussukkula Atlantiksesta IUS-rakettivaiheella 4.

Uusi!!: Aurinko ja Magellan (luotain) · Katso lisää »

Magneetti

Magneettiset voimaviivat tankomagneetin ympärillä. Kuva on muodostettu ripottelemalla rautajauhetta magneetin päällä olevalle paperille. Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän.

Uusi!!: Aurinko ja Magneetti · Katso lisää »

Magneettinen purje

Magneettista purjetta on ehdotettu käytettäväksi avaruusalusten työntövoimana.

Uusi!!: Aurinko ja Magneettinen purje · Katso lisää »

Magnetar

Magnetar on neutronitähti, jolla on huomattavasti tavallista voimakkaampi magneettikenttä.

Uusi!!: Aurinko ja Magnetar · Katso lisää »

Magnitudi (tähtitiede)

Magnitudi eli suuruusluokka on tähtitieteessä käytetty laaduton suure, jolla ilmaistaan tähden tai muun taivaankappaleen kirkkaus.

Uusi!!: Aurinko ja Magnitudi (tähtitiede) · Katso lisää »

Maiar

Maiar (yksikkö maia) ovat yliluonnollisia henkiolentoja J. R. R. Tolkienin keksimässä fantasiamaailmassa.

Uusi!!: Aurinko ja Maiar · Katso lisää »

Malawin vaakuna

Malawin vaakuna Malawin vaakuna on Malawin tunnus lipun, kansallislaulun ja moton ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Malawin vaakuna · Katso lisää »

Malediivien historia

Malediivien ensimmäisten asukkaiden uskotaan olevan kotoisin Sri Lankalta.

Uusi!!: Aurinko ja Malediivien historia · Katso lisää »

Malin vaakuna

pienoiskuva Malin vaakuna on Malin tunnus lipun, moton ja kansallislaulun ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Malin vaakuna · Katso lisää »

Manhattan-projekti

Manhattan-projektin johtajat kenraali Leslie Groves ja fyysikko Robert Oppenheimer Manhattan-projekti (Manhattan Project) oli Yhdysvaltain käynnistämä toisen maailmansodan aikainen ohjelma, jonka tavoitteena oli kehittää ydinase.

Uusi!!: Aurinko ja Manhattan-projekti · Katso lisää »

Marcel Minnaert

Marcel Gilles Jozef Minnaert (1893–1970) oli hollantilainen tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aurinko ja Marcel Minnaert · Katso lisää »

Marduk (mytologia)

Marduk Marduk (sumeriksi dAMAR.UTU) oli Babylonin kaupunginjumala, joka syrjäytti Enlilin toisen vuosituhannen aikana eaa.

Uusi!!: Aurinko ja Marduk (mytologia) · Katso lisää »

Mariner 2

Mariner 2 oli ensimmäinen tehtävässään onnistunut NASAn Mariner-planeettaluotain.

Uusi!!: Aurinko ja Mariner 2 · Katso lisää »

Mariner 3

Mariner 3 ja 4 olivat identtisiä luotaimia joiden tehtävänä oli suorittaa Marsin ohilento.

Uusi!!: Aurinko ja Mariner 3 · Katso lisää »

Mariner 4

Mariner 4 oli Mariner-ohjelman neljäs miehittämätön avaruusluotain, joka teki ensimmäisen onnistuneen Marsin ohilennon ja lähetti Maahan ensimmäiset kuvat planeetan pinnasta.

Uusi!!: Aurinko ja Mariner 4 · Katso lisää »

Mariner 5

Mariner 5 avaruusluotain oli Mariner 4:n varakappale, joka laukaistiin kohti Venusta 14.

Uusi!!: Aurinko ja Mariner 5 · Katso lisää »

Mariner 6 ja 7

Mariner 6 ja 7 olivat amerikkalaisia avaruusluotaimia, jotka laukaistiin kevättalvella 1969 kohti Marsia.

Uusi!!: Aurinko ja Mariner 6 ja 7 · Katso lisää »

Mars

Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.

Uusi!!: Aurinko ja Mars · Katso lisää »

Mars Pathfinder

Mars Pathfinderin Sojourner suorittaa mittauksia Yogi-kivestä. Mars Pathfinder on 1990-luvulla ainoana avaruusluotaimena onnistunut laskeutumaan Marsiin.

Uusi!!: Aurinko ja Mars Pathfinder · Katso lisää »

Mars Reconnaissance Orbiter

MRO suorittaa ilmajarrutusta, taiteilijan näkemys. MRO laukaistiin Atlas V -kantoraketilla 12. elokuuta 2005. Mars Reconnaissance Orbiter (MRO) on NASAn kiertolaistyyppinen Mars-luotain.

Uusi!!: Aurinko ja Mars Reconnaissance Orbiter · Katso lisää »

Marsin troijalainen

Marsin troijalaiset asteroidit ovat pikkuplaneettoja, jotka kiertävät Aurinkoa Marsin radan Lagrangen pisteissä L4 ja L5.

Uusi!!: Aurinko ja Marsin troijalainen · Katso lisää »

Marvel-universumin demonit

Demonit Marvel-universumissa perustuvat mytologioissakin esiintyviin demoneihin.

Uusi!!: Aurinko ja Marvel-universumin demonit · Katso lisää »

Marvel-universumin jumalat

Thanoksen uhatessa maailmankaikkeutta (suomennos Lauri "Mail-Man" Narinen). Jumalat Marvel-universumissa perustuvat mytologisiin jumalpantheoneihin ja ne on jaettu eri ryhmittymiin (yleensä mytologisen taustansa mukaisesti).

Uusi!!: Aurinko ja Marvel-universumin jumalat · Katso lisää »

Matter

Matter on Iain M. Banksin vuonna 2008 ilmestynyt tieteisromaani, joka sijoittuu Kulttuuriin.

Uusi!!: Aurinko ja Matter · Katso lisää »

Menora

Pronssinen menora saksalaisesta synagogasta. Menora on juutalaisten käyttämä seitsenhaarainen kynttelikkö.

Uusi!!: Aurinko ja Menora · Katso lisää »

Meri

Färsaarten lähistöllä. Meri on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta.

Uusi!!: Aurinko ja Meri · Katso lisää »

Meribiologia

Meribiologia on biologian osa-alue, joka tutkii valtamerten ja muiden merialueiden elämää, ekosysteemejä ja eliöstöä.

Uusi!!: Aurinko ja Meribiologia · Katso lisää »

Merituuli

A: Merituuli, B: Maatuuli Merituuli (maa-merituuli, meri-maatuuli) on meren ja rannikon päällä tapahtuva ilmavirtaus, joka johtuu maan ja meren lämpötilaeroista.

Uusi!!: Aurinko ja Merituuli · Katso lisää »

Merkuriuksen asuttaminen

Merkurius Merkurius Messengerin kuvaamana Kiinteänä ja suhteellisen lähellä olevana planeettana Merkuriusta on ehdotettu yhdeksi mahdolliseksi tulevaisuuden asutuskohteeksi.

Uusi!!: Aurinko ja Merkuriuksen asuttaminen · Katso lisää »

Merkuriuksen tutkimus

Tämä artikkeli käsittelee planeetta Merkuriuksen tutkimusta.

Uusi!!: Aurinko ja Merkuriuksen tutkimus · Katso lisää »

Merkuriuksen ylikulku

Merkuriuksen ylikulku on ilmiö, jossa planeetta Merkurius kulkee radallaan Maasta katsottuna Auringon kiekon editse.

Uusi!!: Aurinko ja Merkuriuksen ylikulku · Katso lisää »

Merkurius

Merkurius (symboli: ☿) on aurinkokunnan pienin ja Aurinkoa lähin planeetta.

Uusi!!: Aurinko ja Merkurius · Katso lisää »

Mescalerot

Mescalerot ovat eräs niistä Pohjois-Amerikan intiaaniheimoista, jotka on opittu tuntemaan apasseina.

Uusi!!: Aurinko ja Mescalerot · Katso lisää »

Messier 110

Messier 110 (tunnetaan myös nimellä NGC 205) on elliptinen galaksi Andromedan tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Messier 110 · Katso lisää »

Messier 47

Messier 47 (M47, NGC 2422) on Peräkeulan tähdistössä sijaitseva avoin tähtijoukko, jonka Giovanni Batista Hodierna löysi ennen vuotta 1654.

Uusi!!: Aurinko ja Messier 47 · Katso lisää »

Messier 87

Messier 87 (tunnetaan myös nimillä M87, Virgo A ja NGC 4486) on jättiläismäinen elliptinen galaksi Neitsyen tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Messier 87 · Katso lisää »

Metaetiikka

Metaetiikka on etiikan osa-alue, joka tutkii moraalisten käsitysten luonnetta, niiden pätevyyden ehtoja sekä eettisten käsitteiden alkuperää ja merkitystä.

Uusi!!: Aurinko ja Metaetiikka · Katso lisää »

Meteori

Meteori eli tähdenlento on valoilmiö, joka syntyy, kun pieni kivi eli meteoroidi ”palaa” ilmakehässä.

Uusi!!: Aurinko ja Meteori · Katso lisää »

Meteorologia

Tuntemattoman graafikon laatimia sääsymboleita. Nämä piirrossymbolit ovat osin epäfysikaalisia, sillä taivaalta ei sada esimerkiksi kraanatipan muotoisia pisaroita. Meteorologia (metéōron, ja, lógos) eli ilmatiede tutkii ilmakehää ja sen käyttäytymistä.

Uusi!!: Aurinko ja Meteorologia · Katso lisää »

Metodin esitys

''Metodin esityksen'' kansi Metodin esitys on René Descartesin vuonna 1637 julkaisema filosofinen ja matemaattinen tutkielma.

Uusi!!: Aurinko ja Metodin esitys · Katso lisää »

Metsähovin radiotutkimusasema

Metsähovin radio-observatorio (ent. radiotutkimusasema) on Aalto-yliopiston erillinen tutkimuslaitos, joka sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä 30 kilometriä Otaniemen kampusalueelta.

Uusi!!: Aurinko ja Metsähovin radiotutkimusasema · Katso lisää »

Miamit

Miami-intiaanien alkuperäiset asuinalueet olivat pohjoisessa Wisconsinissa, Indianassa, Ohiossa ja Illinoisissa.

Uusi!!: Aurinko ja Miamit · Katso lisää »

Miekkahirvenjuuri

Miekkahirvenjuuri (Inula ensifolia) on noin 30 sentin kokoinen keltakukkainen kasvi, joka kukkii kesä-elokuussa.

Uusi!!: Aurinko ja Miekkahirvenjuuri · Katso lisää »

Migraatioteoria

Migraatioteorian mukaan planeetat vaeltelevat syntyvässä planeettakunnassa. Migraatioteoria on teoria, jonka mukaan planeettojen radat muuttuivat huomattavasti planeettakunnan syntyvaiheessa.

Uusi!!: Aurinko ja Migraatioteoria · Katso lisää »

Migreeni

Migreeni (puoli +, kalloPalo, Haahtela, Simell & Tyrkkö 1996, s. 179) on neurologinen sairaus, jolle ovat tyypillisiä kohtalaiset tai voimakkaat päänsärkykohtaukset.

Uusi!!: Aurinko ja Migreeni · Katso lisää »

Mikko Kaasalainen

Mikko Kaasalainen (1965 – 12. huhtikuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko ja matematiikan professori Tampereen yliopistossa.

Uusi!!: Aurinko ja Mikko Kaasalainen · Katso lisää »

Mikrokosmos ja makrokosmos

Mikrokosmos ja makrokosmos ovat kreikkalaisesta filosofiasta peräisin olevia ajatuksia, joiden mukaan kaikki kaikkeuden tasot toimivat saman mallin mukaan.

Uusi!!: Aurinko ja Mikrokosmos ja makrokosmos · Katso lisää »

Mikroturbulenssi

Mikroturbulenssi (ξ,ksii, ksi, xi, vturb) on tähtitieteessä luku, jolla mitataan tähden pinnan rauhallisuutta spektristä.

Uusi!!: Aurinko ja Mikroturbulenssi · Katso lisää »

Miletoslainen koulukunta

Miletoslainen koulukunta (”miletoslaiset (filosofit)”) oli antiikin kreikkalaisen esisokraattisen filosofian koulukunta, joka vaikutti 500-luvulla eaa. Sen merkittävimpiin edustajiin kuuluivat kolme filosofia, jotka olivat kaikki kotoisin joonialaisesta Miletoksen kaupungista: Thales, Anaksimandros ja Anaksimenes.

Uusi!!: Aurinko ja Miletoslainen koulukunta · Katso lisää »

Minolainen uskonto

Niin kutsuttua Käärmejumalatarta esittävä pieni minolaisaikainen patsas Kreetalta. Iraklionin arkeologinen museo. Minolainen uskonto eli Kreetalla pronssikaudella vallinneen minolaisen kulttuurin uskonto oli monijumalainen uskonto, jolla on paljon yhtymäkohtia muinaisen Lähi-idän uskontoihin.

Uusi!!: Aurinko ja Minolainen uskonto · Katso lisää »

Mirach

Mirach ja vasemmalla yläällä NGC 404 Mirach (Merach, beeta (β) Andromedae) on Andromedan tähtikuviossa oleva jättiläistähti.

Uusi!!: Aurinko ja Mirach · Katso lisää »

MOA-2007-BLG-192-L b

MOA-2007-BLG-192-L b on viimeisten arvioiden mukaan 1,4 Maapallon massainen eksoplaneetta Jousimiehen tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja MOA-2007-BLG-192-L b · Katso lisää »

Mohammad Reza Pahlavi

Mohammad Reza Pahlavi (myös muodossa Muhammed Riza) (26. lokakuuta 1919 Teheran, Persia – 27. heinäkuuta 1980 Kairo, Egypti) oli Iranin viimeinen šaahi alkaen 16. syyskuuta 1941 aina Iranin vallankumoukseen 11. helmikuuta 1979 asti.

Uusi!!: Aurinko ja Mohammad Reza Pahlavi · Katso lisää »

Molekyylipilvi

Hubble-avaruusteleskoopin ottama kuva tuhoutuvasta molekyylipilvestä. Pilven lähellä on havaittavissa uusia tähtiä. Molekyylipilvi on tähtien välisen aineen kasautuma, jossa pääosin on molekyylimuodossa olevaa vetyä H2 mutta myös kymmeniä muita molekyylejä.

Uusi!!: Aurinko ja Molekyylipilvi · Katso lisää »

Mongolian lippu

Mongolian lippu. Mongolian lippu on Mongolian tunnus.

Uusi!!: Aurinko ja Mongolian lippu · Katso lisää »

Montgomery Burns

Charles Montgomery ”Monty” Plantagenet Schicklgruber Burns eli johtaja Burns tai herra Burns (Mr. Burns) on kuvitteellinen henkilö piirrossarjassa Simpsonit.

Uusi!!: Aurinko ja Montgomery Burns · Katso lisää »

Mordor

Mordorin tunnus: Punainen Silmä mustalla taustalla. Mordor on paikka J. R. R. Tolkienin luomassa fantasiamaailma Keski-Maassa.

Uusi!!: Aurinko ja Mordor · Katso lisää »

Mu Columbae

Mu Columbae (μ Col, μ Columbae) on tähti Kyyhkysen tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Mu Columbae · Katso lisää »

Muinaissuomalaisten kaikkeuskäsitykset

Pohjola. Lintukoto on taivaankannen reunan ja maan reunan välisessä raossa, jota on kuvassa selvyyden vuoksi korostettu voimakkaasti. Todellisuudessa rako ajateltiin ahtaaksi. Muinaissuomalaisten käsitys maailmankaikkeudesta muistutti lähiseudun kansojen käsityksiä.

Uusi!!: Aurinko ja Muinaissuomalaisten kaikkeuskäsitykset · Katso lisää »

Murtoisten observatorio

Murtoisten observatorio eli Hankasalmen observatorio on tähtitieteellisen yhdistyksen Jyväskylän Siriuksen uusi tähtitorni Murtoisten kyläkoulun pihassa Hankasalmella.

Uusi!!: Aurinko ja Murtoisten observatorio · Katso lisää »

Musta aukko

alt.

Uusi!!: Aurinko ja Musta aukko · Katso lisää »

Musta kappale

Mustaa kappaletta kuvaava koejärjestely. Sisältä mustaksi maalattu laatikko absorboi kaiken säteilyn, joka pääsee sisälle aukosta. Musta kappale on fysiikassa käytetty termi ideaalisesta kappaleesta, joka absorboi kaiken siihen kohdistuvan säteilyn eikä siis heijasta sitä lainkaan.

Uusi!!: Aurinko ja Musta kappale · Katso lisää »

Musta kääpiö

Musta kääpiö on hypoteettinen tähtityyppi, joka voisi syntyä valkoisen kääpiön tai neutronitähden jäähtyessä liian kylmäksi lähettämään huomattavaa lämpöä tai valoa.

Uusi!!: Aurinko ja Musta kääpiö · Katso lisää »

Mustajalat

Mustajalat on algonkin-kieliryhmään kuuluva intiaanikansa.

Uusi!!: Aurinko ja Mustajalat · Katso lisää »

Mustavalkoleguaani

Mustavalkoleguaani eli nokileguaani eli keskiamerikanpiikkihäntäiguaani (Ctenosaura similis) on leguaanien heimoon kuuluva liskolaji.

Uusi!!: Aurinko ja Mustavalkoleguaani · Katso lisää »

Muuttolintu

auran muotoisissa muodostelmissa Muuttolintu on lintu, joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla.

Uusi!!: Aurinko ja Muuttolintu · Katso lisää »

Myötäpäivä

Myötäpäivään Vastapäivään Myötäpäivä on suunta, johon aurinko näyttää liikkuvan taivaan yli pohjoisella pallonpuoliskolla: se nousee idästä ja kiertää päivän aikana etelän kautta länteen.

Uusi!!: Aurinko ja Myötäpäivä · Katso lisää »

Mystic Force Power Rangerit

Mystic Force Power Rangerit ovat kuvitteellinen ryhmä supersankareita vuoden 2006 Power Rangers -sarjassa Power Rangers Mystic Force.

Uusi!!: Aurinko ja Mystic Force Power Rangerit · Katso lisää »

Napapyörre

Napapyörre eli polaaripyörre on planeetan tai kuun pohjois- tai etelänavan lähistölle muodostuva tuulijärjestelmä.

Uusi!!: Aurinko ja Napapyörre · Katso lisää »

Navetta

lehmien ruokinta meneillään. Navetta (nim. ometta, pihatto, läävä, karjatto) on kotieläinsuoja, jonka tarkoituksena on suojata nautakarjaa vuodenajan mukaan pakkaselta, sateelta, tuulelta tai liialliselta lämmöltä.

Uusi!!: Aurinko ja Navetta · Katso lisää »

Navigointi

Navigointia sekstanttia apuna käyttäen. Persialainen navigointilaite 1700-luvulta. Navigointi on minkä tahansa aluksen tai ajoneuvon paikan ja kulkusuunnan määrittämistä eri menetelmillä.

Uusi!!: Aurinko ja Navigointi · Katso lisää »

Neitsyt (tähdistö)

Neitsyt (latinaksi Virgo, genetiivi Virginis, symboli) on ekvaattorin molemmin puolin ulottuva suurehko tähdistö, jonka läpi kulkee eläinrata.

Uusi!!: Aurinko ja Neitsyt (tähdistö) · Katso lisää »

Nemesis (tähti)

Taiteilijan näkemys Nemesis-tähdestä. Aurinko näkyy kaukaa kirkkaana tähtenä. Nemesis on hypoteettinen Auringon seuralainen.

Uusi!!: Aurinko ja Nemesis (tähti) · Katso lisää »

Neptunuksen renkaat

Kaavakuva Neptunuksen renkaista. Neptunuksen renkaat koostuvat pääasiassa viidestä päärenkaasta, jotka avaruusluotain Voyager 2 löysi vuonna 1989.

Uusi!!: Aurinko ja Neptunuksen renkaat · Katso lisää »

Neptunuksen troijalainen

Neptunuksen troijalaiset on merkitty vihreällä.Neptunuksen troijalaiset ovat transneptuniasia kohteita ja kentaureita muistuttavia pikkuplaneettoja, jotka kiertävät Aurinkoa Neptunuksen radan Lagrangen pisteissä L4 ja L5.

Uusi!!: Aurinko ja Neptunuksen troijalainen · Katso lisää »

Neptunuksentakaiset planeetat

Percival Lowell, Planeetta X:n tunnettu etsijä. Neptunuksentakaisilla planeetoilla tarkoitetaan planeettoja, joiden on oletettu kiertävän Aurinkoa Neptunuksen kiertoradan takana.

Uusi!!: Aurinko ja Neptunuksentakaiset planeetat · Katso lisää »

Neptunus

Neptunus (symboli: ♆) on aurinkokunnan kahdeksas ja uloin planeetta Auringosta laskettuna.

Uusi!!: Aurinko ja Neptunus · Katso lisää »

Neutronitähti

Neutronitähden valkealla merkitty kuori on kiinteää ainetta ja sinisellä merkitty ydin koostunee raskaasta supranesteestä. Neutronitähti on painovoiman vaikutuksesta kokoon luhistunut tähti, joka koostuu pääasiassa neutroneista.

Uusi!!: Aurinko ja Neutronitähti · Katso lisää »

Neuvostoliiton vaakuna

Neuvostoliiton vaakuna 1958–1991. Neuvostoliiton vaakuna 1946–1956. Neuvostoliiton vaakuna eli Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton vaakuna oli Neuvostoliiton tunnus lipun, moton ja hymnin ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Neuvostoliiton vaakuna · Katso lisää »

NGC 4889

NGC 4889 (tunnetaan myös nimellä NGC 4884) on erittäin suuri elliptinen galaksi Coman galaksijoukossa, Bereniken hiusten tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja NGC 4889 · Katso lisää »

Nigerin vaakuna

Nigerin vaakuna Nigerin vaakuna on Nigerin tunnus lipun, kansallislaulun ja moton ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Nigerin vaakuna · Katso lisää »

Nikolaus Kopernikus

''De Revolutionibusin'' kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.” Nikolaus Kopernikus (19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk. Frombork, Puola)) oli puolalainen pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aurinko ja Nikolaus Kopernikus · Katso lisää »

Nollameridiaani

Päiväntasaaja ja nollapituuspiiri Nollameridiaani eli nollapituuspiiri on pituuspiiri, jonka pituus­aste on määritelty nollaksi (0°).

Uusi!!: Aurinko ja Nollameridiaani · Katso lisää »

Norsunluurannikon vaakuna

Norsunluurannikon nykyinen vaakuna Norsunluurannikon vaakuna otettiin käyttöön nykyisessä muodossaan vuonna 2001.

Uusi!!: Aurinko ja Norsunluurannikon vaakuna · Katso lisää »

Nostopainosumu

Nostopainosumu eli M27 on planetaarinen sumu Ketun tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Nostopainosumu · Katso lisää »

Nova

Nova Eridani 2009. Nova (eli uusi tähti) on äkillisesti kirkastuva tähti.

Uusi!!: Aurinko ja Nova · Katso lisää »

Nuoren Maan kreationismi

Nuoren Maan kreationismi on Raamattuun pohjautuva kristillinen ajatussuuntaus, jonka mukaan Maa on noin 6 000–10 000 vuoden ikäinen.

Uusi!!: Aurinko ja Nuoren Maan kreationismi · Katso lisää »

O-tyypin pääsarjan tähti

O-tyypin pääsarjan tähti (O V) on kuuma, sininen pääsarjan tähti, jonka massa on yli 15 Auringon massaa.

Uusi!!: Aurinko ja O-tyypin pääsarjan tähti · Katso lisää »

Oberon

Oberon on Uranuksen kuista toiseksi suurin ja neljästä suuresta kuusta uloin.

Uusi!!: Aurinko ja Oberon · Katso lisää »

Obinugrilaiset kansat

Obinugrilaiset kansat ovat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuuluvia obinugrilaisia hantin ja mantsin kieliä puhuvia hanteja ja manseja.

Uusi!!: Aurinko ja Obinugrilaiset kansat · Katso lisää »

OGLE-2006-BLG-109L

Tähden sijainti Jousimiehen tähdistössä OGLE-2006-BLG-109L on tähti Jousimiehen tähdistössä 4 900 valovuoden (1 500 pc) päässä Maasta.

Uusi!!: Aurinko ja OGLE-2006-BLG-109L · Katso lisää »

Oinas (tähdistö)

Oinas (latinaksi ''Aries'', genetiivi Arietis) on pienehkö pohjoistaivaan tähdistö Kolmion alla ja Härän länsipuolella.

Uusi!!: Aurinko ja Oinas (tähdistö) · Katso lisää »

Olympiatuli

vuoden 2006 talviolympialaisissa. Olympiatuli on olympialaisten tunnus.

Uusi!!: Aurinko ja Olympiatuli · Katso lisää »

Omegasumu

Omegasumu eli Hevosenkenkäsumu eli Messier 17 on avoimen tähtijoukon ja kaasusumun yhdistelmä Jousimiehen tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Omegasumu · Katso lisää »

Omicron Coronae Borealis

Omicron Coronae Borealis on Pohjan kruunun tähdistössä oleva himmeä tähti, jonka magnitudi on +5,53 ja jonka voi nähdä pimeinä öinä paljaalla silmällä.

Uusi!!: Aurinko ja Omicron Coronae Borealis · Katso lisää »

Oortin pilvi

Oortin pilven (sininen vyöhyke) sijainti muun Aurinkokunnan suhteen. Oortin pilvi eli Öpikin-Oortin pilvi on aurinkokunnan ulko-osissa sijaitseva komeettapilvi.

Uusi!!: Aurinko ja Oortin pilvi · Katso lisää »

Oppositio (tähtitiede)

Maa, ''Earth'', oppositio, ''Opposition''. Oppositio on planeettojen asento, jossa Aurinko, Maa ja ulompana oleva planeetta ovat samalla suoralla niin, että ulompi planeetta on Maahan nähden vastakkaisella suunnalla kuin Aurinko.

Uusi!!: Aurinko ja Oppositio (tähtitiede) · Katso lisää »

Ortodoksisen uskon tarkka esitys

Ortodoksisen uskon tarkka esitys on Johannes Damaskolaisen 700-luvun alkupuoliskolla kirjoittama kristillinen teologinen teos, joka esittää nimensä mukaisesti yhteenvedon ortodoksisen kristillisen uskon sisällöstä.

Uusi!!: Aurinko ja Ortodoksisen uskon tarkka esitys · Katso lisää »

OSIRIS-REx

pienoiskuva OSIRIS-REx (Origins, Spectral Interpretation, Resource Identification, Security, Regolith Explorer) on Nasan avaruusluotain.

Uusi!!: Aurinko ja OSIRIS-REx · Katso lisää »

Otsoni

Otsonimolekyylin (O3) muodostaa kolme happiatomia.

Uusi!!: Aurinko ja Otsoni · Katso lisää »

Otsonikato

Etelämantereen yllä havaittiin tavallista suurempi otsoniaukko syyskuussa 2000. Otsonikadolla tarkoitetaan stratosfäärissä eli Maan ilmakehän yläosassa sijaitsevan otsonikerroksen ohenemista.

Uusi!!: Aurinko ja Otsonikato · Katso lisää »

Otsonikerros

Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.

Uusi!!: Aurinko ja Otsonikerros · Katso lisää »

Overshoot: The Ecological Basis of Revolutionary Change

Overshoot: The Ecological Basis of Revolutionary Change on William R. Cattonin vuonna 1980 julkaisema sosiologian tieteenalaan kuuluva englanninkielinen tietokirja.

Uusi!!: Aurinko ja Overshoot: The Ecological Basis of Revolutionary Change · Katso lisää »

Paikallinen kuuma kupla

Taiteilijan näkemys Paikallisesta kuumasta kuplasta. Paikallinen kuuma kupla on kuuman ja harvan kaasun alue tähtienvälisessä avaruudessa, jonka sisällä myös Aurinko sijaitsee.

Uusi!!: Aurinko ja Paikallinen kuuma kupla · Katso lisää »

Paikallinen ryhmä

Linnunradan (punaisella tekstillä) sijainti paikallisessa ryhmässä muiden galaksien joukossa Paikallinen ryhmä on galaksiryhmä, johon oma galaksimme Linnunrata kuuluu.

Uusi!!: Aurinko ja Paikallinen ryhmä · Katso lisää »

Painovoima

Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.

Uusi!!: Aurinko ja Painovoima · Katso lisää »

Pajamäen aurinkokuntamalli

Pajamäen aurinkokuntamalli on vuonna 1992 Helsinkiin ja osin Espooseen valmistunut oman aurinkokuntamme pienoismalli.

Uusi!!: Aurinko ja Pajamäen aurinkokuntamalli · Katso lisää »

Pakonopeus

STS-71 avaruussukkulan lähtö. Pakonopeus (ve) on nopeus, jonka kappale tarvitsee alkuvauhdikseen poistuakseen toisen kappaleen painovoimakentästä, jos kappaleeseen ei vaikuta painovoiman lisäksi muita voimia (esimerkiksi kitkaa tai työntövoimaa).

Uusi!!: Aurinko ja Pakonopeus · Katso lisää »

Palaun lippu

Palaun lippu Palaun tasavallan lippu otettiin käyttöön muutamaa kuukautta ennen tasavallan perustamista, lokakuussa 1980.

Uusi!!: Aurinko ja Palaun lippu · Katso lisää »

Pallomainen tähtijoukko

Pallomainen tähtijoukko on nimensä mukaisesti tähtien pallomainen keskittymä, joka kiertää galaksia.

Uusi!!: Aurinko ja Pallomainen tähtijoukko · Katso lisää »

Paraabelirata

eksentrisyyksiä. Erilaisia liikeratoja gravitaatiokentässä. Alavasemmalla paraabelirata. Siinä keskusmassaa ympäröivä potentiaalikuoppa kuvaa kappaleen potentiaalienergiaa sen ollessa eri etäisyyksillä keskuskappaleesta, ja sen liike-energia paraabeliradalla on kuvattu punaisella. Liike-energia pienenee Keplerin lakien mukaisesti, kun kappale etääntyy keskuskappaleesta ja sen nopeus pienenee. Paraabeliradalla kappaleen liike-energia lähestyy asymptoottisesti nollaa. Paraabelirata eli parabolinen rata on taivaanmekaniikassa ja astrodynamiikassa kappaleen rata suuremman massan eli keskuskappaleen, esimerkiksi Auringon ympärillä, kun sen nopeus on tarkalleen pakonopeuden suuruinen.

Uusi!!: Aurinko ja Paraabelirata · Katso lisää »

Pariisin observatorio

Pariisin observatorio Pariisin observatorio (tai Observatoire de Paris-Meudon) on Ranskan suurin tähtitieteellinen observatorio ja yksi maailman suurimmista tähtitieteellisistä tutkimuslaitoksista.

Uusi!!: Aurinko ja Pariisin observatorio · Katso lisää »

Parker-aurinkoluotain

Parker-aurinkoluotain lähetettiin matkaan 12.

Uusi!!: Aurinko ja Parker-aurinkoluotain · Katso lisää »

Partiotyttöjen Maailmanliitto

Partiotyttöjen Maailmanliitto eli World Association of Girl Guides and Girl Scouts (lyhenne WAGGGS) on partioliikkeen kansainvälinen maailmanjärjestö.

Uusi!!: Aurinko ja Partiotyttöjen Maailmanliitto · Katso lisää »

Pawneet

Pawneet olivat ensimmäisiä tasankointiaaneja.

Uusi!!: Aurinko ja Pawneet · Katso lisää »

Pääsarja

Pääsarja ulottuu tähtien väri-kirkkauskaaviossa eli HR-kaaviossa kuumista, kirkkaista sinisistä tähdistä kylmiin, punaisin ja himmeisiin tähtiin Pääsarja (MS) on Hertzsprungin–Russellin kaaviossa kohta, missä suurin osa tähdistä on.

Uusi!!: Aurinko ja Pääsarja · Katso lisää »

Päivä

Päivä on vuorokauden valoisa aika.

Uusi!!: Aurinko ja Päivä · Katso lisää »

Päivä (täsmennyssivu)

Päivä voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Aurinko ja Päivä (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Päivänkakkaramaa

Päivänkakkaramaa on luonnontieteen tietokonemalli, jossa kuvitteelliset mustat ja valkoiset päivänkakkarat ohjailevat planeetan pintalämpötilaa.

Uusi!!: Aurinko ja Päivänkakkaramaa · Katso lisää »

Päiväntasaaja

350px Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä.

Uusi!!: Aurinko ja Päiväntasaaja · Katso lisää »

Päiväntasaus

Päiväntasaus Päiväntasaus on hetki, jolloin Auringon keskipiste on tarkalleen Maan päiväntasaajan yllä.

Uusi!!: Aurinko ja Päiväntasaus · Katso lisää »

Päivätär

Päivätär on suomalaisessa muinaisuskossa auringon sekä päivän jumalatar ja kaunis neito, jonka toveri tai jopa kaksoisolento on yhtä lailla kaunis kuun jumalatar Kuutar.

Uusi!!: Aurinko ja Päivätär · Katso lisää »

Pöllösumu

Pöllösumu (Messierin luettelon kohde M97, NGC-luettelon kohde NGC 3587) on Ison Karhun tähdistössä sijaitseva planetaarinen sumu, jonka löysi ranskalainen tähtitieteilijä Pierre Méchain 16.

Uusi!!: Aurinko ja Pöllösumu · Katso lisää »

Pölypyörre

Pölypyörre Pölypyörre on nouseva ilmapyörre, johon on sekoittunut pölyä.

Uusi!!: Aurinko ja Pölypyörre · Katso lisää »

Periheli

Aurinkoa (A) kiertävän komeetan rata. Periheli on piste, jossa komeetta on lähimpänä Aurinkoa. Apheli on piste, jossa komeetta on kauimpana Auringosta (C). Periheli on se piste Aurinkoa kiertävän kappaleen radalla, jossa kappale on lähimpänä Aurinkoa.

Uusi!!: Aurinko ja Periheli · Katso lisää »

Perihelikiertymä

'''Aurinkoa kiertävän komeetan rata'''. Periheli on piste, jossa komeetta on lähimpänä Aurinkoa (A). Apheli (C) on piste, jossa komeetta on kauimpana Auringosta. Perihelikiertymä eli periheliliike on ilmiö, joka tarkoittaa, että planeetan tai muun taivaankappaleen periheli eli sen radan Aurinkoa lähimpänä oleva kohta ei pysy aina samalla puolella Aurinkoa.

Uusi!!: Aurinko ja Perihelikiertymä · Katso lisää »

Pernambucon lippu

Pernambucon lippu. Pernambucon lippu on Brasilian Pernambucon osavaltion tunnus ja se on peräisin vuodelta 1817.

Uusi!!: Aurinko ja Pernambucon lippu · Katso lisää »

Perth (Länsi-Australia)

Barrack Street Perthin kaupungintalo. Perth on Länsi-Australian osavaltion pääkaupunki Australian länsirannikolla.

Uusi!!: Aurinko ja Perth (Länsi-Australia) · Katso lisää »

Phocaea-ryhmä

Phocaea-ryhmä on pikkuplaneettaryhmä Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja Phocaea-ryhmä · Katso lisää »

Picard

Picard on Ranskan avaruusjärjestön CNES:n toteuttama aurinkoa tutkiva satelliitti, joka laukaistiin kesäkuussa 2010.

Uusi!!: Aurinko ja Picard · Katso lisää »

Pikkuplaneetta

Pikkuplaneetta 253 Mathilde on päävyöhykkeen asteroidi ja pienkappale. Pikkuplaneetta on taivaankappale, joka kiertää suoraan Aurinkoa, mutta ei ole varsinainen planeetta, sillä se ei täytä Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) planeetan määritelmää eikä ole myöskään komeetta (tosin joissain harvoissa tapauksissa taivaankappale luokitellaan sekä pikkuplaneetaksi että komeetaksi).

Uusi!!: Aurinko ja Pikkuplaneetta · Katso lisää »

Pikkuplaneettojen nimien ristiriidat

Pikkuplaneettojen nimien ristiriidat syntyvät siitä, että vaikka jokaisella pikkuplaneetalla on erilainen nimi, silti on muutamia pikkuplaneettoja, joiden nimet muistuttavat toisiaan hyvin paljon.

Uusi!!: Aurinko ja Pikkuplaneettojen nimien ristiriidat · Katso lisää »

Pilvisyys

Maapallon pilvisyystilanne 11. heinäkuuta 2005. Pilvisyys on pilvien peittämä osuus taivaasta.

Uusi!!: Aurinko ja Pilvisyys · Katso lisää »

Pimeä tähti (pimeä aine)

Pimeä tähti on teoreettinen tähtityyppi, joka on muodostunut lähes pelkästään WIMP-partikkeleista koostuvasta pimeästä aineesta maailmankaikkeuden alkuvaiheissa.

Uusi!!: Aurinko ja Pimeä tähti (pimeä aine) · Katso lisää »

Pimennys

Pimennys on tapahtuma, jossa taivaankappale joutuu toisen varjoon tai sen peittämäksi.

Uusi!!: Aurinko ja Pimennys · Katso lisää »

Pimeys

Yön pimeyttä. Pimeys on näkyvän valon puuttumista.

Uusi!!: Aurinko ja Pimeys · Katso lisää »

Pioneer 3

Pioneer 3 Pioneer 3 oli stabiloitunut avaruusalus, joka laukaistiin 6.

Uusi!!: Aurinko ja Pioneer 3 · Katso lisää »

Pisama

Pisamia lapsen kasvoilla. Pisamat ovat vaaleanruskeita 2–3 millimetrin kokoisia läikkiä ihmisen ihossa.

Uusi!!: Aurinko ja Pisama · Katso lisää »

Pisteellinen ympyrä

Pisteellinen ympyrä on symboli, joka voi merkitä seuraavia asioita: Aurinkokunnassa.

Uusi!!: Aurinko ja Pisteellinen ympyrä · Katso lisää »

Pistoolitähti

Pistoolitähti ja Pistoolisumu NICMOSin väärävärikuvassa Pistoolitähti on sininen hyperjättiläinen, joka on vuoden 2005 tilaston mukaan Linnunradan toiseksi kirkkain tähti.

Uusi!!: Aurinko ja Pistoolitähti · Katso lisää »

Planckin tiheys

Planckin tiheys on tiheyden luonnollinen yksikkö ja sitä merkitään ρP.

Uusi!!: Aurinko ja Planckin tiheys · Katso lisää »

Planeetan määritelmä

Neptunus ja sen Triton-kuu Voyager 2:n kuvaamina kun luotain siirtyi ulompaan aurinkokuntaan Planeetan määritelmä on vuodesta 2006 alkaen ollut Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) mukaisesti, että planeetta on tähteä kiertävä kappale, jolla täytyy olla riittävän suuri massa, jotta sen itseensä kohdistama painovoima voi muotoilla kappaleen hydrostaattisessa tasapainossa olevaan pallomaiseen muotoon.

Uusi!!: Aurinko ja Planeetan määritelmä · Katso lisää »

Planeetta

Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.

Uusi!!: Aurinko ja Planeetta · Katso lisää »

Planeetta V

Planeetta V eli Planeetta 5 on hypoteettinen viides aurinkokunnan planeetta, jonka NASAn tieteilijät John Chambers ja Jack Lissauer uskovat olleen joskus olemassa Marsin ja asteroidivyöhykkeen välillä tietokonesimulaatioiden perusteella.

Uusi!!: Aurinko ja Planeetta V · Katso lisää »

Planeetta Yhdeksän

Planeetta Yhdeksän olemassaolon ehdotetaan selittävän joidenkin kaukaisten Kuiperin vyöhykkeen kohteiden elliptiset kiertoradat Auringon ympäri. Planeetta Yhdeksän on hypoteettinen aurinkokunnan kaukaisissa ulko-osissa sijaitseva planeetta.

Uusi!!: Aurinko ja Planeetta Yhdeksän · Katso lisää »

Planeettainvälinen avaruus

Auringon magneettikentän pyöriminen vaikuttaa planeettainvälisessä aineessa olevaan plasmaan. Planeettainvälinen avaruus on planeettojen ja muiden taivaankappaleiden välissä sijaitseva lähes tyhjä avaruuden alue.

Uusi!!: Aurinko ja Planeettainvälinen avaruus · Katso lisää »

Planeettakunta

Aurinkokunta ja tähden 55 Cancri planeettakunta toisiinsa verrattuna. Planeettakunta on joukko tähden ympärillä kiertäviä planeettoja.

Uusi!!: Aurinko ja Planeettakunta · Katso lisää »

Planeettakuntien synty

Aurinkokunta on 4,6 miljardia vuotta vanha planeettakunta. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset. Planeettakunnat syntyvät tähdeksi supistuvan tähtienvälisen kaasu- ja pölypilven siitä osasta, joka ei ehdi romahtaa tähdeksi, vaan jää keskipakoisvoiman takia kiertämään syntynyttä alkutähteä, prototähteä.

Uusi!!: Aurinko ja Planeettakuntien synty · Katso lisää »

Planeettojen kaasukehät

Maan kaasukehä avaruudesta nähtynä. Planeettojen kaasukehät ovat planeettojen ympärillä olevia kaasuvaippoja.

Uusi!!: Aurinko ja Planeettojen kaasukehät · Katso lisää »

Planeettojen magneettikentät

sauvamagneetin kaksinapakenttää eli dipolia. Sen syntytapa on erilainen kuin sauvamagneetissa. Planeettojen magneettikentät ovat maapalloa ja muita planeettoja ympäröiviä suhteellisen voimakkaita magneettikenttiä.

Uusi!!: Aurinko ja Planeettojen magneettikentät · Katso lisää »

Planetaarinen sumu

Lohikäärmeen tähdistössä Lyyrassa. Planetaarinen sumu on tähtitieteessä hehkuva kaasukuori, joka on syntynyt normaalikokoisen tai pienen tähden elinkaaren lopussa tähden puhallettua ulkokuorensa avaruuteen.

Uusi!!: Aurinko ja Planetaarinen sumu · Katso lisää »

Plasma

Plasmapallo Plasma on aineen olomuoto, jossa atomit ovat menettäneet elektroneja eli ionisoituneet.

Uusi!!: Aurinko ja Plasma · Katso lisää »

Platonilainen tietoteoria

Platonilaisen tietoteorian mukaan tieto on sisäsyntyistä, jolloin oppiminen on tosiasiassa ainoastaan asioiden uudelleen palauttamista mieleen.

Uusi!!: Aurinko ja Platonilainen tietoteoria · Katso lisää »

Pluto

Pluto (symbolit: ⯓ tai ♇; virallisesti 134340 Pluto) on plutoidi ja kääpiöplaneetta, joka kiertää Aurinkoa pääosin Neptunusta kauempana Kuiperin vyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja Pluto · Katso lisää »

Plutoidi

komeetat oran. ja uudestaan kentaurit. Plutoidi on avaruuskappale, joka kiertää Aurinkoa kauempana kuin Neptunus.

Uusi!!: Aurinko ja Plutoidi · Katso lisää »

Pohjoinen napapiiri

Pohjoinen napapiiri sinisellä ympyrällä. Daltonin valtatie ylittää napapiirin Alaskassa Pohjoinen napapiiri on maapallon napapiiri, jonka kulmaetäisyys maapallon pohjoisnavasta on sama kuin maan akselin kaltevuus.

Uusi!!: Aurinko ja Pohjoinen napapiiri · Katso lisää »

Pohjois-Makedonian lippu

Pohjois-Makedonian tasavallan lippu, suhteet 1:2 5. lokakuuta 1995 – Pohjois-Makedonian lippu on Pohjois-Makedonian tunnus.

Uusi!!: Aurinko ja Pohjois-Makedonian lippu · Katso lisää »

Pollux

Pollux (Beta Geminorum, β Geminorum, β Gem) on designaatiostaan huolimatta Kaksosten tähdistön kirkkain tähti ja taivaan 17.

Uusi!!: Aurinko ja Pollux · Katso lisää »

Power Rangers Mystic Force

Power Rangers Mystic Force on yhdysvaltalainen 32-osainen lasten televisiosarja, joka oli samalla 14.

Uusi!!: Aurinko ja Power Rangers Mystic Force · Katso lisää »

Poyntingin–Robertsonin ilmiö

Poynting-Robertson-ilmiö on ilmiö, jossa Aurinkoa tai jotain muuta tähteä kiertävä hyvin pieni pölyhiukkanen ajautuu ajan mittaan kiertämäänsä tähteen.

Uusi!!: Aurinko ja Poyntingin–Robertsonin ilmiö · Katso lisää »

Prahan astronominen kello

Prahan astronominen kello. Prahan astronominen kello on Prahan vanhankaupungin raatihuoneen seinässä oleva tunnettu historiallinen kello.

Uusi!!: Aurinko ja Prahan astronominen kello · Katso lisää »

Príncipe

Príncipe on pienempi ja pohjoisempi São Tomé ja Príncipen kahdesta pääsaaresta.

Uusi!!: Aurinko ja Príncipe · Katso lisää »

Prekessio (tähtitiede)

Maan prekessio – Maa pyörii (valkoiset nuolet) kerran vuorokaudessa pyörimisakselinsa ympäri (punainen); tämä pyörimisakseli itse kiertyy hitaasti (valkoinen ympyrä) ja tekee täyden kierroksen noin 26 000 vuodessa. Tähtitieteessä prekessiolla tarkoitetaan gravitaatiosta aiheutuvaa taivaankappaleen pyörimis­akselin suunnan jatkuvaa, hidasta muuttumista, erityisesti Maan pyörimis­akselin suunnan muuttumista.

Uusi!!: Aurinko ja Prekessio (tähtitiede) · Katso lisää »

Procyon

Procyon Procyon (Alfa Canis Minoris, α Canis Minoris, α CMi) on Pienen koiran tähtikuviossa sijaitseva kirkas tähti, joka on saanut nimensä (suomeksi suunnilleen "ennen koiraa") siitä, että se nousee horisontista vähän Ison koiran tähdistöä ja sen päätähteä Siriusta ennen.

Uusi!!: Aurinko ja Procyon · Katso lisää »

Promootio

Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootio 31. toukokuuta 1960. Promootio (sanasta promovere ’liikuttaa t. liikkua eteenpäin’, josta on johdettu merkitys ’ylentää (arvossa)’) on yliopistollinen juhlatilaisuus, jossa tutkinnon suorittaneita henkilöitä vihitään juhlallisesti.

Uusi!!: Aurinko ja Promootio · Katso lisää »

Protoni-protoni-ketju

Kuva pp-ketjun toiminnasta. Siniset ovat protoneita, vihreät neutroneita, keltaiset elektroneja (ja positroneja), punaiset fotoneita ja oranssit neutriinoja. Protoni-protoni-ketju eli pp-ketju on tähtien energiantuotantomekanismi.

Uusi!!: Aurinko ja Protoni-protoni-ketju · Katso lisää »

Protoplaneetta

Protoplaneetta on syntyvä planeetta, joka on tavallista planeettaa pienempi.

Uusi!!: Aurinko ja Protoplaneetta · Katso lisää »

Protoplanetaarinen kiekko

Viitattu.

Uusi!!: Aurinko ja Protoplanetaarinen kiekko · Katso lisää »

Protuberanssi

Protuberansseja Auringon pinnalla. Protuberanssit ovat Auringosta nousevia kaasupurkauksia, jotka voivat kohota kymmenien tuhansien kilometrien korkeuteen.

Uusi!!: Aurinko ja Protuberanssi · Katso lisää »

Proxima Centauri b

Proxima Centauri b (myös nimellä Proxima b) on eksoplaneetta, joka kiertää Proxima Centauria.

Uusi!!: Aurinko ja Proxima Centauri b · Katso lisää »

Puerta del Sol

Solin metroasemalle. Kaarle III:n ratsastajapatsas oikealla. Puerta del Sol on yksi Espanjan pääkaupungin Madridin tunnetuimpia ja vilkkaimpia aukioita.

Uusi!!: Aurinko ja Puerta del Sol · Katso lisää »

Pulloposti

Pulloposti. pulsareihin ja niiden pulssitaajuudet, ihminen sekä ihmisten taustalla laattaa kuljettava luotain. Vasemmalla ylhäällä on vedyn kaaviokuva, jonka perusteella voidaan päätellä käytettyjä yksiköitä. Pulloposti lähtee matkaan Norjan Hurtigruten-reitillä vuonna 2011. Pulloposti on tapa lähettää viestejä vesitse.

Uusi!!: Aurinko ja Pulloposti · Katso lisää »

Punainen jättiläinen

Punainen jättiläinen Aldebaran verrattuna Aurinkoon. Punainen jättiläinen on pääsarjan tähti, joka on tiivistynyt keskiosastaan ja laajentunut ulko-osastaan sen jälkeen, kun tähden ytimestä on loppunut vety.

Uusi!!: Aurinko ja Punainen jättiläinen · Katso lisää »

Punainen kääpiö

pieni punainen kääpiö ja Jupiter kokovertailussa. Punainen kääpiö on himmeä punainen tähti, joka on Aurinkoa kevyempi, pienempi, viileämpi ja himmeämpi.

Uusi!!: Aurinko ja Punainen kääpiö · Katso lisää »

Punaisten kääpiötähtijärjestelmien elinkelpoisuus

Taiteilijan näkemys kuvitteellisen punaisen kääpiön planeetan pinnasta. Kuvassa näkyy taivaalla myös kaksoistähti, jota punainen kääpiö kiertää. Punaisten kääpiötähtijärjestelmien elinkelpoisuus on käsite, jolla tarkoitetaan elämän mahdollisuuden arviointia ja kartoittamista punaista kääpiötähteä kiertävillä planeetoilla ja kuilla.

Uusi!!: Aurinko ja Punaisten kääpiötähtijärjestelmien elinkelpoisuus · Katso lisää »

Puolikuu

Puolikuu on Kuun vaihe, jolloin Aurinko valaisee puolet Maahan näkyvästä kuunpinnasta.

Uusi!!: Aurinko ja Puolikuu · Katso lisää »

Purjelento

Ventus 2b -purjekone vintturihinauksessa. Purjelento on lentämistä ilmaa raskaammalla ilma-aluksella, purjelentokoneella, käyttämällä hyväksi nousevia ilmavirtauksia tai koneen omaa moottoria.

Uusi!!: Aurinko ja Purjelento · Katso lisää »

Purppuravalo

Purppuravalo Purppuravalo on auringon laskettua samalla suunnalla taivaanrannassa havaittava purppuran värinen kaareva alue.

Uusi!!: Aurinko ja Purppuravalo · Katso lisää »

Pyörähdysaika

Asteroidi 4 Vestan pyörähdysaika on 5,342 tuntia.Pyörähdysaika on aika, joka kuluu kappaleen pyörähtämiseen kerran pyörimisakselinsa ympäri (360°).

Uusi!!: Aurinko ja Pyörähdysaika · Katso lisää »

Quaoar

50000 Quaoar (symboli: 🝾) on Neptunuksen radan ulkopuolella, Kuiperin vyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä kohde.

Uusi!!: Aurinko ja Quaoar · Katso lisää »

R136a1

Taiteilijan näkemys R136a1:stä R136a1 on Wolfin–Rayetin tähti ja kaikkein massiivisin tiedossa oleva tähti.

Uusi!!: Aurinko ja R136a1 · Katso lisää »

Ra

Ra eli Re on yksi vanhimmista muinaisessa Egyptissä palvotuista jumalista.

Uusi!!: Aurinko ja Ra · Katso lisää »

Radioaallot

Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.

Uusi!!: Aurinko ja Radioaallot · Katso lisää »

Radiogalaksi

DSS:n ha­vait­sema nä­kyvä valo joka on ku­vas­sa kel­taisena. Radiogalaksi on esimerkki aktiivisesta galaksista.

Uusi!!: Aurinko ja Radiogalaksi · Katso lisää »

Radiomajakka

VORTAC TGO, ilmailussa käytettävä radiomajakka Aichtalissa, Saksassa. Radiomajakka on radioaaltoja lähettävä laite, joka lähettää vakioitua radiosignaalia määritellyllä radiotaajuudella.

Uusi!!: Aurinko ja Radiomajakka · Katso lisää »

Radiotaajuushäiriöt

Radiotaajuus- eli RF-häiriöt ovat sähkömagneettisen säteilyn tai induktion aiheuttamia häiriötä sähköisissä laitteissa tai sovelluksissa.

Uusi!!: Aurinko ja Radiotaajuushäiriöt · Katso lisää »

Radiotähtitiede

Kieli.

Uusi!!: Aurinko ja Radiotähtitiede · Katso lisää »

Ragnarök

Friedrich Wilhelm Heine, ''Tuomittujen jumalten taistelu''. Etualalla Odin taistelee Fenris-suden ja Thor Jörmungandrin kanssa. Ragnarök on skandinaavisen mytologian mukaan maailmanlopun taistelu, jossa maailma ja lähes kaikki sen elolliset olennot tuhoutuvat.

Uusi!!: Aurinko ja Ragnarök · Katso lisää »

Rapusumu

Rapusumu eli Äyriäissumu on supernovajäänne Härän tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Rapusumu · Katso lisää »

Rataresonanssi

Jupiterin kolme sisintä suurta kuuta ovat resonanssissa keskenään. Rataresonanssi on tietty kiertoaikojen ja asemien suhde taivaankappaleiden välillä, esimerkiksi 1:2.

Uusi!!: Aurinko ja Rataresonanssi · Katso lisää »

Ratkaisemattomat tähtitieteen ongelmat

On olemassa vielä paljon tähtitieteeseen liittyviä asioita, joita ei ole vielä ratkaistu.

Uusi!!: Aurinko ja Ratkaisemattomat tähtitieteen ongelmat · Katso lisää »

Röntgensäteily

accessdate.

Uusi!!: Aurinko ja Röntgensäteily · Katso lisää »

Regulus

Regulus, α Leonis, on Leijonan tähdistön päätähti ja taivaan 21. kirkkain tähti.

Uusi!!: Aurinko ja Regulus · Katso lisää »

Reunatummeneminen

Reunatummeneminen (engl. limb darkening) on tähden, esimerkiksi Auringon kiekon reunan tummenemista.

Uusi!!: Aurinko ja Reunatummeneminen · Katso lisää »

Revontulet

Revontulia Alaskassa Pohjois-Amerikassa. Revontulet ovat ilmakehän valoilmiö, joka koostuu värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista pohjoisella ja eteläisellä yötaivaalla.

Uusi!!: Aurinko ja Revontulet · Katso lisää »

Rho Cassiopeiae

Rho Cassiopeiaen sijainti Rho Cassiopeiae (ρ Cas / ρ Cassiopeiae) on tunnetuin esimerkki hyvin harvinaisesta tähtityypistä, keltaisesta hyperjättiläisestä.

Uusi!!: Aurinko ja Rho Cassiopeiae · Katso lisää »

Rhodoksen kolossi

Rhodoksen kolossi (myös Rodoksen kolossi, Antiikin kirjailijan Filon Bysanttilaisen mukaan arkkitehti Khares Lindoslainen valoi vuonna 294 eaa. alkaen kolossin paikalla, mutta osina. Ensin valettiin jalkaterät, ja ne asetettiin paikoilleen valkoiselle marmorijalustalle. Seuraavaksi valettiin alaraajat, jotka asetettiin paikoilleen muottien avulla. Seuraavaksi tehtiin vartalo ja lopulta pää. Kolossi oli sisältä ontto, mutta sitä tuettiin sisältä päin rautakehikolla, jonka painona käytettiin kiviä. Kolossin rakentaminen vei paljon pronssia ja saaren vaaditut metallivarat olisivat ehtyneet, mutta Rhodoksen kaupunki oli merkittävä kauppapaikka ja rhodoslaiset ostivat ulkomaalaisilta pronssia. Pronssia saatiin kuitenkin niin vähän, että kolossia saatiin jatketuksi vuosittain enintään 2,5 metriä. Martin Heemskerckin kolossia esittävä maalaus 1500-luvulta. Kolossi valmistui joko vuonna 290, 282 tai 280 eaa. Se jäi lyhytikäiseksi, sillä se tuhoutui maanjäristyksessä noin 227 eaa. (eri arvioissa 227–220 eaa.). Tuolloin kolossin polvet pettivät ja se romahti hajoten kappaleiksi. Egyptin hallitsija Ptolemaios III lupasi jälleenrakentaa patsaan, mutta Delfoin oraakkeli varoitti rhodoslaisia ja kielsi rakentamasta patsasta uudelleen. Rhodoksen kolossi lepäsi miltei 900 vuotta raunioina ja siitä tuli suosittu matkakohde. Romahtaneenakin se oli vaikuttava näky. Arabit valtasivat Rhodoksen vuonna 654 jaa. ja myivät patsaan jäännökset syyrialaiselle juutalaiskauppiaalle. Kauppiaan kerrotaan kuljettaneen patsaan osina kotiinsa, mikä vaati 900 kamelia, ja myi osat eteenpäin. Tämän vuoksi Rhodoksen kolossin jäännöksiä ei ole löydetty.

Uusi!!: Aurinko ja Rhodoksen kolossi · Katso lisää »

Richard van der Riet Woolley

Richard van der Riet Woolley (24. huhtikuuta 1906 – 24. joulukuuta 1986) oli englantilainen tähtitieteilijä, Royal Societyn jäsen ja Astronomer Royal vuosina 1956–1971.

Uusi!!: Aurinko ja Richard van der Riet Woolley · Katso lisää »

Rigel

Rigel (β Orionis) on taivaan seitsemänneksi kirkkain tähti (visuaalinen magnitudi 0,12).

Uusi!!: Aurinko ja Rigel · Katso lisää »

Riikinkukko (tähdistö)

Riikinkukko (lat. Pavo, Pavonis, Pav) on eteläisellä tähtitaivaalla sijaitseva Suomessa näkymätön keskisuuri tähdistö.

Uusi!!: Aurinko ja Riikinkukko (tähdistö) · Katso lisää »

Riutta (ulkoilualue)

pienoiskuva Riuttan ulkoilureitin varrella oleva muinaisranta. Riutta on Riihimäellä, Hiivolan kylässä, Kormuntien varrella sijaitseva ulkoilualue ja luontokohde.

Uusi!!: Aurinko ja Riutta (ulkoilualue) · Katso lisää »

Romulus (kuu)

Romulus on päävyöhykkeen asteroideihin kuuluvan pikkuplaneetta Sylvian suurempi ja ulompi kuu.

Uusi!!: Aurinko ja Romulus (kuu) · Katso lisää »

Rooibos

Kuivattua rooibos-teetä. Rooibos eli kapinroibospensas eli kapinroibos (Aspalathus linearis) on kotoperäisenä vain Etelä-Afrikassa kasvava hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva pensas.

Uusi!!: Aurinko ja Rooibos · Katso lisää »

Roomalainen kalenteri

Roomalainen kalenteri muuttui useita kertoja Rooman perustamisen ja Länsi-Rooman tuhon välillä.

Uusi!!: Aurinko ja Roomalainen kalenteri · Katso lisää »

Roque de los Muchachosin observatorio

Roque de los Muchachosin observatorio (eli ORM) on tähtitieteellinen observatorio joka sijaitsee Garafían kunnassa La Palmalla Kanariansaarilla.

Uusi!!: Aurinko ja Roque de los Muchachosin observatorio · Katso lisää »

Saamelainen kosmologia

Tiedot saamelaisesta kosmologiasta on poimittu Saamenmaan eri puolilla eri aikakausina.

Uusi!!: Aurinko ja Saamelainen kosmologia · Katso lisää »

Saamelainen muinaisusko

Saamelainen noitarumpu. Seita, saamelaisten pyhä kultti- ja uhripaikka. Saamelainen muinaisusko tarkoittaa saamelaisten uskonnollisia tapoja ja uskomuksia, joita harjoitettiin ennen kristinuskon valtakautta.

Uusi!!: Aurinko ja Saamelainen muinaisusko · Katso lisää »

Saamelaiset

Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.

Uusi!!: Aurinko ja Saamelaiset · Katso lisää »

Saamelaisten historia

Saamelaisten historia juontaa muiden uralilaisten kansojen tavoin Volgan seudulle, nykyisen Venäjän alueelle.

Uusi!!: Aurinko ja Saamelaisten historia · Katso lisää »

Saamen lippu

Saamen lippu. Saamen lippu tangossa Saamen lippu on saamelaisten kansallisuuden tunnus, joka virallistettiin vuonna 1986.

Uusi!!: Aurinko ja Saamen lippu · Katso lisää »

Sade

Pilven alinen sade näkyy tummina juovina. Sade on pilvistä putoavaa vettä eri olomuodoissaan.

Uusi!!: Aurinko ja Sade · Katso lisää »

Sagittarius A*

Sgr A* (keskellä) sekä kaksi lähiaikaisen räjähdyksen valokaikua (ympyröity). Sagittarius A* (luetaan: ”aa-tähti”) (lyh. Sgr A*) on Linnunradan keskustassa oleva Jousimiehen (Sagittarius) tähdistön suunnassa näkyvä kirkas ja erittäin kompakti radiolähde eli radiosäteilyä lähettävä taivaankappale.

Uusi!!: Aurinko ja Sagittarius A* · Katso lisää »

Salomonsaarten vaakuna

pienoiskuva Salomonsaarten vaakuna on Salomonsaarten tunnus lipun, kansallislaulun ja moton ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Salomonsaarten vaakuna · Katso lisää »

Samuel Pierpont Langley

Samuel Pierpont Langley (22. elokuuta 1834 Boston, Massachusetts, Yhdysvallat – 27. helmikuuta 1906 Aiken, Etelä-Carolina, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen fyysikko ja tähtitieteilijä.

Uusi!!: Aurinko ja Samuel Pierpont Langley · Katso lisää »

Saros-jakso

Saros-jakso on 18 vuotta, 11 vuorokautta ja 8 tuntia kestävä jakso, jonka kuluttua auringon- ja kuunpimennykset toistuvat suunnilleen samankaltaisina ja samassa järjestyksessä.

Uusi!!: Aurinko ja Saros-jakso · Katso lisää »

Saskatoon

Saskatoon on keskikokoinen kaupunki Saskatchewanin provinssissa Kanadassa, South Saskatchewan -joen varrella.

Uusi!!: Aurinko ja Saskatoon · Katso lisää »

Sateenkaari

Sateenkaari Sateenkaari on spektrin väreissä esiintyvä ilmakehän optinen ilmiö.

Uusi!!: Aurinko ja Sateenkaari · Katso lisää »

Sateenkaarilippu

Sateenkaarilippu. Kaksi mielenosoittaa käyttää sateenkaarilippua Sateenkaarilippu on monivärinen lippu, joka kuvaa sateenkaaren eri värejä.

Uusi!!: Aurinko ja Sateenkaarilippu · Katso lisää »

Satelliitti

kaukokartoitussatelliitteja Satelliitti eli tekokuu on taivaankappaletta kiertämään saatettu teknisiä tutkimuksia tai muunlaisia tehtäviä suorittava laitteisto.

Uusi!!: Aurinko ja Satelliitti · Katso lisää »

Saturnus

Saturnuksen pohjoisnavan pyöriminen. Saturnus (symboli: ♄) on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna.

Uusi!!: Aurinko ja Saturnus · Katso lisää »

Sauron

elokuvatrilogiassa. Sauron on fiktiivinen hahmo J. R. R. Tolkienin fantasiakirjassa Taru sormusten herrasta.

Uusi!!: Aurinko ja Sauron · Katso lisää »

Sähkömagneettinen kenttä

Sähkömagneettinen kenttä on staattinen sähkö- tai magneettikenttä - (myös sähkömagneetin synnyttämä) tai ajallisesti muuttuva sähkö-, magneetti- tai sähkömagneettinen kenttä.

Uusi!!: Aurinko ja Sähkömagneettinen kenttä · Katso lisää »

Sähkömagneettinen säteily

Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.

Uusi!!: Aurinko ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »

Säteily­paine

Säteily­paine on sähkömagneettisen säteilyn aiheuttama tavallisesti hyvin pieni paine, joka kohdistuu kaikkiin pintoihin, joihin osuu sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Aurinko ja Säteily­paine · Katso lisää »

Säteilyn kulku ilmakehässä

Säteilyn kulku ilmakehässä on ilmakehän prosessi, johon sisältyy säteilyn vaimenemista, heijastusta ja siroamista.

Uusi!!: Aurinko ja Säteilyn kulku ilmakehässä · Katso lisää »

Säteilypakote

Ihmisen toiminnalla on merkittävä positiivinen kokonaisvaikutus maan säteilypakotetaseeseen. Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen säteilypakotevaikutukseen. Säteilypakote (myös ilmastopakote tai pakotevaikutus) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa saapuvan ja poistuvan säteilyn välistä eroa.

Uusi!!: Aurinko ja Säteilypakote · Katso lisää »

Schwarzschildin säde

Schwarzschildin säde on jokaiseen massaan liittyvä säde.

Uusi!!: Aurinko ja Schwarzschildin säde · Katso lisää »

Sekhmet

Egyptin mytologiassa Sekhmet tai Sachmis oli alun perin soturijumalatar sekä parantava jumalatar Ylä-Egyptissä.

Uusi!!: Aurinko ja Sekhmet · Katso lisää »

Sekstantti

Sekstantti Sekstantti on vesi- tai ilma-aluksen astronomisessa navigoinnissa käytettävä optinen laite, jota käytetään määritettäessä aluksen paikka suhteessa taivaankappaleeseen: planeettoihin, tähtiin, aurinkoon tai kuuhun.

Uusi!!: Aurinko ja Sekstantti · Katso lisää »

Selene

Roomalainen patsas Kuun jumalattaresta Lunasta, joka vastasi kreikkalaista Seleneä. Musei Capitolini, Rooma. Selene oli kreikkalaisessa mytologiassa kuun jumalatar, titaani Hyperionin ja tämän sisaren Theian tytär.

Uusi!!: Aurinko ja Selene · Katso lisää »

Selim Lemström

Selim Lemström 1890-luvun alussa. Karl Selim Lemström (17. marraskuuta 1838 Inkoo – 2. lokakuuta 1904 Helsinki) oli suomalainen geofysiikan tutkija.

Uusi!!: Aurinko ja Selim Lemström · Katso lisää »

Senecat

Senecat ovat Pohjois-Amerikan itäosien alkuperäisasukkaita.

Uusi!!: Aurinko ja Senecat · Katso lisää »

SETI

Arecibon suurikokoinen teleskooppi Puerto Ricossa SETI (englannin sanoista search for extraterrestrial intelligence) tarkoittaa älyllisen elämän etsintää Maan ulkopuolelta.

Uusi!!: Aurinko ja SETI · Katso lisää »

Seulaset

Tältä Seulaset näyttävät paljain silmin katseltuna tai perusoptiikan läpi katsottuna. Seulaset eli Plejadit (Messierin luettelon kohde M45) on taivaan kirkkaimpia avoimia tähtijoukkoja, joka sijaitsee Härän tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Seulaset · Katso lisää »

Sextans B

Sextans B Sextans B on epäsäännöllinen galaksi, joka on joko osa Paikallista ryhmää tai juuri sen ulkopuolella.

Uusi!!: Aurinko ja Sextans B · Katso lisää »

Sideerinen astrologia

Sideerinen astrologia on astrologinen suuntaus, jossa tähtikartan osat, etenkin Eläinradan merkit lasketaan vastaavien tähdistöjen ja kiintotähtien sijainnin mukaan.

Uusi!!: Aurinko ja Sideerinen astrologia · Katso lisää »

Siesta

''Le Hamac'' (Gustave Courbet)1844, 70,5 × 97 cm, Sammlung Oskar Reinhart am Römerholz. Siesta mangopuiden varjossa Ouagadougoussa Siesta on varsinkin lämpimän ilmasto­vyöhykkeen maissa yleinen keskellä päivää, tavallisimmin lounasruokailun jälkeen pidetty lepo­aika.

Uusi!!: Aurinko ja Siesta · Katso lisää »

Sigma Draconis

Sigma Draconis (σ Dra / σ Draconis) (Alsafi, Athafi) on Lohikäärmeen tähtikuviossa sijaitseva Aurinkoa kevyempi tähti, joka näkyy himmeänä.

Uusi!!: Aurinko ja Sigma Draconis · Katso lisää »

Sigurd Wettenhovi-Aspa

Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa (vuoteen 1939 Wetterhoff-Asp, synt. Asp; 7. toukokuuta 1870 Helsinki – 18. helmikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen monitaitaja: taidemaalari, kuvanveistäjä, kirjailija ja kielimies.

Uusi!!: Aurinko ja Sigurd Wettenhovi-Aspa · Katso lisää »

Simpsonit (11. tuotantokausi)

Simpsoneiden 11.

Uusi!!: Aurinko ja Simpsonit (11. tuotantokausi) · Katso lisää »

Sininen hetki

Sininen hetki (ranskaksi l'heure bleue) on valoilmiö, joka on havaittavissa hämärässä sekä aamulla että illalla, varsinkin talvella, kun auringon valoa siroaa epäsuorasti ilmakehän kautta.

Uusi!!: Aurinko ja Sininen hetki · Katso lisää »

Sininen jättiläinen

Sininen jättiläinen on kuuma, sininen tai sinivalkoinen, nuori massiivinen tähti.

Uusi!!: Aurinko ja Sininen jättiläinen · Katso lisää »

Sininen marmorikuula

alt.

Uusi!!: Aurinko ja Sininen marmorikuula · Katso lisää »

Sininen ylijättiläinen

Auringon kokovertailu. Siniset ylijättiläiset ovat ylijättiläistähtiä, joiden luminositeettiluokka on I ja spektriluokka O tai B. Siniset ylijättiläiset ovat erittäin kuumia ja kirkkaita, ja niiden pintalämpötila on 30 000–50 000 K. Niillä on yleensä 10–50 kertaa Auringon massa ja noin 25 kertaa Auringon säde.

Uusi!!: Aurinko ja Sininen ylijättiläinen · Katso lisää »

Sinipellava

Sinipellava (Linum perenne) eli tarhapellava on puolen metrin korkuinen, Itä-Euroopasta kotoisin oleva pellavakasvi.

Uusi!!: Aurinko ja Sinipellava · Katso lisää »

Sirius

Sirius (α Canis Majoris, α CMa) Ison koiran tähdistössä on Maasta katsoen tähtitaivaan kirkkain tähti.

Uusi!!: Aurinko ja Sirius · Katso lisää »

Sisäplaneetta

Venuksen ylikulku 8. kesäkuuta 2004 kuvattuna Bangaloren planetariumissa noin kaksi tuntia ylikulun alusta. Sisäplaneetta on Maan radan sisäpuolella oleva planeetta.

Uusi!!: Aurinko ja Sisäplaneetta · Katso lisää »

Sivuauringot

Huomattavan kirkkaat sivuauringot auringon molemmin puolin. Sivuauringot ovat taivaalla Auringon molemmilla puolin näkyvät kaksi kirkasta, väriltään epämääräistä läikkää.

Uusi!!: Aurinko ja Sivuauringot · Katso lisää »

Skarabee

Egyptiläinen skarabee Skarabee on muinaisessa Egyptissä käytetty amuletti, joka muotoiltiin pillerinpyörittäjän eli turilasmaisiin (Scarabaeoidea) kuuluvan sittiäisen mukaan.

Uusi!!: Aurinko ja Skarabee · Katso lisää »

Skorpioni (tähdistö)

Skorpioni (genetiivi Scorpii, lyhenne Sco, tunnus 20px) on eläinradan tähdistö eteläisellä tähtitaivaalla.

Uusi!!: Aurinko ja Skorpioni (tähdistö) · Katso lisää »

Slaavilainen mytologia

Kansanperinne on innoittanut monia slaavilaisia taiteilijoita. Ilja Repinin ''Sadko vedenalaisessa valtakunnassa'' (1876). Slaavilaisen mytologian ja slaavilaisen muinaisuskon varhaisimmat juuret juontuvat hyvin kauas indoeurooppalaisten kansojen menneisyyteen, jopa aikaan ennen slaavilaisen kielimuodon eriytymistä.

Uusi!!: Aurinko ja Slaavilainen mytologia · Katso lisää »

SMART-1

SMART-1 oli Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ensimmäinen kuuluotain.

Uusi!!: Aurinko ja SMART-1 · Katso lisää »

SN 1572

SN 1572 eli Tyko Brahen supernova, B Cassiopeiae (B Cas) oli Tyypin Ia supernova, joka näkyi Kassiopeian tähdistössä vuonna 1572.

Uusi!!: Aurinko ja SN 1572 · Katso lisää »

SN 2006gy

SN 2006gy on supernova, joka havaittiin McDonaldin observatoriossa 18. syyskuuta 2006.

Uusi!!: Aurinko ja SN 2006gy · Katso lisää »

SOHO

SOHO (piirros). SOHO (Solar and Heliospheric Observatory) on ESAn ja NASAn avaruusobservatorio, joka tutkii Aurinkoa Maan ja Aurinkon välissä L1-lagrangen pisteessä.

Uusi!!: Aurinko ja SOHO · Katso lisää »

Sokrateen puolustuspuhe (Platon)

Sokrateen puolustuspuhe eli Apologia on Platonin kirjoittama versio Sokrateelle jälkikäteen kirjoitetuista puolustuspuheista.

Uusi!!: Aurinko ja Sokrateen puolustuspuhe (Platon) · Katso lisää »

Sol

Sol voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Aurinko ja Sol · Katso lisää »

Solar Dynamics Observatory

Solar Dynamics Observatory taiteilijan kuvaamana SDO:n tunnus Solar Dynamics Observatory (SDO) on tähtitieteellinen satelliitti, joka tutkii Aurinkoa.

Uusi!!: Aurinko ja Solar Dynamics Observatory · Katso lisää »

Solar Orbiter

Solar Orbiter (SolO) on ESAn Aurinkoa tutkiva avaruusluotain.

Uusi!!: Aurinko ja Solar Orbiter · Katso lisää »

Solbritt

Solbritt on naisen etunimi.

Uusi!!: Aurinko ja Solbritt · Katso lisää »

Solmu (tähtitiede)

Solmu (Ω, "Omega"), tavallisimmin nouseva solmu tai rataelementtinä nousevan solmun pituus on tähtitieteessä kiertoradan suuntaa kuvaava suure, joka ilmoitetaan asteina.

Uusi!!: Aurinko ja Solmu (tähtitiede) · Katso lisää »

Sombrerogalaksi

Sombrerogalaksi (Messierin kohde 104, M104, NGC 4594) on kierteisgalaksi, joka kuuluu Neitsyen tähdistöön ja joka sijaitsee noin 28 miljoonan valovuoden päässä Maasta.

Uusi!!: Aurinko ja Sombrerogalaksi · Katso lisää »

Sosigenes Aleksandrialainen

Sosigenes Aleksandrialainen (ensimmäinen vuosisata eaa.) oli egyptiläinen tähtitieteilijä ja matemaatikko, joka suunnitteli juliaanisen kalenterin.

Uusi!!: Aurinko ja Sosigenes Aleksandrialainen · Katso lisää »

Sosigenes Peripateetikko

Sosigenes Peripateetikko (100-luvun loppu) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka oli Aleksanteri Afrodisiaslaisen opettaja.

Uusi!!: Aurinko ja Sosigenes Peripateetikko · Katso lisää »

Spektriluokka

Spektriluokan M0III punaisen jättiläisen spektri. Spektriluokka (myös spektrityyppi) on tähtityyppi, joka päätellään tähden spektristä.

Uusi!!: Aurinko ja Spektriluokka · Katso lisää »

Spontaani sikiäminen

Viitattu.

Uusi!!: Aurinko ja Spontaani sikiäminen · Katso lisää »

Sputnik 2

Sputnik 2 oli maailman kaikkien aikojen toinen satelliitti ja Sputnik 1:n seuraaja.

Uusi!!: Aurinko ja Sputnik 2 · Katso lisää »

Sri Lankan vaakuna

Sri Lankan vaakuna on Sri Lankan tunnus lipun ja kansallislaulun ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Sri Lankan vaakuna · Katso lisää »

STEREO (avaruusohjelma)

STEREO-aurinkoluotain STEREO (Solar TErrestrial RElations Observatory) on NASAn 26. lokakuuta 2006 Delta II -kantoraketilla avaruuteen laukaiseman kahden identtisen aurinkoluotaimen (STEREO A ja STEREO B) muodostama avaruusohjelma.

Uusi!!: Aurinko ja STEREO (avaruusohjelma) · Katso lisää »

Stratosfääri

Ilmakehän rakenne Stratosfääri eli yläilmakehä on ylemmän ilmakehän kerros, joka alkaa troposfäärin yläpuolelta, keskimäärin noin 15 kilometrin korkeudesta.

Uusi!!: Aurinko ja Stratosfääri · Katso lisää »

Subrahmanyan Chandrasekhar

Subrahmanyan Chandrasekhar (19. lokakuuta 1910 Lahore, Intia (nyk. Pakistan) – 21. elokuuta 1995 Chicago, Yhdysvallat) oli amerikanintialainen fyysikko, tähtitieteilijä ja matemaatikko.

Uusi!!: Aurinko ja Subrahmanyan Chandrasekhar · Katso lisää »

Suihkepullo

Suihkepullo, aerosolipakkaus eli spray on pullo, jossa on vaikuttavaa nestemäistä ainetta ja ponnekaasua.

Uusi!!: Aurinko ja Suihkepullo · Katso lisää »

Sukupuolen symboli

Venus-symboli (vas.) ja Mars-symboli (oik.) ovat yleisiä naisen ja miehen symboleita. Sukupuolen symboleita ovat erilaiset miestä ja naista sekä muita sukupuoliryhmiä edustavat symbolit.

Uusi!!: Aurinko ja Sukupuolen symboli · Katso lisää »

Sumerin uskonto

Sumerilainen rukoilija. Sumerin uskonto oli monijumalainen.

Uusi!!: Aurinko ja Sumerin uskonto · Katso lisää »

Sunnuntai

Sunnuntai (lyhenne su tai sunn.) on lauantain ja maanantain väliin sijoittuva viikonpäivä.

Uusi!!: Aurinko ja Sunnuntai · Katso lisää »

Suomen ilmasto

Suomen ilmasto on väli-ilmasto, jossa on meri- tai mannerilmaston piirteitä riippuen ilmavirtausten suunnasta ja matalapaineiden liikkeistä.

Uusi!!: Aurinko ja Suomen ilmasto · Katso lisää »

Supermassiivinen musta aukko

Ensimmäinen kuva Messier 87:n supermassiivisesta mustasta aukosta Event Horizon Telescope -laitteiston ottamana. Supermassiivinen musta aukko on musta aukko, jonka massaksi arvioidaan 105–109 kertaa Auringon massa.

Uusi!!: Aurinko ja Supermassiivinen musta aukko · Katso lisää »

Supernova

Jäänne Keplerin Supernovasta, SN 1604. Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla.

Uusi!!: Aurinko ja Supernova · Katso lisää »

Supertulivuori

Vulkaaninen räjähdysasteikko (VEI) 7 Supertulivuori on kalderaksi romahtanut tulivuori, joka purkautuu hyvin harvoin mutta äärimmäisen voimakkaasti, jopa VEI-indeksillä 8.

Uusi!!: Aurinko ja Supertulivuori · Katso lisää »

Surtur

John Charles Dollman: The giant with the flaming sword. Surtur (myös Surt tai Surtr) on skandinaavisessa mytologiassa Muspelheimissa asuva tulijättiläinen, joka sytyttää maailman tuleen ragnarökin aikana sinkoamalla tulta joka suuntaan.

Uusi!!: Aurinko ja Surtur · Katso lisää »

Suuri väittely

Andromedan galaksi ultraviolettina. Suuri väittely (myös Shapley–Curtis-debatti) oli merkittävä kierteistähtisumuiksi aikanaan luultujen kierteisgalaksien luonnetta ja havaittavan kaikkeuden kokoa koskeva väittely tähtitieteilijöiden Harlow Shapleyn ja Heber Curtisin välillä.

Uusi!!: Aurinko ja Suuri väittely · Katso lisää »

Tadžikistanin vaakuna

Tadžikistanin vaakuna Tadžikistanin SNT:n vaakuna 1937–1991 Tadžikistanin vaakuna on Tadžikistanin tunnus lipun ja kansallislaulun ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Tadžikistanin vaakuna · Katso lisää »

Taivaalliset rungot

10 taivaallista runkoa (天干, pinyin: tiāngān) ovat vanhimmat tunnetut kiinalaiset ajan laskemiseen käytetyt merkit.

Uusi!!: Aurinko ja Taivaalliset rungot · Katso lisää »

Taivaan sfäärit

Petrus Apianuksen teoksessa ''Cosmographia'' (Antwerpen, 1539) Taivaan sfäärit olivat vanhan ajan tähtitieteilijöiden olettamia sisäkkäisiä maakeskisiä pallonkuoria, joihin taivaankappaleiden oletettiin olevan kiinnitettyinä.

Uusi!!: Aurinko ja Taivaan sfäärit · Katso lisää »

Taivaankappale

Pallomainen tähtijoukko M80. Taivaankappaleet ovat yksittäisiä maailmankaikkeuden kappaleita.

Uusi!!: Aurinko ja Taivaankappale · Katso lisää »

Taivaanmekaniikka

Taivaanmekaniikka on tieteenala, joka tutkii taivaankappaleiden liikettä painovoimakentässä.

Uusi!!: Aurinko ja Taivaanmekaniikka · Katso lisää »

Taivas

Kalifornialaista iltataivasta. Analemma on käyrä, joka kuvaa Auringon sijainnin taivaalla eri päivinä samaan kellonaikaan. Kuva New Jerseyn iltapäivätaivaalta. Taivas on avaruus sellaisena kuin se Maasta näkyy eli taivaankansi, tai korkealla maan yllä oleva ilmatila.

Uusi!!: Aurinko ja Taivas · Katso lisää »

Talotohtori (kirja)

Talotohtori.

Uusi!!: Aurinko ja Talotohtori (kirja) · Katso lisää »

Talvi

vuo­den­ajat. Pohjoisen pallonpuoliskon tal­vel­la (kuvassa) Au­rin­ko pais­taa pohjoiselle pallonpuoliskolle ma­ta­lam­mal­ta ja osa poh­joi­sta pal­lon­puo­lis­koa on sil­loin jat­ku­vas­ti varjossa. Talvi on yksi neljästä vuodenajasta.

Uusi!!: Aurinko ja Talvi · Katso lisää »

Talvipäivänseisaus

Maapallo pohjoisen pallonpuoliskon talvipäivänseisauksen aikaan, jolloin pohjoisnapa on poispäin auringosta. Talvipäivänseisaus on pohjoisella pallonpuoliskolla ajankohta, jolloin Aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella.

Uusi!!: Aurinko ja Talvipäivänseisaus · Katso lisää »

Tarantellasumu

Tarantellasumu Tarantellasumu (tunnetaan myös nimillä NGC 2070 ja 30 Doradus) on Kultakalan tähdistön suunnalla sijaitseva suuri ja kirkas emissiosumu.

Uusi!!: Aurinko ja Tarantellasumu · Katso lisää »

Tau Boötis b

Tau Boötis b (tunnetaan epävirallisesti nimellä Millenniumplaneetta) on eksoplaneetta, joka löytämisestä ilmoitettiin vuonna 1996.

Uusi!!: Aurinko ja Tau Boötis b · Katso lisää »

Tau Ceti

Tau Ceti (τ Cet / τ Ceti) on eräs lähimpiä tähtiä. Tämä jonkin verran Aurinkoa muistuttava tähti sijaitsee Valaan tähdistössä. Tähden väri on oranssinkeltainen, ja se on hieman Aurinkoa pienempi, kylmempi ja himmeämpi. Tähti mainitaan monissa science fiction -tarinoissa. Tau Ceti on oranssinkeltainen G8,5 V-spektriluokkaan kuuluva pääsarjan tähti. Sen etäisyys Maasta on 3,65 parsekia eli noin 11,9 valovuotta. Tähden iäksi on arvioitu 5,8 miljardia vuotta, ja se on Aurinkoa metalliköyhempi. Toisin kuin Aurinko, Tau Ceti kuuluu "Linnunradan paksuun kiekkoon", ja sen takia tähden ominaisliike on suuri: 37 m/s. Tau Cetin pölykiekko ulottuu noin 55 AU:n päähän keskustähdestä. Aurinko vasemmalla, Tau Ceti oikealla.

Uusi!!: Aurinko ja Tau Ceti · Katso lisää »

Tšadin vaakuna

250px Tšadin vaakuna on Tšadin tunnus lipun, kansallislaulun ja moton ohella.

Uusi!!: Aurinko ja Tšadin vaakuna · Katso lisää »

Tšukotkan lippu

Tšukotkan lippu Tšukotkan lippu on Venäjälle kuuluvan Tšukotkan autonomisen piirikunnan tunnus.

Uusi!!: Aurinko ja Tšukotkan lippu · Katso lisää »

Tähden ikä

Tähden ikä mitataan monin tavoin.

Uusi!!: Aurinko ja Tähden ikä · Katso lisää »

Tähden kehitys

Auringon, tyypillisen keskimassaisen tähden, elinkaari Tähden kehitys on monivaiheinen tapahtumaketju, jonka aikana tähti käy miljoonien tai miljardien vuosien aikana läpi eri kehitysvaiheita säteillen valoa ja lämpöä.

Uusi!!: Aurinko ja Tähden kehitys · Katso lisää »

Tähden metallipitoisuus

Tähden metallipitoisuus tai tähden metallisuus (engl. metallicity) on vetyä ja heliumia raskaampien aineiden suhteellinen osuus tähdessä.

Uusi!!: Aurinko ja Tähden metallipitoisuus · Katso lisää »

Tähden ydinsynteesi

Tähden ydinsynteesi eli tähden nukleosynteesi on yleisnimitys tähdissä tapahtuville ydinprosesseille, joissa kevyistä alkuaineista syntyy raskaampia alkuaineita.

Uusi!!: Aurinko ja Tähden ydinsynteesi · Katso lisää »

Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke

jättiläisplaneetan elinkelpoisesta kuusta, joka on meidän tuntemiamme kuita suurempi. Kuussa on nestemäistä vettä ja sopivan viileää, joten se soveltuu elämälle. Kuun keskusplaneetta näkyy kuun taivaalla valtavan suurena. Jättiläisplaneetan suuren kuun elinkelpoisuutta saattaa häiritä jättiläisen voimakkaaseen magneettikenttään vangiksi jäänyt protonisäteily. Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke (elinkelpoinen vyöhyke, elämänvyöhyke, elokehä, ekosfääri) on Aurinkoa tai muuta tähteä ympäröivä vyöhyke, jolla lämpötila on sopiva nestemäisen veden esiintymiseen.

Uusi!!: Aurinko ja Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke · Katso lisää »

Tähti

Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.

Uusi!!: Aurinko ja Tähti · Katso lisää »

Tähtienvälinen kappale

'Oumuamuan, rata Tähtienvälinen kappale on kappale, joka ei ole tähti ja sijaitsee tähtienvälisessä avaruudessa.

Uusi!!: Aurinko ja Tähtienvälinen kappale · Katso lisää »

Tähtikaukoputki

Tähtiharrastajan peilikaukoputki Tähtikaukoputki on kaukoputki, joka on ensisijaisesti suunniteltu taivaankappaleiden tarkkailuun näkyvän valon aallonpituuksilla.

Uusi!!: Aurinko ja Tähtikaukoputki · Katso lisää »

Tähtipopulaatio

Tähdet jaetaan niiden iän mukaan tähtipopulaatioihin.

Uusi!!: Aurinko ja Tähtipopulaatio · Katso lisää »

Tähtitaivas

Linnunrata tähtitaivaalla. Tähtitaivas on pimeällä ja pilvettömällä säällä näkyvä taivas.

Uusi!!: Aurinko ja Tähtitaivas · Katso lisää »

Tähtitiede

Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.

Uusi!!: Aurinko ja Tähtitiede · Katso lisää »

Tähtitieteelliset symbolit

Sivu vuoden 1833 Nautical Almanacista, jossa on käytetty kuun vaiheiden, planeettojen ja Eläinradan tähdistöjen symboleja. Tähtitieteelliset symbolit ovat symbolikuvioita, joita käytetään tarkoittamaan taivaankappaleita, teoreettisia rakenteita ja tähti­tieteellisiä ilmiöitä.

Uusi!!: Aurinko ja Tähtitieteelliset symbolit · Katso lisää »

Tähtitieteen harrastus

Perseidien meteoriparven aikana elokuussa 2006. Tähtitieteen harrastuksella tarkoitetaan tähtitaivaan kohteiden ja ilmiöiden katselua, harrastusluonteista tutkimista ja tähtitieteen tutkimuksen seuraamista omaksi iloksi.

Uusi!!: Aurinko ja Tähtitieteen harrastus · Katso lisää »

Tähtitieteen historia

Tähtitiede eli astronomia, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä, on todennäköisesti lääketieteen ohella vanhin tiede.

Uusi!!: Aurinko ja Tähtitieteen historia · Katso lisää »

Tähtitieteilijä

Johannes Vermeer, ''Tähtitieteilijä'', 1668. Tähtitieteilijä eli astronomi (ja etenkin englanninkielisessä kirjallisuudessa myös astrofyysikko) on yleisnimitys tutkijalle, joka on erikoistunut tähtitieteeseen tai kosmologiaan eli tutkii (Maan ulkopuolista) avaruutta, kuten Aurinkoa, planeettoja, tähtiä, galakseja, tähtienvälistä ainetta tai maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa, sekä näihin liittyviä fysikaalisia prosesseja.

Uusi!!: Aurinko ja Tähtitieteilijä · Katso lisää »

Tähtivalokuvaus

Tähtivalokuvaus on valokuvauksen alalaji, joka on erikoistunut kuvaamaan taivaan astronomisia kohteita, kuten Kuuta, Aurinkoa, planeettoja, tähtiä tai tähtisumuja ja galakseja.

Uusi!!: Aurinko ja Tähtivalokuvaus · Katso lisää »

Täysikuu

Täysikuu. Kuusta näkyy Maahan aina sama puoli. Kuu lähimmässä ja kauimmassa kohdassa radallaan. Täysikuu nousee vanhan majakan ylle Ystadin satamassa 11.2.2017. Täysikuu on Kuun vaihe, jolloin Maahan näkyvä eli "maahan katsova" Kuun pinta on täysin Auringon valaisema.

Uusi!!: Aurinko ja Täysikuu · Katso lisää »

Telluurio

Pieni telluurio. Telluurio on vanha opetusväline, jolla havainnollistetaan Maan ja Kuun liikettä Auringon ja toistensa ympäri, ja täten päivän ja yön sekä vuodenaikojen vaihtelua ynnä auringon- ja kuunpimennyksiä.

Uusi!!: Aurinko ja Telluurio · Katso lisää »

Teräsmies

Teräsmies on Joe Shusterin ja Jerry Siegelin luoma supersankari ja DC Comicsin julkaiseman sarjakuvan nimihahmo. Teräsmiehen hahmo myytiin Detective Comics -yhtiölle vuonna 1938. Myyntivuonnaan hahmo teki ensiesiintymisensä Action Comics -sarjakuvalehdessä. Supersankarisarjakuvien niin sanotun kultakauden katsotaan alkaneen Teräsmiehen ensiesiintymisestä, ja Teräsmiehen menestys myötävaikutti supersankarigenren syntymään. Teräsmies syntyi Krypton-planeetalla. Juuri ennen planeetan räjähtämistä hänet lähetettiin vauvana turvaan Maahan. Teräsmies kasvoi Kansasissa Kentin pariskunnan ottolapsena. Varttuessaan hän huomasi omaavansa yli-inhimillisiä voimia, joita hän päätti käyttää auttaakseen muita ja taistellakseen rikollisuutta vastaan. Teräsmiehen asu koostuu sini-, puna ja keltavärisestä puvusta, pitkästä viitasta sekä S-kirjaimesta puvun rinnuksessa, joka kuvastaa toivoa (Teräsmiehen kotiplaneetalla kyseinen S oli toivon symboli). Hänen peitehenkilöllisyytensä on toimittaja Clark Kent kuvitteellisessa Metropoliksen kaupungissa.

Uusi!!: Aurinko ja Teräsmies · Katso lisää »

Termiikki

Pilvi (A), lämpimän ilman kupla (1), nouseva ilma (2), viilennyt raskaampi ilma (3) Termiikillä tarkoitetaan yleisimmin kuplamaista, ympäröivää ilmaa lämpimämpää nousevaa ilmamassaa, jota nostaa konvektio.

Uusi!!: Aurinko ja Termiikki · Katso lisää »

Tezcatlipoca

Tezcatlipocaa esittävä piirros Codex Borgiassa. Tezcatlipoca (nahuatliksi "savuava peili") on Mesoamerikan kansojen, varsinkin asteekkien, jumala.

Uusi!!: Aurinko ja Tezcatlipoca · Katso lisää »

Tiedon häivä

Pronssinen kehä on yksi kolmesta ''Tiedon häivä'' -teoksen elementistä. Tiedon häivä on kuvataiteilija Maaria Wirkkalan suunnittelema taideteos Turussa, Turun tuomiokirkon itäpuolella, Tuomiokirkkokadun ja Rothoviuksenkadun risteyksessä olevalla aukiolla.

Uusi!!: Aurinko ja Tiedon häivä · Katso lisää »

Tiedon rajat

Tiedostettu tietämisemme voi olla kahta lajia.

Uusi!!: Aurinko ja Tiedon rajat · Katso lisää »

Tieteen ja uskonnon välinen suhde

Artikkeli käsittelee tieteen ja uskonnon asemaa yhteiskunnassa ja niiden roolia todellisuutta koskevan tiedon muodostamisessa.

Uusi!!: Aurinko ja Tieteen ja uskonnon välinen suhde · Katso lisää »

Tiheys

Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.

Uusi!!: Aurinko ja Tiheys · Katso lisää »

Tiibetin lippu

Tiibetin lippu Tiibetin lippuja sotilasparaatissa Lhasassa vuonna 1938 Tiibetissä 1920-luvun alussa kuvattu lippuversio Tiibetin Chushi Gangdruk -vapautusarmeijan lippu 1957-1974 Tiibetin lippuja Zürichissä huhtikuussa 2010 järjestetyssä mielenosoituksessa Tiibetin lippu oli itsenäisen Tiibetin valtio- ja sotalippu.

Uusi!!: Aurinko ja Tiibetin lippu · Katso lisää »

Tiimalasisumu

Hubble-avaruusteleskoopin kuvaamana. Tiimalasisumu (tunnetaan myös nimellä MyCn18) on Kärpäsen tähdistön suunnalla, noin 8 000 valovuoden päässä Maasta, sijaitseva nuori planetaarinen sumu.

Uusi!!: Aurinko ja Tiimalasisumu · Katso lisää »

Titiuksen–Boden laki

Titiuksen–Boden laki on matemaattinen sääntö, jonka avulla voi arvioida planeettojen etäisyydet.

Uusi!!: Aurinko ja Titiuksen–Boden laki · Katso lisää »

Tosi tarina (Lukianos)

Tosi tarina on Lukianoksen kirjoittama satiiri.

Uusi!!: Aurinko ja Tosi tarina (Lukianos) · Katso lisää »

Toveri Teräsmies: Punatähden poika

Toveri Teräsmies: Punatähden poika (Superman: Red Son) on Mark Millarin käsikirjoittama ja Dave Johnsonin ja Killian Plunkettin piirtämä kolmiosainen Teräsmies-sarjakuva vuodelta 2003.

Uusi!!: Aurinko ja Toveri Teräsmies: Punatähden poika · Katso lisää »

Transneptuninen kohde

Viitattu.

Uusi!!: Aurinko ja Transneptuninen kohde · Katso lisää »

Trinity (ydinkoe)

Trinity oli Yhdysvaltojen tekemän historian ensimmäisen ydinkokeen peitenimi.

Uusi!!: Aurinko ja Trinity (ydinkoe) · Katso lisää »

Triton (kuu)

Triton on Neptunuksen suurin ja aurinkokunnan seitsemänneksi suurin kuu.

Uusi!!: Aurinko ja Triton (kuu) · Katso lisää »

Trombe-seinä

Trombe-seinä on Auringon säteilyn lämpöä absorboiva ja varaava erikoisrakenteinen seinä, jonka avulla päiväsajan auringonpaisteen lämpöä voidaan hyödyntää yöaikaan.

Uusi!!: Aurinko ja Trombe-seinä · Katso lisää »

Trooppinen vyöhyke

Tropiikki kääntöpiirien mukaan määriteltynä. Tummansiniset viivat.

Uusi!!: Aurinko ja Trooppinen vyöhyke · Katso lisää »

Tsar-bomba

Tsar-bomban kuori Sarovin ydinasemuseossa. Tsar-bomban räjäytyspaikka. Tsar-bomba (kirjaimellisesti ”Tsaari-pommi”), myös RDS-220 (reaktivnyi dvigatel spetsialnyi), oli neuvostoliittolainen kaikkien aikojen suurin ja voimakkain räjäytetty vetypommi.

Uusi!!: Aurinko ja Tsar-bomba · Katso lisää »

Tukevasti ilmassa

Tukevasti ilmassa oli Tuomas Nevanlinnan ja Jukka Relanderin vuosina 2001–2016 toimittama filosofinen keskusteluohjelma Radio Helsingissä.

Uusi!!: Aurinko ja Tukevasti ilmassa · Katso lisää »

Tunguskan räjähdys

Tunguskan räjähdyksen (punainen piste) arvioitu sijainti. Tunguskan räjähdys oli 30.

Uusi!!: Aurinko ja Tunguskan räjähdys · Katso lisää »

Tuomiovuori

Tunniste.

Uusi!!: Aurinko ja Tuomiovuori · Katso lisää »

Tuorlan observatorio

Tuorlan observatorio on Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen tähtitieteen tutkimusyksikkö.

Uusi!!: Aurinko ja Tuorlan observatorio · Katso lisää »

Tuuli

Tuulessa taipuvia puita Tuuli on ilmakehässä liikkuva maanpinnan suuntainen ilmavirtaus.

Uusi!!: Aurinko ja Tuuli · Katso lisää »

Tuulimyllygalaksi

Tuulimyllygalaksi (tunnetaan myös nimellä Messier 101, M101 ja NGC 5457) on päältä päin näkyvä kierteisgalaksi Ison karhun tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Tuulimyllygalaksi · Katso lisää »

Tuulivoima

Tuulivoimaloita Tanskassa. Tuulipuisto Belgian Estinnesissä. Estinnesin tuulipuisto Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi, yleensä tuuliturbiinien pyörivien lapojen välityksellä.

Uusi!!: Aurinko ja Tuulivoima · Katso lisää »

Tuulivoimalaitos

Noin 5 megawatin merituulivoimalaitos Belgian rannikolla vuonna 2008. Lähimmän voimalan malli on Windmills D4. Tuulivoimalaitos eli tuulivoimala muuntaa tuulen liike-energiaa sähköenergiaksi.

Uusi!!: Aurinko ja Tuulivoimalaitos · Katso lisää »

TW Hydrae

TW Hydraen kiekko ALMA-radioteleskoopilla kuvattuna. Kiekossa näkyy syntyneiden planeettojen tekemiä rengasmaisia tummia aukkoja. TW Hydrae on T Tauri -tyypin muuttuva tähti, joka sijaitsee Vesikäärmeen tähdistössä, noin 56 parsekin (183 valovuoden) etäisyydellä.

Uusi!!: Aurinko ja TW Hydrae · Katso lisää »

Tykhe (hypoteettinen planeetta)

Tykhe on hypoteettinen, Oortin pilvessä sijaitseva jättiläisplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja Tykhe (hypoteettinen planeetta) · Katso lisää »

Tyynenmeren jätepyörre

Pohjoinen Tyynenmeren pyörre on yksi viidestä suuresta merten merivirtauspyörteestä. Tyynenmeren jätepyörre on keskellä pohjoista Tyyntämerta oleva alue, johon rannikoilta kulkeutuvat kelluvat jätteet kerääntyvät.

Uusi!!: Aurinko ja Tyynenmeren jätepyörre · Katso lisää »

Ufo

Trindade-saaren luona 16.1.1958 Almiro Baraúnan valokuvaamana, keskipisteestä oikealla. Kuva on yksi tekstissä kuvatun testin läpäisseistä.Hendry Hans Glaserin painokuva selittämättömistä ilmiöistä Nürnbergin taivaalla Saksassa vuonna 1561. Baselissa, Sveitsissä nähtiin outoja valoja taivaalla 7. elokuuta 1566. Samuel Cocciuksen piirros. UFO tai ufo (lyhenne, 'tunnistamaton lentävä esine', 'tunnistamaton lentävä kohde' tai lentolautanen tai saduissa ja lasten keskuudessa joskus lentävä lautanen) on havaitsijalle tunnistamaton lentävä tai lentokykyiseltä näyttävä kohde.

Uusi!!: Aurinko ja Ufo · Katso lisää »

Ulkoplaneetta

Aurinkokunnan planeetat kokovertailussa Auringosta lukien. Auringosta oikealle sisäplaneetat Merkurius ja Venus, Maa, sekä ulkoplaneetat Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Ulkoplaneetta on planeetta, joka kiertää Aurinkoa ulommalla radalla kuin Maa, sisäplaneetta vastaavasti sisemmällä radalla.

Uusi!!: Aurinko ja Ulkoplaneetta · Katso lisää »

Ultraviolettisäteily

Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Aurinko ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »

Ulysses-aurinkoluotain

Ulysseksen rakenne Ulyssesta valmistellaan laukaisuun Ulysses oli ESAn ja NASAn yhteinen luotainhanke, joka tutki Aurinkoa.

Uusi!!: Aurinko ja Ulysses-aurinkoluotain · Katso lisää »

Undulaatti

Undulaatti (Melopsittacus undulatus) on kaijojen (Psittaculidae) heimoon kuuluva lintulaji.

Uusi!!: Aurinko ja Undulaatti · Katso lisää »

Uranuksen kuut

Uranuksen kuita oikeassa kokosuhteessa: Puck, Miranda, Ariel, Umbriel, Titania ja Oberon. Uranuksen kuut ovat planeetta Uranuksen kiertolaisia.

Uusi!!: Aurinko ja Uranuksen kuut · Katso lisää »

Uranus

Uranus (symboli: ⛢ tai ♅) on aurinkokunnan seitsemäs planeetta Auringosta lukien.

Uusi!!: Aurinko ja Uranus · Katso lisää »

Urokaanihappo

Urokaanihappo (4-imidatsoliakryylihappo, 3-(3H-imidatsol-4-yyli)prop-2-eenihappo) on L-histidiinin metaboliatuote, jolla on kaksi isomeeria: trans-urokaanihappo ja cis-urokaanihappo.

Uusi!!: Aurinko ja Urokaanihappo · Katso lisää »

Uskonnonfilosofia (Hick)

Uskonnonfilosofia on brittiläisen uskonnonfilosofin ja teologin John Hickin teos vuodelta 1963.

Uusi!!: Aurinko ja Uskonnonfilosofia (Hick) · Katso lisää »

Uskonnoton tapakulttuuri

Uskonnoton tapakulttuuri viittaa uskonnottomiin juhlatapoihin.

Uusi!!: Aurinko ja Uskonnoton tapakulttuuri · Katso lisää »

Uskonnottomuus

Uskonnottomuus on elämänkatsomus, joka ei ole uskonnollinen.

Uusi!!: Aurinko ja Uskonnottomuus · Katso lisää »

Utele-teoria

Utele-teoria ("Universal Theory of the Energies in Life on the Earth") on Jorma Saarnin näennäistieteellinen kosmologinen teoria.

Uusi!!: Aurinko ja Utele-teoria · Katso lisää »

Uusikuu

Esitys uudestakuusta. Uusikuu on Kuun vaihe, jolloin Maahan näkyvä eli "maahan katsova" Kuun pinta on kokonaan vailla Auringon valaisua, koska Aurinko valaisee juuri Kuun vastakkaista puolta.

Uusi!!: Aurinko ja Uusikuu · Katso lisää »

Uusiutuva energia

Tuuliturbiineja Tanskassa. Tanska on johtava tuulivoiman tuottaja maailmassa, siellä sähköstä 20 % tuotetaan tuulella. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kulutuksesta vuonna 2019. Uusiutuva energia on energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä.

Uusi!!: Aurinko ja Uusiutuva energia · Katso lisää »

UV-indeksi

UV-indeksi (UVI) on kansainvälinen standardimitta auringon ultraviolettisäteilyn voimakkuudelle.

Uusi!!: Aurinko ja UV-indeksi · Katso lisää »

Valaisevat yöpilvet

Valaisevia yöpilviä Saimaan yllä. ISS:ltä nähtynä. Valaisevat yöpilvet ovat vaaleita kuitumaisia, väriltään valkeita tai sinertäviä pilviä.

Uusi!!: Aurinko ja Valaisevat yöpilvet · Katso lisää »

Valaistus

Seinävalaisin Valaistus käsittää keinotekoiset valonlähteet kuten lamput, ledit ja sisätiloihin tulevan päivänvalon.

Uusi!!: Aurinko ja Valaistus · Katso lisää »

Valkoinen kääpiö

Sirius A näkyy kuvassa kirkkaana. Valkoinen tähti Sirius B näkyy himmeänä osoitettuna nuolella. Valkoinen kääpiö on tiivis tähti, jonka koko on Maan suuruusluokkaa ja massa tähden suuruusluokkaa.

Uusi!!: Aurinko ja Valkoinen kääpiö · Katso lisää »

Valo

Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Aurinko ja Valo · Katso lisää »

Valokemia

Valokemia eli fotokemia on kemian ala, joka tutkii sähkömagneettisen säteilyn aikaansaamia kemiallisia reaktioita ja muita ilmiöitä.

Uusi!!: Aurinko ja Valokemia · Katso lisää »

Valovuosi

Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km).

Uusi!!: Aurinko ja Valovuosi · Katso lisää »

Vanguard 1

Vanguard 1 Vanguard-kantoraketin kyydissä laukaisualustalla. Vanguard 1 tai Vanguard I (COSPAR ID: 1958-002B tai 1958-Beta 2) oli Yhdysvaltain laivaston ensimmäinen satelliitti.

Uusi!!: Aurinko ja Vanguard 1 · Katso lisää »

Väreistä

Väreistä on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama.

Uusi!!: Aurinko ja Väreistä · Katso lisää »

Väri

Värikynillä muodostettu väriympyrä. Väri on esineestä, aineesta tai muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta ja intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus.

Uusi!!: Aurinko ja Väri · Katso lisää »

Väri-indeksi

Väri-indeksi on luku, joka ilmaisee tähtitieteessä tähden värin.

Uusi!!: Aurinko ja Väri-indeksi · Katso lisää »

Värilämpötila

Vasemmassa valaisinpylväässä on värilämpötilaltaan päivänvaloa vastaava noin 5 000 K polttimo. Oikeanpuoleisessa valaisimessa on käytetty alle 3 000 K polttimoa. Värilämpötila on valkoiseksi käsitetyn valon, kuten auringonvalon ja lamppujen valojen mitattava ominaisuus.

Uusi!!: Aurinko ja Värilämpötila · Katso lisää »

Värintoistoindeksi

Värintoistoindeksi (lyhenne CRI, englanniksi colour rendering index) eli Ra-indeksi on suure, jolla mitataan valonlähteen kykyä toistaa värejä verrattuna vertailuvalonlähteeseen.

Uusi!!: Aurinko ja Värintoistoindeksi · Katso lisää »

Väripilvi

Väripilviä taivaalla Väripilvi on monivärinen irisoiva pilvi.

Uusi!!: Aurinko ja Väripilvi · Katso lisää »

Veiksel-jääkausi

Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.

Uusi!!: Aurinko ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »

Venäläinen uusivuosi

Uudenvuodenkuusi Moskovan Punaisella torilla 2007/2008 Venäläinen uusivuosi on vuodenvaihteen juhla- ja vapaapäivien jakso Venäjällä.

Uusi!!: Aurinko ja Venäläinen uusivuosi · Katso lisää »

Venuksen ylikulku

Venuksen ylikulku vuonna 2012 SDO-satelliitin (''Solar Dynamics Observatory'') kuvaamana. Venuksen ylikulku tapahtuu, kun Venus-planeetta kulkee radallaan suoraan Auringon ja Maan välistä.

Uusi!!: Aurinko ja Venuksen ylikulku · Katso lisää »

Venus

''Pioneer Venus Orbiterin'' vuonna 1979 Venuksesta ottama ultraviolettivalokuva, jossa näkyy Venuksen pilvien liike nopeassa, planeettaa noin neljässä vuorokaudessa kiertävässä tuulessa. Näin syntyy 90 astetta käännettyjä V:n ja Y:n muotoisia pilvikuvioita. Venus (symboli: ♀) on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien.

Uusi!!: Aurinko ja Venus · Katso lisää »

Venus Express

Venus Express Venuksen kiertoradalla (piirros). Venus Express on Euroopan avaruusjärjestön ensimmäinen Venus-luotain.

Uusi!!: Aurinko ja Venus Express · Katso lisää »

Very Large Array

Very Large Array (VLA) on radio-observatorio San Agustin -tasangolla New Mexicossa, Yhdysvalloissa.

Uusi!!: Aurinko ja Very Large Array · Katso lisää »

Vesi

Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.

Uusi!!: Aurinko ja Vesi · Katso lisää »

Vesimiehen aika

__notoc__ Vesimiehen aika on astrologinen ajanjakso, jolloin Aurinko on kevätpäiväntasauksen aikana Vesimiehen tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Vesimiehen aika · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Uusi!!: Aurinko ja Vety · Katso lisää »

Vetypommi

Vetypommin koeräjäytys ''Mike'' -koelaitteistolla Eniwetokin atollilla 1. marraskuuta 1952. Vetypommi (tai fuusiopommi, lämpöydinpommi) on fuusioreaktioon perustuva ydinase.

Uusi!!: Aurinko ja Vetypommi · Katso lisää »

Vihreä välähdys

Vihreä välähdys San Franciscossa Vihreän ja sinisen välähdyksen syntymekanismi Vihreät välähdykset ja vihreät säteet ovat harvinaisia optisia ilmiöitä, joita näkyy joko juuri auringonlaskun jälkeen tai juuri ennen auringonnousua.

Uusi!!: Aurinko ja Vihreä välähdys · Katso lisää »

Viikingit

Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.

Uusi!!: Aurinko ja Viikingit · Katso lisää »

Viikinkilaiva

Viikinkilaivan rekonstruktio Viikinkilaiva on viikinkiaikana skandinaavisten kansojen rakentama laiva.

Uusi!!: Aurinko ja Viikinkilaiva · Katso lisää »

Viikko

Viikko on seitsemän vuorokauden ajanjakso, joka vastaa likimain yhtä Kuun neljästä vaiheesta, eli yhtä neljännestä kuunkierrosta.

Uusi!!: Aurinko ja Viikko · Katso lisää »

Vikram Sarabhai

Vikram Ambalal Sarabhai (12. elokuuta 1919 – 31. joulukuuta 1971) oli intialainen fyysikko.

Uusi!!: Aurinko ja Vikram Sarabhai · Katso lisää »

Viron sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna

Viron SNT:n vaakuna oli miehitetyn Viron alueelle perustetun Viron sosialistisen neuvostotasavallan tunnus.

Uusi!!: Aurinko ja Viron sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna · Katso lisää »

Viuhkalisäke

Viuhkalisäke eli pekten on erityisesti lintujen ja matelijoiden silmän verkkokalvon sisäpinnalla oleva elin tai rakenne.

Uusi!!: Aurinko ja Viuhkalisäke · Katso lisää »

Von Luschanin kromaattinen asteikko

Von Luschanin asteikon vertailutaulukko Von Luschanin kromaattinen asteikko eli lyhyemmin Von Luschanin asteikko on ihonvärin luokittelutapa.

Uusi!!: Aurinko ja Von Luschanin kromaattinen asteikko · Katso lisää »

Voynichin käsikirjoitus

Voynichin käsikirjoitus on tehty tunnistamattomilla kirjaimilla. Voynichin käsikirjoitus on kuvitettu koodeksi, jonka sisältöä ei ymmärretä.

Uusi!!: Aurinko ja Voynichin käsikirjoitus · Katso lisää »

Vulkanoidiasteroidit

Täydellisiä auringonpimennyksiä on käytetty hyödyksi vulkanoidiasteroidien etsinnässä. Vulkanoidiasteroidit ovat hypoteettinen asteroidijoukko, jonka arvioidaan kiertävän Aurinkoa dynaamisesti vakaalla vyöhykkeellä planeetta Merkuriuksen kiertoradan sisällä.

Uusi!!: Aurinko ja Vulkanoidiasteroidit · Katso lisää »

Vuoden 1859 aurinkomyrsky

Carringtonin tekemiä piirroksia 1. syyskuuta 1859. "A" viittaa kirkkaaseen havaintoon ja "B" kohtaan jossa se katosi. Vuoden 1859 aurinkomyrsky oli voimakas aurinkomyrsky, joka tapahtui 10.

Uusi!!: Aurinko ja Vuoden 1859 aurinkomyrsky · Katso lisää »

Vuoden 774 aurinkomyrsky

Vuoden 774 aurinkomyrsky on todennäköisesti ollut voimakas Auringon pyrskähdys, josta on kohdistunut valtava määrä hiukkasia maapallolle.

Uusi!!: Aurinko ja Vuoden 774 aurinkomyrsky · Katso lisää »

Vuodenaika

Vuodenajat ovat ilmastossa tapahtuvan vuotuisen kierron vaiheita.

Uusi!!: Aurinko ja Vuodenaika · Katso lisää »

Vuoksikorjaus

Vuoksikorjaus on korjaus Maan muodon ja painovoimakentän vaihteluun, jonka aiheuttavat Auringon ja Kuun vuoksivoimat.

Uusi!!: Aurinko ja Vuoksikorjaus · Katso lisää »

Vuorokausi

Vuorokausi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan pyörähdysaikaan akselinsa ympäri.

Uusi!!: Aurinko ja Vuorokausi · Katso lisää »

Vuorotyö

Vuorotyö on työaikamuoto, jossa työvuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta sovituin ajanjaksoin.

Uusi!!: Aurinko ja Vuorotyö · Katso lisää »

Vuorovesi

Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.

Uusi!!: Aurinko ja Vuorovesi · Katso lisää »

Vuorovesilukkiutuminen

Maan Kuu kääntää aina saman puolen kohti maata vain hieman huojuen. Vuorovesilukkiutuminen (engl. tidal locking) on ilmiö, jossa taivaankappaleen kiertoaika keskuskappaleen ympäri ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri ovat vuorovesivoimien vaikutuksesta tahdistuneet keskenään.

Uusi!!: Aurinko ja Vuorovesilukkiutuminen · Katso lisää »

Vuosi

Vuosi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan kiertoaikaan Auringon ympäri.

Uusi!!: Aurinko ja Vuosi · Katso lisää »

Vuosi 2008 avaruustoiminnassa

Tämä on luettelo vuoden 2008 tapahtumista avaruustoiminnassa.

Uusi!!: Aurinko ja Vuosi 2008 avaruustoiminnassa · Katso lisää »

W5 (sumu)

W5 eli Sh 2-199 on emissiosumu, joka sijaitsee Linnunradan Perseuksen haarassa, 6 500 valovuoden päässä Aurinkokunnasta.

Uusi!!: Aurinko ja W5 (sumu) · Katso lisää »

WASP-12

WASP-12 on Aurinkoa hieman painavampi ja kirkkaampi G0-tyypin tähti Ajomiehen tähdistössä 871 valovuoden päässä Maasta.

Uusi!!: Aurinko ja WASP-12 · Katso lisää »

Wienin siirtymälaki

Mustan kappaleen säteilyn aallonpituusjakauma eri lämpötiloissa. Wienin siirtymälaki on fysiikan laki, jonka mukaan mustan kappaleen säteilyn spektrin huippua vastaava aallonpituus \lambda_\mathrm on kääntäen verrannollinen kappaleen lämpötilaan: \lambda_\mathrm.

Uusi!!: Aurinko ja Wienin siirtymälaki · Katso lisää »

William Huggins

William Huggins (7. helmikuuta 1824, Lontoo – 12. toukokuuta 1910, Lontoo) oli englantilainen tähtitieteilijä joka tunnettu parhaiten hänen uraauurtavasta työstään astronomisessa spektroskopiassa hänen vaimonsa kanssa.

Uusi!!: Aurinko ja William Huggins · Katso lisää »

William Hyde Wollaston

William Hyde Wollaston FRS (6. elokuuta 1766 – 22. joulukuuta 1828) oli brittiläinen tiedemies, joka löysi alkuaine palladiumin vuonna 1802 sekä toisen platinametallin rodiumin vuonna 1804.

Uusi!!: Aurinko ja William Hyde Wollaston · Katso lisää »

Willman 1

Willman 1 (tunnetaan myös nimellä SDSS J1049+5103) on pallomaisen tähtijoukon muodostama, erittäin kevyt kääpiögalaksi Ison karhun tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Willman 1 · Katso lisää »

WISE 0855–0714

WISE 0855–0714 (pidempi nimitys WISE J085510.83–071442.5) on ruskea kääpiö (tai ruskea alikääpiö) noin 7,18 valovuoden päässä Maasta, Vesikäärmeen tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja WISE 0855–0714 · Katso lisää »

WMAP

WMAP WMAP on NASAn ja Princetonin yliopiston satelliitti, joka mittaa 2,73 kelvinin kosmisen mikroaaltotaustasäteilyn epätasaisuutta, josta voidaan päätellä maailmankaikkeuden kehityksen tila n. 370 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen.

Uusi!!: Aurinko ja WMAP · Katso lisää »

WOH G64

WOH G64 on punainen hyperjättiläistähti, joka sijaitsee Suuressa Magellanin pilvessä, Kultakalan tähdistön suunnalla.

Uusi!!: Aurinko ja WOH G64 · Katso lisää »

Wolf 359

Wolf 359 on aurinkoa viidenneksi lähin tähtijärjestelmä.

Uusi!!: Aurinko ja Wolf 359 · Katso lisää »

Wolfin–Rayetin tähti

Hubble-avaruusteleskoopin kuva Wolfin–Rayetin tähdestä. NGC 300 X-1 on röntgenlähde, jossa Wolf Rayetin tähden parina on musta aukko kaasukiekkoineen ja kiekosta lähtevine suihkuineen. Wolfin–Rayetin tähti (lyhennys WR-tähti, monesti myös W-tähti, heliumtähti) on hyvin kuuma tähti, jossa ionisoidut heliumin, typen ja hiilen emissioviivat ovat voimakkaita.

Uusi!!: Aurinko ja Wolfin–Rayetin tähti · Katso lisää »

Yö

Kuun valaisema yönäkymä. Elielinaukio juhannusyönä Helsingissä, missä keinovaloihin yhdistyy keskiyön valoisuus. Yö on se aika vuorokaudesta, jona havaintopaikka planeetan pinnalla on kääntynyt poispäin Auringosta niin, ettei Auringosta tuleva valo osu siihen.

Uusi!!: Aurinko ja Yö · Katso lisää »

Ydinfysiikka

Ydinfysiikka tutkii atomin ydintä ja sen reaktioita.Positroniemissiotomografia.Loviisan ydinvoimalaitos. Ydinfysiikka tutkii atomien ytimiä, niiden rakennetta, reaktioita ja rakenteisiin vaikuttavia voimia.

Uusi!!: Aurinko ja Ydinfysiikka · Katso lisää »

Ydinvoima

Neljän ydinvoimalaitoksen ryhmä Cattenomissa Ranskassa. Taustalla näkyvät jäähdytystornit, joista kohoaa vesihöyryä. Etualan rakennukset ovat varsinaisia voimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu sähköteho 5200 MW vastaa noin puolta Suomen sähkön kulutuksesta. Ydinvoima tai ydinenergia (vanhahtavasti atomivoima eli atomienergia) on energiantuotantoa, joka perustuu atomiytimien sidosenergian vapautumiseen fissio- tai fuusioreaktiossa tai muissa ydinreaktioissa, kuten radioaktiivisessa hajoamisessa.

Uusi!!: Aurinko ja Ydinvoima · Katso lisää »

Yellowstonen kaldera

Yellowstonen kansallispuisto sijaitsee kolmen limittäisen kalderan päällä. Yellowstonen kaldera on Yellowstonen kansallispuistossa, Yhdysvalloissa, sijaitseva supertulivuori, jonka mitat ovat 55 × 72 kilometriä.

Uusi!!: Aurinko ja Yellowstonen kaldera · Katso lisää »

Yhdistynyt kuningaskunta

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Aurinko ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »

Ylijättiläinen

Neljä sinistä ylijättiläistä ja yksi punainen ylijättiläinen tähtijoukossa NGC 4755 Ylijättiläinen on hyvin suuri ja kirkas tähti, jonka säde on jopa 1 000 Auringon sädettä ja massa 10–50 Auringon massaa.

Uusi!!: Aurinko ja Ylijättiläinen · Katso lisää »

Ylikulku

Venuksen ylikulku vuonna 2004. Ylikulku on tapahtuma, jossa taivaankappale kulkee toisen taivaankappaleen editse tietyn havainnoitsijan näkösäteeltä katsottuna.

Uusi!!: Aurinko ja Ylikulku · Katso lisää »

YORP-ilmiö

Pyöreä asteroidi, jossa on kaksi kiilamaista ulkonemaa. Molemmille kiilojen pinnoille tulee säteilyä yhtä paljon, mutta B:n takaisin säteilevä valo ei ole saman suuntainen. Tämä aiheuttaa väännön, joka saa kappaleen pyörimään. YORP-ilmiö eli Yarkovsky–O’Keefe–Radzievskii–Paddack–ilmiö (nimetty havaitsijoidensa mukaan) on auringon säteilyn paineesta johtuva ilmiö, joka muuttaa pienten taivaankappaleiden pyörimisnopeuksia, pyörähdysakselin suuntaa ja joskus myös pyörimissuuntaa.

Uusi!!: Aurinko ja YORP-ilmiö · Katso lisää »

Yule

Keskitalven uhri), 1915. Maalaus Ruotsin kansallismuseon portaikossa. Yule (engl.) on muinainen germaanien talvijuhla.

Uusi!!: Aurinko ja Yule · Katso lisää »

Z8 GND 5296

z8_GND_5296 on galaksi, jonka löytämistä koskeva tutkimus julkaistiin 24.

Uusi!!: Aurinko ja Z8 GND 5296 · Katso lisää »

Zabava Putjatišna

Zabava Putjatišna (ru: Забава Путятишна, myös Putjatitšna/ Путятична, Putjatisna/ Путятисна tai Potjatitšnoin tytär / дочь Потятичной) sekä toisinaan etunimellä Ljubava/ Любавa) on slaavilaiseen kansanperinteeseen kuuluvassa Kiovan Rusiin sijoittuvassa bylinarunoudessa esiintyvä sankari. Hän on versiosta riippuen joko Kiovan ruhtinaan Vladimir Punaisen Auringon tytär tai sisarentytär. Zabava Putjatišna on pääroolissa runoelmissa "Dobrynja ja lohikäärme" sekä ”Solovei Budimirovitš” ja mukana myös tarinassa pajari Stavr Godinovitšista. Slaavilainen nimi Zabava tarkoittaa sanatarkasti "iloa", "hauskaa", jopa ”harhautusta” ja myös "huvia".

Uusi!!: Aurinko ja Zabava Putjatišna · Katso lisää »

Zeniitti

Zeniitti ja nadiiri pohjoinen taivaanapa Zeniitti ('pään suunta' > m.ransk. zénith >) tarkoittaa tähtitieteessä taivaan ylintä pistettä eli kohtaa, joka on suoraan katsojan pään yläpuolella.

Uusi!!: Aurinko ja Zeniitti · Katso lisää »

Zeniittiympäristön kaari

Zeniittiympäristön kaari Zeniittiympäristön kaari on tunnetuista haloista värikkäin.

Uusi!!: Aurinko ja Zeniittiympäristön kaari · Katso lisää »

Zeta Persei

Zeta Persei on Perseuksen tähdistössä sijaitseva tähti, jonka magnitudi on 2.8 Tähden voi nähdä helposti paljaalla silmällä.

Uusi!!: Aurinko ja Zeta Persei · Katso lisää »

Zeta Sagittarii

Zeta Sagittarii (ζ Sagittarii, lyhennettynä Zeta Sgr, ζ Sgr) on kolmitähtijärjestelmä ja kolmanneksi kirkkain tähti Jousimiehen tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja Zeta Sagittarii · Katso lisää »

Zeta Tauri

Zeta Tauri ja M1 Zeta Tauri on Härän tähdistössä sijaitseva kaksoistähti.

Uusi!!: Aurinko ja Zeta Tauri · Katso lisää »

(123456) 2000 WO137

(123456) 2000 WO137 (kirjoitetaan myös (123456) 2000 WO137) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja (123456) 2000 WO137 · Katso lisää »

(134339) 5628 T-3

(134339) 5628 T-3 (toiselta nimeltään 2002 JT110) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja (134339) 5628 T-3 · Katso lisää »

(137924) 2000 BD19

on Aten-asteroideihin kuuluva pikkuplaneetta, joka löydettiin LINEAR-ohjelmalla 26.

Uusi!!: Aurinko ja (137924) 2000 BD19 · Katso lisää »

(15788) 1993 SB

(15788) 1993 SB on keskimäärin Neptunusta kauempana Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli transneptuninen kohde.

Uusi!!: Aurinko ja (15788) 1993 SB · Katso lisää »

(15789) 1993 SC

(15789) 1993 SC on Neptunusta kauempana Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli transneptuninen kohde.

Uusi!!: Aurinko ja (15789) 1993 SC · Katso lisää »

(15836) 1995 DA2

(15836) 1995 DA2 (kirjoitetaan myös: (15836) 1995 DA2) on Neptunuksen takana Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta, eli transneptuninen kohde.

Uusi!!: Aurinko ja (15836) 1995 DA2 · Katso lisää »

(202421) 2005 UQ513

(202421) 2005 UQ513 on cubewano, jonka absoluuttinen kirkkaus on 3,4.

Uusi!!: Aurinko ja (202421) 2005 UQ513 · Katso lisää »

(222222) 2000 FK15

(222222) 2000 FK15 (kirjoitetaan myös (222222) 2000 FK15) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja (222222) 2000 FK15 · Katso lisää »

(233960) 2010 AX2

(233960) 2010 AX2 (kirjoitetaan myös (233960) 2010 AX2) on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja (233960) 2010 AX2 · Katso lisää »

(279588) 2011 ER3

(279588) 2011 ER3 (kirjoitetaan myös (279588) 2011 ER3) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja (279588) 2011 ER3 · Katso lisää »

(29075) 1950 DA

(29075) 1950 DA on yli kilometrin kokoinen maan lähelle tuleva asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja (29075) 1950 DA · Katso lisää »

(301552) 2009 GA3

(301552) 2009 GA3 (kirjoitetaan myös (301552) 2009 GA3) on Marsin ja Jupiterin välisellä alueella, asteroidivyöhykkeellä eli päävyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja (301552) 2009 GA3 · Katso lisää »

(357439) 2004 BL86

(357439) 2004 BL86 (kirjoitetaan myös (357439) 2004 BL86) on Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta, joka kuuluu Maan lähelle tuleviin Apollo-asteroideihin.

Uusi!!: Aurinko ja (357439) 2004 BL86 · Katso lisää »

(3708) 1974 FV1

(3708) 1974 FV1 (kirjoitetaan myös (3708) 1974 FV1) on Jupiterin troijalainen asteroidi, eli pikkuplaneetta joka kiertää Aurinkoa 1:1 rataresonanssissa Jupiterin kanssa.

Uusi!!: Aurinko ja (3708) 1974 FV1 · Katso lisää »

(385185) 1993 RO

(385185) 1993 RO on keskimäärin Neptunusta kauempana Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli transneptuninen kohde.

Uusi!!: Aurinko ja (385185) 1993 RO · Katso lisää »

(4489) 1988 AK

(4489) 1988 AK on Jupiterin troijalaisiin asteroideihin kuuluva pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa Jupiterin radan L4 Lagrangen pisteessä.

Uusi!!: Aurinko ja (4489) 1988 AK · Katso lisää »

(488453) 1994 XD

(488453) 1994 XD on Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta, joka kuuluu Maan lähelle tuleviin Apollo-asteroideihin.

Uusi!!: Aurinko ja (488453) 1994 XD · Katso lisää »

(524522) 2002 VE68

(524522) 2002 VE68 on Aten-asteroidi, joka löydettiin LONEOS-projektilla 11.

Uusi!!: Aurinko ja (524522) 2002 VE68 · Katso lisää »

(55565) 2002 AW197

(55565) 2002 AW197 on Transneptuninen kohde.

Uusi!!: Aurinko ja (55565) 2002 AW197 · Katso lisää »

(55636) 2002 TX300

(55636) 2002 TX300 on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä kohde, joka kuuluu Kuiperin vyöhykkeeseen.

Uusi!!: Aurinko ja (55636) 2002 TX300 · Katso lisää »

(612911) 2004 XR190

(612911) 2004 XR190 on transneptuninen kohde hajanaisen kiekon alueella, joka löydettiin vuonna 2004.

Uusi!!: Aurinko ja (612911) 2004 XR190 · Katso lisää »

(66666) 1999 TL9

(66666) 1999 TL9 (kirjoitetaan myös (66666) 1999 TL9) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja (66666) 1999 TL9 · Katso lisää »

(67890) 2000 WK61

(67890) 2000 WK61 (kirjoitetaan myös (67890) 2000 WK61) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja (67890) 2000 WK61 · Katso lisää »

(74005) 1998 FH70

(74005) 1998 FH70 (kirjoitetaan myös (74005) 1998 FH70) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja (74005) 1998 FH70 · Katso lisää »

(74732) 1999 RQ176

(74732) 1999 RQ176 (kirjoitetaan myös: (74732) 1999 RQ176) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja (74732) 1999 RQ176 · Katso lisää »

(84522) 2002 TC302

2002 TC302 on transneptuninen kohde, joka kiertää Aurinkoa noin 39–72 AU:n etäisyydellä.

Uusi!!: Aurinko ja (84522) 2002 TC302 · Katso lisää »

10 Hygiea

10 Hygiea (symbolit: 16px tai ⯚) on neljänneksi suurin tunnettu asteroidi, läpimitta 434 ± 14 km, ja on muodoltaan pyöreähkö.

Uusi!!: Aurinko ja 10 Hygiea · Katso lisää »

10. joulukuuta

10.

Uusi!!: Aurinko ja 10. joulukuuta · Katso lisää »

100 Hekate

100 Hekate on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 100 Hekate · Katso lisää »

1000 Piazzia

1000 Piazzia on Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidien päävyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, jonka löysi Karl Wilhelm Reinmuth Heidelbergissä 12.

Uusi!!: Aurinko ja 1000 Piazzia · Katso lisää »

10000 Myriostos

10000 Myriostos on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 10000 Myriostos · Katso lisää »

100000 Astronautica

100000 Astronautica on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 100000 Astronautica · Katso lisää »

1001 Gaussia

1001 Gaussia on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 1001 Gaussia · Katso lisää »

1002 Olbersia

1002 Olbersia on pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 1002 Olbersia · Katso lisää »

101955 Bennu

101955 Bennu on Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta, joka kuuluu Maan lähelle tuleviin Apollo-asteroideihin.

Uusi!!: Aurinko ja 101955 Bennu · Katso lisää »

10199 Chariklo

Chariklon, Pluton (suuri transneptuninen kohde) ja Maan Kuun kokovertailu. 10199 Chariklo (symboli: 16px) on kentaureihin kuuluva pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa aurinkokunnan ulko-osissa.

Uusi!!: Aurinko ja 10199 Chariklo · Katso lisää »

10386 Romulus

10386 Romulus on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 10386 Romulus · Katso lisää »

105 Artemis

105 Artemis on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 105 Artemis · Katso lisää »

10718 Samusʹ

10718 Samus on Marsin ja Jupiterin välisellä alueella, asteroidivyöhykkeellä eli päävyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 10718 Samusʹ · Katso lisää »

108 (luku)

108 (satakahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 107 ja seuraa luku 109.

Uusi!!: Aurinko ja 108 (luku) · Katso lisää »

108 Hecuba

108 Hecuba on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 108 Hecuba · Katso lisää »

10P/Tempel

10P/Tempel tai Tempel 2 on Ernst Wilhelm Leberecht Tempelin vuonna 1873 löytämä Jupiterin ryhmään kuuluva komeetta, jonka keskimääräinen etäisyys Auringosta on noin 3,07 AU:ta.

Uusi!!: Aurinko ja 10P/Tempel · Katso lisää »

11 Parthenope

11 Parthenope (symboli: 11px) on päävyöhykkeen asteroidi, eli pikkuplaneetta joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 11 Parthenope · Katso lisää »

110 Lydia

110 Lydia on melko suuri ja tumma päävyöhykkeen asteroidi, joka kuuluu M-luokkaan.

Uusi!!: Aurinko ja 110 Lydia · Katso lisää »

111 Ate

111 Ate on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 111 Ate · Katso lisää »

112 Iphigenia

112 Iphigenia on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, jonka C. H. F. Peters löysi 19.

Uusi!!: Aurinko ja 112 Iphigenia · Katso lisää »

11714 Mikebrown

11714 Mikebrown on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 11714 Mikebrown · Katso lisää »

11780 Thunder Bay

11780 Thunder Bay on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 11780 Thunder Bay · Katso lisää »

118401 LINEAR

118401 LINEAR tai 176P/LINEAR on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetaksi ja komeetaksi luokiteltu aurinkokunnan pienkappale eli päävyöhykkeen komeetta.

Uusi!!: Aurinko ja 118401 LINEAR · Katso lisää »

12 Victoria

12 Victoria (symboli) on päävyöhykkeen asteroidi eli pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä.

Uusi!!: Aurinko ja 12 Victoria · Katso lisää »

1202 Marina

1202 Marina on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 1202 Marina · Katso lisää »

121 Hermione

121 Hermione on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 121 Hermione · Katso lisää »

122 Gerda

122 Gerda on Marsin ja Jupiterin väliseen pää­asteroidi­vyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli pää­vyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 122 Gerda · Katso lisää »

1221 Amor

1221 Amor on pikkuplaneetta, joka kuuluu Maan lähelle tuleviin Amor-tyypin asteroideihin.

Uusi!!: Aurinko ja 1221 Amor · Katso lisää »

128 Nemesis

128 Nemesis on päävyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 128 Nemesis · Katso lisää »

1288 Santa

1288 Santa on asteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 1288 Santa · Katso lisää »

13 Egeria

13 Egeria (symboli) on päävyöhykkeen asteroidi eli pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 13 Egeria · Katso lisää »

13123 Tyson

13123 Tyson on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 13123 Tyson · Katso lisää »

132524 APL

132524 APL on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 132524 APL · Katso lisää »

1337 Gerarda

1337 Gerarda on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 1337 Gerarda · Katso lisää »

1391 Carelia

1391 Carelia on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1936 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1391 Carelia · Katso lisää »

1398 Donnera

1398 Donnera on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1936 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1398 Donnera · Katso lisää »

14 Irene

14 Irene (symboli) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 14 Irene · Katso lisää »

1404 Ajax

1404 Ajax on Jupiterin troijalainen asteroidi, eli pikkuplaneetta joka kiertää Aurinkoa 1:1 rataresonanssissa Jupiterin kanssa.

Uusi!!: Aurinko ja 1404 Ajax · Katso lisää »

1405 Sibelius

1405 Sibelius on suomalaisen tieteilijä Yrjö Väisälän 12. syyskuuta 1936 Turussa löytämä asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 1405 Sibelius · Katso lisää »

1406 Komppa

1406 Komppa on Yrjö Väisälän 13. syyskuuta 1936 Turussa löytämä asteroidi, joka kiertää Aurinkoa asteroidien päävyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 1406 Komppa · Katso lisää »

1407 Lindelöf

1407 Lindelöf on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1936 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1407 Lindelöf · Katso lisää »

1421 Esperanto

1421 Esperanto on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1936 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1421 Esperanto · Katso lisää »

1424 Sundmania

1424 Sundmania on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1937 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1424 Sundmania · Katso lisää »

1425 Tuorla

1425 Tuorla on Kustaa Inkerin vuonna 1937 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1425 Tuorla · Katso lisää »

1446 Sillanpää

1446 Sillanpää on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1446 Sillanpää · Katso lisää »

1447 Utra

1447 Utra on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1447 Utra · Katso lisää »

1448 Lindbladia

1448 Lindbladia on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1448 Lindbladia · Katso lisää »

1449 Virtanen

1449 Virtanen on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1449 Virtanen · Katso lisää »

1450 Raimonda

1450 Raimonda on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1450 Raimonda · Katso lisää »

1451 Granö

1451 Granö on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1451 Granö · Katso lisää »

1453 Fennia

1453 Fennia on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 1453 Fennia · Katso lisää »

1454 Kalevala

1454 Kalevala on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 1454 Kalevala · Katso lisää »

1460 Haltia

1460 Haltia on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1937 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1460 Haltia · Katso lisää »

1462 Zamenhof

1462 Zamenhof on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1462 Zamenhof · Katso lisää »

1463 Nordenmarkia

1463 Nordenmarkia on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1463 Nordenmarkia · Katso lisää »

1471 Tornio

1471 Tornio on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1471 Tornio · Katso lisää »

1473 Ounas

1473 Ounas on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1473 Ounas · Katso lisää »

1477 Bonsdorffia

1477 Bonsdorffia on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1477 Bonsdorffia · Katso lisää »

1478 Vihuri

1478 Vihuri on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1478 Vihuri · Katso lisää »

1479 Inkeri

1479 Inkeri on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1479 Inkeri · Katso lisää »

1480 Aunus

1480 Aunus on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1480 Aunus · Katso lisää »

1483 Hakoila

1483 Hakoila on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1483 Hakoila · Katso lisää »

1488 Aura

1488 Aura on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1488 Aura · Katso lisää »

149 Medusa

149 Medusa on Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 149 Medusa · Katso lisää »

1492 Oppolzer

1492 Oppolzer on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1492 Oppolzer · Katso lisää »

1497 Tampere

1497 Tampere on päävyöhykkeen asteroidi eli pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 1497 Tampere · Katso lisää »

1503 Kuopio

1503 Kuopio on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1503 Kuopio · Katso lisää »

1504 Lappeenranta

1504 Lappeenranta on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1504 Lappeenranta · Katso lisää »

1507 Vaasa

1507 Vaasa on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1507 Vaasa · Katso lisää »

1508 Kemi

1508 Kemi on tähtitieteilijä Heikki Alikosken vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1508 Kemi · Katso lisää »

1512 Oulu

1512 Oulu on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 1512 Oulu · Katso lisää »

1518 Rovaniemi

1518 Rovaniemi on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1518 Rovaniemi · Katso lisää »

1519 Kajaani

1519 Kajaani on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1519 Kajaani · Katso lisää »

1520 Imatra

1520 Imatra on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1520 Imatra · Katso lisää »

1524 Joensuu

1524 Joensuu on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1524 Joensuu · Katso lisää »

1525 Savonlinna

1525 Savonlinna on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1525 Savonlinna · Katso lisää »

1526 Mikkeli

1526 Mikkeli on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1526 Mikkeli · Katso lisää »

1527 Malmquista

1527 Malmquista on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1527 Malmquista · Katso lisää »

1529 Oterma

1529 Oterma on Hilda-ryhmään kuuluva päävyöhykkeen asteroidi, joka kiertää Aurinkoa noin neljän AU:n etäisyydellä eli noin 598,4 miljoonan kilometrin etäisyydellä.

Uusi!!: Aurinko ja 1529 Oterma · Katso lisää »

153 Hilda

153 Hilda on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 153 Hilda · Katso lisää »

1530 Rantaseppä

1530 Rantaseppä on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1530 Rantaseppä · Katso lisää »

1532 Inari

1532 Inari on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1532 Inari · Katso lisää »

1533 Saimaa

1533 Saimaa on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1533 Saimaa · Katso lisää »

1534 Näsi

1534 Näsi on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1534 Näsi · Katso lisää »

1535 Päijänne

1535 Päijänne on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1535 Päijänne · Katso lisää »

1536 Pielinen

1536 Pielinen on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1536 Pielinen · Katso lisää »

1540 Kevola

1540 Kevola on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1540 Kevola · Katso lisää »

1541 Estonia

1541 Estonia on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1541 Estonia · Katso lisää »

1542 Schalén

1542 Schalén on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1542 Schalén · Katso lisää »

1544 Vinterhansenia

1544 Vinterhansenia on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1544 Vinterhansenia · Katso lisää »

1545 Thernöe

1545 Thernöe on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1545 Thernöe · Katso lisää »

1548 Palomaa

1548 Palomaa on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1935 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1548 Palomaa · Katso lisää »

1549 Mikko

1549 Mikko on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1937 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1549 Mikko · Katso lisää »

1551 Argelander

1551 Argelander on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1551 Argelander · Katso lisää »

1552 Bessel

1552 Bessel on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1552 Bessel · Katso lisää »

1558 Järnefelt

1558 Järnefelt on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1558 Järnefelt · Katso lisää »

1559 Kustaanheimo

1559 Kustaanheimo on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1559 Kustaanheimo · Katso lisää »

1566 Icarus

1566 Icarus on Maan lähelle tuleva pikkuplaneetta, joka kuuluu Apollo-asteroideihin.

Uusi!!: Aurinko ja 1566 Icarus · Katso lisää »

1567 Alikoski

1567 Alikoski on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1567 Alikoski · Katso lisää »

1573 Väisälä

1573 Väisälä on S. J. Arendin vuonna 1949 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1573 Väisälä · Katso lisää »

160 Una

160 Una on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 160 Una · Katso lisää »

1631 Kopff

1631 Kopff on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1936 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1631 Kopff · Katso lisää »

1646 Rosseland

1646 Rosseland on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1646 Rosseland · Katso lisää »

1659 Punkaharju

1659 Punkaharju on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1659 Punkaharju · Katso lisää »

167 Urda

167 Urda on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 167 Urda · Katso lisää »

1677 Tycho Brahe

1677 Tycho Brahe on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1677 Tycho Brahe · Katso lisää »

1678 Hveen

1678 Hveen on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1678 Hveen · Katso lisää »

1679 Nevanlinna

1679 Nevanlinna on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1679 Nevanlinna · Katso lisää »

168 Sibylla

168 Sibylla on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 168 Sibylla · Katso lisää »

1680 Per Brahe

1680 Per Brahe on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1680 Per Brahe · Katso lisää »

1695 Walbeck

1695 Walbeck on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1695 Walbeck · Katso lisää »

1696 Nurmela

1696 Nurmela on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1696 Nurmela · Katso lisää »

1697 Koskenniemi

1697 Koskenniemi on tähtitieteilijä Heikki Alikosken vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1697 Koskenniemi · Katso lisää »

1699 Honkasalo

1699 Honkasalo on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1699 Honkasalo · Katso lisää »

17 Thetis

17 Thetis (symboli: 22px) on päävyöhykkeen asteroidi eli pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 17 Thetis · Katso lisää »

1705 Tapio

1705 Tapio on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1705 Tapio · Katso lisää »

1718 Namibia

1718 Namibia on Marja Väisälän vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1718 Namibia · Katso lisää »

1723 Klemola

1723 Klemola on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1936 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1723 Klemola · Katso lisää »

1740 Paavo Nurmi

1740 Paavo Nurmi on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1740 Paavo Nurmi · Katso lisää »

174567 Varda

174567 Varda (2003 MW12) on cubewano, Neptunuksen takana Aurinkoa kiertävä kappale, jonka löysi J. A. Larsen 21.

Uusi!!: Aurinko ja 174567 Varda · Katso lisää »

1757 Porvoo

1757 Porvoo on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1757 Porvoo · Katso lisää »

17P/Holmes

17P/Holmes on lyhytjaksoinen komeetta, jonka löysi Edwin Holmes 6. marraskuuta 1892.

Uusi!!: Aurinko ja 17P/Holmes · Katso lisää »

18 Melpomene

18 Melpomene (symboli: 24px) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 18 Melpomene · Katso lisää »

18 Scorpii

18 Scorpii (18 Sco, HR 6060) on Maata lähinnä oleva ns.

Uusi!!: Aurinko ja 18 Scorpii · Katso lisää »

1809 Prometheus

1809 Prometheus on päävyöhykkeen asteroidi eli pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välillä.

Uusi!!: Aurinko ja 1809 Prometheus · Katso lisää »

1858

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aurinko ja 1858 · Katso lisää »

1859

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aurinko ja 1859 · Katso lisää »

1882 Rauma

1882 Rauma on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1882 Rauma · Katso lisää »

1883 Rimito

1883 Rimito on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1883 Rimito · Katso lisää »

19 Fortuna

19 Fortuna (symboli: 17px) on Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 19 Fortuna · Katso lisää »

1927 Suvanto

1927 Suvanto on Rafael Suvannon vuonna 1936 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1927 Suvanto · Katso lisää »

1928 Summa

1928 Summa on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1928 Summa · Katso lisää »

1929 Kollaa

1929 Kollaa on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1929 Kollaa · Katso lisää »

1947 Iso-Heikkilä

1947 Iso-Heikkilä on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1935 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 1947 Iso-Heikkilä · Katso lisää »

19521 Chaos

19521 Chaos on transneptuninen kohde, eli pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa Neptunusta kauempana.

Uusi!!: Aurinko ja 19521 Chaos · Katso lisää »

1982

Vuosi 1982 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Aurinko ja 1982 · Katso lisää »

1998 WW31

(kirjoitetaan myös 1998 WW31) on transneptuninen pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa Neptunusta kauempana.

Uusi!!: Aurinko ja 1998 WW31 · Katso lisää »

2 Pallas

2 Pallas (symboli) on toisena löydetty asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 2 Pallas · Katso lisää »

20 Massalia

20 Massalia on päävyöhykkeen asteroidi, eli pikkuplaneetta joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 20 Massalia · Katso lisää »

2000 Herschel

2000 Herschel on päävyöhykkeen asteroidi eli pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä päävyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 2000 Herschel · Katso lisää »

20000 Varuna

20000 Varuna (symboli: 16px) on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä kohde, joka kuuluu Kuiperin vyöhykkeeseen.

Uusi!!: Aurinko ja 20000 Varuna · Katso lisää »

2001 QR322

2001 QR322 (kirjoitetaan myös 2001 QR322) on pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa 1:1 rataresonanssissa Neptunuksen kanssa planeetan radan L4 Lagrangen pisteessä.

Uusi!!: Aurinko ja 2001 QR322 · Katso lisää »

2001 QS322

on Kuiperin vyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä transneptuninen pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2001 QS322 · Katso lisää »

2004

2004 (MMIV) oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Aurinko ja 2004 · Katso lisää »

2004 FU162

2004 FU162 (kirjoitetaan myös 2004 FU162) on Aten-asteroideihin lukeutuva hyvin pieni kappale eli meteoroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 2004 FU162 · Katso lisää »

2004 Lexell

2004 Lexell on N. S. Tšernyhin vuonna 1973 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2004 Lexell · Katso lisää »

200P/Larsen

200P/Larsen on Jeff Larsenin vuonna 1997 löytämä komeetta.

Uusi!!: Aurinko ja 200P/Larsen · Katso lisää »

2010 TK7

2010 TK7 (kirjoitetaan myös 2010 TK7) on pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa 1:1 rataresonanssissa Maan kanssa.

Uusi!!: Aurinko ja 2010 TK7 · Katso lisää »

2012

2012 (MMXII) oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Aurinko ja 2012 · Katso lisää »

2012 VP113

2012 VP113 on vuonna 2012 löydetty punertavan värinen transneptuninen kohde, joka todennäköisesti on myös kääpiöplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2012 VP113 · Katso lisää »

2014 PN70

on pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa Kuiperin vyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 2014 PN70 · Katso lisää »

2019

2019 (MMXIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), jonka alkamis- ja päättymispäivä oli tiistai.

Uusi!!: Aurinko ja 2019 · Katso lisää »

2020 Ukko

2020 Ukko on Yrjö Väisälän Turussa 18. maaliskuuta 1936 löytämä asteroidi, joka kiertää Aurinkoa asteroidien päävyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 2020 Ukko · Katso lisää »

204 Kallisto

204 Kallisto on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, jonka löysi J. Palisa vuonna 1879.

Uusi!!: Aurinko ja 204 Kallisto · Katso lisää »

2060 Chiron

2060 Chiron tai 95P/Chiron (symboli: ⚷) on pikkuplaneetta ja jaksollinen komeetta, joka kiertää Aurinkoa Saturnuksen ja Uranuksen ratojen välillä.

Uusi!!: Aurinko ja 2060 Chiron · Katso lisää »

2064 Thomsen

2064 Thomsen on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2064 Thomsen · Katso lisää »

2067 Aksnes

2067 Aksnes on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1936 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2067 Aksnes · Katso lisää »

208 Lacrimosa

208 Lacrimosa on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, jonka löysi J. Palisa vuonna 1879.

Uusi!!: Aurinko ja 208 Lacrimosa · Katso lisää »

209 Dido

209 Dido on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, jonka löysi C. H. F. Peters vuonna 1879.

Uusi!!: Aurinko ja 209 Dido · Katso lisää »

2090-luku

2090-luku on tuleva vuosikymmen, joka alkaa 1.

Uusi!!: Aurinko ja 2090-luku · Katso lisää »

2096 Väinö

2096 Väinö on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 2096 Väinö · Katso lisää »

21 Lutetia

21 Lutetia on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 21 Lutetia · Katso lisää »

2107 Ilmari

2107 Ilmari on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2107 Ilmari · Katso lisää »

2127 Tanya

2127 Tanya on ukrainalaisen tähtitieteilijän Ljudmila Tšernyhnin 29. toukokuuta 1971 löytämä asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 2127 Tanya · Katso lisää »

2159 Kukkamäki

2159 Kukkamäki on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2159 Kukkamäki · Katso lisää »

216 Kleopatra

216 Kleopatra on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 216 Kleopatra · Katso lisää »

2194 Arpola

2194 Arpola on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2194 Arpola · Katso lisää »

2195 Tengström

2195 Tengström on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2195 Tengström · Katso lisää »

22 asteen rengas

22° rengas Auringon ympärillä. 22 asteen rengas on Auringon tai harvemmin Kuun ympärillä näkyvä erittäin yleinen haloilmiö.

Uusi!!: Aurinko ja 22 asteen rengas · Katso lisää »

22 asteen sivuavat kaaret

22 asteen ylläsivuava kaari 22 asteen sivuavat kaaret ovat 22 asteen renkaan ympärillä usein näkyviä kaaren muotoisia haloilmiöitä.

Uusi!!: Aurinko ja 22 asteen sivuavat kaaret · Katso lisää »

22. kesäkuuta

22.

Uusi!!: Aurinko ja 22. kesäkuuta · Katso lisää »

2200-luku

2200-luku on tuleva vuosisata, joka käsittää vuodet 2200–2299.

Uusi!!: Aurinko ja 2200-luku · Katso lisää »

2204 Lyyli

2204 Lyyli on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1943 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2204 Lyyli · Katso lisää »

221 Eos

221 Eos on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 221 Eos · Katso lisää »

221P/LINEAR

221P/LINEAR on Aurinkoa keskimäärin 3,48 AU:n etäisyydellä kiertävä Jupiterin ryhmän jaksollinen komeetta.

Uusi!!: Aurinko ja 221P/LINEAR · Katso lisää »

222 Lucia

222 Lucia on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 222 Lucia · Katso lisää »

222P/LINEAR

222P/LINEAR on Aurinkoa keskimäärin 2,86 AU:n etäisyydellä kiertävä Jupiterin ryhmän jaksollinen komeetta.

Uusi!!: Aurinko ja 222P/LINEAR · Katso lisää »

2243 Lönnrot

2243 Lönnrot on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2243 Lönnrot · Katso lisää »

225088 Gonggong

225088 Gonggong (symboli: 🝽), ennen nimeämistään (225088) 2007 OR10 tai 2007 OR10, on transneptuninen kohde eli Neptunusta kauempana Auringosta kiertävä pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 225088 Gonggong · Katso lisää »

2257 Kaarina

2257 Kaarina on tähtitieteilijä Heikki Alikosken vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2257 Kaarina · Katso lisää »

2258 Viipuri

2258 Viipuri on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2258 Viipuri · Katso lisää »

2268 Szmytowna

2268 Szmytowna on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2268 Szmytowna · Katso lisää »

2291 Kevo

2291 Kevo on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2291 Kevo · Katso lisää »

2292 Seili

2292 Seili on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2292 Seili · Katso lisää »

22978 Nyrola

22978 Nyrola tai Nyrölä on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 22978 Nyrola · Katso lisää »

2299 Hanko

2299 Hanko on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2299 Hanko · Katso lisää »

23 Librae

23 Librae on tähti Vaa’an tähtikuviossa.

Uusi!!: Aurinko ja 23 Librae · Katso lisää »

23 Thalia

23 Thalia on päävyöhykkeen asteroidi eli Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 23 Thalia · Katso lisää »

2332 Kalm

2332 Kalm on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2332 Kalm · Katso lisää »

2333 Porthan

2333 Porthan on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1943 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2333 Porthan · Katso lisää »

2379 Heiskanen

2379 Heiskanen on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2379 Heiskanen · Katso lisää »

2397 Lappajärvi

2397 Lappajärvi on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2397 Lappajärvi · Katso lisää »

24 Themis

24 Themis on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 24 Themis · Katso lisää »

243 Ida

243 Ida on halkaisijaltaan 59,8 × 25,4 × 18,6 kilometrin kokoinen asteroidi, joka kiertää Marsin ja Jupiterin välissä.

Uusi!!: Aurinko ja 243 Ida · Katso lisää »

2437 Amnestia

2437 Amnestia on Marja Väisälän vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2437 Amnestia · Katso lisää »

2454 Olaus Magnus

2454 Olaus Magnus on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2454 Olaus Magnus · Katso lisää »

2464 Nordenskiöld

2464 Nordenskiöld on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2464 Nordenskiöld · Katso lisää »

2479 Sodankylä

2479 Sodankylä on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2479 Sodankylä · Katso lisää »

2486 Metsähovi

2486 Metsähovi on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 2486 Metsähovi · Katso lisää »

2487 Juhani

2487 Juhani on tähtitieteilijä Heikki Alikosken vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2487 Juhani · Katso lisää »

2501 Lohja

2501 Lohja on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2501 Lohja · Katso lisää »

2502 Nummela

2502 Nummela on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1943 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2502 Nummela · Katso lisää »

2512 Tavastia

2512 Tavastia on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2512 Tavastia · Katso lisää »

2573 Hannu Olavi

2573 Hannu Olavi on tähtitieteilijä Heikki Alikosken vuonna 1953 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2573 Hannu Olavi · Katso lisää »

2600 Lumme

2600 Lumme on E. Bowellin vuonna 1980 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2600 Lumme · Katso lisää »

2638 Gadolin

2638 Gadolin on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2638 Gadolin · Katso lisää »

2639 Planman

2639 Planman on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2639 Planman · Katso lisää »

2640 Hällström

2640 Hällström on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2640 Hällström · Katso lisää »

2678 Aavasaksa

2678 Aavasaksa on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2678 Aavasaksa · Katso lisää »

2679 Kittisvaara

2679 Kittisvaara on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2679 Kittisvaara · Katso lisää »

2687 Tortali

2687 Tortali on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 2687 Tortali · Katso lisää »

2690 Ristiina

2690 Ristiina on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2690 Ristiina · Katso lisää »

2714 Matti

2714 Matti on tähtitieteilijä Heikki Alikosken vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2714 Matti · Katso lisää »

2715 Mielikki

2715 Mielikki on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2715 Mielikki · Katso lisää »

2717 Tellervo

2717 Tellervo on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2717 Tellervo · Katso lisää »

2733 Hamina

2733 Hamina on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2733 Hamina · Katso lisää »

2737 Kotka

2737 Kotka on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2737 Kotka · Katso lisää »

2750 Loviisa

2750 Loviisa on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2750 Loviisa · Katso lisää »

2774 Tenojoki

2774 Tenojoki on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2774 Tenojoki · Katso lisää »

2802 Weisell

2802 Weisell on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2802 Weisell · Katso lisää »

2803 Vilho

2803 Vilho on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2803 Vilho · Katso lisää »

2804 Yrjö

2804 Yrjö on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2804 Yrjö · Katso lisää »

2805 Kalle

2805 Kalle on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2805 Kalle · Katso lisää »

2820 Iisalmi

2820 Iisalmi on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2820 Iisalmi · Katso lisää »

2827 Vellamo

2827 Vellamo on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 2827 Vellamo · Katso lisää »

2840 Kallavesi

2840 Kallavesi on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2840 Kallavesi · Katso lisää »

2841 Puijo

2841 Puijo on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1943 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2841 Puijo · Katso lisää »

2846 Ylppö

2846 Ylppö on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2846 Ylppö · Katso lisää »

2857 NOT

2857 NOT on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2857 NOT · Katso lisää »

2885 Palva

2885 Palva on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2885 Palva · Katso lisää »

28978 Ixion

28978 Ixion (symboli: 16px) on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä kohde, joka kuuluu Kuiperin vyöhykkeeseen.

Uusi!!: Aurinko ja 28978 Ixion · Katso lisää »

2898 Neuvo

2898 Neuvo on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2898 Neuvo · Katso lisää »

2911 Miahelena

2911 Miahelena on tähtitieteilijä Heikki Alikosken vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2911 Miahelena · Katso lisää »

2912 Lapalma

2912 Lapalma on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2912 Lapalma · Katso lisää »

2946 Muchachos

2946 Muchachos on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2946 Muchachos · Katso lisää »

2962 Otto

2962 Otto on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2962 Otto · Katso lisää »

2972 Niilo

2972 Niilo on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2972 Niilo · Katso lisää »

2988 Korhonen

2988 Korhonen on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1943 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 2988 Korhonen · Katso lisää »

2P/Encke

Encken komeetta (2P/Encke) on jaksollinen komeetta, joka käy lähimmillään Aurinkoa joka kolmas vuosi.

Uusi!!: Aurinko ja 2P/Encke · Katso lisää »

3 Juno

3 Juno (symboli: ⚵) on yksi asteroidivyöhykkeen suurimmista asteroideista.

Uusi!!: Aurinko ja 3 Juno · Katso lisää »

3037 Alku

3037 Alku on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta, eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 3037 Alku · Katso lisää »

3099 Hergenrother

3099 Hergenrother on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3099 Hergenrother · Katso lisää »

3132 Landgraf

3132 Landgraf on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3132 Landgraf · Katso lisää »

3166 Klondike

3166 Klondike on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3166 Klondike · Katso lisää »

3200 Phaethon

3200 Phaethon on pikkuplaneetta, joka kuuluu Maan lähelle tuleviin Apollo-tyypin asteroideihin.

Uusi!!: Aurinko ja 3200 Phaethon · Katso lisää »

3212 Agricola

3212 Agricola on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3212 Agricola · Katso lisää »

3223 Forsius

3223 Forsius on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3223 Forsius · Katso lisää »

324 Bamberga

324 Bamberga on pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa asteroidivyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 324 Bamberga · Katso lisää »

3272 Tillandz

3272 Tillandz on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3272 Tillandz · Katso lisää »

3281 Maupertuis

3281 Maupertuis on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3281 Maupertuis · Katso lisää »

330 Adalberta

330 Adalberta on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 330 Adalberta · Katso lisää »

3381 Mikkola

3381 Mikkola on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3381 Mikkola · Katso lisää »

3497 Innanen

3497 Innanen on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3497 Innanen · Katso lisää »

3522 Becker

3522 Becker on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3522 Becker · Katso lisää »

354P/LINEAR

354P/LINEAR aikaisemmin P/2010 A2 (LINEAR) on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pienkappale, joka osoittaa komeettamaista aktiivisuutta.

Uusi!!: Aurinko ja 354P/LINEAR · Katso lisää »

3552 Don Quixote

3552 Don Quixote on Maan lähelle tuleva pikkuplaneetta, joka kuuluu Amor-asteroideihin.

Uusi!!: Aurinko ja 3552 Don Quixote · Katso lisää »

3597 Kakkuri

3597 Kakkuri on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3597 Kakkuri · Katso lisää »

3606 Pohjola

3606 Pohjola on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3606 Pohjola · Katso lisää »

3758 Karttunen

3758 Karttunen on E. Bowellin vuonna 1983 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3758 Karttunen · Katso lisää »

3759 Piironen

3759 Piironen on E. Bowellin vuonna 1984 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3759 Piironen · Katso lisää »

3760 Poutanen

3760 Poutanen on E. Bowellin vuonna 1984 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3760 Poutanen · Katso lisää »

3776 Vartiovuori

3776 Vartiovuori on tähtitieteilijä Heikki Alikosken vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3776 Vartiovuori · Katso lisää »

3789 Zhongguo

3789 Zhongguo on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 3789 Zhongguo · Katso lisää »

38083 Rhadamanthus

38083 Rhadamanthus on Neptunusta kauempana Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli transneptuninen kohde.

Uusi!!: Aurinko ja 38083 Rhadamanthus · Katso lisää »

3811 Karma

3811 Karma on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1953 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3811 Karma · Katso lisää »

385 Ilmatar

385 Ilmatar on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 385 Ilmatar · Katso lisää »

388 Charybdis

388 Charybdis on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 388 Charybdis · Katso lisää »

3892 Dezsö

3892 Dezsö on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3892 Dezsö · Katso lisää »

3897 Louhi

33897 Louhi on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 3897 Louhi · Katso lisää »

3C 273

3C 273 on Neitsyen tähdistössä sijaitseva kvasaari.

Uusi!!: Aurinko ja 3C 273 · Katso lisää »

3D/Biela

3D/Biela tai Bielan komeetta oli Aurinkoa kiertävä jaksollinen komeetta, jonka löysi Jacques Leibax Montaigne vuonna 1772.

Uusi!!: Aurinko ja 3D/Biela · Katso lisää »

4 (luku)

Tetrominot Tetris-pelissä. 4 (neljä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku kolme ja seuraa luku viisi.

Uusi!!: Aurinko ja 4 (luku) · Katso lisää »

4 Vesta

4 Vesta (symboli: ⚶) on kirkkain asteroidi ja toiseksi suurin kappale Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 4 Vesta · Katso lisää »

4. maaliskuuta

4.

Uusi!!: Aurinko ja 4. maaliskuuta · Katso lisää »

4066 Haapavesi

4066 Haapavesi on tähtitieteilijä Heikki Alikosken vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 4066 Haapavesi · Katso lisää »

41 Daphne

41 Daphne on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, jonka löysi H. Goldschmidt vuonna 1856.

Uusi!!: Aurinko ja 41 Daphne · Katso lisää »

4123 Tarsila

4123 Tarsila (aikaisemmin 1986 QP1) on Aurinkoa asteroidien päävyöhykkeellä kiertävä asteroidi, jonka löysi H. Debehogne Euroopan eteläisessä observatoriossa 27. elokuuta 1986.

Uusi!!: Aurinko ja 4123 Tarsila · Katso lisää »

4133 Heureka

4133 Heureka on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 4133 Heureka · Katso lisää »

4163 Saaremaa

4163 Saaremaa on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 4163 Saaremaa · Katso lisää »

4181 Kivi

4181 Kivi on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 4181 Kivi · Katso lisää »

4197 Morpheus

4197 Morpheus on yksi Apollo-asteroideista.

Uusi!!: Aurinko ja 4197 Morpheus · Katso lisää »

4227 Kaali

4227 Kaali on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 4227 Kaali · Katso lisää »

4266 Waltari

4266 Waltari on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 4266 Waltari · Katso lisää »

433 Eros

433 Eros on melko lähelle Maata tuleva pitkulainen asteroidi, joka kuuluu Amoreihin.

Uusi!!: Aurinko ja 433 Eros · Katso lisää »

434 Hungaria

434 Hungaria on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 434 Hungaria · Katso lisää »

4512 Sinuhe

4512 Sinuhe on suomalaisen Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 4512 Sinuhe · Katso lisää »

46 asteen sivuavat kaaret

46 asteen sivuavat kaaret ovat haloja, jotka sivuavat 46 asteen rengasta eri kohdista riippuen siitä kuinka korkealla Aurinko on horisontista.

Uusi!!: Aurinko ja 46 asteen sivuavat kaaret · Katso lisää »

4655 Marjoriika

4655 Marjoriika on N. S. Tšernyhin vuonna 1978 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 4655 Marjoriika · Katso lisää »

4659 Roddenberry

4659 Roddenberry on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, joka on nimetty Gene Roddenberryn mukaan ja hänen muistokseen.

Uusi!!: Aurinko ja 4659 Roddenberry · Katso lisää »

4665 Muinonen

4665 Muinonen on E. Bowellin vuonna 1985 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 4665 Muinonen · Katso lisää »

469219 Kamoʻoalewa

469219 Kamoʻoalewa, väliaikaiselta nimeltään on Apollo-tyypin asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 469219 Kamoʻoalewa · Katso lisää »

47171 Lempo

47171 Lempo on transneptuninen kohde, joka kiertää Aurinkoa Kuiperin vyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 47171 Lempo · Katso lisää »

486958 Arrokoth

486958 Arrokoth on transneptuninen kappale Kuiperin vyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 486958 Arrokoth · Katso lisää »

4952 Kibeshigemaro

4952 Kibeshigemaro on Marsin ja Jupiterin välisellä alueella, asteroidivyöhykkeellä eli päävyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 4952 Kibeshigemaro · Katso lisää »

5. toukokuuta

5.

Uusi!!: Aurinko ja 5. toukokuuta · Katso lisää »

500 Selinur

500 Selinur on päävyöhykkeen asteroidi eli pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 500 Selinur · Katso lisää »

5073 Junttura

5073 Junttura on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1943 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 5073 Junttura · Katso lisää »

51 Pegasi

51 Pegasi ympyröity punaisella 51 Pegasi (51 Peg) on ensimmäinen auringonkaltainen tähti, jolta löydettiin eksoplaneetta 6.

Uusi!!: Aurinko ja 51 Pegasi · Katso lisää »

5145 Pholus

5145 Pholus on kentaureihin kuuluva Pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa aurinkokunnan ulko-osissa.

Uusi!!: Aurinko ja 5145 Pholus · Katso lisää »

5153 Gierasch

5153 Gierasch on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1940 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 5153 Gierasch · Katso lisää »

52 Europa

52 Europa on 303 km:n läpimittainen epäsäännöllisen muotoinen asteroidi, joka kiertää Aurinkoa keskimäärin 3,10 AU:n päässä Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 52 Europa · Katso lisää »

5216 Cannizzo

5216 Cannizzo on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1941 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 5216 Cannizzo · Katso lisää »

5236 Yoko

5236 Yoko on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, jonka löysivät Y. Mizuno ja T. Furuta vuonna 1990.

Uusi!!: Aurinko ja 5236 Yoko · Katso lisää »

5335 Damocles

5335 Damocles on pikkuplaneetta, jonka rata ulottuu Marsin etäisyyden läheltä Uranusta kauemmas.

Uusi!!: Aurinko ja 5335 Damocles · Katso lisää »

55 Cancri d

55 Cancri d on eksoplaneetta, joka kiertää Auringon kaltaisen 55 Cancri A -tähden kerran 14,29 vuodessa.

Uusi!!: Aurinko ja 55 Cancri d · Katso lisää »

55 Cancri f

55 Cancri f on noin 41 valovuoden päässä Maasta sijaitsevaa tähteä 55 Cancri A kiertävä eksoplaneetta Ravun tähdistössä.

Uusi!!: Aurinko ja 55 Cancri f · Katso lisää »

577 Rhea

577 Rhea on Marsin ja Jupiterin välisellä alueella, asteroidivyöhykkeellä eli päävyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 577 Rhea · Katso lisää »

578 Happelia

578 Happelia on Marsin ja Jupiterin välisellä alueella, asteroidivyöhykkeellä eli päävyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 578 Happelia · Katso lisää »

580 Selene

580 Selene on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 580 Selene · Katso lisää »

60558 Echeclus

60558 Echeclus tai 174P/Echeclus on kentaureihin kuuluva pikkuplaneetaksi ja komeetaksi luokiteltu pienkappale.

Uusi!!: Aurinko ja 60558 Echeclus · Katso lisää »

6073 Tähtiseuraursa

6073 Tähtiseuraursa on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1939 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 6073 Tähtiseuraursa · Katso lisää »

6336 Dodo

6336 Dodo on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 6336 Dodo · Katso lisää »

656 Beagle

656 Beagle (alkuperäinen tunnus 1908 BU) on päävyöhykkeen asteroidi, eli pikkuplaneetta joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välillä.

Uusi!!: Aurinko ja 656 Beagle · Katso lisää »

6572 Carson

6572 Carson on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 6572 Carson · Katso lisää »

65803 Didymos

65803 Didymos on pikkuplaneetta, joka kuuluu Maan lähelle tuleviin Apollo-asteroideihin.

Uusi!!: Aurinko ja 65803 Didymos · Katso lisää »

666 Desdemona

666 Desdemona on Marsin ja Jupiterin välillä asteroidien päävyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 666 Desdemona · Katso lisää »

66652 Borasisi

66652 Borasisi on Neptunusta kauempana Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli transneptuninen kohde.

Uusi!!: Aurinko ja 66652 Borasisi · Katso lisää »

6666 Frö

6666 Frö on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, joka löydettiin UESAC-ohjelmalla (The Uppsala-ESO Survey of Asteroids and Comets) vuonna 1993.

Uusi!!: Aurinko ja 6666 Frö · Katso lisää »

673 Edda

673 Edda on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 673 Edda · Katso lisää »

67P/Tšurjumov–Gerasimenko

67P/Tšurjumov–Gerasimenko on jaksollinen komeetta, jonka löysi neuvostoliittolainen Klim Ivanovitš Tšurjumov 22.

Uusi!!: Aurinko ja 67P/Tšurjumov–Gerasimenko · Katso lisää »

681 Gorgo

681 Gorgo on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 681 Gorgo · Katso lisää »

6886 Grote

6886 Grote on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1942 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 6886 Grote · Katso lisää »

69 Hesperia

69 Hesperia on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 69 Hesperia · Katso lisää »

697 Galilea

697 Galilea on aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidien päävyöhykeellä kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, jonka löysi saksalainen astronomi Joseph Helffrich 14. helmikuuta 1910.

Uusi!!: Aurinko ja 697 Galilea · Katso lisää »

7 Iris

7 Iris (symboli) on Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 7 Iris · Katso lisää »

7066 Nessus

7066 Nessus on kentaureihin kuuluva pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa aurinkokunnan ulko-osissa.

Uusi!!: Aurinko ja 7066 Nessus · Katso lisää »

712 Boliviana

712 Boliviana on asteroidi, joka kiertää Aurinkoa asteroidien päävyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä.

Uusi!!: Aurinko ja 712 Boliviana · Katso lisää »

7267 Victormeen

7267 Victormeen on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1943 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 7267 Victormeen · Katso lisää »

7416 Linnankoski

7416 Linnankoski on E. W. Elstin vuonna 1990 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 7416 Linnankoski · Katso lisää »

7596 Yumi

7596 Yumi on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 7596 Yumi · Katso lisää »

77 Frigga

77 Frigga on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 77 Frigga · Katso lisää »

78 Diana

78 Diana on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 78 Diana · Katso lisää »

7968 Elst–Pizarro

7968 Elst-Pizarro tai 133P/Elst-Pizarro on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetaksi ja komeetaksi luokiteltu aurinkokunnan pienkappale eli päävyöhykkeen komeetta.

Uusi!!: Aurinko ja 7968 Elst–Pizarro · Katso lisää »

8. kesäkuuta

8.

Uusi!!: Aurinko ja 8. kesäkuuta · Katso lisää »

806 Gyldénia

806 Gyldénia on saksalaisen tähtitieteilijän Max Wolfin vuonna 1915 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 806 Gyldénia · Katso lisää »

81P/Wild

81P/Wild tai Wild 2 on Paul Wildin vuonna 1978 löytämä komeetta.

Uusi!!: Aurinko ja 81P/Wild · Katso lisää »

82 Alkmene

82 Alkmene on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 82 Alkmene · Katso lisää »

83982 Crantor

83982 Crantor on kentaureihin kuuluva Pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa aurinkokunnan ulko-osissa.

Uusi!!: Aurinko ja 83982 Crantor · Katso lisää »

8405 Asbolus

8405 Asbolus on kentaureihin kuuluva pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa aurinkokunnan ulko-osissa.

Uusi!!: Aurinko ja 8405 Asbolus · Katso lisää »

85 Io

85 Io on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 85 Io · Katso lisää »

8564 Anomalocaris

8564 Anomalocaris on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 8564 Anomalocaris · Katso lisää »

88 Thisbe

88 Thisbe on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, jonka C. H. F. Peters löysi vuonna 1866.

Uusi!!: Aurinko ja 88 Thisbe · Katso lisää »

88611 Teharonhiawako

88611 Teharonhiawako on Neptunusta kauempana Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli transneptuninen kohde.

Uusi!!: Aurinko ja 88611 Teharonhiawako · Katso lisää »

898 Hildegard

898 Hildegard on Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta, joka kuuluu päävyöhykkeen asteroideihin.

Uusi!!: Aurinko ja 898 Hildegard · Katso lisää »

8P/Tuttle

8P/Tuttle tai Tuttlen komeetta on Aurinkoa keskimäärin 5,70 AU:n etäisyydellä kiertävä komeetta.

Uusi!!: Aurinko ja 8P/Tuttle · Katso lisää »

9 (luku)

Yhdeksän on luonnollinen luku, jota edeltää luku kahdeksan ja seuraa luku kymmenen.

Uusi!!: Aurinko ja 9 (luku) · Katso lisää »

9 Metis

9 Metis (symboli: 20px) on suurehko pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä.

Uusi!!: Aurinko ja 9 Metis · Katso lisää »

9007 James Bond

9007 James Bond on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 9007 James Bond · Katso lisää »

90377 Sedna

90377 Sedna (symboli: ⯲) on aurinkokunnan uloimmilla osilla sijaitseva transneptuninen kohde ja mahdollinen kääpiöplaneetta.

Uusi!!: Aurinko ja 90377 Sedna · Katso lisää »

93 Minerva

93 Minerva on Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidien päävyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 93 Minerva · Katso lisää »

94 Aurora

94 Aurora on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 94 Aurora · Katso lisää »

944 Hidalgo

944 Hidalgo on pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa hieman Jupiteria suuremmalla keskietäisyydellä.

Uusi!!: Aurinko ja 944 Hidalgo · Katso lisää »

950 Ahrensa

950 Ahrensa on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 950 Ahrensa · Katso lisää »

951 Gaspra

951 Gaspra on päävyöhykkeen asteroidi, eli pikkuplaneetta joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.

Uusi!!: Aurinko ja 951 Gaspra · Katso lisää »

9879 Mammuthus

9879 Mammuthus on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 9879 Mammuthus · Katso lisää »

9880 Stegosaurus

9880 Stegosaurus on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 9880 Stegosaurus · Katso lisää »

9937 Triceratops

9937 Triceratops on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 9937 Triceratops · Katso lisää »

9949 Brontosaurus

9949 Brontosaurus on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 9949 Brontosaurus · Katso lisää »

9951 Tyrannosaurus

9951 Tyrannosaurus on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 9951 Tyrannosaurus · Katso lisää »

9954 Brachiosaurus

9954 Brachiosaurus, aiemmin 1991 GX7, on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 9954 Brachiosaurus · Katso lisää »

99942 Apophis

Mahdollinen rata Maan ohituksessa vuonna 2029. Valkoinen palkki osoittaa ohituskohdan epätarkkuutta. 99942 Apophis eli on R. A. Tuckerin, D. J. Tholenin ja F. Bernardin vuonna 2004 löytämä, arviolta 320-metrinen Maan lähelle tuleva asteroidi.

Uusi!!: Aurinko ja 99942 Apophis · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Päiväntähti.