Viestintä

426 suhteet: Aaltofunktio, Absoluuttinen nollapiste, Absorptio (sähkömagneettinen säteily), Absorptiospektri, Additioreaktio, Adsorptio, Aine, Ainemäärä, Ajan nuoli, Akseptori, Aktinoidi, Albert Bartlett, Aldoosit, Aleksandr Bogdanov, Aleksandr Butlerov, Alfred Kastler, Alkeishiukkanen, Alkuaine, Amafanius, Amedeo Avogadro, Anioni, Anne L’Huillier, Antiikin tiede, Antinomia, Arthur Ashkin, Ateistien symbolit, Atomi (täsmennyssivu), Atomiabsorptiospektrometri, Atomifysiikka, Atomimassa, Atomimassayksikkö, Atomiorbitaali, Atomismi, Atomiteoria, Atomium, Atomiydin, Aufbau-periaate, Aurinkokenno, Autoradiografia, Avaruus, Avogadron vakio, Ångström, Balmerin sarja, Beeta-levy, Benjamin Roy Mottelson, Bent-sääntö, Big Bang Legends, Biologinen hierarkia, Bohrin atomimalli, Bombastium, ..., Bosen–Einsteinin statistiikka, Bravais’n hila, Brownin liike, Butanoli, Christof Wetterich, Cis-trans-isomeria, Clinamen, Combinen humanoidit ja synteettiset olennot, Curien laki, Curien piste, Darmstadtium, Dekeeni, Delokalisaatio, Demokritos, Dharmakirti, Dielektrinen aine, Dielektrinen kuumennus, Diffraktio, Diffraktometri, E,Z-isomeria, Elektromigraatio, Elektronegatiivisuus, Elektroni, Elektronidiffraktio, Elektronisieppaus, Emissiosumu, Energia, Energia-ase, Entiteetti, Epävakaat molekyylit, Epikurolaisuus, Epimeeri, EPR (ydinreaktori), Erasistratos, Erityinen suhteellisuusteoria, Ernest Rutherford, Ernest Walton, Ernst Mach, Esterit, Eteeni, Etsaus (valmistustekniikka), Fermioninen kondensaatti, Filmi, Fissio, Fluoresenssi, Foolihappo, Fosforesenssi, Fotoluminesenssi, Fotoniepookki, FRAM, Frenkel-virhe, Fullereeni, Funktionaalinen ryhmä, Fuusioreaktori, Fysiikan filosofia, Fysiikan historia, Fysiikka, Fysikaalinen todellisuuskäsitys, Gabrielin torvi, Gammatähtitiede, Georg Simon Ohm, Gilbert Newton Lewis, Glukoosi, Gustav Kirchhoff, Gustav Ludwig Hertz, Hammett-yhtälö, Hapetusluku, Happi, Happi-isotooppivaihe, Happihappo, Harkovan alueen lippu, Hehkulamppu, Heinz R. Pagels, Heisenbergin epätarkkuusperiaate, Heksanoli, Heksogeeni, Heliosfääri, Hendrik Lorentz, Henrik Kunttu, Heptanoli, HI-alue, Hiilivedyt, Hilavirhe, Hiukkasfysiikan standardimalli, Hiukkassäteily, Homeopatia, Hundin säännöt, Ilmakehä, Interkalaatio (kemia), Ioni, Ionisoitumisenergia, Ionisoiva säteily, Ionivirta, Islamilainen filosofia, Isotooppi, Israelin joukkotuhoaseet, ISSPIC, Jakson 1 alkuaine, Jalokaasuyhdiste, James Franck, Jatkuvan aineen mekaniikka, Järjestelmä (holismi), Järjestysluku (kemia), Johannes Hans Daniel Jensen, Johannes Rydberg, John Cockcroft, John Dalton, Joseph Henry, Joseph Larmor, Jotta (SI-järjestelmä), Jouni Suhonen, Juhani Kantele, Juice (luotain), Kaksoissidos, Kalle-Antti Suominen, Kanavasäteet, Kansainvälinen fysiikan vuosi, Karbokationi, Karbonyyliryhmä, Karoliina Honkala, Kasvihuoneilmiö, Kasvihuonekaasu, Katenaatio, Katodisäde, Käänteishila, Käänteismiehitys, Kello, Kemia, Kemiallinen kaava, Kemiallinen reaktio, Kemian historia, Kenttä (fysiikka), Keskiajan tiede, Kiderakenne, Kiinteä olomuoto, Kiinteän olomuodon fysiikka, Kimmokerroin, Kineettinen kaasuteoria, Kiraalisuus, Kiraliakeskus, Kiteinen aine, Kiteyttäminen, Klassinen mekaniikka, Koherenssi (fysiikka), Kokooja, Kompleksi (kemia), Konfiguraatio, Koordinaatioluku, Kosminen säteily, Kosminen taustasäteily, Kovalenttinen sidos, Kristallografia, Kvantittuminen, Kvantti-informaatiotiede, Kvanttihyppy, Kvanttikemia, Kvanttiluku, Kvanttimekaniikan historia, Laser, Lasi, Lasikuitu, Laskennallinen fysiikka, Lääketieteellinen röntgenkuvaus, Lämpö (fysiikka), Lämpöenergia, Lämpösäteily, Lämpötila, Länsimaiden perikato, Le Sagen gravitaatioteoria, Leukippos, Ligandi (biokemia), Liike-energia, Lise Meitner, Liukeneminen, Loisteaine, Looginen atomismi, Louis de Broglie, Lucretius, Luettelo Aku Ankka -sarjakuvan hahmoista, Luettelo antiikin filosofian termeistä, Luettelo fysiikan osa-alueista, Luettelo kemian termeistä, Luettelo Nobel-palkinnon saaneista naisista, Luettelo Nobelin kemianpalkinnon saaneista, Luettelo tieteenalan isänä tai äitinä pidetyistä henkilöistä, Luminesenssi, Luonto, Maailmankaikkeuden laajeneminen, Maailmankaikkeudesta (Lucretius), Maailmankaikkeus, Maasälpä, Maasäteily, Magneetti, Magnetismi, Mallintaminen, Maria Goeppert-Mayer, Mark Oliphant, Markovnikovin sääntö, Massa, Massaluku, Massan säilymislaki, Massaspektrometria, Massavaje, Materiaalifysiikka, Materiaalitiede, Materialismi, Matriisielementti, Matti Haukka, Mekaaninen energia, Metafysiikka, Metallien sähkökemiallinen jännitesarja, Metastabiliteetti, Metri, Metyyli, Michael Faraday, Mika Pettersson (kemisti), Mikrokosmos ja makrokosmos, Mildred Dresselhaus, Millikanin koe, Molekyyli, Molekyylidynamiikka, Molekyylien avaruusrakenne, Molekyylien väliset voimat, Molekyylimassa, Monadologia, Mooli, Moolimassa, Muuntohuume, Myonigrafia, Nanoteknologia, Navayana, Neutroni, Neutronipommi, Niels Bohr, Nikolai Semjonov, Nitridi, NMR, Nuclear Energy (Henry Mooren veistos), Numeerinen etuliite, Oktanoli, Olomuoto, OMG-hiukkanen, Ominaislämpökapasiteetti, Ominaissäteily, Orgaaninen yhdiste, Organisaatio, Paine, Painopiste, Paramagnetismi, Paulin kieltosääntö, Perpetuum, Pidot (Epikuros), Piisidos, Pikoteknologia, Planetaarinen sumu, Plasma, Positroni, Propeeni, Protoni, Puoliintumisaika, Puristuskerroin, Qi, R-tekijä, Radikaali (kemia), Radioaktiivisuus, Radioisotooppi, Radioluminesenssi, Rakennekaava, Raskas ioni, Rasva, Rasvahapot, Röntgendiffraktio, Röntgenputki, Röntgensäteily, Röntgenspektroskopia, Röntgentutkimus, Reaktiomekanismi, Realismi (tieteenfilosofia), Reduktionismi, Resistanssi, Robert Havighurst, Robert Hofstadter, Rombidodekaedri, Rutherfordin atomimalli, Rutherfordin koe, Rydbergin vakio, Ryhmä (jaksollinen järjestelmä), Salvador Dalí, Sähkö, Sähködipoli, Sähkökenttä, Sähkömagneettinen kenttä, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömagnetismin historia, Sähkömäärä elektrolyysissä, Sähkövaraus, Sähkövirta, Säteilyn havaitseminen, Schrödingerin kissa, Schrödingerin yhtälö, Seulaset, Sidosenergia, Sidoskertaluku, Siirtymämetalli, Sikunaöljy, Sironta, Solmuteoria, Solvay-konferenssi, Spektriviiva, Spinkvanttiluku, Spontaani emissio, Stabiilisuuden saari, Stereoisomeria, Stereokemia, Subatomiset hiukkaset, Substituentti, Substituutio (kemia), Sykloadditio, Symmetria, Syntymisestä ja häviämisestä, Taivaankappale, Tautomeria, Tähden ydinsynteesi, Tähtienvälinen aine, Tekniikan historia, Teleportaatio, Teoreettinen kemia, Termodynamiikka, There's plenty of room at the bottom, Thomsonin atomimalli, Tiede, Tiedekritiikki, Tieteellinen menetelmä, Tieteenfilosofia, Tiiviin aineen fysiikka, Timanttirakenne, Trapetsoedri, Tunguskan räjähdys, Tunnelointimikroskooppi, Tyhjiötekniikka, Tyhjyyden kammo, Typpioksidi elimistössä, Ultraääni, Vaellusnopeus, Vahva vuorovaikutus, Vaiheongelma, Vaisheshika, Vakanssi, Valenssi (kemia), Valenssielektroni, Valenssivyö, Valoeetteri, Valokemia, Valosähköinen ilmiö, Van der Waalsin säde, Vanheneminen (materiaalin), Venyvyys, Vety, Viritystila, Vuorisuola, Wigner–Seitzin solu, William Lawrence Bragg, Ydinase, Ydinfysiikka, Ydinvoima, Ydinvoima (fysiikka), Ydinvoimakeskustelu, Ydinvoiman historia, Yläsävelsarja, Youngin kaksoisrakokoe, Zeemanin ilmiö, 1800-luku, 1920-luku, 3 (luku), 440 eaa., 8 (luku). Laajenna indeksi (376 lisää) » « Kutistua indeksi

Aaltofunktio

Aaltofunktio \psi(x,y,z,t) on kvanttimekaniikan tapa kuvata hiukkasta.

Uusi!!: Atomi ja Aaltofunktio · Katso lisää »

Absoluuttinen nollapiste

Absoluuttinen nollapiste on aineen lämpötilan alaraja, jossa atomien lämpöliike lakkaa.

Uusi!!: Atomi ja Absoluuttinen nollapiste · Katso lisää »

Absorptio (sähkömagneettinen säteily)

Alemmalla energiatilalla oleva elektroni nousee korkeammalle energiatilalle saatuaan energiaa säteilystä. Absorptiolla tarkoitetaan kvanttimekaniikassa prosessia, jossa fotonin energia siirtyy esimerkiksi atomille, jonka valenssielektroni siirtyy korkeampaan energiatilaan.

Uusi!!: Atomi ja Absorptio (sähkömagneettinen säteily) · Katso lisää »

Absorptiospektri

Absorptiospektri on valon tai muun sähkö­magneettisen säteilyn spektri, joka on muuten jatkuva, mutta jossa säteilyn absorption vuoksi tietyt aallon­pituudet omaavaa säteilyä on tavallista vähemmän.

Uusi!!: Atomi ja Absorptiospektri · Katso lisää »

Additioreaktio

Additio- eli liittymisreaktio on kemiallinen reaktio, jossa molekyyliin liittyy atomi tai atomiryhmä.

Uusi!!: Atomi ja Additioreaktio · Katso lisää »

Adsorptio

Adsorptio on fysikaalinen prosessi, jossa kaasumainen aine (tai neste) muodostaa ohuen kalvon kiinteän aineen pintaan.

Uusi!!: Atomi ja Adsorptio · Katso lisää »

Aine

Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.

Uusi!!: Atomi ja Aine · Katso lisää »

Ainemäärä

Amedeo Avogadro tutki kemiallisia reaktioita ja hänen mukaansa on nimetty Avogadron luku. Ainemäärä (tunnus n) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee tarkasteltavan kohteen hiukkasten lukumäärää.

Uusi!!: Atomi ja Ainemäärä · Katso lisää »

Ajan nuoli

Mätänevä persikka on esimerkki makroskooppisesta ilmiöstä, jolla on selvä ajan suunta. Ajan nuoli on astronomi Arthur Eddingtonin vuonna 1927 kehittämä termi, jota käytetään puhuttaessa ajan suunnasta neliulotteisessa relativistisessa maailmankuvassa.

Uusi!!: Atomi ja Ajan nuoli · Katso lisää »

Akseptori

Akseptorilla tarkoitetaan kemiassa Lewisin happoa, eli atomia, joka ottaa reaktiossa vastaan elektroniparin.

Uusi!!: Atomi ja Akseptori · Katso lisää »

Aktinoidi

Aktinoidit ovat alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä joukko peräkkäisiä jakson 7 alkuaineita, joiden järjestysluku on 89–103, aktiniumista lawrenciumiin.

Uusi!!: Atomi ja Aktinoidi · Katso lisää »

Albert Bartlett

Albert BartlettAlbert Allen Bartlett (21. maaliskuuta 1923 Shanghai – 7. syyskuuta 2013) oli yhdysvaltalainen fysiikan professori.

Uusi!!: Atomi ja Albert Bartlett · Katso lisää »

Aldoosit

Aldoosit ovat monosakkarideja (sokereita), jotka avoketjuisina sisältävät aldehydiryhmän, eli joissa karbonyyliryhmä on ketjun päässä.

Uusi!!: Atomi ja Aldoosit · Katso lisää »

Aleksandr Bogdanov

Aleksandr Aleksandrovitš Bogdanov (oikea sukunimi Malinovski, Малино́вский; 22. elokuuta (J: 10. elokuuta) 1873 Grodnon läänin Sokółka – 7. huhtikuuta 1928 Moskova) oli venäläinen filosofi, luonnontieteilijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Uusi!!: Atomi ja Aleksandr Bogdanov · Katso lisää »

Aleksandr Butlerov

Aleksandr Mihailovitš Butlerov (6. syyskuuta 1828 Tšistopol, Venäjän keisarikunta – 17. elokuuta 1886 Butlerovka, Venäjä) oli venäläinen kemisti, joka edisti kemian rakenteiden ymmärrystä erityisesti tautomeriaan liittyen.

Uusi!!: Atomi ja Aleksandr Butlerov · Katso lisää »

Alfred Kastler

Alfred Kastler oli ranskalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Alfred Kastler · Katso lisää »

Alkeishiukkanen

kvarkit, leptonit ja bosonit Maailman ensimmäinen neutriinohavainto vuodelta 1970. Alkeishiukkanen on hiukkasfysiikassa hiukkanen, jolla ei ole omaa sisäistä rakennetta eikä se siis koostu muista hiukkasista.

Uusi!!: Atomi ja Alkeishiukkanen · Katso lisää »

Alkuaine

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.

Uusi!!: Atomi ja Alkuaine · Katso lisää »

Amafanius

Gaius Amafanius (tai Amafinius; 100-luku eaa.?) oli yksi varhaisimpia roomalaisia kirjailijoita, joka suosi epikurolaisuutta.

Uusi!!: Atomi ja Amafanius · Katso lisää »

Amedeo Avogadro

Amedeo Avogadro Lorenzo Romano Amedeo Carlo Avogadro, Quaregnan ja Cerreton kreivi (9. elokuuta 1776 Torino – 9. heinäkuuta 1856) oli merkittävä italialainen tiedemies.

Uusi!!: Atomi ja Amedeo Avogadro · Katso lisää »

Anioni

Anioni on negatiivinen ioni eli atomi tai molekyyli, joka on vastaanottanut elektroneja.

Uusi!!: Atomi ja Anioni · Katso lisää »

Anne L’Huillier

Anne L’Huillier (s. 16. elokuuta 1958 Pariisi, Ranska) on ranskalais-ruotsalainen fyysikko, joka on yksi attosekuntifysiikan uranuurtajista.

Uusi!!: Atomi ja Anne L’Huillier · Katso lisää »

Antiikin tiede

Antiikin tieteellä tarkoitetaan Välimeren rannikolla noin 700 eaa.

Uusi!!: Atomi ja Antiikin tiede · Katso lisää »

Antinomia

Antinomia (vastaan;, laki) tarkoittaa loogista ristiriitaa tai paradoksia, kirjaimellisesti kahden lain yhteensopimattomuutta.

Uusi!!: Atomi ja Antinomia · Katso lisää »

Arthur Ashkin

Arthur Ashkin (2. syyskuuta 1922 New York, New York, Yhdysvallat – 21. syyskuuta 2020) oli yhdysvaltalainen fyysikko, joka on tutkinut säteilynpainetta ja kehittänyt ensimmäisiä optisia pinsettejä.

Uusi!!: Atomi ja Arthur Ashkin · Katso lisää »

Ateistien symbolit

Ateistien symbolit ovat ateistien tai uskonnottomien käyttämiä tunnuksia.

Uusi!!: Atomi ja Ateistien symbolit · Katso lisää »

Atomi (täsmennyssivu)

Atomi voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Atomi ja Atomi (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Atomiabsorptiospektrometri

Atomiabsorptiospektrometri Atomiabsorptiospektrometria (AAS) on analyysimenetelmä, joka soveltuu alkuainemäärityksiin.

Uusi!!: Atomi ja Atomiabsorptiospektrometri · Katso lisää »

Atomifysiikka

Atomifysiikka on laajassa merkityksessä aineen atomirakennetta ja ominaisuuksia tutkivaa fysiikkaa, tavallisesti kuitenkin atomien elektroniverhoa ja siihen liittyviä ilmiöitä tutkiva fysiikan osa.

Uusi!!: Atomi ja Atomifysiikka · Katso lisää »

Atomimassa

Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja.

Uusi!!: Atomi ja Atomimassa · Katso lisää »

Atomimassayksikkö

Atomimassayksikkö (tunnus u) eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen.

Uusi!!: Atomi ja Atomimassayksikkö · Katso lisää »

Atomiorbitaali

Elektronien atomi- ja molekyyliorbitaaleja Atomiorbitaali on kvanttimekaanisessa atomimallissa ratkaisu elektronin aaltoyhtälölle.

Uusi!!: Atomi ja Atomiorbitaali · Katso lisää »

Atomismi

Atomismi on filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki aine koostuu jakamattomista osista.

Uusi!!: Atomi ja Atomismi · Katso lisää »

Atomiteoria

Tyylitelty kuva heliumatomista. Kemiassa ja fysiikassa atomiteoria on tieteellinen teoria, jonka mukaan kaikki aine koostuu diskreeteistä eli epäjatkuvista yksiköistä eli atomeista, jotka ovat kemiallisesti jakamattomia.

Uusi!!: Atomi ja Atomiteoria · Katso lisää »

Atomium

Atomium on insinööri André Waterkeyn sekä arkkitehtien André ja Jean Polak suunnittelema monumentti, joka rakennettiin Brysselin vuoden 1958 maailmannäyttelyä varten.

Uusi!!: Atomi ja Atomium · Katso lisää »

Atomiydin

Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.

Uusi!!: Atomi ja Atomiydin · Katso lisää »

Aufbau-periaate

Aufbau-periaate yksinkertaistettuna. Pääkvanttiluvun kasvaessa kasvaa myös sen energiataso.Aufbau-periaate eli niin sanottu rakentamisperiaate on kuvaus tavasta, jolla atomin tai ionin elektronit asettuvat sen orbitaaleille.

Uusi!!: Atomi ja Aufbau-periaate · Katso lisää »

Aurinkokenno

Aurinkokennoja. Aurinkokenno on laite, jolla auringon säteily muunnetaan sähköenergiaksi valosähköisen ilmiön avulla.

Uusi!!: Atomi ja Aurinkokenno · Katso lisää »

Autoradiografia

Autoradiografiassa biomolekyylien rakenneosasiin, kuten proteiinien aminohappoihin ja nukleiinihappojen nukleotideihin liitetään radioaktiivisia atomeja (radioisotooppeja).

Uusi!!: Atomi ja Autoradiografia · Katso lisää »

Avaruus

Kansainväliseltä avaruusasemalta Yhdysvaltojen yllä vuonna 2015. Avaruuden voidaan sanoa alkavan Kármánin rajasta (100 km), jonka on katsottu erottavan maan ilmakehä ja avaruuden vyöhykkeet toisistaan. Avaruus on tähtitieteessä pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella.

Uusi!!: Atomi ja Avaruus · Katso lisää »

Avogadron vakio

Amadeo Avogadro (ennen vuotta 1856). Avogadron vakio (tunnus NA) on fysiikassa ja kemiassa käytetty vakio, joka ilmoittaa moolissa ainetta olevien hiukkasten lukumäärän.

Uusi!!: Atomi ja Avogadron vakio · Katso lisää »

Ångström

Kuvassa heliumatomi ja Ångströmin mittakaava Ångström (tunnus Å) on pituuden mittayksikkö, joka on 10−10 m eli 0,1 nm eli 100 pm.

Uusi!!: Atomi ja Ångström · Katso lisää »

Balmerin sarja

Balmerin sarja tai Balmerin viivat on yksi kuudesta nimetystä sarjasta, jotka kuvaavat vetyatomin emissiospektrin spektriviivoja.

Uusi!!: Atomi ja Balmerin sarja · Katso lisää »

Beeta-levy

peptidisidosten karbonyyliryhmien happiatomien ja aminoryhmien vetyatomien välille. Beeta-levyt (β-levyt) eli beeta-laskokset (β-laskokset) ovat alfa-kierteen ohella tärkeimpiä proteiinien sekundaarirakenteita.

Uusi!!: Atomi ja Beeta-levy · Katso lisää »

Benjamin Roy Mottelson

Benjamin Roy Mottelson (9. heinäkuuta 1926 – 13. toukokuuta 2022) oli tanskalais-yhdysvaltalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Benjamin Roy Mottelson · Katso lisää »

Bent-sääntö

Kemiassa Bent-säännön avulla voidaan ennustaa molekyylin välisten atomien sidoskulmien ja -pituuksien välisiä eroja.

Uusi!!: Atomi ja Bent-sääntö · Katso lisää »

Big Bang Legends

Big Bang Legends oli suomalainen Lightneerin kehittämä mobiilipeli.

Uusi!!: Atomi ja Big Bang Legends · Katso lisää »

Biologinen hierarkia

Biologinen hierarkia tai elämän järjestys tarkoittaa monimutkaisten biologisten rakenteiden muodostamaa hierarkiaa.

Uusi!!: Atomi ja Biologinen hierarkia · Katso lisää »

Bohrin atomimalli

Bohrin atomimalli. Bohrin atomimalli on ensimmäinen semikvanttimekanistinen fysikaalinen atomimalli, joka kuvaa atomin pieneksi positiivisesti varautuneeksi ytimeksi, jota elektronit kiertävät eritasoisilla radoilla, kuten planeetat kiertävät Aurinkoa ja kuut planeettoja.

Uusi!!: Atomi ja Bohrin atomimalli · Katso lisää »

Bombastium

Bombastium on kuvitteellinen alkuaine, jonka Carl Barks keksi Aku Ankka -tarinaansa Kylmä kauppa (Cold Bargain, 1957).

Uusi!!: Atomi ja Bombastium · Katso lisää »

Bosen–Einsteinin statistiikka

Bosen–Einsteinin statistiikka (BE-statistiikka) on statistisessa fysiikassa jakaumalaki, joka osoittaa samanlaatuisten bosonien energiatilojen jakauman termodynaamisessa tasapainotilassa.

Uusi!!: Atomi ja Bosen–Einsteinin statistiikka · Katso lisää »

Bravais’n hila

Bravais’n hila on geometriassa ja kristallografiassa ääretön pistejoukko, jonka muodostavat ne avaruuden pisteet, joiden paikkavektorit kolmiulotteisessa avaruudessa ovat muotoa missä a1, a2 ja a3 ovat kolme erisuuntaista, lineaarisesti riippumatonta vektoria ja n1, n2 ja n3 mielivaltaisia kokonaislukuja.

Uusi!!: Atomi ja Bravais’n hila · Katso lisää »

Brownin liike

Esimerkki Brownin liikkeen simuloinnista kahdessa ulottuvuudessa. Brownin liike on nesteessä tai kaasussa olevia hyvin pieniä hiukkasia mikroskoopilla tarkasteltaessa havaittava satunnainen ja itsenäinen siksak-liike.

Uusi!!: Atomi ja Brownin liike · Katso lisää »

Butanoli

Butanolit ovat yksiarvoisia alkoholeja, joiden hiiliketju on neljän hiiliatomin pituinen.

Uusi!!: Atomi ja Butanoli · Katso lisää »

Christof Wetterich

Christof Wetterich (s. 12. huhtikuuta 1952 Freiburg im Breisgau) on saksalainen teoreettinen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Christof Wetterich · Katso lisää »

Cis-trans-isomeria

''cis''-2-buteeni ''trans''-2-buteeni Cis-trans-isomeria on geometrisen isomerian ja stereoisomerian muoto, jolla kuvataan atomien tai atomiryhmien suuntautumista molekyylissä.

Uusi!!: Atomi ja Cis-trans-isomeria · Katso lisää »

Clinamen

Clinamen (lat.) eli deklinaatio on epikurolaisen atomiopin termi, jota Lucretius käytti pienimmistä poikkeamista atomien muutoin täysin deterministisessä liikkeessä.

Uusi!!: Atomi ja Clinamen · Katso lisää »

Combinen humanoidit ja synteettiset olennot

Luettelo Combine-imperiumin humanoideista ja synteettisistä olennoista Valve Corporationin vuonna 2004 julkaistussa ensimmäisen persoonan ammuntapelissä Half-Life 2 ja sen lisäosissa.

Uusi!!: Atomi ja Combinen humanoidit ja synteettiset olennot · Katso lisää »

Curien laki

Curien laki on paramagneettisten aineiden magnetoitumista koskeva laki.

Uusi!!: Atomi ja Curien laki · Katso lisää »

Curien piste

Curien piste (myös Curien lämpötila) on Pierre Curien mukaan nimetty lämpötila, jossa ferromagneettinen aine muuttuu paramagneettiseksi.

Uusi!!: Atomi ja Curien piste · Katso lisää »

Darmstadtium

Darmstadtium (aiemmin ununnilium tai eka-platina) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ds ja järjestysluku 110.

Uusi!!: Atomi ja Darmstadtium · Katso lisää »

Dekeeni

1-dekeeni eli dekyleeni (C10H20) kuuluu orgaanisiin yhdisteisiin omaten kymmenen hiiliatomia, 20 vetyatomia ja yhden kaksoissidoksen.

Uusi!!: Atomi ja Dekeeni · Katso lisää »

Delokalisaatio

Bentseenirenkaassa on delokalisoituneita elektroneita. Delokalisaatio on kvanttimekaniikan käsite, jolla kemiassa tarkoitetaan ilmiötä, jossa elektronin ei voida sanoa kuuluvan mihinkään tiettyyn sidokseen tai atomiin vaan se on molekyyliorbitaalilla, joka kattaa useamman peräkkäisen atomin.

Uusi!!: Atomi ja Delokalisaatio · Katso lisää »

Demokritos

Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.

Uusi!!: Atomi ja Demokritos · Katso lisää »

Dharmakirti

Dharmakirti (n. 600-luku) oli intialainen oppinut ja yksi intialaisen filosofisen logiikan buddhalaisista perustajista.

Uusi!!: Atomi ja Dharmakirti · Katso lisää »

Dielektrinen aine

Dielektrinen aine on sähköeriste, jonka sisällä sähkökenttä on heikompi kuin se olisi tyhjiössä.

Uusi!!: Atomi ja Dielektrinen aine · Katso lisää »

Dielektrinen kuumennus

Dielektrinen kuumennus tarkoittaa kiinteän kappaleen tai nesteen lämmittämistä nopeasti vaihtelevalla sähkökentällä.

Uusi!!: Atomi ja Dielektrinen kuumennus · Katso lisää »

Diffraktio

tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.

Uusi!!: Atomi ja Diffraktio · Katso lisää »

Diffraktometri

Diffraktometri. Diffraktometri on mittalaite, jolla voidaan mitata säteilyn sirontaa jauheesta tai yksittäiskiteestä.

Uusi!!: Atomi ja Diffraktometri · Katso lisää »

E,Z-isomeria

E,Z-isomeria tai -nimeämistapa on orgaanisessa kemiassa geometrisen isomerian muoto, jota käytetään kaksoissidoksia sisältävistä orgaanisista yhdisteistä (alkeeneista) silloin, kun yhdisteen rakenteen kuvaamiseen ei voida käyttää ''cis''-''trans''–nimeämistapaa.

Uusi!!: Atomi ja E,Z-isomeria · Katso lisää »

Elektromigraatio

Elektromigraatio syntyy, kun johtimessa virtaavat elektronit luovuttavat liikemääräänsä johtimen atomeille. Elektromigraatio on sähköjohtimessa tapahtuva ilmiö, jossa sähkövirran elektronit siirtävät liikemääränsä johtimen atomeille.

Uusi!!: Atomi ja Elektromigraatio · Katso lisää »

Elektronegatiivisuus

Elektronegatiivisuus on suhteellinen mitta, joka kuvaa sitä, miten voimakkaasti atomi vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja molekyylissä.

Uusi!!: Atomi ja Elektronegatiivisuus · Katso lisää »

Elektroni

Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.

Uusi!!: Atomi ja Elektroni · Katso lisää »

Elektronidiffraktio

Tyypillinen elektronidiffraktiokuvio samansuuntaisissa elektronisuihkuissa (TEM) Elektronidiffraktio on valon diffraktiota muistuttava ilmiö, jossa elektronin kulkusuunta muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.

Uusi!!: Atomi ja Elektronidiffraktio · Katso lisää »

Elektronisieppaus

Elektronisieppaus eli K-sieppaus on radioaktiivisen alkuaineen hajoamismuoto, jossa ydin sieppaa elektronin muuntamalla protonin neutroniksi.

Uusi!!: Atomi ja Elektronisieppaus · Katso lisää »

Emissiosumu

Emissiosumu on yleisesti käytetty nimitys tähtienväliselle kaasupilvelle, joka säteilee jollakin aallonpituudella itse eli ei vain heijasta, kuten heijastussumut.

Uusi!!: Atomi ja Emissiosumu · Katso lisää »

Energia

Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.

Uusi!!: Atomi ja Energia · Katso lisää »

Energia-ase

Energia-ase on ase, joka kohdistaa energiavirran johonkin suuntaan eri tavoin kuin ammuksena.

Uusi!!: Atomi ja Energia-ase · Katso lisää »

Entiteetti

Entiteetti on kirjaimellisesti tulkittuna sama kuin olio (lat. ens, oleva).

Uusi!!: Atomi ja Entiteetti · Katso lisää »

Epävakaat molekyylit

Liekki kykenee sytyttämään ruumiinsa tuleen polttamatta kuitenkaan vaatteitaan. Epävakaat molekyylit ovat Marvel-kustantamon sarjakuvissa esiintyvä kuvitteellinen materiaali.

Uusi!!: Atomi ja Epävakaat molekyylit · Katso lisää »

Epikurolaisuus

Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.

Uusi!!: Atomi ja Epikurolaisuus · Katso lisää »

Epimeeri

Stereokemiassa toistensa epimeerejä ovat molekyylit, jotka eroavat keskenään vain yhden tetraedrisen kiraliakeskuksen atomien tai atomiryhmien keskinäisestä sitoutumisjärjestyksestä.

Uusi!!: Atomi ja Epimeeri · Katso lisää »

EPR (ydinreaktori)

Olkiluoto sellaisena, miltä se näyttää Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön valmistuttua EPR eli eurooppalainen painevesireaktori on kolmannen sukupolven ydinreaktorimalli, joka on tyypiltään painevesireaktori (PWR).

Uusi!!: Atomi ja EPR (ydinreaktori) · Katso lisää »

Erasistratos

Erasistratos (s. noin 304 eaa. – k. vuosien 250–240 eaa. välillä) oli antiikin kreikkalainen lääkäri, joka oli syntynyt Keoksen saarella, mutta työskenteli Aleksandriassa.

Uusi!!: Atomi ja Erasistratos · Katso lisää »

Erityinen suhteellisuusteoria

Suppea suhteellisuusteoria eli erityinen suhteellisuusteoria tai erikoinen suhteellisuusteoria on fysiikassa yleisesti hyväksytty ja kokeellisesti hyvin tuettu tieteellinen teoria, jonka Albert Einstein julkaisi 1905.

Uusi!!: Atomi ja Erityinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »

Ernest Rutherford

Ernest Rutherford, Nelsonin ensimmäinen paroni Rutherford, OM, PC, FRS, PRS (30. elokuuta 1871 Spring Grove, Uusi-Seelanti – 19. lokakuuta 1937 Cambridge, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli Uudessa-Seelannissa syntynyt brittiläinen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Ernest Rutherford · Katso lisää »

Ernest Walton

Ernest Thomas Sinton Walton (6. lokakuuta 1903, Dungarvan, Waterfordin kreivikunta, Irlanti – 25. kesäkuuta 1995) oli irlantilainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Ernest Walton · Katso lisää »

Ernst Mach

Ernst Mach Ernst Mach (18. helmikuuta 1838 – 19. helmikuuta 1916) oli itävaltalais-tšekkiläinen fyysikko ja filosofi.

Uusi!!: Atomi ja Ernst Mach · Katso lisää »

Esterit

Esterin funktionaalinen ryhmä makeiset, jäätelöt, virvoitusjuomat ja leivonnaiset on maustettu keinotekoisesti. Esterit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat muodostuneet epäorgaanisesta tai orgaanisesta haposta, jonka OH-ryhmä (hydroksyyliryhmä) on korvautunut -O-alkyyli(alkoksi)ryhmällä.

Uusi!!: Atomi ja Esterit · Katso lisää »

Eteeni

Eteeni (etyleeni) (C2H4 / CH2.

Uusi!!: Atomi ja Eteeni · Katso lisää »

Etsaus (valmistustekniikka)

Etsaus on syövytystä, jossa käytetään hyväksi erilaisia suojauksia syövytyksen kohdistamiseksi ja kuvioiden muodostamiseksi.

Uusi!!: Atomi ja Etsaus (valmistustekniikka) · Katso lisää »

Fermioninen kondensaatti

Fermionisessa kondensaatissa aineen atomit pariutuvat ja käyttäytyvät keskenään yhdenmukaisesti.

Uusi!!: Atomi ja Fermioninen kondensaatti · Katso lisää »

Filmi

Kehittämätön Aristan mustavalkokinofilmi, ISO 125. Filmi on valoherkkä kalvo, jota käytetään sekä valo- että elokuvauksessa.

Uusi!!: Atomi ja Filmi · Katso lisää »

Fissio

Fissioreaktio, jossa 235U virittyy 236U:ksi termisen neutronin osuttua siihen ja halkeaa kahdeksi ytimeksi. Lopputuotteina syntyvät esim. kryptonin ja bariumin isotoopit 92Kr ja 141Ba. Fissio on ilmiö tai ydinfysiikan reaktio, jossa raskaan atomin ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi pienemmäksi tytärytimeksi ja samalla vapautuu energiaa (ja muita hiukkasia).

Uusi!!: Atomi ja Fissio · Katso lisää »

Fluoresenssi

Fluoresenssi on ilmiö, jossa aineen molekyylit absorboivat fotonin ja lyhyen ajan jälkeen emittoivat matalaenergisemmän fotonin, jolla on suurempi aallonpituus.

Uusi!!: Atomi ja Fluoresenssi · Katso lisää »

Foolihappo

Tetrahydrofolaatti on luonnossa esiintyvien folaattien sekä myös synteettisesti valmistetun foolihapon biologisesti aktiivinen muoto. B9-vitamiinit ovat eliöissä luontaisesti esiintyviä biologisesti aktiivisen tetrahydrofolaatin esiasteita, joita kutsutaan folaateiksi. Ihmisen synteettisesti valmistamaa B9-vitamiinia kutsutaan foolihapoksi. Kaikki B9-vitamiinit ovat vesiliukoisia orgaanisia yhdisteitä. Monista kasveista, eläimistä, sienistä, bakteereista ja arkeista on löydetty yhteensä 100 erilaista folaattiaCombs, s. 57–59. Ihmisen tuottamaa synteettistä foolihappoa ei esiinny luonnossa ainakaan merkittävissä määrin. Foolihappo kostuu 6-metyylipteridiinistä, 4-aminobentsoehaposta ja L-glutamiinihaposta. Monet kasvit, sienet, bakteerit ja arkit pystyvät tuottamaan itse folaatteja, jolloin ne eivät tarvitse niitä ravinnostaan. Folaatit tai foolihappo ovat kuitenkin välttämättömiä ravintoaineita ihmisille ja muille sellaisille eläimille, joiden suolistomikrobit eivät pysty huolehtimaan elimistön folaatintarpeesta. Märehtijöiden suolimikrobit tuottavat usein runsaasti folaattia, mutta folaattilisät saattavat silti parantaa esimerkiksi lehmien terveyttä ja lisätä maidontuottoa. Ihmisissä ja monissa muissa eliöissä folaatit sitovat "välikäsinä" yhden hiiliatomin sisältävän atomiryhmän joltain molekyyliltä ja siirtävät sen toiselle. Metylaatio on esimerkki tällaisesta reaktiosta. Reaktiot tapahtuvat tietyillä entsyymeillä, joiden koentsyymeitä folaatit ovat. Eliöissä folaatti-koentsyymeitä vaaditaan epäsuorasti DNA-korjaukseen ja -synteesiin, ja siten myös solujakautumiseen. Folaatit ovat suoraan pakollinen osa DNA:ssa ja RNA:ssa käytettyjen puriinien ja tymidiinin tuottoa. Niitä tarvitaan myös histidiinin hajotukseen. Metioniinisyntaasi vaatii folaatteja – täten ne ovat osa S-adenosyylimetioniinin (SAM) tuottoa, joka on osa yli 100:n eri entsyymin suorittamissa metylaatioissa. Folaatit eivät tosin ole pakollisia SAM:n tuotossa, sillä syntaasin tuottamaa metioniinia saadaan ravintoproteiineistakin.

Uusi!!: Atomi ja Foolihappo · Katso lisää »

Fosforesenssi

Fosforoivaa ainetta tavallisessa valaistuksessa, UV-valossa ja pimeässä. Fosforesenssi (myös fosforenssi) on ilmiö, jossa fosforoiva aine absorboi sähkömagneettista säteilyä ja emittoi eli säteilee sitten viiveellä pienempienergistä säteilyä.

Uusi!!: Atomi ja Fosforesenssi · Katso lisää »

Fotoluminesenssi

Fotoluminesenssissa atomiin osuva fotoni virittää elektronin ylemmälle viritystilalle, jonka purkautuessa atomi säteilee valoa.

Uusi!!: Atomi ja Fotoluminesenssi · Katso lisää »

Fotoniepookki

Fotoniepookki on kosmologiassa alkuräjähdyksen varhainen vaihe, jolloin fotonit muodostivat suurimman osan kaikkeuden energiasta.

Uusi!!: Atomi ja Fotoniepookki · Katso lisää »

FRAM

FRAM (FeRAM, Ferroelectric RAM) on tietokoneen muistityyppi, joka on samankaltainen kuin vanhemmat EEPROM- ja flash-muistit.

Uusi!!: Atomi ja FRAM · Katso lisää »

Frenkel-virhe

Frenkel-virhe on atomitason hilassa oleva hilavirhe.

Uusi!!: Atomi ja Frenkel-virhe · Katso lisää »

Fullereeni

Fullereeni C60 Fullereeni C60 elektronimikroskoopilla suurennettuna Fullereenimolekyyli, jonka sisälle on sijoitettu toista alkuainetta oleva atomi. Sisällä oleva atomi voi olla esimerkiksi jalokaasu, ja näin voidaan muodostaa jalokaasuyhdiste. Fullereeni eli pallohiili on yksi hiilen allotroopeista, jossa atomit ovat asettuneet suljetun pallopinnan muotoon.

Uusi!!: Atomi ja Fullereeni · Katso lisää »

Funktionaalinen ryhmä

Funktionaalinen ryhmä eli toiminnallinen ryhmä on molekyylin sisältämä atomi, atomiryhmä tai sidos, joka antaa sille tyypilliset kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet riippumatta molekyylin muusta rakenteesta.

Uusi!!: Atomi ja Funktionaalinen ryhmä · Katso lisää »

Fuusioreaktori

Fuusioreaktori on ydinreaktori, jolla suoritetaan ydinfuusio.

Uusi!!: Atomi ja Fuusioreaktori · Katso lisää »

Fysiikan filosofia

Schrödingerin kissa, yksi modernin fysiikan paradokseista. Fysiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii nykyaikaisen fysiikan eli ainetta, energiaa ja näiden välisiä suhteita tutkivan tieteen taustalla olevia filosofisia kysymyksiä.

Uusi!!: Atomi ja Fysiikan filosofia · Katso lisää »

Fysiikan historia

Fysiikan historia ulottuu pitkälle menneisyyteen.

Uusi!!: Atomi ja Fysiikan historia · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: Atomi ja Fysiikka · Katso lisää »

Fysikaalinen todellisuuskäsitys

Fysikaalinen todellisuuskäsitys perustuu fysiikan käsityksille todellisuudesta.

Uusi!!: Atomi ja Fysikaalinen todellisuuskäsitys · Katso lisää »

Gabrielin torvi

Gabrielin torvi eli Torricellin trumpetti on Evangelista Torricellin keksimä geometrinen kappale tai sen rajapinta, jolla on äärellinen tilavuus mutta ääretön pinta-ala.

Uusi!!: Atomi ja Gabrielin torvi · Katso lisää »

Gammatähtitiede

MAGIC-teleskooppi mittaa gammasäteilyä Gammatähtitiede on gammasäteilyä mittaava osa tähtitiedettä.

Uusi!!: Atomi ja Gammatähtitiede · Katso lisää »

Georg Simon Ohm

Georg Simon Ohm (16. maaliskuuta 1789 – 6. heinäkuuta 1854) oli saksalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Georg Simon Ohm · Katso lisää »

Gilbert Newton Lewis

Gilbert Newton Lewis Gilbert Newton Lewis (23. lokakuuta 1875 – 23. maaliskuuta 1946) oli yhdysvaltalainen fysikaalisen kemian tutkija, joka tunnetaan parhaiten happojen ja emästen uudenlaisesta määritelmästä vuodelta 1923, jota hän laajensi 1936.

Uusi!!: Atomi ja Gilbert Newton Lewis · Katso lisää »

Glukoosi

Glukoosi eli rypäle- tai panimosokeri (C6H12O6), on yksi yleisimmistä sokereista.

Uusi!!: Atomi ja Glukoosi · Katso lisää »

Gustav Kirchhoff

Gustav Robert Kirchhoff Gustav Robert Kirchhoff (12. maaliskuuta 1824 Königsberg – 17. lokakuuta 1887 Berliini) oli preussilainen fyysikko, joka tunnetaan erityisesti sähköpiirien virran jakautumista ja potentiaalia koskevista laeistaan.

Uusi!!: Atomi ja Gustav Kirchhoff · Katso lisää »

Gustav Ludwig Hertz

Gustav Ludwig Hertz (22. heinäkuuta 1887 – 30. lokakuuta 1975) oli saksalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Gustav Ludwig Hertz · Katso lisää »

Hammett-yhtälö

Kemiassa Hammett-yhtälö kuvaa areenien reaktionopeutta suhteessa bentsoehappoon.

Uusi!!: Atomi ja Hammett-yhtälö · Katso lisää »

Hapetusluku

Hapetusluku eli hapetusaste on luku, joka kuvaa jossakin määrin atomin luovuttamaa tai vastaanottamaa elektronijakaumaa.

Uusi!!: Atomi ja Hapetusluku · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Atomi ja Happi · Katso lisää »

Happi-isotooppivaihe

Happi-isotooppivaiheella tarkoitetaan merenpohjan kerrostumista määriteltyä ajanjaksoa.

Uusi!!: Atomi ja Happi-isotooppivaihe · Katso lisää »

Happihappo

Kromihappo on happihappo. Vasemmalla dikromihappo H2Cr2O7 ja oikealla kromihappo H2CrO4. Happihapot eli oksohapotKivinen, Mäkitie: Kemia, s. 203, luku Happihapot ovat happoja, joiden mole­kyylissä on ainakin yksi happiatomi.

Uusi!!: Atomi ja Happihappo · Katso lisää »

Harkovan alueen lippu

Harkovan alueen lippu. Harkovan alueen lippu on Ukrainan Harkovan alueen symboli.

Uusi!!: Atomi ja Harkovan alueen lippu · Katso lisää »

Hehkulamppu

V). Hehkulamppu on sähkölaite, joka tuottaa valoa sähkövirrasta hehkulangan avulla.

Uusi!!: Atomi ja Hehkulamppu · Katso lisää »

Heinz R. Pagels

Heinz R. Pagels (19. helmikuuta 1939 New York – 23. heinäkuuta 1988 Pyramid Peak, Colorado) oli yhdysvaltalainen filosofi ja fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Heinz R. Pagels · Katso lisää »

Heisenbergin epätarkkuusperiaate

Heisenbergin epätarkkuusperiaate on Werner Heisenbergin vuonna 1927 esittämä kvanttimekaniikan perusperiaate, jonka mukaan tiettyjen observaabeliparien arvoja ei voida määrittää samanaikaisesti äärettömän tarkasti.

Uusi!!: Atomi ja Heisenbergin epätarkkuusperiaate · Katso lisää »

Heksanoli

Heksanoli C6H13OH on kuusiatomisesta hiiliketjusta koostunut väritön normaaliolosuhteissa nestemäinen alkoholi.

Uusi!!: Atomi ja Heksanoli · Katso lisää »

Heksogeeni

Heksogeeni (1,3,5-trinitro-1,3,5-triatsiini) on 1890-luvulla keksitty vaalea, kiinteä ja edullinen sekä hyvin tehokas sotilasräjähdysaine.

Uusi!!: Atomi ja Heksogeeni · Katso lisää »

Heliosfääri

Aurinkokunta logaritmisella asteikolla Pioneer 10 ja muita heliovaipan saavuttaneita avaruusluotaimia Heliosfääri on Auringon vaikutuspiiriin kuuluva alue avaruudessa.

Uusi!!: Atomi ja Heliosfääri · Katso lisää »

Hendrik Lorentz

Hendrik Antoon Lorentz (18. heinäkuuta 1853 – 4. helmikuuta 1928) oli hollantilainen fyysikko, joka kehitti muun muassa Lorentzin muunnoksen, joka on keskeinen erityisessä suhteellisuusteoriassa.

Uusi!!: Atomi ja Hendrik Lorentz · Katso lisää »

Henrik Kunttu

Henrik Kunttu (s. 1959) Helsingin yliopisto.

Uusi!!: Atomi ja Henrik Kunttu · Katso lisää »

Heptanoli

Heptanoli C7H15OH on seitsenatomisesta hiiliketjusta koostuva palava, väritön, normaaliolosuhteissa nestemäinen alkoholi.

Uusi!!: Atomi ja Heptanoli · Katso lisää »

HI-alue

HI-alue on neutraalin atomaarisen vedyn H1 muodostama kaasupilvi.

Uusi!!: Atomi ja HI-alue · Katso lisää »

Hiilivedyt

Maaöljy on erilaisten hiilivetyjen seos. Hiilivety on orgaaninen yhdiste, joka koostuu vain hiilestä ja vedystä.

Uusi!!: Atomi ja Hiilivedyt · Katso lisää »

Hilavirhe

Hilavirhe eli kidevirhe on kiteisessä aineessa esiintyvä poikkeama säännöllisestä kiderakenteesta.

Uusi!!: Atomi ja Hilavirhe · Katso lisää »

Hiukkasfysiikan standardimalli

Hiukkasfysiikan standardimalli on hiukkasfysiikan teoria, joka kuvaa heikon, vahvan ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen sekä alkeishiukkaset, joista aine pohjimmiltaan koostuu.

Uusi!!: Atomi ja Hiukkasfysiikan standardimalli · Katso lisää »

Hiukkassäteily

Hiukkassäteily koostuu subatomisista hiukkasista, joilla on massa ja liike-energiaa.

Uusi!!: Atomi ja Hiukkassäteily · Katso lisää »

Homeopatia

Homeopaattisia tuotteita. Homeopatia (kr. όμοιος (hómoios) ’samankaltainen’ + πάθος (páthos) ’kärsimys’) on saksalaislääkäri Samuel Hahnemannin (1755–1843) tutkimuksiin perustuva lääketieteen hylkäämä oppisuunta, jonka mukaan tauteja tulisi hoitaa antamalla potilaalle pieniä määriä sellaisia lääkeaineita, joka suurina määrinä tuottavat hoidettavan taudin oireita.

Uusi!!: Atomi ja Homeopatia · Katso lisää »

Hundin säännöt

Hundin säännöt ovat saksalaisen fyysikon Friedrich Hermann Hundin mukaan nimettyjä empiirisiä sääntöjä  atomien tai molekyylien eri energiatilojen keskinäisen järjestyksen ennustamiseksi.

Uusi!!: Atomi ja Hundin säännöt · Katso lisää »

Ilmakehä

Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.

Uusi!!: Atomi ja Ilmakehä · Katso lisää »

Interkalaatio (kemia)

Interkalaatio tarkoittaa kemiallista reaktiota, jossa atomi, ioni tai molekyyli insertoituu kerrosmaisen yhdisteen tai alkuaineen kerrosten väliin muodostamatta kuitenkaan kovalenttista sidosta isäntämolekyylin kanssa.

Uusi!!: Atomi ja Interkalaatio (kemia) · Katso lisää »

Ioni

Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.

Uusi!!: Atomi ja Ioni · Katso lisää »

Ionisoitumisenergia

Ionisoitumisenergia eli ionisaatioenergia (tunnus I tai Ei) on energia, joka vähintään tarvitaan elektronin irrottamiseksi perustilassa olevasta atomista tai molekyylistä.

Uusi!!: Atomi ja Ionisoitumisenergia · Katso lisää »

Ionisoiva säteily

Kansainvälinen radioaktiivisuudesta varoittava kyltti Ionisoiva säteily on suurienergistä säteilyä, joka kykenee muuttamaan atomien sähkövarauksia eli ionisoimaan niitä.

Uusi!!: Atomi ja Ionisoiva säteily · Katso lisää »

Ionivirta

Ionivirta on sähkövirtaa, jossa varauksen kantajina toimivat ionit eli sähkövaraukselliset atomit tai molekyylit.

Uusi!!: Atomi ja Ionivirta · Katso lisää »

Islamilainen filosofia

Islamilainen filosofia eli falsafa laajassa mielessä tarkoittaa islamilaisessa maailmassa harjoitettua filosofiaa.

Uusi!!: Atomi ja Islamilainen filosofia · Katso lisää »

Isotooppi

Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.

Uusi!!: Atomi ja Isotooppi · Katso lisää »

Israelin joukkotuhoaseet

Israelilla uskotaan olevan noin 100–400 ydinaseen arsenaali.

Uusi!!: Atomi ja Israelin joukkotuhoaseet · Katso lisää »

ISSPIC

ISSPIC (International Symposium on Small Structures and Inorganic Clusters, suom. Kansainvälinen nanorakenteiden ja epäorgaanisten klustereiden symposiumi) on merkittävä kansainvälinen nanotieteen ja -teknologian alan konferenssi.

Uusi!!: Atomi ja ISSPIC · Katso lisää »

Jakson 1 alkuaine

Jakson 1 alkuaine on alkuaine, joka löytyy ensimmäisestä rivistä jaksollisesta järjestelmästä.

Uusi!!: Atomi ja Jakson 1 alkuaine · Katso lisää »

Jalokaasuyhdiste

F4) 2. lokakuuta 1962 valmistuneessa näytteessä. Jalokaasuyhdisteet ovat inerttien alkuaineiden, jalokaasujen ja muiden alkuaineiden, yleensä halogeenien, muodostamia yhdisteitä.

Uusi!!: Atomi ja Jalokaasuyhdiste · Katso lisää »

James Franck

James Franck (26. elokuuta 1882 – 21. toukokuuta 1964) oli saksalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja James Franck · Katso lisää »

Jatkuvan aineen mekaniikka

Jatkuvan aineen mekaniikka eli kontinuumimekaniikka on mekaniikan haara, joka tutkii jatkuvan aineen teoriaa.

Uusi!!: Atomi ja Jatkuvan aineen mekaniikka · Katso lisää »

Järjestelmä (holismi)

Järjestelmä eli systeemi (kr. sýstēma 'yhdistäminen'. Systeemi (myös järjestelmä) koostuu osista ja osien välisistä suhteista, jotka muodostavat kokonaisuuden. Systeemille syntyy uusia ominaisuuksia, joita sen osilla ei ole, sillä kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Maailma koostuu systeemeistä. Emergenssi on systeemin syntyessä syntyvät uudet ominaisuudet. Systeemin osien väliset vaikutussuhteet ovat systeemin rakenne, organisaatio. Systeemi käyttää hallintaa (dominance) osiinsa liittyen ja osat ja niiden oikeat suhteet luovat systeemeitä emergenssin avulla. Osista muodostuva systeemi on siis mikä tahansa organisaatio, kone, solu tai niistä muodostuva seuraava tai sitä seuraava taso. Esimerkiksi kvarkki, alkeishiukkanen, atomi, molekyyli, monimutkainen proteiinimolekyyli, solu, ihmisen elimet, ihminen, ihmisryhmä (perhe), suurempi ihmisryhmä (heimo), vielä suurempi ihmisryhmä (valtio) ja lopulta ihmiskunta, globalisaatio. Tai työkalu, kone, järjestelmä, järjestelmien järjestelmä. Tai puolijohtavan aineen rajapinta, transistori, yhden bitin muistiyksikkö tai vastaava, mikropiirin toiminnallinen yksikkö, mikropiiri, piirilevy, tietokone, tietokoneverkko ja verkkojen verkko, internet.

Uusi!!: Atomi ja Järjestelmä (holismi) · Katso lisää »

Järjestysluku (kemia)

Nuklideille käytetään oheisen kaavion mukaisia merkintöjä, joissa Z on atomin järjestysluku, A sen massaluku ja X alkuaineen kemiallinen merkki. Esimerkiksi hiili-12 on tämän mukaan 126C. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Jokaisessa ruudussa alkuaineen järjestysluku ja kemiallinen merkki. Alkuaineen järjestysluku (Z) on sama kuin protonien lukumäärä kyseisen alkuaineen atomin ytimessä.

Uusi!!: Atomi ja Järjestysluku (kemia) · Katso lisää »

Johannes Hans Daniel Jensen

Johannes Hans Daniel Jensen (25. kesäkuuta 1907 – 11. helmikuuta 1973) oli saksalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Johannes Hans Daniel Jensen · Katso lisää »

Johannes Rydberg

Johannes (Janne) Robert Rydberg (8. marraskuuta 1854 Halmstad — 28. joulukuuta 1919 Lund) oli ruotsalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Johannes Rydberg · Katso lisää »

John Cockcroft

John Douglas Cockcroft (27. toukokuuta 1897 – 18. syyskuuta 1967) oli brittiläinen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja John Cockcroft · Katso lisää »

John Dalton

John Dalton (6. syyskuuta 1766 – 17. heinäkuuta 1844) oli englantilainen kemisti, meteorologi ja fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja John Dalton · Katso lisää »

Joseph Henry

Joseph Henry (17. joulukuuta 1797 – 13. toukokuuta 1878) oli yhdysvaltalainen tieteilijä.

Uusi!!: Atomi ja Joseph Henry · Katso lisää »

Joseph Larmor

Joseph Larmor (11. heinäkuuta 1857 – 19. toukokuuta 1942) oli irlantilainen fyysikko, matemaatikko ja Royal Societyn jäsen.

Uusi!!: Atomi ja Joseph Larmor · Katso lisää »

Jotta (SI-järjestelmä)

Jotta (tunnus Y) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa kvadriljoonakertaista (1024).

Uusi!!: Atomi ja Jotta (SI-järjestelmä) · Katso lisää »

Jouni Suhonen

Jouni Tapio Suhonen (s. 12. syyskuuta 1956) (PDF).

Uusi!!: Atomi ja Jouni Suhonen · Katso lisää »

Juhani Kantele

Paavo Juhani Kantele (13. kesäkuuta 1934 Vuoksenranta – 25. toukokuuta 1993 Jyväskylä)Peter Holmberg: Viitattu 23.8.2018 oli suomalainen fyysikko ja professori.

Uusi!!: Atomi ja Juhani Kantele · Katso lisää »

Juice (luotain)

Jupiter Icy Moon Explorer (JUICE) on Euroopan avaruusjärjestön avaruusluotainhanke, jonka tarkoituksena on vierailla Jupiterin Galilein kuiden ympäristössä ja tutkia erityisesti Ganymedes-, Kallisto- ja Europa-kuita. Luotaimen tieteellinen tehtävä on kartoittaa kuiden pintaa sekä pinnan alapuolella mahdollisesti olevia nestemäisiä meriä ja niiden mahdollista elinkelpoisuutta.

Uusi!!: Atomi ja Juice (luotain) · Katso lisää »

Kaksoissidos

Kaksoissidos on kovalenttinen sidos, jossa kaksi atomia jakaa kaksi elektroniparia.

Uusi!!: Atomi ja Kaksoissidos · Katso lisää »

Kalle-Antti Suominen

Kalle-Antti Suominen (s. 1964) on suomalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Kalle-Antti Suominen · Katso lisää »

Kanavasäteet

alt.

Uusi!!: Atomi ja Kanavasäteet · Katso lisää »

Kansainvälinen fysiikan vuosi

Fysiikan vuoden virallinen logo. Kansainvälinen fysiikan vuosi oli Yhdistyneiden kansakuntien tunnustama kansainvälinen fysiikan juhlavuosi, jota vietettiin vuonna 2005 Albert Einsteinin sata vuotta aiemman ”annus mirabilisin” kunniaksi.

Uusi!!: Atomi ja Kansainvälinen fysiikan vuosi · Katso lisää »

Karbokationi

Hiiliatomin substituutio vaikuttaa karbokationin stabiilisuuteen. Tertiäärinen karbokationi on stabiilein, primääriset ja metyylikationi ovat pysymättömimpiä Karbokationi (karboniumioni) on orgaaninen kationi, jossa on positiivisesti varautunut eli elektronivajaa hiiliatomi.

Uusi!!: Atomi ja Karbokationi · Katso lisää »

Karbonyyliryhmä

Karbonyyliryhmä on orgaanisessa kemiassa funktionaalinen ryhmä, jossa hiili- ja happiatomi ovat kiinnittyneet toisiinsa kaksoissidoksella.

Uusi!!: Atomi ja Karbonyyliryhmä · Katso lisää »

Karoliina Honkala

Karoliina Honkala (s. 1973 Kuusamo) Jyväskylän yliopisto.

Uusi!!: Atomi ja Karoliina Honkala · Katso lisää »

Kasvihuoneilmiö

Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen lämpöä vangitsevaan vaikutukseen. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät.

Uusi!!: Atomi ja Kasvihuoneilmiö · Katso lisää »

Kasvihuonekaasu

halogeeneja. O2) pitoisuuksissa. Kuukausittaiset hiilidioksidin pitoisuusmittaukset näyttävät pientä vuodenaikojen mukaan tapahtuvaa oskillaatiota eli heilahdusvaihtelua, jonka huippukohta on pohjoisen pallonpuoliskon myöhäiskevään aikaan. CO2-pitoisuudet laskevat kasvukauden aikana, kun kasvillisuus sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä ollessaan päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan Maan pinnalta lähtevästä lämpösäteilystä aiheuttaen kasvihuoneilmiön.

Uusi!!: Atomi ja Kasvihuonekaasu · Katso lisää »

Katenaatio

Katenaatio tarkoittaa kemiassa saman alkuaineen atomien sitoutumista toisiinsa kovalenttisilla sidoksilla pitkähköiksi ketjumaisiksi tai rengasmaisiksi molekyyleiksi.

Uusi!!: Atomi ja Katenaatio · Katso lisää »

Katodisäde

Katodisäde on elektronisuihku, joka syntyy tarkoitukseen rakennetussa elektrodeilla eli katodilla ja anodilla varustetulla tyhjiöputkessa, jota kutsutaan katodisädeputkeksi.

Uusi!!: Atomi ja Katodisäde · Katso lisää »

Käänteishila

Kaksiulotteinen kidehila ja sen käänteishila Käänteishila on kiinteän olomuodon fysiikassa ja kristallografiassa käytetty matemaattinen konstruktio, joka saadaan toisen hilan, useimmiten Bravais'n hilan Fourier’n-muunnoksena.

Uusi!!: Atomi ja Käänteishila · Katso lisää »

Käänteismiehitys

Käänteismiehitys eli populaatioinversio tarkoittaa sitä, että systeemissä hiukkaset ovat jakaantuneet siten, että ylemmällä energiatilalla on enemmän hiukkasia kuin alemmalla.

Uusi!!: Atomi ja Käänteismiehitys · Katso lisää »

Kello

Valmet-seinäkello, jossa on viisarinäyttö. Kello on ajan mittaamiseen ja näyttämiseen tarkoitettu laite.

Uusi!!: Atomi ja Kello · Katso lisää »

Kemia

Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.

Uusi!!: Atomi ja Kemia · Katso lisää »

Kemiallinen kaava

Kemiallinen kaava ilmoittaa kemiallisen yhdisteen koostumuksen eli molekyylin tai kaavayksikön atomit ja niiden määrän.

Uusi!!: Atomi ja Kemiallinen kaava · Katso lisää »

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.

Uusi!!: Atomi ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »

Kemian historia

Kemian historia ulottuu yli 6 000 vuoden taakse.

Uusi!!: Atomi ja Kemian historia · Katso lisää »

Kenttä (fysiikka)

Kenttä on fysikaalinen suure, jolla on arvo jokaisessa avaruuden pisteessä jokaisena ajan kohtana.

Uusi!!: Atomi ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »

Keskiajan tiede

Keskiajan tieteellä tarkoitetaan Euroopassa ja Lähi-idän alueella noin vuosien 500–1500 aikana harjoitettua tiedettä.

Uusi!!: Atomi ja Keskiajan tiede · Katso lisää »

Kiderakenne

Kiderakenne on atomien järjestys kiteisessä aineessa.

Uusi!!: Atomi ja Kiderakenne · Katso lisää »

Kiinteä olomuoto

Olomuodot ja niiden väliset muutokset Kiinteä olomuoto on aineen olomuoto, jossa sillä on määrätty tilavuus ja muoto, ja se vastustaa voiman aiheuttamia muodonmuutoksia.

Uusi!!: Atomi ja Kiinteä olomuoto · Katso lisää »

Kiinteän olomuodon fysiikka

Kiinteän olomuodon fysiikka on tiiviin aineen fysiikan suurin osa-alue.

Uusi!!: Atomi ja Kiinteän olomuodon fysiikka · Katso lisää »

Kimmokerroin

Jännitys, olipa se venyttävä tai puristava, aiheuttaa vähemmän jäykässä (kuvassa punainen) kappaleessa suuremman muodonmuutoksen kuin jäykässä (kuvassa sininen). Kimmokerroin on aineen jäykkyyden mitta. Kimmokerroin eli kimmomoduuli tai Youngin moduuli on kiinteän aineen jäykkyyttä kuvaava fysikaalinen suure.

Uusi!!: Atomi ja Kimmokerroin · Katso lisää »

Kineettinen kaasuteoria

Kineettinen kaasuteoria selittää kaasujen makroskooppisia ominaisuuksia, kuten painetta, lämpötilaa tai tilavuutta rakenneosasten liikkeen ja rakenteen avulla.

Uusi!!: Atomi ja Kineettinen kaasuteoria · Katso lisää »

Kiraalisuus

Kiraalisuus ('käsi') eli kätisyys on stereokemiassa kaikkien epäsymmetristen molekyylien ominaisuus, joka ilmenee siten, että keskenään kiraaliset molekyylit ovat toistensa peilikuvia kuten oikea ja vasen käsi.

Uusi!!: Atomi ja Kiraalisuus · Katso lisää »

Kiraliakeskus

Kiraliakeskus on atomi, johon on liittynyt usea keskenään erilainen atomi tai atomiryhmä siten, että keskusatomin lähialue on epäsymmetrinen eli kemian termein kiraalinen.

Uusi!!: Atomi ja Kiraliakeskus · Katso lisää »

Kiteinen aine

Osmiumkiteitä Kiteinen aine on kiinteässä olomuodossa olevaa ainetta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteen mukaiseen järjestykseen.

Uusi!!: Atomi ja Kiteinen aine · Katso lisää »

Kiteyttäminen

Lumikiteitä Kiteyttämisellä tai kiteytyksellä (joskus myös kristallisoinnilla) tarkoitetaan jonkin aineen saattamista kiteiseen muotoon.

Uusi!!: Atomi ja Kiteyttäminen · Katso lisää »

Klassinen mekaniikka

Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.

Uusi!!: Atomi ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »

Koherenssi (fysiikka)

Koherentit aallot ovat aaltoja, joissa on keskenään pelkästään ja muuttumattomasti saman vaihe-eron, taajuuden, amplitudin ja aaltomuodon aaltoja, jotka etenevät samaan suuntaan.

Uusi!!: Atomi ja Koherenssi (fysiikka) · Katso lisää »

Kokooja

Kokooja (assembler) on teoreettinen nanoteknologinen yleisrakennuslaite, joka käsittelee ainetta yksittäisten atomien tai molekyylien tasolla.

Uusi!!: Atomi ja Kokooja · Katso lisää »

Kompleksi (kemia)

Yksinkertainen kompleksiyhdiste diammiinihopea(I)-ioni, jossa keskusatomia eli positiivisesti varautunutta hopeaionia ympäröi kaksi ammoniakkiligandia. Kompleksiyhdisteillä (myös koordinaatiokompleksi) tarkoitetaan molekyylejä, jotka ovat muodostuneita keskusatomista tai -ionista ja sitä ympäröivistä ioneista, molekyyleistä tai atomeista.

Uusi!!: Atomi ja Kompleksi (kemia) · Katso lisää »

Konfiguraatio

Konfiguraatio tarkoittaa atomien tai atomiryhmien järjestystä stereokemiallisen keskuksen ympärillä.

Uusi!!: Atomi ja Konfiguraatio · Katso lisää »

Koordinaatioluku

Koordinaatioluku tarkoittaa kemiassa yhdisteissä tiettyyn atomiin sitoutuneiden ryhmien määrää.

Uusi!!: Atomi ja Koordinaatioluku · Katso lisää »

Kosminen säteily

Kosminen säteily on yleisnimi Maahan osuville ulkoavaruudesta tuleville suurienergisille hiukkasille, jotka pommittavat maapalloa joka suunnalta.

Uusi!!: Atomi ja Kosminen säteily · Katso lisää »

Kosminen taustasäteily

Kosminen taustasäteily tai avaruuden taustasäteily tai kolmen kelvinin säteily on kaikkialle havaittavaan maailmankaikkeuteen suhteellisen tasaisesti jakautunutta mikroaaltosäteilyä.

Uusi!!: Atomi ja Kosminen taustasäteily · Katso lisää »

Kovalenttinen sidos

Kovalenttinen sidos (co- ’yhteinen’, valenssi) on kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti.

Uusi!!: Atomi ja Kovalenttinen sidos · Katso lisää »

Kristallografia

Kristallografia eli kidetiede eli kideoppi on tieteenala, joka tutkii kiteisen aineen erikoispiirteitä kuten kiderakennetta eli atomien kaukojärjestystä.

Uusi!!: Atomi ja Kristallografia · Katso lisää »

Kvantittuminen

elektronien pyörimismäärä on kvantittunut. Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.

Uusi!!: Atomi ja Kvantittuminen · Katso lisää »

Kvantti-informaatiotiede

Kvantti-informaatiotiede on tutkimusalue, jossa yhdistyvät kvanttimekaniikka ja informaatioteoria.

Uusi!!: Atomi ja Kvantti-informaatiotiede · Katso lisää »

Kvanttihyppy

Kvanttihyppy on nimitys, jota käytetään kvanttifysikaalisen systeemin äkillisestä, epäjatkuvasta siirtymisestä tilasta toiseen.

Uusi!!: Atomi ja Kvanttihyppy · Katso lisää »

Kvanttikemia

Kvanttikemia on fysikaalisen kemian ala, jossa käytetään kvanttimekaniikkaa kemian ongelmien tarkasteluun.

Uusi!!: Atomi ja Kvanttikemia · Katso lisää »

Kvanttiluku

Kvanttiluku on mikä tahansa niistä luvuista, jotka yhdessä määrittävät minkä tahansa systeemin kvanttitilan kvanttimekaniikassa.

Uusi!!: Atomi ja Kvanttiluku · Katso lisää »

Kvanttimekaniikan historia

Bohrin atomimalli, elektroni "hyppää" alemmalle energiatasolle ja emitoi fotonin Kvanttimekaniikka kehitettiin varsinaisesti 1920-luvulla, mutta jo paljon aikaisemmin tunnettiin ilmiöitä, jotka voitiin tyydyttävästi selittää vasta kvanttimekaniikan avulla.

Uusi!!: Atomi ja Kvanttimekaniikan historia · Katso lisää »

Laser

6 eriväristä laseria Laser on laite, joka tuottaa koherenttia valoa.

Uusi!!: Atomi ja Laser · Katso lisää »

Lasi

Kaj Franckin kartio-laseja ja kaadin, 1958. Lasi on sulatettujen silikaattien jähmettyessä muodostunut amorfinen massa.

Uusi!!: Atomi ja Lasi · Katso lisää »

Lasikuitu

Pieni kimppu lasikuidusta. Lasikuitu on erittäin kapeista lasisäikeistä tehty materiaali, jota käytetään eristeiden ja tekstiilien valmistuksessa.

Uusi!!: Atomi ja Lasikuitu · Katso lisää »

Laskennallinen fysiikka

Laskennallisella fysiikalla tarkoitetaan tutkimusta, jossa pyritään ratkaisemaan fysiikan ongelmia käyttämällä laskentaan tietokoneita.

Uusi!!: Atomi ja Laskennallinen fysiikka · Katso lisää »

Lääketieteellinen röntgenkuvaus

Onnistunut PA-suunnan keuhkokuva. Keuhkokuva on yleisin röntgentutkimus maailmassa. Lääketieteellinen röntgenkuvaus (tieteellisissä yhteyksissä radiografia, röntgenografia) tarkoittaa röntgensäteilyn käyttöä elävien eliöiden kuvantamiseksi.

Uusi!!: Atomi ja Lääketieteellinen röntgenkuvaus · Katso lisää »

Lämpö (fysiikka)

Tulikuuma rautatanko säteilee lämmön lisäksi näkyvää valoa. Lämpö on lämpötilaerosta johtuvaa energian siirtymistä lämpimästä kappaleesta viileämpään kappaleeseen.

Uusi!!: Atomi ja Lämpö (fysiikka) · Katso lisää »

Lämpöenergia

Kuuma metalliesine säteilee näkyvää valoa. Lämpöenergia on periaatteessa se määrä lämpöä, joka tarvittaisiin lämmittämään metalli siihen lämpötilaan, jossa se on, mutta se ei ole yksikäsitteisesti määritelty, sillä on monia keinoja saada kappale tiettyyn lämpötilaan ja niihin saatetaan tarvita eri määrä lämpöä. Toisin kuin sisäenergia, lämpöenergia ei näin ollen ole tilanfunktio. Lämpöenergia eli terminen energia merkitsee termo­dynamiikassa sitä sisäenergiaa, joka systeemiin sisältyy sen vuoksi, että se on tietyssä lämpötilassa.

Uusi!!: Atomi ja Lämpöenergia · Katso lisää »

Lämpösäteily

Wienin siirtymälain mukaisesti. Vaikka kaavio esittää vain jokseenkin korkeita lämpötiloja, sama laki pätee alhaisissakin lämpötiloissa absoluuttiseen nollapisteeseen saakka. Näkyvän valon aallonpituus on 380 ja 750 nm:n välillä. infrapunakamera toisi sen näkyviin. (Katso termografia). Lämpösäteily on sähkö­magneettista säteilyä, jonka saa aikaan aineessa olevien varattujen hiukkasten lämpöliike.

Uusi!!: Atomi ja Lämpösäteily · Katso lisää »

Lämpötila

lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.

Uusi!!: Atomi ja Lämpötila · Katso lisää »

Länsimaiden perikato

Länsimaiden perikato: Maailmanhistorian morfologian ääriviivoja (on kulttuurifilosofi Oswald Spenglerin pääteos.

Uusi!!: Atomi ja Länsimaiden perikato · Katso lisää »

Le Sagen gravitaatioteoria

Le Sagen gravitaatioteoria on gravitaation syytä koskeva kineettinen teoria, jonka esitti ensimmäisenä Nicolas Fatio de Duillier vuonna 1690 ja myöhemmin Georges-Louis Le Sage vuonna 1748.

Uusi!!: Atomi ja Le Sagen gravitaatioteoria · Katso lisää »

Leukippos

Leukippos Leukippos (400-luku eaa.) oli kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi.

Uusi!!: Atomi ja Leukippos · Katso lisää »

Ligandi (biokemia)

hemi. Sininen läpinäkyvä osa on proteiinin pinta. Biokemiassa ligandi on atomi tai molekyyli, joka sitoutuu molekyyliin, jota voidaan haluttaessa tai tarvittaessa pitää ligandia keskeisempänä molekyylinä.

Uusi!!: Atomi ja Ligandi (biokemia) · Katso lisää »

Liike-energia

Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.

Uusi!!: Atomi ja Liike-energia · Katso lisää »

Lise Meitner

Lise Meitner (17. marraskuuta 1878 Wien, Itävalta-Unkari – 27. lokakuuta 1968 Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta) oli itävaltalaissyntyinen fyysikko, joka tutki radioaktiivisuutta ja ydinfysiikkaa.

Uusi!!: Atomi ja Lise Meitner · Katso lisää »

Liukeneminen

Ruokasuola, natriumkloridi, liukenee hyvin veteen. Suola on liukeneva aine ja vesi liuotin. Kulta, joka on aikoinaan ollut liuenneena kuutiolliseen pyriittikiteeseen, on jäänyt jäljelle, kun pyriitti on liuennut virtaavaan veteen. Kiven keskuksessa näkyy edelleen osa alkuperäisestä pyriitti­kiteestä. Liukeneminen on tapahtuma, jossa liukeneva aine sekoittuu liuottimeen siten, että syntyy liuos.

Uusi!!: Atomi ja Liukeneminen · Katso lisää »

Loisteaine

Esimerkki fosforesenssista Yksivärinen tietokonenäyttö Reikämaskikuvaputken loisteaineet Loisteaine on aine, jossa esiintyy luminesenssi-ilmiö.

Uusi!!: Atomi ja Loisteaine · Katso lisää »

Looginen atomismi

Looginen atomismi on filosofinen näkemys, joka sai alkunsa 1900-luvun alussa analyyttisen filosofian kehittymisen myötä.

Uusi!!: Atomi ja Looginen atomismi · Katso lisää »

Louis de Broglie

Louis Victor Pierre Raymond de Broglie (15. elokuuta 1892 Dieppe, Ranska – 19. maaliskuuta 1987 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Louis de Broglie · Katso lisää »

Lucretius

Titus Lucretius Carus (n. 99–55 eaa.) oli roomalainen runoilija ja epikurolaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Atomi ja Lucretius · Katso lisää »

Luettelo Aku Ankka -sarjakuvan hahmoista

Tämä on luettelo Aku Ankka -sarjakuvan hahmoista.

Uusi!!: Atomi ja Luettelo Aku Ankka -sarjakuvan hahmoista · Katso lisää »

Luettelo antiikin filosofian termeistä

Tämä on luettelo antiikin filosofian keskeisimmistä termeistä.

Uusi!!: Atomi ja Luettelo antiikin filosofian termeistä · Katso lisää »

Luettelo fysiikan osa-alueista

Luettelo fysiikan osa-alueista ja merkittävästi fysiikan menetelmiä käyttävistä aloista aakkosjärjestyksessä.

Uusi!!: Atomi ja Luettelo fysiikan osa-alueista · Katso lisää »

Luettelo kemian termeistä

Tämä on luettelo kemian termeistä.

Uusi!!: Atomi ja Luettelo kemian termeistä · Katso lisää »

Luettelo Nobel-palkinnon saaneista naisista

Tämä on kronologinen luettelo naispuolisista Nobelin palkinnon saajista.

Uusi!!: Atomi ja Luettelo Nobel-palkinnon saaneista naisista · Katso lisää »

Luettelo Nobelin kemianpalkinnon saaneista

Tämä on luettelo Nobelin kemianpalkinnon saaneista henkilöistä.

Uusi!!: Atomi ja Luettelo Nobelin kemianpalkinnon saaneista · Katso lisää »

Luettelo tieteenalan isänä tai äitinä pidetyistä henkilöistä

Ei kuvausta.

Uusi!!: Atomi ja Luettelo tieteenalan isänä tai äitinä pidetyistä henkilöistä · Katso lisää »

Luminesenssi

Luminesenssi tarkoittaa ilmiötä, jossa atomin tai molekyylin viritystila purkautuu, ja atomi palaa alemmalle energiatasolle vapauttaen ylimääräisen energian valona.

Uusi!!: Atomi ja Luminesenssi · Katso lisää »

Luonto

tulivuorenpurkauksesta peräisin olevaa laavaa. Luonnon ajatellaan usein tarkoittavan ympäristöä, jota ihminen ei ole havaittavasti muokannut. Kuva Monument Valleysta Yhdysvalloista. Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä.

Uusi!!: Atomi ja Luonto · Katso lisää »

Maailmankaikkeuden laajeneminen

Maailmankaikkeuden laajeneminen Maailmankaikkeuden laajeneminen eli avaruuden laajeneminen tarkoittaa sitä, että avaruuden pisteiden välinen etäisyys kasvaa ajan kuluessa ja että maailmankaikkeuden mitta­suhteet itsessään muuttuvat.

Uusi!!: Atomi ja Maailmankaikkeuden laajeneminen · Katso lisää »

Maailmankaikkeudesta (Lucretius)

Maailmankaikkeudesta (sananmukaisesti ”Asioiden luonteesta”) on roomalaisen filosofin ja runoilijan Lucretiuksen kirjoittama eeppinen runoelma.

Uusi!!: Atomi ja Maailmankaikkeudesta (Lucretius) · Katso lisää »

Maailmankaikkeus

Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.

Uusi!!: Atomi ja Maailmankaikkeus · Katso lisää »

Maasälpä

Maasälvät ovat joukko hyvin yleisiä hohkasilikaattimineraaleja maankuoressa.

Uusi!!: Atomi ja Maasälpä · Katso lisää »

Maasäteily

Maasäteily eli maansäteily tarkoittaa oletettua energiakenttää, johon niin sanotun taikavarvun väitetään reagoivan.

Uusi!!: Atomi ja Maasäteily · Katso lisää »

Magneetti

Magneettiset voimaviivat tankomagneetin ympärillä. Kuva on muodostettu ripottelemalla rautajauhetta magneetin päällä olevalle paperille. Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän.

Uusi!!: Atomi ja Magneetti · Katso lisää »

Magnetismi

Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.

Uusi!!: Atomi ja Magnetismi · Katso lisää »

Mallintaminen

Esimerkki tieteellisestä mallintamisesta Mallintaminen tarkoittaa todellisuuden osan, esimerkiksi tietyn ilmiön tai systeemin esittämistä muulla tavalla kuin sillä itsellään.

Uusi!!: Atomi ja Mallintaminen · Katso lisää »

Maria Goeppert-Mayer

Maria Goeppert-Mayer (28. kesäkuuta 1906 – 20. helmikuuta 1972) oli saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Maria Goeppert-Mayer · Katso lisää »

Mark Oliphant

Mark Oliphant Mark Oliphant (8. lokakuuta 1901 Adelaide – 14. heinäkuuta 2000 Canberra) oli australialainen ydinfyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Mark Oliphant · Katso lisää »

Markovnikovin sääntö

Markovnikovin säännön mukaan positiivisesti varautunut reagenssin osa (elektrofiili) liittyy kaksoissidoksen siihen atomiin, jossa on enemmän vetyä, ja negatiivinen reagenssin osa (nukleofiili) vuorostaan siihen hiiliatomiin, jossa on vähemmän vetyä.

Uusi!!: Atomi ja Markovnikovin sääntö · Katso lisää »

Massa

Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.

Uusi!!: Atomi ja Massa · Katso lisää »

Massaluku

Massaluku (tunnus A) on atomin ytimessä olevien nukleonien lukumäärä eli protonien ja neutronien lukumäärien summa.

Uusi!!: Atomi ja Massaluku · Katso lisää »

Massan säilymislaki

Massan säilymislaki (Lomonosovin-Lavoisier'n laki), myös aineen häviämättömyyden laki, on yleinen luonnonlaki, jonka mukaan massa pysyy suljetussa systeemissä muuttumattomana, erityisesti myös kemiallisissa reaktioissa.

Uusi!!: Atomi ja Massan säilymislaki · Katso lisää »

Massaspektrometria

LTQ Orbitrap XL -orbitrap-massaspektrometri. Massaspektrometri (MS) eli massaspektrografi on laite, jota käytetään positiivisten tai negatiivisten ionien alkeisvarausten ja molekyylien tai atomien massojen tutkimisessa sekä fysikaalisessa tutkimuksessa, kuten alkuaineiden isotooppijakaumien selvittämisessä.

Uusi!!: Atomi ja Massaspektrometria · Katso lisää »

Massavaje

Massavaje, joskus myös massakato, on ydinfysiikassa esiintyvä luonnonilmiö, jossa yksittäisen atomin kokonaismassa on pienempi kuin sen sisältämien vapaana olevien rakenneosasten (nukleonien) kokonaismassa.

Uusi!!: Atomi ja Massavaje · Katso lisää »

Materiaalifysiikka

Materiaalifysiikka on soveltavan fysiikan ja materiaalitieteen osa-alue, joka keskittyy aineen eli materiaalien rakenteen ja ominaisuuksien tutkimukseen.

Uusi!!: Atomi ja Materiaalifysiikka · Katso lisää »

Materiaalitiede

Materiaalitiede on luonnontieteiden ja insinööritieteiden rajapintaan sijoittuva poikkitieteellinen tutkimusala.

Uusi!!: Atomi ja Materiaalitiede · Katso lisää »

Materialismi

Materialismi eli aineellinen maailmankuva, jota filosofiassa kutsutaan myös fysikalismiksi, on näkemys siitä, että kaikki tosiasiat (mukaan lukien tosiasiat ihmismielestä ja -tahdosta sekä ihmiskunnan historian kulusta) ovat kausaalisesti riippuvaisia ​​fyysisistä prosesseista tai redusoitavissa niihin.

Uusi!!: Atomi ja Materialismi · Katso lisää »

Matriisielementti

Matriisielementti on kvanttimekaniikassa käytetty termi, jonka avulla tyypillisesti observaabeleita kuvaaville lineaarioperaattoreille saadaan aikaiseksi matriisiesitys.

Uusi!!: Atomi ja Matriisielementti · Katso lisää »

Matti Haukka

Matti Haukka (s. 1964).

Uusi!!: Atomi ja Matti Haukka · Katso lisää »

Mekaaninen energia

Mekaanisella energialla tarkoitetaan fysiikassa mekaanisen systeemin osien potentiaali- ja liike-energiaa.

Uusi!!: Atomi ja Mekaaninen energia · Katso lisää »

Metafysiikka

Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.

Uusi!!: Atomi ja Metafysiikka · Katso lisää »

Metallien sähkökemiallinen jännitesarja

Jännitesarjalla kuvataan metallien taipumusta osallistua hapetus-pelkistysreaktioon toisen metallin kanssa.

Uusi!!: Atomi ja Metallien sähkökemiallinen jännitesarja · Katso lisää »

Metastabiliteetti

Heikomman sidoksen meta­stabiili tila (1), välivaiheena esiintyvä ''satulakonfiguraatio'' (2) ja vahvemman sidoksen stabiili tila (3). Metastabiliteetti eli meta­stabiilius merkitsee ilmiötä, jossa systeemi voi pysyä pitkähkön ajan tilassa, jossa sen energia ei ole pienin mahdollinen.

Uusi!!: Atomi ja Metastabiliteetti · Katso lisää »

Metri

Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.

Uusi!!: Atomi ja Metri · Katso lisää »

Metyyli

Metyyliryhmä Metyyliryhmä (R-CH3) on yksinkertaisin orgaanisten yhdisteiden sivuketjuista.

Uusi!!: Atomi ja Metyyli · Katso lisää »

Michael Faraday

Michael Faraday (22. syyskuuta 1791 – 25. elokuuta 1867) oli englantilainen fyysikko ja kemisti, joka vaikutti suuresti sähkömagnetismin ja sähkökemian kehitykseen.

Uusi!!: Atomi ja Michael Faraday · Katso lisää »

Mika Pettersson (kemisti)

Mika Johannes Pettersson (s. 13. maaliskuuta 1969)Professori Petterssonin henkilökohtainen tiedonanto 11.3.2019.

Uusi!!: Atomi ja Mika Pettersson (kemisti) · Katso lisää »

Mikrokosmos ja makrokosmos

Mikrokosmos ja makrokosmos ovat kreikkalaisesta filosofiasta peräisin olevia ajatuksia, joiden mukaan kaikki kaikkeuden tasot toimivat saman mallin mukaan.

Uusi!!: Atomi ja Mikrokosmos ja makrokosmos · Katso lisää »

Mildred Dresselhaus

Mildred Dresselhaus (o.s. Spiewak, 11. marraskuuta 1930 New York, New York, Yhdysvallat – 20. helmikuuta 2017 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen materiaalitieteilijä.

Uusi!!: Atomi ja Mildred Dresselhaus · Katso lisää »

Millikanin koe

Millikanin koejärjestely. Millikanin kokeen suorittivat Robert Millikan ja Harvey Fletcher vuonna 1909.

Uusi!!: Atomi ja Millikanin koe · Katso lisää »

Molekyyli

Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.

Uusi!!: Atomi ja Molekyyli · Katso lisää »

Molekyylidynamiikka

Molekyylidynamiikkaa käytetään usein simuloimaan biofysikaalisia systeemejä. Tässä esitettynä sadan pikosekunnin simulaatio vedestä. Molekyylidynamiikka (MD) on tietokonesimulaatiometodi, jonka avulla tutkitaan atomien ja molekyylien dynamiikkaa niiden vuorovaikuttaessa toistensa kanssa.

Uusi!!: Atomi ja Molekyylidynamiikka · Katso lisää »

Molekyylien avaruusrakenne

Molekyylien avaruusrakenteella tarkoitetaan atomien kolmiulotteista järjestymistä molekyyliksi.

Uusi!!: Atomi ja Molekyylien avaruusrakenne · Katso lisää »

Molekyylien väliset voimat

Molekyylien väliset voimat ovat heikkoja vuorovaikutusenergioita, jotka vaikuttavat erillisten molekyylien (tai atomien tai ionien) välillä.

Uusi!!: Atomi ja Molekyylien väliset voimat · Katso lisää »

Molekyylimassa

Molekyylimassa kertoo molekyylin massan atomimassayksiköissä (yksikkönä u tai amu).

Uusi!!: Atomi ja Molekyylimassa · Katso lisää »

Monadologia

''Monadologian'' käsikirjoitus Monadologia (Monadologie, 1714) on Gottfried Leibnizin filosofinen pääteos ja teos joka määrittää hänen filosofiansa sisällön parhaiten.

Uusi!!: Atomi ja Monadologia · Katso lisää »

Mooli

Mooli (yksikön tunnus mol) on ainemäärän mittayksikkö.

Uusi!!: Atomi ja Mooli · Katso lisää »

Moolimassa

Moolimassa (tunnus M, yksikkö g/mol tai kg/mol ISBN 952-5420-93-0) on se massa, joka on yhdellä moolilla atomeita tai molekyylejä. Yhdessä moolissa on Avogadron vakion (NA.

Uusi!!: Atomi ja Moolimassa · Katso lisää »

Muuntohuume

Muuntohuumeet tai design-huumeet ovat huumausaineiden erilaisia kokeellisia muunnoksia, joita saadaan alkuperäisen aineen kemiallista rakennetta muokkaamalla.

Uusi!!: Atomi ja Muuntohuume · Katso lisää »

Myonigrafia

Myonigrafia tarkoittaa myoni-alkeishiukkasten käyttämistä kohteiden läpivalaisuun.

Uusi!!: Atomi ja Myonigrafia · Katso lisää »

Nanoteknologia

Nanoteknologia tai nanotekniikka on tekniikka, jolla valmistetaan hyvin pieniä, vain 1–100 nanometrin (millimetrin miljoonasosan) kokoluokan rakenteita siten, että muodostunut uusi rakenne tuottaa jonkin uuden suunnitellun ominaisuuden tai toiminnon.

Uusi!!: Atomi ja Nanoteknologia · Katso lisää »

Navayana

Ambedkarin kääntyminen Nagpurissa 14. lokakuussa 1956. Navayana ("uusi polku") on buddhalaisuuden suuntaus, jonka on perustanut intialainen dalitien oikeuksien puolesta taistellut B. R. Ambedkar.

Uusi!!: Atomi ja Navayana · Katso lisää »

Neutroni

Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).

Uusi!!: Atomi ja Neutroni · Katso lisää »

Neutronipommi

Neutronipommi (korkeasäteilyinen ase) on ydinase, joka vapauttaa huomattavasti enemmän neutronisäteilyä kuin tavanomainen atomipommi.

Uusi!!: Atomi ja Neutronipommi · Katso lisää »

Niels Bohr

Niels Henrik David Bohr (7. lokakuuta 1885 Kööpenhamina – 18. marraskuuta 1962 Kööpenhamina) oli tanskalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Niels Bohr · Katso lisää »

Nikolai Semjonov

Kapitsa. Boris Kustodijevin maalaus vuodelta 1921. Nikolai Nikolajevitš Semjonov (15. huhtikuuta (J: 3. huhtikuuta) 1896 Saratov – 25. syyskuuta 1986 Moskova) oli neuvostoliittolainen fyysikko ja kemisti.

Uusi!!: Atomi ja Nikolai Semjonov · Katso lisää »

Nitridi

Nitridi-ioni (N3&minus) on typpiatomi, jolla on kolmen elektronin ylimäärä, ja on siten negatiivisesti varautunut ioni eli anioni.

Uusi!!: Atomi ja Nitridi · Katso lisää »

NMR

NMR eli ydinmagneettinen resonanssi on ilmiö, jossa voimakkaassa magneettikentässä oleva atomiydin absorboi energiaa radiotaajuisesta sähkömagneettisesta kentästä.

Uusi!!: Atomi ja NMR · Katso lisää »

Nuclear Energy (Henry Mooren veistos)

Nuclear Energy (Ydinenergia) on Henry Mooren tekemä pronssiveistos, joka sijaitsee Chicagon yliopiston kampuksella.

Uusi!!: Atomi ja Nuclear Energy (Henry Mooren veistos) · Katso lisää »

Numeerinen etuliite

Numeeriset etuliitteet ovat pääasiassa kreikan-, osittain myös latinankielisistä lukusanoista johtuvia etuliitteitä, jotka esiintyvät useissa tieteellisissä termeissä.

Uusi!!: Atomi ja Numeerinen etuliite · Katso lisää »

Oktanoli

Oktanoli eli 1-oktanoli eli n-oktanoli eli oktyylialkoholi eli heptyylikarbinoli on kahdeksanatomisesta hiiliketjusta koostunut väritön normaaliolosuhteissa nestemäinen alkoholi, jota esiintyy luonnossa estereissä.

Uusi!!: Atomi ja Oktanoli · Katso lisää »

Olomuoto

Olomuoto on aineen tila, joka määrittää sen fysikaalista käyttäytymistä.

Uusi!!: Atomi ja Olomuoto · Katso lisää »

OMG-hiukkanen

OMG-hiukkanen eli Oh-My-God-hiukkanen on lempinimi kosmiselle hiukkaselle, joka havaittiin 15. lokakuuta 1991 Fly's Eye -ilmaisimella Dugway Proving Groundsissa, Utahissa.

Uusi!!: Atomi ja OMG-hiukkanen · Katso lisää »

Ominaislämpökapasiteetti

Ominaislämpökapasiteetti eli ominaislämpö (tunnus c) kuvaa, kuinka paljon lämpöenergiaa materiaaliin sitoutuu lämpötilaeroa ja massaa kohti.

Uusi!!: Atomi ja Ominaislämpökapasiteetti · Katso lisää »

Ominaissäteily

kalsiumionin luontenomaiset elektronisiirtymät Ominaissäteily on tietylle atomille ominaista sähkömagneettista säteilyä, jota syntyy kun matalaenergisemmän sisäkuoren aukko täyttyy ulomman kuoren elektronilla.

Uusi!!: Atomi ja Ominaissäteily · Katso lisää »

Orgaaninen yhdiste

Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.

Uusi!!: Atomi ja Orgaaninen yhdiste · Katso lisää »

Organisaatio

Organisaatio on laajasti määriteltynä mikä tahansa ihmisten yhteenliittymä jonkin toiminnan järjestämiseksi.

Uusi!!: Atomi ja Organisaatio · Katso lisää »

Paine

Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.

Uusi!!: Atomi ja Paine · Katso lisää »

Painopiste

Painopisteen lainalaisuuksien vuoksi tätä lintulelua pystyy kannattelemaan yhdellä sormella sen nokasta. Painopiste on, suuresti yksinkertaistaen, kappaleessa oleva kohta, johon kappaleelle luontainen painovoima vaikuttaa samalla tavalla kuin se vaikuttaa kappaleen jokaiseen kohtaan erikseen.

Uusi!!: Atomi ja Painopiste · Katso lisää »

Paramagnetismi

Ilman magneettikenttää Heikko magneettikenttä Voimakas magneettikenttä ja matala lämpötila Paramagnetismi on eräs joillakin aineilla havaittava elektroneista johtuva magneettisuuden muoto, joka ilmenee kun aine on ulkoisessa magneettikentässä.

Uusi!!: Atomi ja Paramagnetismi · Katso lisää »

Paulin kieltosääntö

Paulin kieltosääntö on keskeinen kvanttimekaniikan perusperiaate.

Uusi!!: Atomi ja Paulin kieltosääntö · Katso lisää »

Perpetuum

Perpetuum on robottiaiheinen sci-fi MMORPG-peli.

Uusi!!: Atomi ja Perpetuum · Katso lisää »

Pidot (Epikuros)

Pidot oli Epikuroksen kirjoittama pidot-lajityyppiin lukeutuva filosofinen teos.

Uusi!!: Atomi ja Pidot (Epikuros) · Katso lisää »

Piisidos

Kaksi p-orbitaalia yhdistyvät ja muodostavat π-sidoksen Piisidos (π-sidos) on toinen kovalenttisessa kaksois- ja kolmoissidoksessa esiintyvistä sidoksista.

Uusi!!: Atomi ja Piisidos · Katso lisää »

Pikoteknologia

Termi pikoteknologia tarkoittaa samansuuntaista tekniikkaa kuin nanoteknologia, tosin vain pienempää.

Uusi!!: Atomi ja Pikoteknologia · Katso lisää »

Planetaarinen sumu

Lohikäärmeen tähdistössä Lyyrassa. Planetaarinen sumu on tähtitieteessä hehkuva kaasukuori, joka on syntynyt normaalikokoisen tai pienen tähden elinkaaren lopussa tähden puhallettua ulkokuorensa avaruuteen.

Uusi!!: Atomi ja Planetaarinen sumu · Katso lisää »

Plasma

Plasmapallo Plasma on aineen olomuoto, jossa atomit ovat menettäneet elektroneja eli ionisoituneet.

Uusi!!: Atomi ja Plasma · Katso lisää »

Positroni

Positroni on elektronin antihiukkanen eli antimateriaa.

Uusi!!: Atomi ja Positroni · Katso lisää »

Propeeni

Propeeni eli propyleeni (C3H6) on orgaaninen yhdiste, jossa on kolme hiiliatomia, kuusi vetyatomia ja yksi kaksoissidos.

Uusi!!: Atomi ja Propeeni · Katso lisää »

Protoni

Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.

Uusi!!: Atomi ja Protoni · Katso lisää »

Puoliintumisaika

Puoliintumisaika on aika, jonka kuluessa puolet eksponentiaalista hajoamista noudattavasta aineesta on hajonnut, esim.

Uusi!!: Atomi ja Puoliintumisaika · Katso lisää »

Puristuskerroin

Uniforminen, kappaleeseen joka suunnasta kohdistuva puristus. Puristuskerroin eli puristusmoduuli tai puristuvuuskerroin (tunnus K tai B) on kullekin aineelle ominainen suure, joka osoittaa, kuinka suuri voima tarvitaan aineen puristamiseksi kokoon.

Uusi!!: Atomi ja Puristuskerroin · Katso lisää »

Qi

Qi (氣 / 气 pinyin: qì; Wade-Giles: ch'i; jyutping: hei; japani: ki; vietnam: khí; korea: gi) on perinteisessä kiinalaisessa kulttuurissa käsite, jonka uskotaan olevan elävien olentojen elämän voima.

Uusi!!: Atomi ja Qi · Katso lisää »

R-tekijä

R-tekijä on parametri, jota käytetään röntgenkristallografisin keinoin valmistetun mallin laadun mittarina.

Uusi!!: Atomi ja R-tekijä · Katso lisää »

Radikaali (kemia)

Radikaalin muodostuksessa sidos katkeaa homolyyttisesti ja kukin atomi ottaa yhden elektronin sidosta muodostavasta elektroniparista. Yhden elektronin siirtymistä kuvataan yksiväkäsisellä reaktiomekanisminuolella. Radikaali on atomi tai molekyyli, jolla on pariton määrä elektroneja (yleensä seitsemän) uloimmalla elektronikuorella ja siten pariton elektroni.

Uusi!!: Atomi ja Radikaali (kemia) · Katso lisää »

Radioaktiivisuus

Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.

Uusi!!: Atomi ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »

Radioisotooppi

Radioisotooppi eli radionuklidi on atomi, jolla on epävakaa atomiydin.

Uusi!!: Atomi ja Radioisotooppi · Katso lisää »

Radioluminesenssi

Hehkuva avaimenperä, jossa hyödynnetään radioluminesenssi-ilmiötä. Avaimenperän hehku kestää parhaimmillaan yli 10 vuotta. Radioluminesenssi on luminesenssi-ilmiö, joka syntyy kun tiettyjä aineita altistetaan ionisoivalle säteilylle, kuten alfa-, beta- ja gammasäteilylle.

Uusi!!: Atomi ja Radioluminesenssi · Katso lisää »

Rakennekaava

Kortisonin rakennekaava. Rakennekaava ilmaisee molekyylin atomien määrän sekä sen, kuinka atomit ovat sitoutuneet toisiinsa.

Uusi!!: Atomi ja Rakennekaava · Katso lisää »

Raskas ioni

Raskaalla ionilla tarkoitetaan yleensä ionisoitunutta atomia, joka on heliumydintä raskaampi, esimerkkinä kulta- ja lyijyatomin ydin.

Uusi!!: Atomi ja Raskas ioni · Katso lisää »

Rasva

Rasva on glyserolin ja pitkäketjuisten rasvahappojen (R>C14) triesteri.Rasva on orgaaninen yhdiste, jota tarvitaan esimerkiksi elimistön toiminnassa.

Uusi!!: Atomi ja Rasva · Katso lisää »

Rasvahapot

Rasvahapot ovat ketjumaisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja Ne ovat rasvojen päärakennusaineita ja muodostavat rasvojen hydrofobisen eli veteen liukenemattoman osan.

Uusi!!: Atomi ja Rasvahapot · Katso lisää »

Röntgendiffraktio

kuvalevyilmaisimella. Röntgendiffraktio (lyhenne XRD) on ilmiö, jossa röntgensäteily diffraktoituu kiteestä.

Uusi!!: Atomi ja Röntgendiffraktio · Katso lisää »

Röntgenputki

Röntgenputki on röntgensäteilyn tuottamiseen tarkoitettu elektroniputki.

Uusi!!: Atomi ja Röntgenputki · Katso lisää »

Röntgensäteily

accessdate.

Uusi!!: Atomi ja Röntgensäteily · Katso lisää »

Röntgenspektroskopia

Röntgenspektroskopia on yleisnimitys tutkimusmenetelmille, jossa röntgensäteilyllä aiheutetaan viritystiloja atomeihin ja molekyyleihin.

Uusi!!: Atomi ja Röntgenspektroskopia · Katso lisää »

Röntgentutkimus

Chandra-avaruusteleskoopin röntgenkuva Linnunradan keskuksesta. Röntgentutkimus tarkoittaa röntgensäteilyn käyttöä esineiden ja elävien eliöiden kuvantamiseksi sekä ilmiöiden ja aineiden mittaamiseksi.

Uusi!!: Atomi ja Röntgentutkimus · Katso lisää »

Reaktiomekanismi

Reaktiomekanismi on yksityiskohtainen kuvaus tavasta, jolla kemiallinen reaktio tapahtuu.

Uusi!!: Atomi ja Reaktiomekanismi · Katso lisää »

Realismi (tieteenfilosofia)

Tieteellinen realismi on tieteenfilosofinen näkemys, joka korostaa tieteen merkitystä todellisuuden kuvaamisessa.

Uusi!!: Atomi ja Realismi (tieteenfilosofia) · Katso lisää »

Reduktionismi

Lego-palikoista rakennettu leikkitalo Reduktionismi on filosofinen oppi, jonka mukaan tietty kokonaisuus on palautettavissa eli redusoitavissa osiinsa.

Uusi!!: Atomi ja Reduktionismi · Katso lisää »

Resistanssi

Resistanssi eli sähköinen vastus, (tunnus R) on fysiikan suure, joka kuvaa johtimen tai muun sähköisen piiriosan kykyä vastustaa sähkövirtaa.

Uusi!!: Atomi ja Resistanssi · Katso lisää »

Robert Havighurst

Robert James Havighurst (5. kesäkuuta 1900 De Pere, Wisconsin – 31. tammikuuta 1991 Richmond, Indiana) oli yhdysvaltalainen professori, opettaja ja fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Robert Havighurst · Katso lisää »

Robert Hofstadter

Robert Hofstadter (5. helmikuuta 1915 – 17. marraskuuta 1990) oli yhdysvaltalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Robert Hofstadter · Katso lisää »

Rombidodekaedri

Rombidodekaedri Rombidodekaedri on kupera monitahokas, jolla on 12 keskenään yhtenevää neljäkkään muotoista tahkoa, 24 särmää ja 14 kärkeä.

Uusi!!: Atomi ja Rombidodekaedri · Katso lisää »

Rutherfordin atomimalli

Rutherfordin atomimalli on Ernest Rutherfordin vuonna 1911 esittämä atomin rakennemalli, jonka mukaan atomilla on pieni ydin, ja sitä ympäröi elektroniverho.

Uusi!!: Atomi ja Rutherfordin atomimalli · Katso lisää »

Rutherfordin koe

Yllä: odotetut tulokset Thomsonin rusinapullamallin mukaisesti. Alla: havaitut tulokset. Rutherfordin koe (myös: kultalevykoe tai Geigerin–Marsdenin koe) oli Hans Geigerin ja Ernest Marsdenin vuonna 1909 Ernest Rutherfordin johdolla Manchesterin yliopiston fysiikan laboratoriossa tekemä koe, joka johti JJ Thomsonin rusinapullamallin hylkäämiseen.

Uusi!!: Atomi ja Rutherfordin koe · Katso lisää »

Rydbergin vakio

Rydbergin vakio on ruotsalaisen fyysikon Johannes Rydbergin (1854–1919) mukaan nimetty luonnonvakio, joka on ominainen yksielektronisille atomille tai ioneille.

Uusi!!: Atomi ja Rydbergin vakio · Katso lisää »

Ryhmä (jaksollinen järjestelmä)

Ryhmä tarkoittaa jaksollisen järjestelmän pystysaraketta.

Uusi!!: Atomi ja Ryhmä (jaksollinen järjestelmä) · Katso lisää »

Salvador Dalí

Salvador Domingo Felipe Jacinto Dalí i Domènech (11. toukokuuta 1904 Figueres, Katalonia, Espanja – 23. tammikuuta 1989 Figueres), tunnetaan nimellä Salvador Dalí, oli espanjalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja elokuvakäsikirjoittaja.

Uusi!!: Atomi ja Salvador Dalí · Katso lisää »

Sähkö

Energiantuotanto. Vaarallisesta jännitteestä varoittava merkki. Salama on luonnossa tapahtuva sähköpurkaus. Sähkö on luonnonilmiö, joka liittyy sähkövaraukseen.

Uusi!!: Atomi ja Sähkö · Katso lisää »

Sähködipoli

Sähködipolin muodostavat kaksi erimerkkistä mutta yhtä suurta varausta, joilla on tietty etäisyys (d) toisistaan.

Uusi!!: Atomi ja Sähködipoli · Katso lisää »

Sähkökenttä

Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.

Uusi!!: Atomi ja Sähkökenttä · Katso lisää »

Sähkömagneettinen kenttä

Sähkömagneettinen kenttä on staattinen sähkö- tai magneettikenttä - (myös sähkömagneetin synnyttämä) tai ajallisesti muuttuva sähkö-, magneetti- tai sähkömagneettinen kenttä.

Uusi!!: Atomi ja Sähkömagneettinen kenttä · Katso lisää »

Sähkömagneettinen säteily

Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.

Uusi!!: Atomi ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »

Sähkömagnetismin historia

Sähkömagnetismin historia käsittelee sähköisten ja magneettisten perusilmiöiden historiaa, ja ne yhdistävän sähkömagnetismin teorian kehittymistä.

Uusi!!: Atomi ja Sähkömagnetismin historia · Katso lisää »

Sähkömäärä elektrolyysissä

Sähkömäärä elektrolyysissä on suure, joka kuvaa yhden ampeerin kuljettamaa sähkövirtaa sekunnissa.

Uusi!!: Atomi ja Sähkömäärä elektrolyysissä · Katso lisää »

Sähkövaraus

Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkö­määrä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkö­varauksen omaaviin kappaleisiin.

Uusi!!: Atomi ja Sähkövaraus · Katso lisää »

Sähkövirta

Sähkövirta tarkoittaa sekä fysikaalista ilmiötä että siihen liittyvää suuretta.

Uusi!!: Atomi ja Sähkövirta · Katso lisää »

Säteilyn havaitseminen

Geigerputki – perinteinen säteilyilmaisin Ionisoivan säteilyn havaitseminen tapahtuu tarkoitusta varten rakennetuilla instrumenteilla, koska ionisoivaa säteilyä ei voi ihmisaistein havaita.

Uusi!!: Atomi ja Säteilyn havaitseminen · Katso lisää »

Schrödingerin kissa

50 % todennäköisyydellä myrkky vapautuu tunnin aikana ja tappaa kissan. Schrödingerin kissa on Erwin Schrödingerin kehittelemä ajatuskoe, joka yrittää kuvata kvanttimekaniikan epätäydellisyyttä siirryttäessä atomitasolta makroskooppisiin systeemeihin.

Uusi!!: Atomi ja Schrödingerin kissa · Katso lisää »

Schrödingerin yhtälö

Schrödingerin yhtälö on kvanttimekaniikassa käytetty aaltoyhtälö, joka osoittaa, millainen aaltofunktio hiukkaseen liittyy, kun sillä on tietyn suuruinen energia ja se on tietynlaisessa potentiaalissa.

Uusi!!: Atomi ja Schrödingerin yhtälö · Katso lisää »

Seulaset

Tältä Seulaset näyttävät paljain silmin katseltuna tai perusoptiikan läpi katsottuna. Seulaset eli Plejadit (Messierin luettelon kohde M45) on taivaan kirkkaimpia avoimia tähtijoukkoja, joka sijaitsee Härän tähdistössä.

Uusi!!: Atomi ja Seulaset · Katso lisää »

Sidosenergia

Sidosenergia on energiamäärä, joka tarvitaan kokonaisuuden purkamiseksi yksittäisiin osiin.

Uusi!!: Atomi ja Sidosenergia · Katso lisää »

Sidoskertaluku

Sidoskertaluku kuvaa molekyyliyhdisteessä keskenään sitoutuneiden atomien sitoutumisastetta.

Uusi!!: Atomi ja Sidoskertaluku · Katso lisää »

Siirtymämetalli

Siirtymämetallit eli siirtymäalkuaineet ovat alkuaineita, joiden atomeissa on toiseksi uloimmalla elektronikuorella vajaasti täytetty d-orbitaali.

Uusi!!: Atomi ja Siirtymämetalli · Katso lisää »

Sikunaöljy

Butanoli on yksi merkittävä sikunaöljy. Furfuraali on sikunaöljy. Sikuna- eli finkkeliöljy (ruots. finkelolja eng. fusel alcohol tai fusel oil) tarkoittaa käymisessä muodostuvia korkeampia alkoholeja (enemmän kuin kaksi hiiliatomia), joita esiintyy vaihtelevissa määrin siiderissä, simassa, oluessa, viinissä ja tisleissä kuten pontikassa.

Uusi!!: Atomi ja Sikunaöljy · Katso lisää »

Sironta

Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Viinilasi videoprojektorin valokeilassa saa valon siroamaan. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.

Uusi!!: Atomi ja Sironta · Katso lisää »

Solmuteoria

Kolmiulotteinen kuva apilasolmusta, yksinkertaisin epätriviaalisolmu. Apilasolmun kaaviokuva. Solmuteoria on matematiikan ala, joka keskittyy solmujen tutkimukseen.

Uusi!!: Atomi ja Solmuteoria · Katso lisää »

Solvay-konferenssi

P. Langevin. Solvay-konferenssit ovat merkittäviä modernin fysiikan kehittämisestä keskustelevia kansainvälisiä kokouksia.

Uusi!!: Atomi ja Solvay-konferenssi · Katso lisää »

Spektriviiva

Vedyn emissioviivaspektri. Spektriviiva on prismalla tai hilalla synnytetyssä valonlähteen spektrissä oleva tumma tai kirkas viiva.

Uusi!!: Atomi ja Spektriviiva · Katso lisää »

Spinkvanttiluku

Spinkvanttiluku kuvaa atomaarisen hiukkasen kuten atomiytimen tai alkeishiukkasen, esimerkiksi elektronin, spiniä.

Uusi!!: Atomi ja Spinkvanttiluku · Katso lisää »

Spontaani emissio

Spontaani emissio on prosessi, jossa valonlähde kuten atomi, molekyyli, nanokide tai nukleoni palaa viritetyltä energiatilalta johonkin alempaan energiatilaan samalla emittoiden fotonin.

Uusi!!: Atomi ja Spontaani emissio · Katso lisää »

Stabiilisuuden saari

3D-mallinne Stabiilisuuden saaresta ja epästabiilisuuden merestä. Stabiilisuuden saari, vakaussaareke on termi ydinfysiikassa, joka kuvaa mahdollisia alkuaineita, joilla on tietty määrä protoneja ja neutroneja.

Uusi!!: Atomi ja Stabiilisuuden saari · Katso lisää »

Stereoisomeria

Isomerian karkea luokittelu. Stereokemiassa stereoisomeria (IUPAC-termi) eli avaruusisomeria (epävirallinen termi) on isomerian muoto, jota ilmentävissä molekyyleissä atomien keskinäiset sitoutumisjärjestykset ja sidoskertaluokat ovat samat, mutta niiden kolmiulotteinen eli avaruudellinen suuntautuminen on erilainen.

Uusi!!: Atomi ja Stereoisomeria · Katso lisää »

Stereokemia

''L''-alaniini on esimerkki yhdisteestä, jolla on peilikuvaisomeeri (enantiomeeri) ''D''-alaniini. Stereokemia on kemian osa-alue, joka käsittelee molekyylien kolmiulotteisia rakenteita.

Uusi!!: Atomi ja Stereokemia · Katso lisää »

Subatomiset hiukkaset

Ensimmäiset tunnetut subatomiset hiukkaset ovat atomin rakenneosaset: ytimen muodostavat protoni ja neutroni sekä ydintä kiertävä elektroni, nykyään tunnetaan jo monia muitakin atomia pienempiä hiukkasia. Subatomiset hiukkaset ovat atomia pienempiä hiukkasia.

Uusi!!: Atomi ja Subatomiset hiukkaset · Katso lisää »

Substituentti

Substituentti on orgaanisessa kemiassa atomi tai molekyyli, joka korvaa hiilivetyketjussa vetyatomin.

Uusi!!: Atomi ja Substituentti · Katso lisää »

Substituutio (kemia)

Substituutio- eli korvausreaktio on kemiallinen reaktio, jossa atomi tai atomiryhmä korvautuu toisella atomilla tai atomiryhmällä.

Uusi!!: Atomi ja Substituutio (kemia) · Katso lisää »

Sykloadditio

Sykloadditio on perisyklinen kemiallinen reaktio.

Uusi!!: Atomi ja Sykloadditio · Katso lisää »

Symmetria

Vasemmalla symmetrinen, oikealla epäsymmetrinen kuvio Pallosymmetrinen ryhmä o. Leonardo da Vincin ''Vitruviuksen miestä'' (noin vuodelta 1487) käytetään usein osoituksena ihmisruumiin ja laajemmassa mielessä myös luonnollisen maailman symmetriasta. Symmetrisiä arkadeja Kairouanin suuressa moskeijassa Tunisiassa Symmetria merkitsee tasasuhtaisuutta, kokonaisuuden eri osien välistä yhden­mukaisuutta.

Uusi!!: Atomi ja Symmetria · Katso lisää »

Syntymisestä ja häviämisestä

Syntymisestä ja häviämisestä on Aristoteleen kirjoittama fysiikkaa käsittelevä teos.

Uusi!!: Atomi ja Syntymisestä ja häviämisestä · Katso lisää »

Taivaankappale

Pallomainen tähtijoukko M80. Taivaankappaleet ovat yksittäisiä maailmankaikkeuden kappaleita.

Uusi!!: Atomi ja Taivaankappale · Katso lisää »

Tautomeria

Eräitä tautomerian lajeja Tautomeria on orgaanisessa kemiassa rakenneisomerian laji, jossa molekyylin sisällä jokin atomi tai atomiryhmä voi siirtyä paikasta toiseen siten, että kumpikaan muoto, joita kutsutaan tautomeereiksi, ei sellaisenaan ole liuoksessa pysyvä vaan ne muuttuvat jatkuvasti toisikseen siten, että nopeasti syntyy kemiallinen tasapaino, jossa kumpaakin on tietty määrä.

Uusi!!: Atomi ja Tautomeria · Katso lisää »

Tähden ydinsynteesi

Tähden ydinsynteesi eli tähden nukleosynteesi on yleisnimitys tähdissä tapahtuville ydinprosesseille, joissa kevyistä alkuaineista syntyy raskaampia alkuaineita.

Uusi!!: Atomi ja Tähden ydinsynteesi · Katso lisää »

Tähtienvälinen aine

kaasu- ja pölypilvi tähtienvälisessä avaruudessa. Tähtienvälinen aine aine koostuu kaasusta ja pölystä erillisinä pilvinä ja harvana väliaineena.

Uusi!!: Atomi ja Tähtienvälinen aine · Katso lisää »

Tekniikan historia

Tekniikan historia kuvaa niiden välineiden ja menetelmien kehitystä, joita ihminen on käyttänyt selvitäkseen luonnossa hengissä, puolustaakseen itseään, muokatakseen ympäristöään, viihdyttääkseen itseään ja kommunikoidakseen muiden ihmisten kanssa.

Uusi!!: Atomi ja Tekniikan historia · Katso lisää »

Teleportaatio

Teleportaatio eli kaukosiirto on menetelmä, jossa siirretään ainetta paikasta toiseen pitkiäkin matkoja.

Uusi!!: Atomi ja Teleportaatio · Katso lisää »

Teoreettinen kemia

Teoreettinen kemia keskittyy molekyylien ja atomien kvanttimekaanisten mallien kehittämiseen sekä kemiallisten reaktioiden ymmärtämiseen atomi- ja molekyylitasolla.

Uusi!!: Atomi ja Teoreettinen kemia · Katso lisää »

Termodynamiikka

Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.

Uusi!!: Atomi ja Termodynamiikka · Katso lisää »

There's plenty of room at the bottom

”There’s plenty of room at the bottom” (vapaasti suomennettuna ”pohjalla on tilaa yllin kyllin”) on fyysikko Richard Feynmanin vuonna 1959 pitämä esitelmä.

Uusi!!: Atomi ja There's plenty of room at the bottom · Katso lisää »

Thomsonin atomimalli

Thomsonin atomimalli (tunnetaan myös rusinapulla- tai rusinakakkumallina) on yksi ensimmäisistä tieteellisiin havaintoihin perustuvista atomimalleista.

Uusi!!: Atomi ja Thomsonin atomimalli · Katso lisää »

Tiede

Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.

Uusi!!: Atomi ja Tiede · Katso lisää »

Tiedekritiikki

Tiedekritiikki arvioi tieteellistä menetelmää tiedon hankinnassa sekä tieteen tulosten merkitystä ja hyödyntämistä.

Uusi!!: Atomi ja Tiedekritiikki · Katso lisää »

Tieteellinen menetelmä

Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.

Uusi!!: Atomi ja Tieteellinen menetelmä · Katso lisää »

Tieteenfilosofia

Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.

Uusi!!: Atomi ja Tieteenfilosofia · Katso lisää »

Tiiviin aineen fysiikka

Tiiviin aineen fysiikka eli kondensoituneen aineen fysiikka käsittelee aineen makroskooppisia ominaisuuksia.

Uusi!!: Atomi ja Tiiviin aineen fysiikka · Katso lisää »

Timanttirakenne

Timanttirakenteisen kiteen yksikkökoppi Millerin indeksien 111 mukaisessa suunnassa. Timanttirakenne on kiderakenne, jossa jokaisen atomin lähimpinä naapureina on neljä atomia sijoittuneina tätä ympäröivän säännöllisen tetraedrin kärkiin.

Uusi!!: Atomi ja Timanttirakenne · Katso lisää »

Trapetsoedri

n-kulmainen trapetsoedri, antidipyramidi, antibipyramidi eli deltoedri on avaruusgeometriassa n-kulmaisen antiprisman duaalikappale.

Uusi!!: Atomi ja Trapetsoedri · Katso lisää »

Tunguskan räjähdys

Tunguskan räjähdyksen (punainen piste) arvioitu sijainti. Tunguskan räjähdys oli 30.

Uusi!!: Atomi ja Tunguskan räjähdys · Katso lisää »

Tunnelointimikroskooppi

Ensimmäinen kaupallinen tunnelointimikroskooppi vuodelta 1986. Tunnelointimikroskooppi (STM) on mikroskooppi, jolla saadaan atomitason kuvia tutkittavista pinnoista.

Uusi!!: Atomi ja Tunnelointimikroskooppi · Katso lisää »

Tyhjiötekniikka

Avaruustutkimuksessa käytettävä suuri tyhjiökammio. Tyhjiötekniikka (myös: tyhjötekniikka, vakuumitekniikka) tarkoittaa niitä menetelmiä, joilla muodostetaan, ylläpidetään ja tutkitaan tyhjiöitä.

Uusi!!: Atomi ja Tyhjiötekniikka · Katso lisää »

Tyhjyyden kammo

Tyhjyyden kammo on Aristoteleen esittämä fysikaalinen teoria, jonka mukaan luonnossa ei voi esiintyä tyhjiötä.

Uusi!!: Atomi ja Tyhjyyden kammo · Katso lisää »

Typpioksidi elimistössä

Typpioksidi (NO) koostuu yhdestä typpi- ja yhdestä happiatomista.

Uusi!!: Atomi ja Typpioksidi elimistössä · Katso lisää »

Ultraääni

Vauvan sydämen ultraäänikuvaus Ultraääni on ääntä, jonka taajuus on ihmisen korvan kuuloalueen yläpuolella (> 20 kHz).

Uusi!!: Atomi ja Ultraääni · Katso lisää »

Vaellusnopeus

Vaellusnopeus on keskimääräinen nopeus, jolla hiukkanen (yleensä elektroni) liikkuu sähkökentän vaikutuksesta sähkövirrassa.

Uusi!!: Atomi ja Vaellusnopeus · Katso lisää »

Vahva vuorovaikutus

Protoni koostuu kahdesta ylös- ja yhdestä alas-kvarkista. Se pysyy koossa vahvan vuorovaikutuksen ansiosta. Aaltoviivat kuvaavat gluoneja. Protonissa kvarkkien värivaraukset ovat punainen, sininen ja vihreä. Vahva vuorovaikutus (värivoima, vahva voima, vahva ydinvoima, joskus myös ydinvoima) on vahvin kolmesta hiukkasfysiikan standardimallin perusvuorovaikutuksesta.

Uusi!!: Atomi ja Vahva vuorovaikutus · Katso lisää »

Vaiheongelma

Vaiheongelma on röntgenkristallografiassa kohdattava ongelma, joka vaikeuttaa makromolekyylien rakenteiden selvittämistä.

Uusi!!: Atomi ja Vaiheongelma · Katso lisää »

Vaisheshika

Vaisheshika (Vaiśeṣika) on yksi hindulaisen filosofian kuudesta ”oikeaoppisesta” astika-koulukunnasta.

Uusi!!: Atomi ja Vaisheshika · Katso lisää »

Vakanssi

Vakanssi on atomihilassa oleva aukko, josta puuttuu joko atomi tai ioni.

Uusi!!: Atomi ja Vakanssi · Katso lisää »

Valenssi (kemia)

Valenssi eli atomiarvo on alkuaineen atomin muodostamien kemiallisten sidosten lukumäärä.

Uusi!!: Atomi ja Valenssi (kemia) · Katso lisää »

Valenssielektroni

Valenssielektroni on atomin ylimmällä kuorella oleva elektroni, joka osallistuu kemiallisten sidosten muodostamiseen.

Uusi!!: Atomi ja Valenssielektroni · Katso lisää »

Valenssivyö

Kiinteän aineen teoriassa elektroneja kuvataan niiden energialla.

Uusi!!: Atomi ja Valenssivyö · Katso lisää »

Valoeetteri

Valoeetteri (luminiferous aether) oli useiden fyysikoiden 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kannattama oletus kaikkeuden täyttäväksi sähkömagneettisen säteilyn väliaineeksi.

Uusi!!: Atomi ja Valoeetteri · Katso lisää »

Valokemia

Valokemia eli fotokemia on kemian ala, joka tutkii sähkömagneettisen säteilyn aikaansaamia kemiallisia reaktioita ja muita ilmiöitä.

Uusi!!: Atomi ja Valokemia · Katso lisää »

Valosähköinen ilmiö

Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.

Uusi!!: Atomi ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »

Van der Waalsin säde

Van der Waalsin säde on molekyylissä olevan atomin mitta.

Uusi!!: Atomi ja Van der Waalsin säde · Katso lisää »

Vanheneminen (materiaalin)

Vanheneminen tarkoittaa materiaalitekniikassa rakenneaineiden mekaanisten ominaisuuksien heikkenemistä iän myötä.

Uusi!!: Atomi ja Vanheneminen (materiaalin) · Katso lisää »

Venyvyys

piin seoksella. Kuroutuma sekä kupin ja kartion mukaiset murtumispinnat ovat tyypillisiä venyville metalleille. Valuraudalle suoritettu vetokoe osoittaa vähäistä venyvyyttä. Venyvyys merkitsee materiaalitieteessä kiinteän aineen kykyä muuttaa venyttävän jännityksen alaisena muotoaan ilman, että se kuitenkaan katkeaa.

Uusi!!: Atomi ja Venyvyys · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Uusi!!: Atomi ja Vety · Katso lisää »

Viritystila

Viritystila on kvanttimekaniikassa systeemin eli atomin, molekyylin tai esimerkiksi atomiytimen kvanttimekaaninen tila, joka on energialtaan korkeammalla kuin sen perustila.

Uusi!!: Atomi ja Viritystila · Katso lisää »

Vuorisuola

Vuorisuola (NaCl) eli haliitti, joskus myös kivisuola, on geologinen aines, jonka nimitys viittaa sekä mineraaliin että sen muodostamaan kivilajiin.

Uusi!!: Atomi ja Vuorisuola · Katso lisää »

Wigner–Seitzin solu

Wigner–Seitzin solu on kiinteän olomuodon fysiikassa ja kristallografiassa se kiteen kutakin atomia ympäröivä alue, joka on lähempänä kyseisen atomin ydintä kuin minkään muun atomin ydintä.

Uusi!!: Atomi ja Wigner–Seitzin solu · Katso lisää »

William Lawrence Bragg

William Lawrence Bragg (31. maaliskuuta 1890 – 1. heinäkuuta 1971) oli australialais-brittiläinen fyysikko, joka palkittiin isänsä William Braggin kanssa Nobelin fysiikanpalkinnolla 1915 kiderakenteiden analysoimisesta röntgensäteilyllä.

Uusi!!: Atomi ja William Lawrence Bragg · Katso lisää »

Ydinase

Operaatio Ivyn ''Mike''-pommin räjähdys. Ydinase (aiemmin myös atomiase) on pommi, joka saa räjähdysvoiman ydinfissiosta tai ydinfuusiosta.

Uusi!!: Atomi ja Ydinase · Katso lisää »

Ydinfysiikka

Ydinfysiikka tutkii atomin ydintä ja sen reaktioita.Positroniemissiotomografia.Loviisan ydinvoimalaitos. Ydinfysiikka tutkii atomien ytimiä, niiden rakennetta, reaktioita ja rakenteisiin vaikuttavia voimia.

Uusi!!: Atomi ja Ydinfysiikka · Katso lisää »

Ydinvoima

Neljän ydinvoimalaitoksen ryhmä Cattenomissa Ranskassa. Taustalla näkyvät jäähdytystornit, joista kohoaa vesihöyryä. Etualan rakennukset ovat varsinaisia voimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu sähköteho 5200 MW vastaa noin puolta Suomen sähkön kulutuksesta. Ydinvoima tai ydinenergia (vanhahtavasti atomivoima eli atomienergia) on energiantuotantoa, joka perustuu atomiytimien sidosenergian vapautumiseen fissio- tai fuusioreaktiossa tai muissa ydinreaktioissa, kuten radioaktiivisessa hajoamisessa.

Uusi!!: Atomi ja Ydinvoima · Katso lisää »

Ydinvoima (fysiikka)

Feynmanin diagrammi protonin ja neutronin välisestä vuorovaikutuksesta, jota välittää neutraali pioni. Aika etenee vasemmalta oikealle. gluoneja, vahvan vuorovaikutuksen välittäjähiukkasia. Ydinvoima on nukleonit atomiytimeksi sitova voima.

Uusi!!: Atomi ja Ydinvoima (fysiikka) · Katso lisää »

Ydinvoimakeskustelu

Ydinvoimakeskustelu on ydinvoimaa ja sen käyttöä koskeva yhteiskunnallinen keskustelu.

Uusi!!: Atomi ja Ydinvoimakeskustelu · Katso lisää »

Ydinvoiman historia

Ydinvoimaa käytettiin ensimmäisen kerran 1951, kun Idaho National Laboratoryn tutkijat sytyttivät neljä hehkulamppua EBR-1 -reaktorin avulla. Ydinvoima on historiallisesti tarkasteltuna uusi energiamuoto ihmisen käytössä.

Uusi!!: Atomi ja Ydinvoiman historia · Katso lisää »

Yläsävelsarja

Yläsävelsarja eli osaääneistö muodostuu, kun kappale saatetaan värähtelemään jollain perustaajuudella.

Uusi!!: Atomi ja Yläsävelsarja · Katso lisää »

Youngin kaksoisrakokoe

Kaksoisrakokokeessa valo kulkee kahden lähekkäin olevan raon läpi muodostaen tummemmista ja vaaleammista vyöhykkeistä muodostuvan kuvion takana olevalle heijastimelle.

Uusi!!: Atomi ja Youngin kaksoisrakokoe · Katso lisää »

Zeemanin ilmiö

Zeemanin ilmiö on aineen rakenteeseen liittyvä ilmiö, joka tarkoittaa spektriviivojen jakautumista useampaan magneettikentän vaikutuksesta.

Uusi!!: Atomi ja Zeemanin ilmiö · Katso lisää »

1800-luku

1800-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1800–1899.

Uusi!!: Atomi ja 1800-luku · Katso lisää »

1920-luku

Katunäkymä Detroitista noin vuodelta 1920. 1920-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Atomi ja 1920-luku · Katso lisää »

3 (luku)

3 (kolme) on luonnollinen luku, jota edeltää luku kaksi ja seuraa luku neljä.

Uusi!!: Atomi ja 3 (luku) · Katso lisää »

440 eaa.

Ei kuvausta.

Uusi!!: Atomi ja 440 eaa. · Katso lisää »

8 (luku)

8 (kahdeksan) on luonnollinen luku, jota edeltää luku seitsemän ja seuraa luku yhdeksän.

Uusi!!: Atomi ja 8 (luku) · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Atomin kuorirakenne.

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö

LähteväSaapuvat