67 suhteet: Aallonpituus, Aalto, Aalto (täsmennyssivu), Aalto-hiukkasdualismi, Aalto-optiikka, Aaltomuoto, Aaltovoima, Aaltoyhtälö, Ajojohdin, Albert Abraham Michelson, Amplitudi, Äänes, Ääni, Besselin funktiot, Brewerin–Dobsonin kiertoliike, Brillouinin vyöhyke, Christiaan Huygens, Diffraktio, Doppler-ilmiö, Elektronimikroskooppi, Fotoni, François Arago, Francesco Maria Grimaldi, Fresnelin integraalit, Fysiikan historia, Fysiikka, George Green, Heijastuminen, Hiukkaspoikkeama, Huojunta, Huygensin periaate, Imponderabilia, Intensiteetti, Interferenssi, Jaksollinen funktio, Katodisäde, Käänteishila, Kenttä (fysiikka), Koherenssi (fysiikka), Kokonaisheijastuminen, Kvanttikemia, Maanjäristysaalto, Metakroninen aaltoliike, Polarisaatio, Pulssi, Puristuskerroin, Pyörimisliike, Radioaallot, Resoluutio (luonnontieteet), Resoluutio (mittaustekniikka), ..., RIAA-korjain, Robert Hooke, Ryhmänopeus, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömagneettinen spektri, Seisova aalto, Siniaalto, Spektri, Spinoza-palkinto, Taajuus, Taittuminen, Tutkan historia, Ultraääni, Vaihe, Vaihenopeus, Vaiheongelma, Valo. Laajenna indeksi (17 lisää) »
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Aallonpituus · Katso lisää »
Aalto
Hokusai, ''Suuri aalto Kanagawan edustalla'', noin 1830. Pinta-aaltoja. Aallonmerkkejä rantavedessä. Aalto, yleisemmin aallokko, on vedessä tapahtuva aaltoliike.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Aalto · Katso lisää »
Aalto (täsmennyssivu)
Aalto tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Aalto (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Aalto-hiukkasdualismi
Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen että hiukkasten ominaisuuksia.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Aalto-hiukkasdualismi · Katso lisää »
Aalto-optiikka
Aalto-optiikka eli fysikaalinen optiikka tutkii niitä optiikan ilmiöitä, joissa valon aaltoluonteella on oleellinen merkitys ja joita sen vuoksi ei voida käsitellä pelkästään sädeoptiikan eli geometrisen optiikan keinoin.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Aalto-optiikka · Katso lisää »
Aaltomuoto
Siniaalto, kanttiaalto, kolmioaalto ja sahalaita-aalto. Aaltomuodolla tarkoitetaan yleisesti minkä tahansa, mutta tyypillisesti ajan funktiona vaihtelevan aaltoliikkeen tai signaalin muotoa.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Aaltomuoto · Katso lisää »
Aaltovoima
Aaltovoima on kehitteillä oleva energian tuotantotapa, jossa tuulten synnyttämien aaltojen energiaa muunnetaan sähköksi.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Aaltovoima · Katso lisää »
Aaltoyhtälö
Pulssi etenemässä nauhassa, jonka molemmat päät ovat kiinnitettyjä. Aaltoyhtälö on hyperbolinen toisen kertaluvun osittaisdifferentiaaliyhtälö, joka kuvaa etenevää harmonista aaltoa.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Aaltoyhtälö · Katso lisää »
Ajojohdin
Ajojohdin on sähköjohdin, jonka tarkoitus on välittää sähköenergiaa raitiovaunuille, johdinautoille ja junille.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Ajojohdin · Katso lisää »
Albert Abraham Michelson
Albert Abraham Michelson (19. joulukuuta 1852 – 9. toukokuuta 1931) oli saksalais-amerikkalainen fyysikko, joka tunnetaan erityisesti nimeään kantavasta Michelsonin–Morleyn kokeesta.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Albert Abraham Michelson · Katso lisää »
Amplitudi
Amplitudi on puolet kuvassa näkyvän käyrän korkeimman ja alimman kohdan välisestä erotuksesta. (Kuvaan merkitty λ on aallonpituus.) RMS-amplitudi eli tehollisarvo(\scriptstyle\hat U/\sqrt2),4.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Amplitudi · Katso lisää »
Äänes
Äänes on tietyntaajuuksinen ääni, jolla ei ole harmonisia komponentteja.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Äänes · Katso lisää »
Ääni
Ääntä tuottavia soittimia Ääni on kuultavissa olevaa mekaanista aaltoliikettä tai mainitun aaltoliikkeen kuuloelinten kautta aiheuttama kuuloaistimus tajunnassa.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Ääni · Katso lisää »
Besselin funktiot
Besselin funktiot ovat useissa erilaisissa tilanteissa vastaantuleva joukko erikoisfunktioita.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Besselin funktiot · Katso lisää »
Brewerin–Dobsonin kiertoliike
Brewerin–Dobsonin kiertoliike on hidas Maan ilmakehässä tapahtuva kiertoliike, joka kuljettaa ilmaa alailmakehästä yläilmakehään ja tropiikista kohti napa-alueita.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Brewerin–Dobsonin kiertoliike · Katso lisää »
Brillouinin vyöhyke
Neliöhilan (a) ja kuusikulmiohilan (bI) käänteishilat ja vastaavat ensimmäiset Brillouinin vyöhykkeet. Brillouinin vyöhyke on matematiikassa ja varsinkin kiinteän olomuodon fysiikassa käänteishilan alkeiskoppi.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Brillouinin vyöhyke · Katso lisää »
Christiaan Huygens
Christiaan Huygens jr. FRS (latinalaistettu muoto Christianus Hugenius; 14. huhtikuuta 1629 Haag – 8. heinäkuuta 1695 Haag) oli hollantilainen matemaatikko, fyysikko, tähtitieteilijä ja keksijä.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Christiaan Huygens · Katso lisää »
Diffraktio
tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Diffraktio · Katso lisää »
Doppler-ilmiö
Aaltoliikkeen aiheuttava lähde siirtyy kuvassa vasemmalle. Taajuus on lähteen vasemmalla puolella suurempi kuin oikealla puolella. Doppler-ilmiö on aaltoliikkeen taajuudessa, vaiheessa tai aallonpituudessa tapahtuva näennäinen muutos, joka johtuu aaltojen lähteen ja havaitsijan liikkeestä toisiinsa nähden.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Doppler-ilmiö · Katso lisää »
Elektronimikroskooppi
Siemens Elmiskop 1A -elektronimikroskooppi Jokisokeutta aiheuttava parasiitti (''Onchocerca volvulus'') näkyvissä hyönteisen tuntosarvessa. Elektronimikroskooppikuvan suurennos 100×. Elektronimikroskooppi (EM) on mikroskooppi, jossa käytetään näkyvän valon sijasta elektronisuihkua.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Elektronimikroskooppi · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Fotoni · Katso lisää »
François Arago
Dominique François Jean Arago (26. helmikuuta 1786 Estagel – 2. lokakuuta 1853 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja François Arago · Katso lisää »
Francesco Maria Grimaldi
Francesco Maria Grimaldi (2. huhtikuuta 1618 Bologna, Italia – 28. joulukuuta 1663 Bologna) oli italialainen fyysikko ja jesuiitta, joka teki uraauurtavia havaintoja optiikan alalla ja tutki kuun pinnanmuotoja.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Francesco Maria Grimaldi · Katso lisää »
Fresnelin integraalit
Fresnelin integraalit, tyyppi 1. y.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Fresnelin integraalit · Katso lisää »
Fysiikan historia
Fysiikan historia ulottuu pitkälle menneisyyteen.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Fysiikan historia · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Fysiikka · Katso lisää »
George Green
George Green oli englantilainen matemaattinen fyysikko.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja George Green · Katso lisää »
Heijastuminen
Heijastuminen tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen kahden eri faasin rajapinnalla tapahtuvaa vuorovaikutusta, jossa aaltoliike muuttaa suuntaansa ja jatkaa liikettään samassa faasissa.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Heijastuminen · Katso lisää »
Hiukkaspoikkeama
Hiukkaspoikkeama kuvaa partikkelin siirtymää väliaineessa sen kuljettaessa aaltoa.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Hiukkaspoikkeama · Katso lisää »
Huojunta
Kuvan huojuva aalto (sininen) muodostuu vihreästä ja punaisesta vihreän aallonpituuden kasvaessa. Huojunta on kahden taajuudeltaan vain hieman erilaisen aallon välisestä interferenssistä aiheutuva ilmiö.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Huojunta · Katso lisää »
Huygensin periaate
Huygensin periaatetta havainnollistava kuva, johon alkeisaallon synnyttävä piste on merkitty keltaisella, alkeisaalto harmaalla ja alkeisaaltojen summa-aalto vihreällä. Huygensin periaate tai Huygensin–Fresnelin periaate on aallon etenemisen kuvailuun käytetty tarkastelutapa.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Huygensin periaate · Katso lisää »
Imponderabilia
Imponderabiliat olivat oletettuja painottomia tai ainakin äärimmäisen kevyitä aineita, joiden avulla tieteessä vielä 1800-luvun alussa selitettiin lämpö-, valo-, sähkö- ja magneettiset ilmiöt.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Imponderabilia · Katso lisää »
Intensiteetti
Intensiteetti on fysiikassa suure, joka ilmoittaa kuinka paljon energiaa siirtyy pinta-alayksikön läpi aikayksikössä.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Intensiteetti · Katso lisää »
Interferenssi
Destruktiivinen (vas.) ja konstruktiivinen (oik.) interferenssi Interferenssi tarkoittaa kahden aallon, joiden välinen vaihe-ero on vakio, yhdistymistä superpositioperiaatteen mukaisesti.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Interferenssi · Katso lisää »
Jaksollinen funktio
Jaksollinen funktio on sellainen funktio, joka toistuu samanlaisena tietyn jakson välein.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Jaksollinen funktio · Katso lisää »
Katodisäde
Katodisäde on elektronisuihku, joka syntyy tarkoitukseen rakennetussa elektrodeilla eli katodilla ja anodilla varustetulla tyhjiöputkessa, jota kutsutaan katodisädeputkeksi.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Katodisäde · Katso lisää »
Käänteishila
Kaksiulotteinen kidehila ja sen käänteishila Käänteishila on kiinteän olomuodon fysiikassa ja kristallografiassa käytetty matemaattinen konstruktio, joka saadaan toisen hilan, useimmiten Bravais'n hilan Fourier’n-muunnoksena.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Käänteishila · Katso lisää »
Kenttä (fysiikka)
Kenttä on fysikaalinen suure, jolla on arvo jokaisessa avaruuden pisteessä jokaisena ajan kohtana.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »
Koherenssi (fysiikka)
Koherentit aallot ovat aaltoja, joissa on keskenään pelkästään ja muuttumattomasti saman vaihe-eron, taajuuden, amplitudin ja aaltomuodon aaltoja, jotka etenevät samaan suuntaan.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Koherenssi (fysiikka) · Katso lisää »
Kokonaisheijastuminen
Kokonaisheijastuminen. Valo taittuu ensin ilma–lasi-rajapintaan ja sen jälkeen lasi–ilma-rajapinnassa se kokonaisheijastuu. Kokonaisheijastuminen on aalto-opillinen ilmiö, jossa aaltoliike heijastuu täydellisesti, kun se saapuu kriittisen kulman ylittävässä kulmassa pinnan normaalin suhteen.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Kokonaisheijastuminen · Katso lisää »
Kvanttikemia
Kvanttikemia on fysikaalisen kemian ala, jossa käytetään kvanttimekaniikkaa kemian ongelmien tarkasteluun.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Kvanttikemia · Katso lisää »
Maanjäristysaalto
Maanjäristysaaltojen eteneminen Maan sisuksissa. Maanjäristysaalto eli seisminen aalto on maanjäristyksen aiheuttama aalto.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Maanjäristysaalto · Katso lisää »
Metakroninen aaltoliike
Metakroninen aaltoliike on peräkkäisten värähtelyjen tai toimien synnyttämä aaltoileva liike, jota esiintyy esimerkiksi värekarvoissa tai kastematojen segmenteissä.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Metakroninen aaltoliike · Katso lisää »
Polarisaatio
Polarisaatio on poikittaiseen aaltoliikkeeseen liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan aaltoliikkeen värähtelyjen amplitudin suuntariippuvuutta aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Polarisaatio · Katso lisää »
Pulssi
Pulssi voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Pulssi · Katso lisää »
Puristuskerroin
Uniforminen, kappaleeseen joka suunnasta kohdistuva puristus. Puristuskerroin eli puristusmoduuli tai puristuvuuskerroin (tunnus K tai B) on kullekin aineelle ominainen suure, joka osoittaa, kuinka suuri voima tarvitaan aineen puristamiseksi kokoon.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Puristuskerroin · Katso lisää »
Pyörimisliike
Pyörimisliikkeessä oleva pallo. Pyörimisliike eli rotaatio on liikettä, jossa kappaleen jokainen osa kiertää ympyränmuotoista rataa kappaleen poikki kulkevan akselin ympäri.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Pyörimisliike · Katso lisää »
Radioaallot
Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Radioaallot · Katso lisää »
Resoluutio (luonnontieteet)
Resoluutio liittyy luonnontieteissä siihen erottelukykyyn, joka saavutetaan luontoa havaittaessa.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Resoluutio (luonnontieteet) · Katso lisää »
Resoluutio (mittaustekniikka)
Resoluutio kuvaa mittaustekniikassa mittausjärjestelmän erottelukykyä.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Resoluutio (mittaustekniikka) · Katso lisää »
RIAA-korjain
Vinyylilevyn pintaa. RIAA-korjauksen avulla levyyn on saatu enemmän ääntä tallennettua. (Punainen viivasto on millimetriasteikko.) RIAA-korjain oikaisee LP-levyä toistettaessa levyn tallennuksen aikana tehdyn suodatuksen eli RIAA-esikorostuksen taajuusvasteen alkuperäisen musiikkitallennuksen mukaiseksi.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja RIAA-korjain · Katso lisää »
Robert Hooke
Robert Hooke (18. heinäkuuta 1635 – 3. maaliskuuta 1703) oli englantilainen fyysikko ja monilahjainen tutkija.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Robert Hooke · Katso lisää »
Ryhmänopeus
vaihenopeudella, vihreät kiekot ryhmänopeudella. Tässä syvän veden tapauksessa vaihenopeus on kaksi kertaa niin suuri kuin ryhmänopeus. Jokainen punainen neliö kohtaa kaksi vihreää kiekkoa kulkiessaan kuvan vasemmasta laidasta oikeaan. Aaltoryhmän takana näyttää muodostuvan uusia aaltoja, joiden amplitudi kasvaa, kunnes ne ovat kuvan keskellä, minkä jälkeen ne häviävät ennen saapumistaan kuvan oikeaan laitaan. Veden pinnalla etenevissä painovoima-aalloissa vesipisaroiden nopeudet nopeudet ovat useimmiten paljon pienempiä kuin aallon vaihenopeus. Etenevä aaltopaketti, jossa vaihenopeus on suurempi kuin ryhmänopeus. pmid.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Ryhmänopeus · Katso lisää »
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »
Sähkömagneettinen spektri
infrapuna- ja lämpösäteily, 1 m – 1 km radioaallot. Sähkömagneettisen spektrin kuvausSelvennä Sähkömagneettinen spektri kattaa kaikki sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusalueet.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Sähkömagneettinen spektri · Katso lisää »
Seisova aalto
Seisova aalto. Punaiset pisteet ovat solmukohtia. Seisova aalto on fysiikan aalto-opissa ilmiö, jossa heijastuvat aallot vahvistavat toisiaan eli interferoivat.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Seisova aalto · Katso lisää »
Siniaalto
Siniaalto punaisella värillä. Siniaalto on jaksollinen, sinifunktion muotoinen aaltomuoto.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Siniaalto · Katso lisää »
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Spektri · Katso lisää »
Spinoza-palkinto
Spinoza-palkinto on Alankomaiden tutkimusneuvoston (NWO,, "Alankomaiden tieteellisen tutkimuksen organisaatio") vuosittain kolmelle tai neljälle henkilölle myöntämä suuri tiedepalkinto.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Spinoza-palkinto · Katso lisää »
Taajuus
Eritaajuisia siniaaltoja. Taajuus (vanhalta nimeltä jaksoluku) kuvaa jonkin ilmiön tapahtumien määrää aikayksikköä kohti.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Taajuus · Katso lisää »
Taittuminen
Taittuminen eli refraktio tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen suunnan muuttumista kahden eri faasin rajapinnassa.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Taittuminen · Katso lisää »
Tutkan historia
Tutkan historia ja kehitys alkoivat, kun radiotekniikka sai alkunsa.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Tutkan historia · Katso lisää »
Ultraääni
Vauvan sydämen ultraäänikuvaus Ultraääni on ääntä, jonka taajuus on ihmisen korvan kuuloalueen yläpuolella (> 20 kHz).
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Ultraääni · Katso lisää »
Vaihe
Matematiikassa vaiheella tarkoitetaan jaksollisen funktion argumenttia.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Vaihe · Katso lisää »
Vaihenopeus
ryhmänopeudella. Tässä syvän veden tapauksessa vaihenopeus on kaksi kertaa niin suuri kuin ryhmänopeus. Jokainen punainen neliö kohtaa kaksi vihreää kiekkoa kulkiessaan kuvan vasemmasta laidasta oikeaan. Aaltoryhmän takana näyttää muodostuvan uusia aaltoja, joiden amplitudi kasvaa, kunnes ne ovat kuvan keskellä, minkä jälkeen ne häviävät ennen saapumistaan kuvan oikeaan laitaan. Veden pinnalla etenevissä painovoima-aalloissa vesipisaroiden nopeudet nopeudet ovat useimmiten paljon pienempiä kuin aallon vaihenopeus. Etenevä aaltopaketti, jossa vaihenopeus on suurempi kuin ryhmänopeus. pmid.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Vaihenopeus · Katso lisää »
Vaiheongelma
Vaiheongelma on röntgenkristallografiassa kohdattava ongelma, joka vaikeuttaa makromolekyylien rakenteiden selvittämistä.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Vaiheongelma · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Aalto (fysiikka) ja Valo · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aalto-oppi, Aaltoliike, Pitkittäinen aaltoliike, Poikittainen aaltoliike.