Aestit

Tacituksen kuvauksiin pohjautuva kartta alueen heimoista. Aestit kartalla nykyisen Kaliningradin kohdalla. Aestit on historiallinen termi, jolla viitattiin balttilaisiin heimoihin.

2 suhteet: Vasknarva, Virolaiset.

Vasknarva

Vasknarva, ensi alkuun Vastne-Narva, myös Sõrenets tai Sõrinets, kirjoitusasu Syrenets; myös "Gorod Sõrensk" (Sõrentskin kaupunki), myöhemmin kauppala "Sõrenets" (myös, uuden linnoituksen rakentamisen myötä vuodesta 1427 Nyslott (t. Nyschlott), alkaen v. 1630 Wassanarua ja v. 1726 Wasknarw on kylä Peipsin suurjärvestä alkavan Narvanjoen yläjuoksun vasemmalla rannalla Itä-Virumaan maakunnassa, Virossa. Vasknarva historiallisine rajalinnoituksineen sijaitsee lähellä Viron ja Venäjän välistä rajaa, joka kulkee joen keskellä. Kylä kuului Alajõen kuntaan vuoteen 2017, jolloin se Viron kuntauudistuksien yhteydessä liitettiin Alutagusen kuntaan. Joidenkin lähteiden mukaan Pietari I:n hallituskautena tämä oli ujesti- eli kihlakunnan kaupunki ja jossain vaiheessa Viron ensimmäisen tasavallan aikana Vasknarva oli sen verran iso taajama, että se oli saada kaupunginoikeudet takaisin. Venäläisamerikkalainen kirjallisuustieteilijä Temira Pachmuss on syntynyt Vasknarvassa. Nykyisin kylässä on arvioltaan 100 taloutta ja paikallisten ihmisten elinkeino on suurelta osin riippuvainen kalastuksesta. Säilynyt on noin 100 yksikerroksista taloa, jotka talvisin ovat tyhjillään. Kesäisin kylän asukasmäärä nousee yli kahteensataan, koska silloin Vasknarvassa asuu paljon Itä-Virumaan kaupungeista saapuneita asukkaita, jotka jossain vaiheessa ovat joutuneet lähtemään töihin muille paikkakunnille. Nähtävyyksistä kylässä on vielä pyhän profeetan Elia Tisbeläisen muistolle pyhitetty ortodoksinen skiitta, joka kuuluu Kuremäellä sijaitsevaan Pühtitsan nunnaluostariin, monumentti-muistomerkki suuren isänmaallisen sodan sankareille, teutonien ritarikunnan linnoituksen eli Neuschlossin rauniot, rajavartiosto, kauppa ja kätevä venelaituri. Pinta-alaltaan joko 17,47 tai 54 km²:n kokoinen Vasknarva sijaitsee Alutagusen kansallispuistoon kuuluvien Agusalun luonnon-, Smolnitsan ja Struugan maisema- ja Narvanjoen yläjuoksun suojelualueilla.

Uusi!!: Aestit ja Vasknarva · Katso lisää »

Virolaiset

Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Aestit ja Virolaiset · Katso lisää »

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö