Aleksanteri III (Venäjä)

Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.

274 suhteet: Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset, Absalon, Adolf Leander, Agitaatioposliini, Albert Edelfelt, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov, Aleksandr Serafimovitš, Aleksandr Uljanov, Aleksandra Fjodorovna (Alix), Aleksandra Iosifovna, Aleksandra Petrovna, Aleksanteri, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (täsmennyssivu), Aleksanteri Nevskin katedraali (Kööpenhamina), Aleksanteri Nevskin katedraali (Tallinna), Aleksanteri-instituutti, Aleksanterin palatsi, Aleksanterinleivos, Aleksei Aleksandrovitš Romanov, Alexander Armfelt, Alexander von Collan, Alexander von Weissenberg, Alexandra (Kreikan ja Tanskan prinsessa), Alexis Gripenberg, Aloiteoikeus, Amandus Adamson, Amurin silta, Anadyr (kaupunki), Andrei Aleksandrovitš Romanov, Anitškovin palatsi, Baptismi Venäjällä, Baritonitorvi, Bodben luostari, Boris Jeltsin, Botkinin tipat, Carl Robert Jakobson, Casimir Ehrnrooth (kenraali), Daugavpils, Dimitri, Dmitri Aleksandrovitš Romanov, Dmitri Romanov, Dmitri Tolstoi, Eläköön (laiva), Emil Stjernvall-Walleen, Ensimmäinen sortokausi, Espoon historia, Fabergé (yritys), Fabergén pääsiäismunat, ..., Fasettipalatsi, Feliks Jusupov, Fjodor Heiden, Fjodor Romanov, Fjodor Vasiljev, Frans Josef von Becker, Fredrik Ahlstedt, Friedrich Martens, Frithiof Mieritz, FS Marceau (1887), Georg Nummelin, George Ignatieff, Georgi Aleksandrovitš, Georgi Brasov, Gustaf Skinnari, Halilan parantola, Hangon ortodoksinen kirkko, Hatsina, Hatsinan palatsi, Hatsinan piiri, Högsåra, Helmikuun manifesti, Holstein-Gottorp (suku), Ignacy Hryniewiecki, Ina Lange, Irina, Irina Jusupova, Irving Berlin, Ivan Kramskoi, J. R. Danielson-Kalmari, Jakov Grot, Jalta, Jälleenvakuutussopimus, Józef Piłsudski, Jekaterina Dolgorukova, Johan Erik Engström, Johan Mauritz Nordenstam, Julius Sergius von Klever, Kansleri (Venäjä), Karpinskin instituutti, Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi, Keisarillinen posliinitehdas, Keisarinasema, Keisarinmaja, Kilometripylväs, Knut Stjernvall, Kolmen keisarin liitto, Kolttakönkään kirkko, Kongressi-Puola, Konservatismi, Konstantin Nikolajevitš Romanov, Konstantin Pobedonostsev, Konstantin von der Pahlen, Kotkan kansallinen kaupunkipuisto, Krasnojarskin rautatieasema, Kremlin suuri palatsi, Kristian IX, Kristian X, Kristuksen ylösnousemuksen katedraali, Kristus Vapahtajan katedraali (Moskova), Ksenia Aleksandrovna Romanova, Lahden kauppatori, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, Langinkoski, Lappeenrannan keisarintalo, Lappeenrannan satama, Lönnrotin koulu, Lehmäsaari (Helsinki), Leiri (Lappeenranta), Leo Mechelin, Lintulan luostari (Kivennapa), Livadijan palatsi, Louis Pasteurin muotokuva, Louise (kuningatar), Ludwig Minkus, Luettelo Espoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, Luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa, Luettelo Kotkan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, Luettelo Suomen arboretumeista, Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä, Luettelo vuonna 1899 kuolleista henkilöistä, Maamme, Mannerheiminkatu (Naantali), Maria, Maria Aleksandrovna, Maria Fjodorovna, Marian sairaala, Marmoripalatsi (Pietari), Matti Rynén, Mervin valloitus, Mihail Katkov, Mihail Loris-Melikov, Mihail Nikolajevitš Romanov, Mihály Zichy, Mikael, Mikael Aleksandrovitš Romanov, Mir (kyläyhteisö Venäjällä), Mustan kotkan ritarikunta, Narodnikit, Narodnost, Näköala Haminalahdelta, Nikita Romanov, Nikola I, Nikolai Aleksandrovitš, Nikolai Šipov, Nikolai Želvakov, Nikolai Bunge, Nikolai Giers, Nikolai Ignatjev, Nikolai II, Nikolai II:n kaukoidän kiertomatka, Nikolai Mihailovitš Romanov, Nikolai Nikolajevitš (vanhempi), Nikolai Tagantsev, Ohrana, Olga, Olga Aleksandrovna Romanova, Olga Fjodorovna, Olga Konstantinovna, Otto von Bismarck, Pandjehin kriisi, Pavel Ignatjev, Pühtitsan nunnaluostari, Peter Carl Fabergé, Petsamo, Pietari (kaupunki), Pietari-Paavalin linnoitus, Pietarin Eremitaašin kokoelman pääosat, Pietarin valtionyliopisto, Pihkova–Riika-rata, Pjotr Durnovo, Poljarnyi, Pont Alexandre III, Postimanifesti, Ranskan ja Venäjän liitto, Rauhoitusreskripti, Riilahden kartano, Robert Montgomery, Romanov (hallitsijasuku), Samuel Werner von Troil, Sauna (näytelmä), Säätyvaltiopäivät 1882, Senaatin oikeusosasto, Sergei Aleksandrovitš, Sergei Solovjov (historioitsija), Sergei Witte, Serov, Sidney Reilly, Silovikit, Simola–Lappeenranta-rata, Siperian rata, Sonja-sarja, Sota näköpiirissä -kriisi, Sten Carl Tudeer, Suhumi, Suomen historian aikajana, Suomen kaarti, Suomen postilaitoksen historia, Suomen Rakuunarykmentti, Suomen rikoslaki, Suomen suuriruhtinas, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen Taideyhdistys, Taivalkosken ensimmäinen kirkko, Tarton yliopisto, Theodor Bruun, Turun linna, Tykkivene Klas Horn, Tykkivene Matti Kurki, Ukrainan juutalaiset, Vasili Romanov, Väinatamm, Veikko Lavi, Veikselin aluepiiri, Venäjän federaatio 1999–2008, Venäjän hallitsijat, Venäjän historia, Venäjän juutalaisten asuinalue, Venäjän keisarikunnan historia, Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen kruunu, Venäjän lippu, Venäjänvinttikoira, Venäläinen nationalismi, Viipurinrinkeli, Villa Fridhem, Villa Frosterus, Virolaiset, Viron historia, Vjatšeslav von Plehwe, Vladimir Korolenko, Vladimir Lenin, Vladimir Solovjov (filosofi), Von der Pahlen, Wasili Beregavoi, Woldemar von Daehn, Yleinen suomalainen teollisuusnäyttely 1876, Yrjö I (Kreikka), Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille, Zemski sobor, 1. marraskuuta, 10. maaliskuuta, 13. kesäkuuta, 13. lokakuuta, 1845, 1847, 1869, 1871, 1875, 1882, 1884, 1890, 1890-luku, 1891, 1894, 1897, 1918, 1928, 1960, 1968, 1982, 20. huhtikuuta, 26. marraskuuta, 27. toukokuuta. Laajenna indeksi (224 lisää) » « Kutistua indeksi

Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset

Keisarinmaja on vuodelta 1882. Jugend-tyylinen kioski on valmistunut Torniossa vuonna 1912 ja siirretty Aavasaksalle vuonna 1959. Matkailijakatos, nykyinen paviljonki on vuodelta 1927. Näkötorni vuodelta 1969. Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset ovat Ylitornion Aavasaksanvaaralle eri aikoina rakennettuja matkailua palvelevia rakennuksia.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset · Katso lisää »

Absalon

Absalon (n. 1128 Fjenneslev, Sjælland, Tanska – 21. maaliskuuta 1201 Sorø, Sjælland, Tanska) oli tanskalainen arkkipiispa ja valtiomies, jota pidetään Kööpenhaminan perustajana.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Absalon · Katso lisää »

Adolf Leander

Adolf Fredrik Leander (7. joulukuuta 1833 Heinola – 13. heinäkuuta 1899 Helsinki) oli suomalainen sotilaskapellimestari, soittaja ja säveltäjä, jota on kutsuttu ”suomalaisen torvimusiikin isäksi”.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Adolf Leander · Katso lisää »

Agitaatioposliini

Natalja Danko, ''Partisaani marssimassa'', 1919. Agitaatioposliini tai propagandaposliini on Neuvostoliiton alkuvaiheessa suunniteltuja ja tehtyjä keramiikkaesineitä, jotka palvelivat bolševikkien propagandatarkoituksia.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Agitaatioposliini · Katso lisää »

Albert Edelfelt

Albert Gustaf Aristides Edelfelt (21. heinäkuuta 1854 Porvoo – 18. elokuuta 1905 Porvoo) oli suomalainen taidemaalari, graafikko ja kuvittaja.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Albert Edelfelt · Katso lisää »

Aleksandr Aleksandrovitš Romanov

Aleksandr Aleksandrovitš Romanov oli suuriruhtinas, Venäjän kruununperillisen Aleksandr Aleksandrovitšin (tuleva keisari Aleksanteri III) ja Maria Fjodorovnan lapsi.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksandr Aleksandrovitš Romanov · Katso lisää »

Aleksandr Serafimovitš

Aleksandr Serafimovitš. Aleksandr Serafimovitš (oikealta nimeltään Aleksandr Serafimovitš Popov, Алекса́ндр Серафи́мович Попо́в; 19. tammikuuta (J: 7. tammikuuta) 1863 nykyisen Rostovin alueen Tsimljanskin piirin Nižnekurmojarskajan kylä – 19. tammikuuta 1949 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksandr Serafimovitš · Katso lisää »

Aleksandr Uljanov

Aleksandr Uljanov. Aleksandr Iljitš Uljanov (12. huhtikuuta (J: 31. maaliskuuta) 1866 Nižni Novgorod – 20. toukokuuta (J: 8. toukokuuta) 1887 Pähkinälinna Spartacus, viitattu 15.7.2019) oli venäläinen vallankumouksellinen ja Vladimir Leninin vanhin veli.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksandr Uljanov · Katso lisää »

Aleksandra Fjodorovna (Alix)

Aleksandra Fjodorovna (Alix Viktoria Helene Luise Beatrix; 6. kesäkuuta 1872 Darmstadt – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg) oli Hessen-Darmstadtin prinsessa ja Venäjän viimeinen keisarinna Nikolai II:n puolisona.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksandra Fjodorovna (Alix) · Katso lisää »

Aleksandra Iosifovna

Suuriruhtinatar Aleksandra Iosifovna; (8. heinäkuuta 1830 Altenburg – 6. heinäkuuta 1911 Pietari) oli suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitš Romanovin puoliso.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksandra Iosifovna · Katso lisää »

Aleksandra Petrovna

267x267px Suuriruhtinatar Aleksandra Petrovna Oldenburskaja Romanova; (2. kesäkuuta 1838 Pietari, Venäjän keisarikunta – 25. huhtikuuta 1900 Kiova, Venäjän keisarikunta) oli suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš Romanovin puoliso.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksandra Petrovna · Katso lisää »

Aleksanteri

Aleksanteri on suomenkielinen muoto useissa kielissä esiintyvästä miehen etunimestä Alexander.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksanteri · Katso lisää »

Aleksanteri I

Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksanteri I · Katso lisää »

Aleksanteri II (Venäjä)

Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »

Aleksanteri III (täsmennyssivu)

Aleksanteri III on ollut useamman kuin yhden hallitsijan nimi.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksanteri III (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Aleksanteri Nevskin katedraali (Kööpenhamina)

Aleksanteri Nevskin katedraali on Kööpenhaminassa sijaitseva ortodoksinen kirkko.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksanteri Nevskin katedraali (Kööpenhamina) · Katso lisää »

Aleksanteri Nevskin katedraali (Tallinna)

Aleksanteri Nevskin katedraali on Viron pääkaupungissa Tallinnan Toompealla sijaitseva, vuonna 1900 valmistunut ortodoksikatedraali.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksanteri Nevskin katedraali (Tallinna) · Katso lisää »

Aleksanteri-instituutti

Aleksanteri-instituutti sijaitsee Helsingin yliopiston keskustakampuksella niin kutsutussa "Metsätalossa" Unioninkadulla. Aleksanteri-instituutti on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan alainen laitos, jonka tehtävänä on koordinoida Venäjän, Euraasian maiden ja itäisen Euroopan tutkimusta ja opetusta valtakunnallisella tasolla, erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalla.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksanteri-instituutti · Katso lisää »

Aleksanterin palatsi

Aleksanterin palatsi (vuoteen 1843 asti Uusi palatsi (ven. Новый дворец, Novij dvoretsMedvedeva, Nadežda: Александровский дворец в Царском селе. Работы по сохранению или вандализм? (Alexander Palace in Tsarskoje Selo. Conservation work or vandalism? City protection Petersburg) 10.4.2018.) on palladiolaista uusklassista arkkitehtuuria edustava keisarillinen palatsi Tsarskoje Selossa (nyk. Puškin). Sen suunnitteli arkkitehti Giacomo Quarenghi vuosina 1792–1796 keisarinna Katariina Suuren käskystä pojanpoikansa, suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitšin (tuleva keisari Aleksanteri I) ja suuriruhtinatar Elisabet Aleksejevnan avioitumisen kunniaksi.Plaude, V. F.: tzar.ru Rakennustyöt suoritettiin hoviarkkitehti Ilja Vasiljevitš Nejolovin (1745-1793) ja arkkitehti Pjotr Vasiljevitš Nejolovin (1749-1846) valvonnassa Giacomo Quarenghin suunnitelmien mukaan. Petrov, A. N. & Petrova, E. N. & Raskin, A. G. & Arhipov, N. I. & Krašeninnikov, A. F. & Kremševskaja, N. D.: Monuments of architecture of the city of Puskin. Alexander Palace. Monuments of architecture of the suburbs of Leningrad / Toim. Vasiljeva, M. E. Strojizdat, Leningrad 1985 Veljesten isä Vasili Ivanovitš Nejolov (1722-1782) oli ensimmäinen venäläissyntyiinen arkkitehti, ja oli myös Tsarskojen Selon palatsialueen arkkitehti sekä maisemapuistojen suunnittelun uranuurtaja Venäjällä. Aleksanterin puistossa sijaitseva palatsi on pitkänomainen, symmetrisen U-kirjaimen muotoinen kaksikerroksinen rakennus, jonka sivuilla ovat kaksikerroksiset siipirakennukset. Pohjoisen pääjulkisivun keskellä kaksi riviä korinttilaisia pylväitä muodostavat läpikuljettavan pylväikön. Aleksanterin puiston muotopuutarhan puolelta rakennuksen julkisivu on suunniteltu puolipyöreäksi, ja sitä peittää puolipallomainen kupoli. Leskikeisarinna Aleksandra Fjodorovna vietti viimeiset vuotensa Aleksanterin palatsissa, jossa hän kuoli vuonna 1860. 1900-luvun alussa keisari Nikolai II:n aikana Aleksanterin palatsista tuli keisarillisen perheen pääasiallinen asunto ja hovielämän keskus: siellä otettiin vastaan suurlähettiläitä ja vietettiin Romanovien dynastian 300-vuotispäivää ja Tsarskoje Selon 200-vuotispäivää.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksanterin palatsi · Katso lisää »

Aleksanterinleivos

Aleksanterinleivos Aleksanterinleivos on murotaikinasta, vadelmahillosta tai omenamarmeladista sekä kananmunan keltuaisesta koostuva leivos, jota on valmistettu Suomessa 1800-luvun alusta lähtien.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksanterinleivos · Katso lisää »

Aleksei Aleksandrovitš Romanov

Aleksei Aleksandrovitš Romanovin muotokuva vuodelta 1889. Aleksei Aleksandrovitš Romanov (14. tammikuuta 1850 – 14. marraskuuta 1908) oli Venäjän keisari Aleksanteri II:n neljänneksi vanhin poika ja siis Aleksanteri III:n veli ja Nikolai II:n setä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aleksei Aleksandrovitš Romanov · Katso lisää »

Alexander Armfelt

Alexander Armfelt vuonna 1874. Alexander Armfelt (18. huhtikuuta 1794 Riika, Venäjän keisarikunta – 8. tammikuuta 1876 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli suomalainen kreivi, sotilas ja virkamies, joka toimi Suomen ministerivaltiosihteerinä Pietarissa vuosina 1841–1876.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Alexander Armfelt · Katso lisää »

Alexander von Collan

Alexander von Collan (vuoteen 1874 Collan; 4. syyskuuta 1819 Iisalmi – 3. syyskuuta 1910 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, joka sai Venäjän keisariperheelle tekemiensä palvelusten ansiosta keisarillisen kunniahenkikirurgin arvonimen vuonna 1877.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Alexander von Collan · Katso lisää »

Alexander von Weissenberg

thumb Alexander Bernhard von Weissenberg (1. joulukuuta 1822 Helsinki – 28. syyskuuta 1901 Viipuri) oli suomalainen virkamies, joka toimi 1885–1886 senaattorina senaatin oikeusosastossa sekä Suomen suuriruhtinaskunnan prokuraattorina 1886–1890.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Alexander von Weissenberg · Katso lisää »

Alexandra (Kreikan ja Tanskan prinsessa)

Kreikan ja Tanskan prinsessa Alexandra (avioliiton myötä Venäjän suuriruhtinatar Aleksandra Georgijevna; (30. elokuuta 1870 - 24. syyskuuta 1891) oli syntyjään Kreikan ja Tanskan prinsessa, ja avioliiton myötä venäläinen suuriruhtinatar. Alexandra oli Kreikan kuningas Yrjö I:n ja Olga Konstantinovnan kolmas lapsi ja vanhin tytär. Hänellä oli seitsemän sisarusta, vanhin veli, Konstantin I oli Kreikan kuningas vuosina 1913-1917 ja 1920-1923. Alexandran nuorempi sisko, Marie oli naimisissa suuriruhtinas Georgi Mihailovitš Romanovin kanssa. Hänet vihittiin suuriruhtinas Pavel Aleksandrovitš Romanovin kesäkuussa 1889, joka oli Venäjän keisari Aleksanteri II:n nuorin poika ja keisari Aleksanteri III:n nuorin veli. Aleksandra ja Pavel saivat kaksi lasta.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Alexandra (Kreikan ja Tanskan prinsessa) · Katso lisää »

Alexis Gripenberg

Alexis Gripenberg. Claës Alexis Konstantin Gripenberg (17. tammikuuta 1852 Hamina – 10. maaliskuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen virka- ja valtiopäivämies, itsenäisyysaktivisti ja diplomaatti.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Alexis Gripenberg · Katso lisää »

Aloiteoikeus

Aloiteoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta panna vireille eli saattaa virkakoneiston käsiteltäväksi jokin ehdotus.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Aloiteoikeus · Katso lisää »

Amandus Adamson

Amandus Heinrich Adamson (12. marraskuuta 1855 Uuga-Rätsepp, Viron kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 26. kesäkuuta 1929 Paldiski, Viro) oli virolainen taiteilija, kuvanveistäjä ja akateemikko.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Amandus Adamson · Katso lisää »

Amurin silta

Amurin silta, myös Staryi eli Vanha silta, alun perin Keisari Aleksanteri III:n silta on Dneprin ylittävä rautatie- ja maantieliikenteen käyttöön yhdistetty kaksikantinen ristikkosilta Dniprossa, Dnipropetrovskin alueella, Ukrainassa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Amurin silta · Katso lisää »

Anadyr (kaupunki)

Anadyr (tšuk. Въэӈын (Wengön) ja Кагыргын (Kagörgön), vuoteen 1920 saakka Novo-Marijnsk) on satamakaupunki Anadyrjoen suulla Beringinmeren Anadyrinlahden rannalla Venäjällä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Anadyr (kaupunki) · Katso lisää »

Andrei Aleksandrovitš Romanov

Andrei Aleksandrovitš Romanov Ruhtinas Andrei Aleksandrovitš Romanov (24. tammikuuta Pietari (J: 12. tammikuuta) 1897 – 8. toukokuuta 1981 Faversham, Iso-Britannia) oli venäläissyntyinen aatelismies, suuriruhtinas Aleksandr Mihailovitš Romanovin ja suuriruhtinatar Ksenia Aleksandrovna Romanovan poika.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Andrei Aleksandrovitš Romanov · Katso lisää »

Anitškovin palatsi

Anitškovin palatsi on Pietarissa Nevski prospekt -kadun ja Fontankajoen varrella sijaitseva historiallinen keisarillinen palatsi.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Anitškovin palatsi · Katso lisää »

Baptismi Venäjällä

Venäläinen baptismi on Venäjän suurin protestanttinen vähemmistö.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Baptismi Venäjällä · Katso lisää »

Baritonitorvi

Eufonium Baritonitorvi tai pelkkä baritoni (tai euphonium, joka on tarkasti ottaen hieman eri soitin) on vaskisoitinperheen baritoniääni.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Baritonitorvi · Katso lisää »

Bodben luostari

Bodben luostari. Bodben Pyhän Yrjön luostari on ortodoksinen luostarikompleksi ja Bodben piispojen istuin kaksi kilometriä Sighnaghin kaupungista Kakhetin alueella Georgiassa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Bodben luostari · Katso lisää »

Boris Jeltsin

Boris Nikolajevitš Jeltsin (1. helmikuuta 1931 Butka, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto – 23. huhtikuuta 2007 (luettu 23.4.2007) Moskova, Venäjä) oli Venäjän ensimmäinen presidentti vuosina 1991–1999.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Boris Jeltsin · Katso lisää »

Botkinin tipat

Botkinin tipat olivat suomalaisissa apteekeissa aikoinaan myyty lääkevalmiste jota käytettiin erityisesti flunssan ja vatsakipujen hoitamiseen.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Botkinin tipat · Katso lisää »

Carl Robert Jakobson

Carl Robert Jakobson (julkaisuja myös salanimellä C. R. Linnutaja, 26. heinäkuuta 1841, Tartto – 19. maaliskuuta 1882, Kurgja) oli virolaisen kansallisen liikkeen radikaalin haaran johtohahmo ja toimittaja.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Carl Robert Jakobson · Katso lisää »

Casimir Ehrnrooth (kenraali)

Johan Casimir Ehrnrooth (26. marraskuuta 1833 Nastola – 5. helmikuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut upseeri.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Casimir Ehrnrooth (kenraali) · Katso lisää »

Daugavpils

Daugavpils eli Väinänlinna (latg. Daugpiļs) on kaupunki Latviassa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Daugavpils · Katso lisää »

Dimitri

Dimitri tai Dmitri on varsinkin Venäjällä yleinen miehen etunimi.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Dimitri · Katso lisää »

Dmitri Aleksandrovitš Romanov

Dmitri Romanov. Ruhtinas Dmitri Aleksandrovitš Romanov (15. elokuuta 1901 Hatsina – 7. heinäkuuta 1980 Lontoo) oli venäläissyntyinen aatelinen, suuriruhtinas Aleksandr Mihailovitš Romanovin ja suuriruhtinatar Ksenia Aleksandrovna Romanovan poika.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Dmitri Aleksandrovitš Romanov · Katso lisää »

Dmitri Romanov

Dmitri Romanov -nimisiä henkilöitä ovat.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Dmitri Romanov · Katso lisää »

Dmitri Tolstoi

Dmitri Tolstoi, Ivan Kramskoin vuonna 1884 maalaama muotokuva. Dmitri Andrejevitš Tolstoi (13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1823 Moskova – 7. toukokuuta (J: 25. huhtikuuta) 1889 Pietari) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Dmitri Tolstoi · Katso lisää »

Eläköön (laiva)

Eläköön Toppilan satamassa ennen vuotta 1901. Eläköön oli luotsilaitoksen päällikköalus, joka valmistui Tukholmassa Finnbodan telakalla v. 1886.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Eläköön (laiva) · Katso lisää »

Emil Stjernvall-Walleen

Emil Stjernvall-Walleen 1870-luvun lopulla. Carl Emil Knut Stjernvall-Walleen (vuoteen 1854 Stjernvall; 16. marraskuuta 1806 Pori – 14. lokakuuta 1890 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, upseeri ja virkamies, joka toimi Pietarissa Suomen ministerivaltiosihteerin apulaisena vuosina 1857–1876 ja ministerivaltiosihteerinä vuosina 1876–1881.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Emil Stjernvall-Walleen · Katso lisää »

Ensimmäinen sortokausi

Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Ensimmäinen sortokausi · Katso lisää »

Espoon historia

kuninkaankartanoa. Espoon historia alkoi jo kivikaudella, jolloin asutus sijoittui merenpinnan korkeuden vuoksi pohjoiseen Nuuksion alueelle.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Espoon historia · Katso lisää »

Fabergé (yritys)

Fabergé on baltiansaksalaisen kultasepän Gustav Fabergén vuonna 1842 perustama yritys, joka toimi Pietarissa ennen Venäjän vallankumousta.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Fabergé (yritys) · Katso lisää »

Fabergén pääsiäismunat

Ratsastaja-aiheinen Aleksanteri III:lle omistettu Fabergén mestari Henrik Wigströmin tekemä pääsiäismuna 1910 Fabergén pääsiäismunat ovat 69 koristemunaa, jotka tehtiin venäläisen kultaseppä Peter Carl Fabergén yrityksessä vuosien 1885 ja 1917 välisenä aikana.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Fabergén pääsiäismunat · Katso lisää »

Fasettipalatsi

Fasettipalatsi, Moskovan Kreml. Fasettipalatsi on 1400-luvun lopulla rakennettu italialaista renessanssiarkkitehtuuria edustava rakennus Moskovan Kremlissä Venäjällä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Fasettipalatsi · Katso lisää »

Feliks Jusupov

Ruhtinas Feliks Feliksovitš Jusupov, kreivi Sumarokov-Elston (23. maaliskuuta (J: 11. maaliskuuta) 1887 Pietari, Venäjän keisarikunta – 27. syyskuuta 1967 Pariisi, Ranska), oli venäläinen aristokraatti, Spartacus joka parhaiten muistetaan Grigori Rasputinin murhasta vuonna 1916.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Feliks Jusupov · Katso lisää »

Fjodor Heiden

Fjodor Logginovitš Heiden (vuoteen 1836 van Heyden; 27. syyskuuta (J: 15. syyskuuta) 1821 Viapori, Venäjän keisarikunta – 31. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1900 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Fjodor Heiden · Katso lisää »

Fjodor Romanov

Fjodor Romanov 1919. Fjodor Aleksandrovitš Romanov (23. joulukuuta 1898 Pietari, Venäjä – 30. marraskuuta 1968 Cannes, Ranska), ruhtinas, oli venäläissyntyinen aatelinen ja suuriruhtinatar Ksenia Aleksandrovna Romanovan ja suuriruhtinas Aleksandr Mihailovitš Romanovin poika.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Fjodor Romanov · Katso lisää »

Fjodor Vasiljev

Fjodor Aleksandrovitš Vasiljev (22. helmikuuta (J: 10. helmikuuta) 1850 Hatsina – 6. lokakuuta (J: 24. syyskuuta) 1873 Jalta) oli venäläinen taidemaalari.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Fjodor Vasiljev · Katso lisää »

Frans Josef von Becker

Frans Josef von Becker (19. heinäkuuta 1823 Turku – 21. marraskuuta 1890 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, ensimmäinen farmasian ja farmakologian professori ja ensimmäinen oftalmologian eli silmätautiopin ylimääräinen professori.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Frans Josef von Becker · Katso lisää »

Fredrik Ahlstedt

August Fredrik Ahlstedt (24. huhtikuuta 1839 Turku – 19. elokuuta 1901 Parainen) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Fredrik Ahlstedt · Katso lisää »

Friedrich Martens

Friedrich Fromhold Martens (tunnetaan myös nimellä Friedrich Fromhold von Martens sekä ja; 27. elokuuta (J: 15. elokuuta) 1845 Pärnu – 20. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1909 Valga) oli virolaissyntyinen Venäjän keisarikunnan palveluksessa toiminut diplomaatti, juristi ja oikeustieteilijä, jolla on ollut merkittävä vaikutus modernille kansainväliselle oikeudelle.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Friedrich Martens · Katso lisää »

Frithiof Mieritz

Nurmeksen kirkko (1896). Frithiof Wilhelm Alexander Mieritz (30. elokuuta 1863 Vaasa – 15. kesäkuuta 1916 Turku) oli saksalaistaustainen suomalainen arkkitehti, joka teki suuren osan elämäntyöstään Pietarissa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Frithiof Mieritz · Katso lisää »

FS Marceau (1887)

Marceau oli Ranskan laivaston vuonna 1887 vesillelaskettu Marceau-luokan ironclad-taistelulaiva.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja FS Marceau (1887) · Katso lisää »

Georg Nummelin

Georg Thure Nummelin (28. huhtikuuta 1873 – 7. joulukuuta 1935) oli suomalainen majuri ja arkkitehti.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Georg Nummelin · Katso lisää »

George Ignatieff

George Ignatieff George Ignatieff, CC, (16. tammikuuta 1913 – 10. elokuuta 1989) oli kanadalainen diplomaatti, joka sai vuonna 1984 Pearsonin rauhanmitalin.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja George Ignatieff · Katso lisää »

Georgi Aleksandrovitš

Georgi Aleksandrovitš Romanov 1890-luvulla Georgi Aleksandrovitš Romanov (6. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1871 Tsarskoje Selo, Venäjä – 10. heinäkuuta (J: 28. kesäkuuta) 1899 Abastumani, Georgia, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarin Aleksanteri III:n kolmas poika.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Georgi Aleksandrovitš · Katso lisää »

Georgi Brasov

Kreivi Georgi Mihailovitš Brasov (6. elokuuta (J: 24. heinäkuuta) 1910 – 22. heinäkuuta 1931) oli venäläinen aatelismies ja Romanov-suvun jäsen.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Georgi Brasov · Katso lisää »

Gustaf Skinnari

Gustaf (Kustaa) Skinnari (27. maaliskuuta 1835 Hailuoto – 11. huhtikuuta 1916 Oulu) oli oululainen merimies ja lohikauppias.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Gustaf Skinnari · Katso lisää »

Halilan parantola

Ilmakuva Halilan parantolan päärakennuksesta 1900-luvun alkupuolelta. Halilan parantolan rakennuksia vuonna 2008. Aleksanteri Nevskille pyhitetty Halilan parantolan kirkko vuonna 2008. Halilan parantola eli Halilan keuhkotautiparantola oli Uudellakirkolla Halilan kylässä vuosina 1889–1940 toiminut Suomen ensimmäinen tuberkuloosiparantola.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Halilan parantola · Katso lisää »

Hangon ortodoksinen kirkko

Hangon ortodoksinen kirkko eli Pyhien apostolienvertaisten Vladimirin ja Maria Magdaleenan kirkko on Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle kuuluva, kulttuurihistoriallisesti kiinnostava ortodoksinen puukirkko Hangossa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Hangon ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Hatsina

Hatsina on 92 500 asukkaan kaupunki Venäjällä 46 km Pietarista etelälounaaseen.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Hatsina · Katso lisää »

Hatsinan palatsi

Hatsinan palatsi, etelänpuoleinen julkisivu Hatsinan palatsi (ven. Большой Гатчинский дворец) on 1700-luvulta peräisin oleva entinen keisarillinen palatsi Hatsinassa, Leningradin alueella, Venäjällä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Hatsinan palatsi · Katso lisää »

Hatsinan piiri

Hatsinan piiri Leningradin alueen kartalla Hatsinan piiri on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Hatsinan piiri · Katso lisää »

Högsåra

Högsåra (vanhastaan Haukisaarihttp://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Högsåra · Katso lisää »

Helmikuun manifesti

asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Helmikuun manifesti · Katso lisää »

Holstein-Gottorp (suku)

Holstein-Gottorp on eurooppalainen hallitsijasuku, alkujaan tanskalaisen Oldenburgin hallitsijasuvun haara.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Holstein-Gottorp (suku) · Katso lisää »

Ignacy Hryniewiecki

Ignacy Hryniewiecki Ignacy Hryniewiecki (1855 tai 1856 – 13. maaliskuuta 1881 Pietari) oli puolalainen vallankumouksellinen, joka murhasi Venäjän keisari Aleksanteri II:n.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Ignacy Hryniewiecki · Katso lisää »

Ina Lange

Ina Lange Ina Blenda Augusta Lange (14. joulukuuta 1846 Helsinki – 23. lokakuuta 1930 Kööpenhamina), o.s. Forstén, salanimeltään Daniel Sten, oli suomalaissyntyinen pianisti, musiikkihistorioitsija ja kirjailija.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Ina Lange · Katso lisää »

Irina

Irina on kansainvälinen naisen etunimi.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Irina · Katso lisää »

Irina Jusupova

Ruhtinatar Irina Jusupova, 1913 Feliks ja Irina Jusupov Irina Jusupova, syntyjään ruhtinatar Irina Aleksandrovna Romanova, (15. heinäkuuta (J: 3. heinäkuuta) 1895 Pietarhovi, Venäjä – 26. helmikuuta 1970 Pariisi) oli Romanovien hallitsijasukuun syntynyt venäläinen aatelisnainen, joka oli naimisissa rikkaan ruhtinas Feliks Jusupovin kanssa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Irina Jusupova · Katso lisää »

Irving Berlin

Irving Berlin (alk. Izrail Moisejevitš Beilin; 11. toukokuuta (J: 29. huhtikuuta) 1888 Mogiljov, Venäjä – 22. syyskuuta 1989 New York, Yhdysvallat), oli yhdysvaltalainen säveltäjä, lauluntekijä ja sanoittaja.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Irving Berlin · Katso lisää »

Ivan Kramskoi

Ilja Repin, ''Ivan Kramskoi'', 1882. Ivan Nikolajevitš Kramskoi (8. kesäkuuta (J: 27. toukokuuta) 1837 Ostrogožsk, Voronežin kuvernementti – 5. huhtikuuta (J: 24. maaliskuuta) 1887 Pietari) oli venäläinen taidemaalari ja taidekriitikko.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Ivan Kramskoi · Katso lisää »

J. R. Danielson-Kalmari

Johan Richard (J. R.) Danielson-Kalmari (vuoteen 1906 Danielson, 7. toukokuuta 1853 Hauho – 23. toukokuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, professori, vanhasuomalainen poliitikko ja valtioneuvos.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja J. R. Danielson-Kalmari · Katso lisää »

Jakov Grot

alt.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Jakov Grot · Katso lisää »

Jalta

Jalta on kaupunki Ukrainan Krimin autonomisessa tasavallassa Mustanmeren pohjoisrannikolla.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Jalta · Katso lisää »

Jälleenvakuutussopimus

Jälleenvakuutussopimus oli Saksan ja Venäjän keisarikuntien välinen salainen liittosopimus, joka oli voimassa vuosina 1887–1890.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Jälleenvakuutussopimus · Katso lisää »

Józef Piłsudski

Józef Klemens Piłsudski (5. joulukuuta 1867 – 12. toukokuuta 1935) oli puolalainen vallankumouksellinen ja valtiomies, sotamarsalkka ja armeijan perustaja, itsenäisen Puolan ensimmäinen valtionpäämies (1918–1922) ja myöhemmin Puolan tosiasiallinen johtaja (1926–1935).

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Józef Piłsudski · Katso lisää »

Jekaterina Dolgorukova

Ruhtinatar Jekaterina Mihailovna Dolgorukova (14. marraskuuta (J: 2. marraskuuta) 1847 Volhynia, Venäjä, nyk. Ukraina – 15. helmikuuta 1922 Nizza, Ranska) myöhemmin ruhtinatar Jurjevskaja, oli keisari Aleksanteri II:n rakastajatar ja myöhemmin lyhytaikainen toinen puoliso.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Jekaterina Dolgorukova · Katso lisää »

Johan Erik Engström

Johan Erik Engström (1846–1893) oli suomalainen soittimien rakentaja ja piano- ja flyygelitehtailija.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Johan Erik Engström · Katso lisää »

Johan Mauritz Nordenstam

Johan Mauritz Nordenstam (21. syyskuuta 1802 Tukholma – 8. kesäkuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja Venäjän armeijassa palvellut jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana vuosina 1858–1882, pidempään kuin kukaan toinen.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Johan Mauritz Nordenstam · Katso lisää »

Julius Sergius von Klever

Julius Sergius von KleverJulius Sergius von Klever (31. tammikuuta 1850 Tartto – 24. joulukuuta 1924 Pietari) oli virolainen taidemaalari.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Julius Sergius von Klever · Katso lisää »

Kansleri (Venäjä)

Kansleri (kantsler; myös valtakunnankansleri) oli Venäjän keisarikunnassa rankijärjestelmän ensimmäiseen luokkaan kuulunut korkein siviilivirka-arvo.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Kansleri (Venäjä) · Katso lisää »

Karpinskin instituutti

Yleisvenäläinen tieteellis-tuotannollinen geologinen instituutti, nimetty A. P. Karpinskin mukaan (ВСЕГЕИ, VSEGEI) eli Karpinskin instituutti (Институт Карпинского) on Venäjän valtion hallitsema geologinen tutkimusinstituutti.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Karpinskin instituutti · Katso lisää »

Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi

Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi Youtube.com 16.2.2014.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi · Katso lisää »

Keisarillinen posliinitehdas

Keisarillinen posliinitehdas (ven. Императорский фарфоровый завод, ИФЗ; Imperatorski farforovi zavod, IFZ) on venäläinen posliiniesineitä tuottava tehdas, joka on yksi Euroopan vanhimmista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Keisarillinen posliinitehdas · Katso lisää »

Keisarinasema

Lappeenrannan vanha rautatieasema eli Keisarinasema (ratakm 287+900) oli Lappeenrannan keskustassa sijainnut rautatieasema.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Keisarinasema · Katso lisää »

Keisarinmaja

Keisarinmaja on Ylitornion kunnassa Aavasaksan vaaran huipulla sijaitseva matkailukohde.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Keisarinmaja · Katso lisää »

Kilometripylväs

Yhdysvaltalainen pylväs, johon on merkitty etäisyydet moniin kohteisiin. Roomalaisaikainen pylväs Kirkby Thoren ja Temple Sowerbyn välissä A66-tien varrella Englannissa (ei etäisyysmerkintöjä). Kilometripylväs Turuntien (seututie 110, ent. valtatie 1) varrella Espoon Bembölessä, 18 km Helsinkiin, 149 km Turkuun. Jämin välillä. Nykyaikainen etäisyystaulu (liikennemerkki 661), joka osoittaa etäisyydet tiettyihin kohteisiin. Kilometripylväät ovat tien varteen pystytettyjä, tavallisimmin kivisiä pylväitä tai patsaita, joihin on merkitty kilometreinä mitattu etäisyys johonkin kaupunkiin, muuhun asutuskeskukseen tai tienristeykseen.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Kilometripylväs · Katso lisää »

Knut Stjernvall

Knut Stjernvall Knut Adolf Ludvig Stjernvall (8. syyskuuta 1819 – 17. huhtikuuta 1899) oli suomalainen kenraalimajuri, todellinen salaneuvos, kamariherra ja vapaaherra.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Knut Stjernvall · Katso lisää »

Kolmen keisarin liitto

Kolmen keisarin liitto oli Saksan, Itävalta-Unkarin ja Venäjän keisarikuntien välinen puolustusliitto, joka oli voimassa vuosina 1873–1878 ja uudelleen 1881–1887.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Kolmen keisarin liitto · Katso lisää »

Kolttakönkään kirkko

pienoiskuva Kolttakönkään kirkko eli Pyhien Boriksen ja Glebin kirkko on ortodoksinen kirkko Paatsjoen varrella Kolttakönkään kylässä Nikelin kunnassa Petsamon piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Kolttakönkään kirkko · Katso lisää »

Kongressi-Puola

Puolan kuningaskunta, epävirallisesti Kongressi-Puola, oli Wienin kongressissa vuonna 1815 Napoleonin sotien päätteeksi perustettu Venäjän keisarin alainen epäitsenäinen valtiomuodostelma vuosina 1814–1915.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Kongressi-Puola · Katso lisää »

Konservatismi

Konservatismi (uuslat. conservatismus, latinan sanasta conservare ’säilyttää’) on poliittinen ja yhteiskuntafilosofinen aate, joka tukee kulttuurin ja sivilisaation kontekstissa olemassa olevaa ja koeteltua yhteiskunnallista tilaa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Konservatismi · Katso lisää »

Konstantin Nikolajevitš Romanov

Konstantin Nikolajevitš Romanov (9. syyskuuta (J: 21. syyskuuta) 1827 Pietari – 13. tammikuuta (J: 25. tammikuuta) 1892 Pauluskoi) oli venäläinen amiraali ja Romanov-suvun suuriruhtinas.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Konstantin Nikolajevitš Romanov · Katso lisää »

Konstantin Pobedonostsev

Konstantin Pobedonostsev. Konstantin Petrovitš Pobedonostsev (2. kesäkuuta (J: 21. toukokuuta) 1827 Moskova – 23. maaliskuuta (J: 10. maaliskuuta) 1907 Pietari) oli venäläinen juristi, joka toimi Venäjän ortodoksisen kirkon ylimmän hallintoelimen eli pyhän synodin yliprokuraattorina vuosina 1880–1905 ja oli tuona aikana merkittävä poliittinen vaikuttaja Venäjän keisarikunnassa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Konstantin Pobedonostsev · Katso lisää »

Konstantin von der Pahlen

Konstantin von der Pahlen. Konstantin Ivanovich von der Pahlen (1. marraskuuta 1833 Jelgava - 19. huhtikuuta 1912 Pietari) oli baltiansaksalaiseen Pahlen-sukuun kuulunut venäläinen kreivi ja virkamies.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Konstantin von der Pahlen · Katso lisää »

Kotkan kansallinen kaupunkipuisto

Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on yksi Suomen kymmenestä kaupunkipuistosta.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Kotkan kansallinen kaupunkipuisto · Katso lisää »

Krasnojarskin rautatieasema

Krasnojarskin rautatieasema Venäjän Krasnojarskin aluepiirin keskuksen, miljoonakaupunki Krasnojarskin matkustajaliikenteen päärautatieasema.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Krasnojarskin rautatieasema · Katso lisää »

Kremlin suuri palatsi

400x400px Kremlin suuri palatsi on valtava hallintorakennus Moskovan Kremlissä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Kremlin suuri palatsi · Katso lisää »

Kristian IX

Kristian IX (8. huhtikuuta 1818 – 29. tammikuuta 1906) oli Tanskan kuningas vuosina 1863–1906.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Kristian IX · Katso lisää »

Kristian X

Kristian X, tanskaksi Christian X, (Christian Carl Frederik Albert Alexander Friedrich Vilhelm, 26. syyskuuta 1870 – 20. huhtikuuta 1947) oli Tanskan kuningas vuodesta 1912 ja Islannin kuningas 1918–1944.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Kristian X · Katso lisää »

Kristuksen ylösnousemuksen katedraali

Lähikuva katedraalista. Kellotornin kupoli on kullattu, useimmat muut emaloituja. Seinällä on Venäjän keisarikuntaan kuuluneiden alueiden vaakunoita. Verikirkko sisältä kunnostuksen jälkeen. Taka-alan katos osoittaa Aleksanteri II:n murhapaikan. Kristuksen ylösnousemuksen katedraali eli Verikirkko ("Kirkko veren päällä") on Pietarissa sijaitseva ortodoksinen kirkkorakennus.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Kristuksen ylösnousemuksen katedraali · Katso lisää »

Kristus Vapahtajan katedraali (Moskova)

Uudelleenrakennettu Kristus Vapahtajan kirkko Moskovassa Kristus Vapahtajan katedraali on suuri ortodoksinen kirkkorakennus Moskovan keskustassa Venäjällä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Kristus Vapahtajan katedraali (Moskova) · Katso lisää »

Ksenia Aleksandrovna Romanova

Ksenia (Ksenija) Aleksandrovna Romanova (6. huhtikuuta (J: 25. maaliskuuta) 1875 Pietari – 20. huhtikuuta 1960 Lontoo) oli suuriruhtinatar, Venäjän keisarin Aleksanteri III:n ja tämän puolison Maria Fjodorovnan tytär.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Ksenia Aleksandrovna Romanova · Katso lisää »

Lahden kauppatori

Kansallis-Osake-Pankin konttorirakennus. Aleksanterinkatu vuonna 2007. Lahden kauppatori on Lahden keskustassa, Keski-Lahden kaupunginosassa sijaitseva kauppatori.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Lahden kauppatori · Katso lisää »

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on keisari Aleksanteri III:n rakennuttama kalastusmaja, joka valmistui vuonna 1889.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja · Katso lisää »

Langinkoski

Langinkosken yläosaa. Taustalla kosken alemman osan ylitse kulkeva Langinkoskentien silta. Langinkoski on Kotkassa sijaitseva Kymijoen koski, jonka kautta Langinkoskenhaara laskee Suomenlahteen.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Langinkoski · Katso lisää »

Lappeenrannan keisarintalo

Keisari Aleksanteri III saapumassa keisarintaloon ensi kertaa 4. elokuuta 1885. Lappeenrannan keisarintalo eli Fontellin talo oli Lappeenrannan keskustassa sijainnut puutalo, joka toimi vuosina 1885–1917 Venäjän keisarin virallisena residenssinä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Lappeenrannan keisarintalo · Katso lisää »

Lappeenrannan satama

Lappeenrannan satama on satama Lappeenrannan Kaupunginlahdella, Linnoitusniemessä ja Rapasaaressa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Lappeenrannan satama · Katso lisää »

Lönnrotin koulu

Lönnrotin koulu on noin 160 oppilaan peruskoulu Lappeenrannassa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Lönnrotin koulu · Katso lisää »

Lehmäsaari (Helsinki)

Lehmäsaari kuvattuna Hevossalmen suunnalta. Lehmäsaari on pieni saari Helsingissä sotilasalueella Santahaminan pohjoisrannan edustalla.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Lehmäsaari (Helsinki) · Katso lisää »

Leiri (Lappeenranta)

Leiri on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Leiri (Lappeenranta) · Katso lisää »

Leo Mechelin

Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Leo Mechelin · Katso lisää »

Lintulan luostari (Kivennapa)

Lintulan luostari oli Karjalankannaksella Kivennavan pitäjän Lintulan kylässä vuodesta 1895 toiminut ortodoksisen kirkon nunnaluostari.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Lintulan luostari (Kivennapa) · Katso lisää »

Livadijan palatsi

300x300px Livadijan palatsi on palatsikompleksi Livadijan kaupunkityyppisessä taajamassa Jaltan kaupungissa Krimillä Ukrainassa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Livadijan palatsi · Katso lisää »

Louis Pasteurin muotokuva

Louis Pasteurin muotokuva on Albert Edelfeltin vuonna 1885 maalaama muotokuva Louis Pasteurista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Louis Pasteurin muotokuva · Katso lisää »

Louise (kuningatar)

Louise Wilhelmine Frederikke Caroline Auguste Julie (saksaksi: Luise Wilhelmine Friederike Caroline Auguste Julie von Hessen-Kassel, 7. syyskuuta 1817 – 29. syyskuuta 1898) oli saksalainen prinsessa, josta tuli Kristian IX:n puolisona Tanskan kuningatar.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Louise (kuningatar) · Katso lisää »

Ludwig Minkus

Ludwig Minkus Ludwig Aloisius Minkus, (tunnetaan myös nimellä Léon Fjodorovitš Minkus; 23. maaliskuuta 1826 Innere Stadt, Wien – 7. joulukuuta 1917 Wien) oli itävaltalainen balettimusiikin säveltäjä, virtuoosiviulisti ja viulunsoiton opettaja.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Ludwig Minkus · Katso lisää »

Luettelo Espoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Luettelo Espoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Espoon avoimilla, julkisilla paikoilla olevat patsaat, veistokset, muistomerkit ja muistolaatat.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Luettelo Espoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä · Katso lisää »

Luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa

Kauppatorilla Tämä on luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa · Katso lisää »

Luettelo Kotkan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Luettelo Kotkan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Kotkan kaupungin alueella sijaitsevat patsaat, veistokset, maalaukset ja muistomerkit.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Luettelo Kotkan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä · Katso lisää »

Luettelo Suomen arboretumeista

Luettelo Suomen arboretumeista eli Suomessa sijaitsevista puulajipuistoista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Luettelo Suomen arboretumeista · Katso lisää »

Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä

Luettelo Suomen hallitsijoista sisältää Suomen valtionpäämiehinä toimineet henkilöt.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä · Katso lisää »

Luettelo vuonna 1899 kuolleista henkilöistä

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Luettelo vuonna 1899 kuolleista henkilöistä · Katso lisää »

Maamme

Maamme on Suomen kansallislaulu.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Maamme · Katso lisää »

Mannerheiminkatu (Naantali)

Mannerheiminkatu on Naantalissa sijaitseva katu, joka oli aikoinaan kaupungin pääkatu ja edelleen Naantalin vanhankaupungin pääkatu.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Mannerheiminkatu (Naantali) · Katso lisää »

Maria

Maria on länsimaissa yleinen kristillinen etunimi.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Maria · Katso lisää »

Maria Aleksandrovna

Maria Aleksandrovna (ven. Мария Александровна), prinsessa Marie Maximilianne Wilhelmine Auguste Sophie von Hessen-Darmstadt, (8. elokuuta 1824 Darmstadt, Hessenin suurherttuakunta – 3. kesäkuuta (J: 22. toukokuuta) 1880 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna ja keisari Aleksanteri II:n ensimmäinen puoliso vuodesta 1841 lähtien.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Maria Aleksandrovna · Katso lisää »

Maria Fjodorovna

Tanskan prinsessa Dagmar vuonna 1864 (väritetty valokuva) Maria Fjodorovna, syntyjään Tanskan prinsessa Dagmar (Marie Sophie Frederikke Dagmar),; (26. marraskuuta 1847 Kööpenhamina, Tanskan kuningaskunta – 13. lokakuuta 1928 Klampenborg, Tanskan kuningaskunta) oli keisari Aleksanteri III:n puoliso ja Suomen suuriruhtinatar, sittemmin leskikeisarinna ja Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n äiti.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Maria Fjodorovna · Katso lisää »

Marian sairaala

Marian sairaala. Marian sairaala on 1800-luvulla perustettu entinen sairaala Helsingissä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Marian sairaala · Katso lisää »

Marmoripalatsi (Pietari)

Marmoripalatsi Nevalta nähtynä. Aleksanteri III:n patsas palatsin sisäpihalla. Marmoripalatsi on klassistinen rakennusmuistomerkki Pietarissa Venäjällä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Marmoripalatsi (Pietari) · Katso lisää »

Matti Rynén

Matti Rynén (oik. Rynö, 20. maaliskuuta 1846 Lappeenranta – 3. kesäkuuta 1914 Viipuri) oli suomalainen käsityöläinen, joka tuli tunnetuksi 1800-luvun lopulla valmistamistaan itämaisista matoista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Matti Rynén · Katso lisää »

Mervin valloitus

Mervin valloitus tarkoittaa Venäjän keisarikunnan suorittamaa Mervin kaupungin valloitusta nykyisen Turkmenistanin alueella helmikuussa 1884.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Mervin valloitus · Katso lisää »

Mihail Katkov

Mihail Nikiforovitš Katkov (13. marraskuuta 1818 (J: 1. marraskuuta) Moskova – 1. elokuuta (J: 20. heinäkuuta) 1887 Znamenskoje, Moskova) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Mihail Katkov · Katso lisää »

Mihail Loris-Melikov

Mihail Loris-Melikov, Ivan Aivazovskin maalaama muotokuva vuodelta 1888. Mihail Tarijelovitš Loris-Melikov (1. tammikuuta 1826 (J: 20. joulukuuta 1825) Tiflis – 24. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1888 Nizza, Ranska) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Mihail Loris-Melikov · Katso lisää »

Mihail Nikolajevitš Romanov

Mihail Nikolajevitš (25. lokakuuta (J: 13 lokakuuta) 1832 Pietarhovi, Venäjän keisarikunta – 18. joulukuuta 1909 Cannes, Ranska) oli Romanov-hallitsijasukuun kuulunut venäläinen suuriruhtinas, kenraalikuvernööri ja sotamarsalkka.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Mihail Nikolajevitš Romanov · Katso lisää »

Mihály Zichy

Mihály Zichy (14. lokakuuta 1827 – 1. maaliskuuta 1906) oli unkarilainen taiteilija, taidemaalari, romantiikan mestari.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Mihály Zichy · Katso lisää »

Mikael

Mikael on miehen etunimi.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Mikael · Katso lisää »

Mikael Aleksandrovitš Romanov

Suuriruhtinas Mikael Aleksandrovitš Romanov (4. joulukuuta (J: 22. marraskuuta) 1878 – 12. kesäkuuta 1918) oli Aleksanteri III:n ja Maria Fjodorovnan poika ja keisari Nikolai II:n veli.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Mikael Aleksandrovitš Romanov · Katso lisää »

Mir (kyläyhteisö Venäjällä)

Mir on perinteisestä kyläyhteisöstä, kyläkunnasta ja volostista käytetty nimitys, joka viittaa erityisesti maanomistukselliseen näkökulmaan.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Mir (kyläyhteisö Venäjällä) · Katso lisää »

Mustan kotkan ritarikunta

Mustan kotkan ritarikunnan rintatähti. Ritarikuntanauha Olkanauhan kunniamerkkiMustan kotkan ritarikunta oli Preussin kuningaskunnan korkea-arvoisin ritarikunta.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Mustan kotkan ritarikunta · Katso lisää »

Narodnikit

Ilja Repin, ''Propagandistin pidätys'', 1892. Narodnikit olivat Venäjän keisarikunnan 1860–1880-luvun vallankumouksellisia.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Narodnikit · Katso lisää »

Narodnost

Narodnost on Venäjällä ja Neuvostoliitossa yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä kulttuuripolitiikassa vaikuttanut näkemys tai virallinen oppi kansallistunteesta ja kansallismielisyydestä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Narodnost · Katso lisää »

Näköala Haminalahdelta

Näköala Haminalahdelta on suomalaisen taiteilijan Ferdinand von Wrightin öljymaalaus kankaalle vuodelta 1853, kooltaan 88×131 cm.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Näköala Haminalahdelta · Katso lisää »

Nikita Romanov

Nikita Romanov Prinssi Nikita Alexandrovitš Romanov (16. tammikuuta (J: 4. tammikuuta) 1900 Pietari, Venäjä – 12. syyskuuta 1974 Cannes, Ranska) oli venäläissyntyinen aatelinen ja suuriruhtinatar Ksenia Aleksandrovna Romanovan ja suuriruhtinas Aleksandr Mihailovitš Romanovin poika.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikita Romanov · Katso lisää »

Nikola I

Nikola I. Nikola I Petrović-Njegoš (Краљ Никола I Петровић Његош; 7. lokakuuta 1841 Njegoš, Montenegro – 2. maaliskuuta 1921 Antibes, Ranska) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikola I · Katso lisää »

Nikolai Aleksandrovitš

Nikolai Aleksandrovitš (20. syyskuuta (J: 8. syyskuuta) 1843 Tsarskoje Selo – 24. huhtikuuta (J: 12. huhtikuuta) 1865 Nizza, Ranska)Николай Александрович Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (1897).

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikolai Aleksandrovitš · Katso lisää »

Nikolai Šipov

Nikolai Šipov, Fedot Sytškovin maalaama muotokuva vuodelta 1898. Nikolai Nikolajevitš Šipov (29. maaliskuuta (J: 17. maaliskuuta) 1846 – 28. maaliskuuta (J: 15. maaliskuuta) 1911 Pietari) Rusgeneral.ru.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikolai Šipov · Katso lisää »

Nikolai Želvakov

Nikolai Želvakov Nikolai Aleksejevitš Želvakov (noin 1860 Vjatka – 22. maaliskuuta 1882 Odessa) oli venäläinen vallankumouksellinen narodnikki.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikolai Želvakov · Katso lisää »

Nikolai Bunge

Nikolai Bunge, Ivan Tjurinin maalaama muotokuva vuodelta 1887. Nikolai Hristianovitš Bunge (23. marraskuuta (J: 11. marraskuuta) 1823 Kiova – 15. kesäkuuta (J: 3. kesäkuuta) 1895) oli venäläinen virkamies, joka toimi Venäjän taloutta uudistaneena rahaministerinä vuosina 1881–1887.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikolai Bunge · Katso lisää »

Nikolai Giers

Nikolai Karlovitš von Giers (21. toukokuuta (J: 9. toukokuuta) 1820 Radivilov, Volynia, Venäjän keisarikunta – 26. tammikuuta (J: 14. tammikuuta) 1895 Pietari, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikolai Giers · Katso lisää »

Nikolai Ignatjev

Nikolai Ignatjev. Nikolai Pavlovitš Ignatjev (29. tammikuuta (J: 17. tammikuuta) 1832 Pietari – 3. heinäkuuta (J: 20. kesäkuuta) 1908 Krupodernitsin tila, Kiovan kuvernementti) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikolai Ignatjev · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikolai II · Katso lisää »

Nikolai II:n kaukoidän kiertomatka

'''Nikolai II''' Fabergén muna ''Pamjat Azovasta''. Nikolai II:n kaukoidän kiertomatka tapahtui vuosina 1890–1891, jolloin Venäjän keisarikunnan kruununprinssi, tuleva tsaari Nikolai II kiersi ympäri kaukoitää.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikolai II:n kaukoidän kiertomatka · Katso lisää »

Nikolai Mihailovitš Romanov

Suuriruhtinas Nikolai Mihailovitš. Nikolai Mihailovitš (26. huhtikuuta (J: 14. huhtikuuta) 1859 Tsarskoje selo – 24. tammikuuta 1919 Pietari) Большая российская энциклопедия (2004–2017).

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikolai Mihailovitš Romanov · Katso lisää »

Nikolai Nikolajevitš (vanhempi)

Suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš Romanov vanhempi Nikolai Nikolajevitš Romanov; (8. elokuuta (J: 27. heinäkuuta) 1831 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 25. huhtikuuta (J: 13. huhtikuuta) 1891 Alupka, Krimin niemimaa, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen suuriruhtinas ja sotamarsalkka. Hän oli keisari Nikolai I:n ja keisarinna Aleksandra Fjodorovnan kolmas poika. Häntä kutsutaan Nikolai Nikolajevitš vanhemmaksi erotuksena pojastaan Nikolai Nikolajevitš nuoremmasta. Nikolai Nikolajevitš sai sotilaskoulutuksen ja komensi Venäjän Tonavan-armeijaa vuosien 1877–1878 Turkin sodassa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikolai Nikolajevitš (vanhempi) · Katso lisää »

Nikolai Tagantsev

Nikolai Tagantsev vuonna 1915. Nikolai Stepanovitš Tagantsev (3. maaliskuuta (J: 19. helmikuuta) 1843 Penza – 22. maaliskuuta 1923 Pietari) Presidential Library.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Nikolai Tagantsev · Katso lisää »

Ohrana

Ohrana (’suoja’, ’vartio’, johdettu termistä, ’suojeluosasto’) oli Venäjän keisarikunnassa toiminut salainen poliisi, joka toimi osana sisäasianministeriötä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Ohrana · Katso lisää »

Olga

Olga on naisen etunimi.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Olga · Katso lisää »

Olga Aleksandrovna Romanova

Olga Aleksandrovna Romanova ja puoliso Oldenburgin prinssi Peter (1901) Suuriruhtinatar Olga Aleksandrovna Romanova (13. kesäkuuta (J: 1. kesäkuuta) 1882 Pietarhovi – 24. marraskuuta 1960 Toronto) oli Venäjän tsaari Aleksanteri III:n ja Maria Fjodorovnan nuorin tytär, joka syntyi Pietarhovissa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Olga Aleksandrovna Romanova · Katso lisää »

Olga Fjodorovna

Suuriruhtinatar Olga Fjodorovna vuonna 1879 Suuriruhtinatar Olga Fjodorovna Romanova (ven. Ольга Фёдоровна) (20. syyskuuta 1839 Karlsruhe, Badenin suurherttuakunta – 12. huhtikuuta (J: 31. maaliskuuta) 1891 Harkova, Venäjän keisarikunta), syntyjään prinsessa ja maakreivitär Cäcilie Auguste von Baden oli suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš Romanovin puoliso.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Olga Fjodorovna · Katso lisää »

Olga Konstantinovna

Olga Konstantinovna Romanova (3. syyskuuta 1851, Pavlovsk, Inkeri, Venäjän keisarikunta – 18. kesäkuuta 1926, Rooma, Italia) oli suuriruhtinatar, josta tuli Yrjö I:n puolisona Kreikan kuningatar.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Olga Konstantinovna · Katso lisää »

Otto von Bismarck

Otto Eduard Leopold von Bismarck (1. huhtikuuta 1815 Schönhausen – 30. heinäkuuta 1898 Friedrichsruh, Hampuri) oli saksalainen ruhtinas ja valtiomies, joka toimi Preussin pääministerinä vuosina 1862–1890, Pohjois-Saksan liittokanslerina vuosina 1867–1871 ja Saksan keisarikunnan ensimmäisenä valtakunnankanslerina vuosina 1871–1890.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Otto von Bismarck · Katso lisää »

Pandjehin kriisi

Pandjehin kriisi oli Venäjän ja Britannian välinen diplomaattinen kriisi, joka syttyi, kun venäläiset valtasivat 31.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Pandjehin kriisi · Katso lisää »

Pavel Ignatjev

Pavel Ignatjev. Pavel Nikolajevitš Ignatjev (12. heinäkuuta 1870 Konstantinopoli – 12. elokuuta 1945 Upper Melbourne), kreivi, oli Nikolai II:n opetusministeri ja neuvonantaja vuosina 1915–1917.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Pavel Ignatjev · Katso lisää »

Pühtitsan nunnaluostari

Pühtitsan nunnaluostari on luostari Koillis-Virossa Alutagusen kunnan Kuremäen kylässä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Pühtitsan nunnaluostari · Katso lisää »

Peter Carl Fabergé

Fabergén mestari Mihail Perhinin valmistama Azov-laiva-aiheinen pääsiäismuna 1891. Fabergén mestari Henrik Wigströmin Aleksanteri III:n muistolle valmistama pääsiäismuna 1910. Fabergén mestarin Mihail Perhinin valmistama pääsiäismuna Madonnanliljat (1899). Peter Carl Fabergé (alun perin Karl Gustavovitš Fabergé, Карл Густавович Фаберже, 18. toukokuuta (J: 30. toukokuuta) 1846 Pietari – 24. syyskuuta 1920 Lausanne, Sveitsi) oli venäläinen kulta-, hopea- ja jalokiviseppä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Peter Carl Fabergé · Katso lisää »

Petsamo

Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Petsamo · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Pietari-Paavalin linnoitus

Nevajoelta kuvattuna. Pietari-Paavalin linnoitus sijaitsee Pietarin Jänissaarella Nevajoen rannalla.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Pietari-Paavalin linnoitus · Katso lisää »

Pietarin Eremitaašin kokoelman pääosat

Luokka:Venäjän taidemuseot Luokka:Taidekokoelmat Luokka:Museoiden kokoelmat.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Pietarin Eremitaašin kokoelman pääosat · Katso lisää »

Pietarin valtionyliopisto

Kahdentoista ministerikollegion rakennus Vasilinsaarella on yliopiston päärakennus, jossa sijaitsevat yliopiston johto, kirjasto ja biologian ja maaperätieteen sekä geologian tiedekunnat. Pietarhovin kampus. Pietarin valtionyliopisto on venäläinen julkinen yliopisto Pietarissa ja yksi Venäjän vanhimmista yliopistoista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Pietarin valtionyliopisto · Katso lisää »

Pihkova–Riika-rata

Pihkova–Riika-rata on Pihkovan ja Riian välinen rautatie.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Pihkova–Riika-rata · Katso lisää »

Pjotr Durnovo

thumb Pjotr Nikolajevitš Durnovo (1845 Moskovan kuvernementti – 24. syyskuuta (J: 11. syyskuuta) 1915 Pietari) oli venäläinen juristi ja virkamies, joka toimi Venäjän sisäministerinä 1905–1906 ja tukahdutti voimakeinoin vuoden 1905 vallankumouksen.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Pjotr Durnovo · Katso lisää »

Poljarnyi

Poljarnyi on suljettu kaupunki Murmanskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Poljarnyi · Katso lisää »

Pont Alexandre III

Pont Alexandre III Seinen pohjoisrannalta nähtynä, taustalla vasemmalla Hôtel des Invalides. Pont Alexandre III Seinen etelärannalta nähtynä, taustalla oikealla Grand Palais. Pont Alexandre III (Aleksanteri III:n silta) on Seinejoen ylittävä silta Pariisin keskustassa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Pont Alexandre III · Katso lisää »

Postimanifesti

Postimanifesti oli Venäjän keisari Aleksanteri III:n 12.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Postimanifesti · Katso lisää »

Ranskan ja Venäjän liitto

Ranskan ja Venäjän liitto (myös kaksiliitto) oli Ranskan ja Venäjän keisarikunnan puolustusliitto, joka syntyi sarjasta vuosina 1891–1894 solmittuja sopimuksia ja oli voimassa ensimmäiseen maailmansotaan asti.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Ranskan ja Venäjän liitto · Katso lisää »

Rauhoitusreskripti

Rauhoitusreskripti oli Venäjän keisari Aleksanteri III:n vuonna 1891 antama Suomen suuriruhtinaskuntaa koskenut käskykirje.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Rauhoitusreskripti · Katso lisää »

Riilahden kartano

Riilahden kartano on Raaseporin Bromarvissa sijaitseva aateliskartano.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Riilahden kartano · Katso lisää »

Robert Montgomery

Robert Montgomeryn rintakuva, taiteilija Walter Runeberg, Runebergin kotimuseo. Robert August Montgomery (29. kesäkuuta 1834 Kajaani – 3. elokuuta 1898 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä, professori, senaattori ja poliittinen vaikuttaja, joka toimi Suomen prokuraattorina vuosina 1882–1886 ja senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana vuosina 1896–1898.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Robert Montgomery · Katso lisää »

Romanov (hallitsijasuku)

Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Romanov (hallitsijasuku) · Katso lisää »

Samuel Werner von Troil

Samuel Werner von Troil (14. helmikuuta 1833 Nousiainen – 27. huhtikuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen senaattori, pankinjohtaja, tilanomistaja ja vapaaherra, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli Suomen suuriruhtinaskunnan ”pääministerinä” vuosina 1885–1891 sekä neljästi säätyvaltiopäivien maamarsalkkana.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Samuel Werner von Troil · Katso lisää »

Sauna (näytelmä)

Sauna (Banja) on Vladimir Majakovskin (1893–1930) kuusinäytöksinen näytelmä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Sauna (näytelmä) · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1882

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät vuonna 1882 pidettiin 19.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Säätyvaltiopäivät 1882 · Katso lisää »

Senaatin oikeusosasto

Kuvassa Mechelinin senaatti ensimmäisessä istunnossaan 1905. Suomen senaatin oikeusosasto (vuoteen 1816 hallituskonseljin oikeusosasto) oli vuosina 1809–1918 Suomen ylin oikeusaste.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Senaatin oikeusosasto · Katso lisää »

Sergei Aleksandrovitš

Sergei Aleksandrovitš Romanov (11. toukokuuta (J: 29. huhtikuuta) 1857 Tsarskoje Selo – 17. helmikuuta (J: 4. helmikuuta) 1905 Moskovan Kreml) oli venäläinen suuriruhtinas ja keisari Aleksanteri II:n ja keisarinna Maria Aleksandrovnan neljäs poika ja seitsemäs lapsi.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Sergei Aleksandrovitš · Katso lisää »

Sergei Solovjov (historioitsija)

Sergei Solovjov. Sergei Mihailovitš Solovjov (5. toukokuuta (J.: 17. toukokuuta) 1820 Moskova – 4. huhtikuuta (J.: 16. huhtikuuta) 1879 Moskova) oli venäläinen historioitsija.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Sergei Solovjov (historioitsija) · Katso lisää »

Sergei Witte

Ilja Repin: Sergei Witten muotokuva. Sergei Juljevitš Witte (29. kesäkuuta (J: 17. kesäkuuta) 1849 Tiflis – 13. maaliskuuta (J: 28. helmikuuta) 1915 Pietari) oli venäläinen kreivi ja maltillisen uudistusmielinen hallintomies, joka toimi Venäjän keisarikunnan valtiovarainministerinä vuosina 1892–1903 ja pääministerinä Venäjän vuoden 1905 levottomuuksien aikana 1905–1906 suositellen maalle perustuslaillisen uudistuksen vallankumoukselliseksi muuttuvan liikkeen tyynnyttämiseksi perustuttamalla Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuman.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Sergei Witte · Katso lisää »

Serov

Serov on kaupunki Venäjän federaation Sverdlovskin alueella, heti Uralin itäpuolella ja 50 km Jekaterinburgista pohjoiseen.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Serov · Katso lisää »

Sidney Reilly

Sidney Reilly, vakoilusta teloitettu agentti. Rajattu vuonna 1918 myönnetyn passin valokuvasta. Tämä passi on myönnetty hänelle George Bergmannin nimellä. Sidney George Reilly (oikea nimi Salomon tai Sigmund Rosenblum) (24. maaliskuuta 1873 H’erson tai 24. maaliskuuta 1874 Odessa – 5. marraskuuta 1925 Moskovan lähistöllä) oli Ukrainassa syntynyt seikkailija, huijari ja vakoilija, joka oli Englannin tiedustelupalvelun SIS:n (Secret Intelligence Service) palveluksessa 1900-luvun alussa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Sidney Reilly · Katso lisää »

Silovikit

Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa ulkoministerin Sergei Lavrovin, ulkomaantiedustelun johtajan Sergei Naryškinin ja liittovaltion poliisin johtajan Aleksandr Bortnikovin joulukuussa 2016. Silovikit ovat Venäjää hallitseva ryhmittymä, joka koostuu erilaisten turvallisuus-, järjestys- ja puolustusorganisaatioiden ihmisistä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Silovikit · Katso lisää »

Simola–Lappeenranta-rata

Simola–Lappeenranta-rata oli Suomen rataverkon rata Lappeenrannassa, Etelä-Karjalassa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Simola–Lappeenranta-rata · Katso lisää »

Siperian rata

Siperian rata punaisella. Siperian radan kartta vuodelta 1897. Siperian rata tai Trans-Siperian rata on maailman pisin rautatie.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Siperian rata · Katso lisää »

Sonja-sarja

Sonja-sarja on Laila Hirvisaaren vuosina 1993–1997 ilmestynyt viisiosainen romaanisarja, jonka on julkaissut Otava.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Sonja-sarja · Katso lisää »

Sota näköpiirissä -kriisi

Sota näköpiirissä -kriisi oli Saksan ja Ranskan välille vuonna 1875 syntynyt poliittinen kriisi, jonka Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarck synnytti vihjailemalla Saksan lehdistössä sodan mahdollisuudesta maiden välillä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Sota näköpiirissä -kriisi · Katso lisää »

Sten Carl Tudeer

Sten Carl Tudeer 1900-luvun alussa. Sten Carl Tudeer (23. lokakuuta 1840 Vanaja – 5. tammikuuta 1905 Helsinki) Viitattu 7.5.2023.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Sten Carl Tudeer · Katso lisää »

Suhumi

Suhumi on kaupunki Abhasiassa Mustanmeren rannalla.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Suhumi · Katso lisää »

Suomen historian aikajana

Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Suomen historian aikajana · Katso lisää »

Suomen kaarti

Suomen kaarti eli viralliselta nimeltään Henkikaartin 3.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Suomen kaarti · Katso lisää »

Suomen postilaitoksen historia

Suomen postilaitoksen historia alkaa vuodesta 1638, jolloin kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti postilaitoksen Ruotsin valtakunnan itäiseen osaan Suomeen.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Suomen postilaitoksen historia · Katso lisää »

Suomen Rakuunarykmentti

rakuuna vuonna 1901. Suomen Rakuunarykmentti oli Suomen suuriruhtinaskunnan armeijan ratsuväen joukko-osasto, joka perustettiin vuonna 1889 Lappeenrantaan.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Suomen Rakuunarykmentti · Katso lisää »

Suomen rikoslaki

Suomen rikoslaki (lyhenne RL) tarkoittaa laveasti ymmärrettynä Suomen rikosoikeudellista lainsäädäntöä ja ahtaammin määriteltynä rikoslaki-nimistä lakia.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Suomen rikoslaki · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinas

Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Suomen suuriruhtinas · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen Taideyhdistys

Suomen Taideyhdistys – Finska Konstföreningen ry on vuonna 1846 perustettu järjestö, joka alkuaikoinaan otti tehtäväkseen luoda perustan Suomen taide-elämälle.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Suomen Taideyhdistys · Katso lisää »

Taivalkosken ensimmäinen kirkko

Taivalkosken ensimmäinen kirkko (alkuperäiseltä nimeltään Jokijärven kirkko) oli vuonna 1848 valmistunut ja vuonna 1925 tulipalossa tuhoutunut kirkko.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Taivalkosken ensimmäinen kirkko · Katso lisää »

Tarton yliopisto

Yliopiston päärakennus. Tarton yliopisto vuonna 2021 Tarton yliopisto (viroksi Tartu Ülikool, latinaksi Universitas Tartuensis) on Virossa Tarton kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Tarton yliopisto · Katso lisää »

Theodor Bruun

Theodor Bruun 1880-luvulla. Theodor Bruun (18. toukokuuta 1821 Hamina – 3. syyskuuta 1888 Vehkalahti) oli suomalainen vapaaherra ja Suomen ministerivaltiosihteeri vuosina 1881–1888.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Theodor Bruun · Katso lisää »

Turun linna

Turun linna (ruots. Åbo slott) on 1280-luvulla Aurajoen suulle perustettu linna Turussa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Turun linna · Katso lisää »

Tykkivene Klas Horn

Tykkivene Klas Horn oli vuonna 1892 valmistunut Suomen merivoimien tykkivene.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Tykkivene Klas Horn · Katso lisää »

Tykkivene Matti Kurki

Tykkivene Matti Kurki oli Suomen merivoimien tykkivene, joka oli rakennettu Saksassa (nyk. Puolassa) Elbingissä, Pommerin maakunnassa, Schichaun telakalla 1892.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Tykkivene Matti Kurki · Katso lisää »

Ukrainan juutalaiset

Ukrainan juutalaiset ovat etnis-uskonnollinen vähemmistö Ukrainassa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Ukrainan juutalaiset · Katso lisää »

Vasili Romanov

Vasili Romanov. Ruhtinas Vasili Alekandrovitš Romanov (7. heinäkuuta (J: 23. kesäkuuta) 1907 Hatsina, Venäjä – 23. kesäkuuta 1989 Woodside, Kalifornia, Yhdysvallat) oli venäläissyntyinen aatelinen ja suuriruhtinatar Ksenia Aleksandrovna Romanovan ja suuriruhtinas Aleksandr Mihailovitš Romanovin poika.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Vasili Romanov · Katso lisää »

Väinatamm

Väinatamm tai Väikese väina tamm eli Piensalmen pato on kivilouheesta tai luonnonkivestä rakennettu pengertie- ja louhepato Muhusaaren ja Saarenmaan välisen Väike väina eli Piensalmen ylitse Saarenmaan maakunnassa, Länsi-Virossa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Väinatamm · Katso lisää »

Veikko Lavi

Toivo Veikko Lavi (23. huhtikuuta 1912 Kotka – 22. toukokuuta 1996 Hamina) oli suomalainen laulaja, lauluntekijä ja kirjailija.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Veikko Lavi · Katso lisää »

Veikselin aluepiiri

Veikselin aluepiiri tai Veikselin maakunnat oli vuosina 1867–1915 Venäjään kuulunut alue, joka käsitti nykyisen Puolan keskeisimmät osat.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Veikselin aluepiiri · Katso lisää »

Venäjän federaatio 1999–2008

Vladimir Putin. Venäjän federaatio vuosina 1999–2008 kattaa Vladimir Putinin kaksi ensimmäistä presidenttikautta.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Venäjän federaatio 1999–2008 · Katso lisää »

Venäjän hallitsijat

Venäjän valtion juuret juontuvat viikinkiajalla syntyneestä Kiovan valtakunnasta, joka nousi mahtavimmaksi varjagien hallitsemista kaupunkilinnoituksista 800-luvun loppupuolella.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Venäjän hallitsijat · Katso lisää »

Venäjän historia

Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Venäjän historia · Katso lisää »

Venäjän juutalaisten asuinalue

Venäjän juutalaisten asuinalue ja sen länsipuolinen Kongressi-Puola vuonna 1905. Tummimmilla alueilla juutalaisten osuus oli yli 17 prosenttia, vaaleimmilla alle 5 prosenttia. Venäjän juutalaisten asuinalue (der tkhum-ha-moyshəv;, tḥùm ha-mosháv) oli Venäjän keisarikunnan länsiosissa vuosien 1791–1917 välillä sijainnut suuri alue, jolla keisarikunnan juutalaiset alamaiset saivat asua.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Venäjän juutalaisten asuinalue · Katso lisää »

Venäjän keisarikunnan historia

Venäjän keisarikunta katsotaan perustetuksi Suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721, jolloin Venäjän tsaari Pietari Suuri otti itselleen keisarin arvonimen.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Venäjän keisarikunnan historia · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäjän keisarillinen kruunu

Kruunusta valmistettu moderni replika Venäjän keisarillinen kruunu (ven. Императорская Корона России, Imperatorskaja Korona Rossii) on Venäjän keisarien käyttämä kruunu.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Venäjän keisarillinen kruunu · Katso lisää »

Venäjän lippu

Venäjän lippu 1699–1858, 1883–1914, 1917 ja vuodesta 1993. Venäjän merivoimien lippu. Valkoisella pohjalla sininen Pyhän Andreaan risti. Venäjän merivoimien rainelippu. Presidentin standaari. Venäjän lippu (Flag Rossii, tai, Trikolor eli trikolori) on Venäjän federaation kansallinen tunnus vaakunan ja hymnin ohella.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Venäjän lippu · Katso lisää »

Venäjänvinttikoira

Venäjänvinttikoira on vanha venäläinen koirarotu.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Venäjänvinttikoira · Katso lisää »

Venäläinen nationalismi

Venäläisiä nationalisteja marssilla Pietarissa vuonna 2014. Venäjällä on monenlaisia, keskenään ristiriitaisia isänmaallisia tai muukalaisvastaisia liikkeitä.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Venäläinen nationalismi · Katso lisää »

Viipurinrinkeli

Viipurinrinkeli Joensuun markkinoilla. Viipurin maalaiskunnan epävirallinen perinnevaakuna. Viipurinrinkeli on perinteinen viipurilainen leivonnainen, josta on tullut eteläkarjalainen perinneleivonnainen.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Viipurinrinkeli · Katso lisää »

Villa Fridhem

Villa Fridhem on uusrenessanssinen hirsihuvila Soukanniemen kärjessä Espoon lounaisosassa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Villa Fridhem · Katso lisää »

Villa Frosterus

Villa Frosterus on Espoon Soukan Soukanniemellä sijaitseva kaksikerroksinen huvila.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Villa Frosterus · Katso lisää »

Virolaiset

Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Virolaiset · Katso lisää »

Viron historia

Viron historia tarkoittaa Viron tasavaltaan nykyisin kuuluvan alueen historiaa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Viron historia · Katso lisää »

Vjatšeslav von Plehwe

Vjatšeslav von Plehwe. Vjatšeslav Konstantinovitš von Plehwe (Pleve; 20. huhtikuuta (J: 8. huhtikuuta) 1846 Meštšovsk, Kalugan kuvernementti – 28. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1904 Pietari) Presidential Library.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Vjatšeslav von Plehwe · Katso lisää »

Vladimir Korolenko

Vladimir Galaktinovitš Korolenko (ven. Влади́мир Галактио́нович Короле́нко) (15. heinäkuuta 1853 Žitomir, Volynian kuvernementti (nyk. Ukraina), Venäjän keisarikunta – 25. joulukuuta 1921 Pultava, Neuvosto-Venäjä) oli ukrainalais-venäläinen kirjailija. Vladimir Korolenko kirjoitti 1880-luvulla kansanomaisia tarinoita ja legendoja kuten Mihail Saltykov-Štšedrin, Nikolai Leskov ja Leo Tolstoi. Hän oli yhteiskunnallisesti kantaaottava pamfletisti ja toisinajattelija.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Vladimir Korolenko · Katso lisää »

Vladimir Lenin

Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Vladimir Lenin · Katso lisää »

Vladimir Solovjov (filosofi)

Vladimir Sergejevitš Solovjov (28. tammikuuta (J: 16. tammikuuta) 1853 Moskova – 13. elokuuta (J: 31. heinäkuuta) 1900 Uzkoje) oli venäläinen filosofi, runoilija ja mystikko.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Vladimir Solovjov (filosofi) · Katso lisää »

Von der Pahlen

Von Der Pahlen, Pahl, tai Pahlin on keskiajalta saakka tunnettu baltiansaksalainen aatelissuku, joka on lähtöisin Westfalenista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Von der Pahlen · Katso lisää »

Wasili Beregavoi

Wasili Paulowitsch Beregavoi (20. maaliskuuta 1835 Jaroslavin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 7. tammikuuta 1893 Helsinki) oli venäläistaustainen kauppias Helsingissä, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Wasili Beregavoi · Katso lisää »

Woldemar von Daehn

Woldemar von Daehn, Albert Edelfeltin maalaama muotokuva vuodelta 1899. Woldemar Carl von Daehn (20. helmikuuta 1838 Sippola – 28. joulukuuta 1900 Rooma, Italia) oli venäjänsaksalaista sukua ollut suomalainen jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen suuriruhtinaskunnan ministerivaltiosihteerinä vuosina 1891–1898.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Woldemar von Daehn · Katso lisää »

Yleinen suomalainen teollisuusnäyttely 1876

Suomen Kuvalehden puupiirros näyttelyn avajaisista Yleinen suomalainen teollisuusnäyttely 1876 oli Suomen ensimmäinen kotimaista teollisuutta ja taidetta esitellyt messutapahtuma, joka pidettiin kesällä 1876 Helsingin Kaivopuistossa.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Yleinen suomalainen teollisuusnäyttely 1876 · Katso lisää »

Yrjö I (Kreikka)

Yrjö I (24. joulukuuta 1845 Kööpenhamina – 18. maaliskuuta 1913 Thessaloniki) oli Kreikan kuningas, joka hallitsi Kreikkaa vuosina 30. maaliskuuta 1863 – 18. maaliskuuta 1913.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Yrjö I (Kreikka) · Katso lisää »

Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille

Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille on ukrainalaisen taidemaalarin Ilja Repinin öljyvärimaalaus.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille · Katso lisää »

Zemski sobor

Zemski sobor oli 1500- ja 1600-lukujen Venäjällä neuvoa-antava säätykokous, jonka tsaari tai muu korkeimman vallan edustaja saattoi halutessaan kutsua koolle.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja Zemski sobor · Katso lisää »

1. marraskuuta

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1. marraskuuta · Katso lisää »

10. maaliskuuta

10.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 10. maaliskuuta · Katso lisää »

13. kesäkuuta

13.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 13. kesäkuuta · Katso lisää »

13. lokakuuta

13.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 13. lokakuuta · Katso lisää »

1845

''Rattler'' (vas.) vetää ''Alectoa'' perässään.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1845 · Katso lisää »

1847

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1847 · Katso lisää »

1869

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1869 · Katso lisää »

1871

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1871 · Katso lisää »

1875

Ei kuvausta.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1875 · Katso lisää »

1882

Vuosi 1882 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1882 · Katso lisää »

1884

Vuosi 1884 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1884 · Katso lisää »

1890

Vuosi 1890 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1890 · Katso lisää »

1890-luku

1890-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1890-luku · Katso lisää »

1891

Vuosi 1891 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1891 · Katso lisää »

1894

Vuosi 1894 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1894 · Katso lisää »

1897

Vuosi 1897 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1897 · Katso lisää »

1918

Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1918 · Katso lisää »

1928

Vuosi 1928 oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1928 · Katso lisää »

1960

Vuosi 1960 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1960 · Katso lisää »

1968

Vuosi 1968 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1968 · Katso lisää »

1982

Vuosi 1982 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 1982 · Katso lisää »

20. huhtikuuta

20.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 20. huhtikuuta · Katso lisää »

26. marraskuuta

26.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 26. marraskuuta · Katso lisää »

27. toukokuuta

27.

Uusi!!: Aleksanteri III (Venäjä) ja 27. toukokuuta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Aleksanteri III.

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö