Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
20 suhteet: Barokki, C-duuriasteikko, Cembalo, Diatoninen asteikko, Enharmoniset sävelet, Hammond-urut, Harmoni, Kielisoitin, Klavikordi, Kosketinsoitin, Oktaavi, Ondes Martenot, Piano, Puhallinsoitin, Renessanssi, Soitin, Syntetisaattori, Urut, Vapaalehdykkäsoitin, 1900-luku.
Barokki
Antoine Coysevox, Ludvig XIV:n rintakuva, 1686. Barokki kehittyi huippuunsa juuri Ludvigin hovissa 1600-luvun lopun Ranskassa. Barokki oli taidesuuntaus, jota sävytti suurellisuus.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Barokki · Katso lisää »
C-duuriasteikko
C-duuriasteikko on C:stä alkava sävelasteikko, johon kuuluvat sävelet C, D, E, F, G, A, H ja C. Sen rinnakkaisasteikko on a-molli ja muunnosmolli on c-molli.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja C-duuriasteikko · Katso lisää »
Cembalo
Italialainen cembalo (Vito Trasuntino, Venetsia 1560) Flaamilainen cembalo (Joannes Ruckers, Antwerpen 1627) Saksalainen cembalo (Christian Zell, Hampuri 1741) Englantilainen cembalo (Jacob Kirkman, Lontoo 1758) Ranskalainen cembalo (Pascal Taskin, Pariisi; 1700-luvun jälkipuoli) Pianosta vaikutteita saanut, moderni cembalo (Sperrhake 1980) Cembalo on psalttarista 1400-luvulla kehitetty, pianon edeltäjiin kuuluva kosketinsoitin, joka pianon tultua yleiseen käyttöön hävisi joksikin aikaa kokonaan.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Cembalo · Katso lisää »
Diatoninen asteikko
Diatoninen asteikko on seitsensävelinen sävelasteikko, jossa oktaavin alueella on viisi kokosävelaskelta ja kaksi puoliaskelta ja puoliaskelten välissä on vuorotellen kaksi ja kolme kokoaskelta.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Diatoninen asteikko · Katso lisää »
Enharmoniset sävelet
Enharmoniset sävelet ovat erinimisiä säveliä, joiden sävelkorkeus puhtaassa virityksessä hieman poikkeaa toisistaan, vähennetyn sekunnin verran, mutta joiden välillä ei tasavirityksessä ole korkeuseroa.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Enharmoniset sävelet · Katso lisää »
Hammond-urut
Hammond-urut on sähköinen kosketinsoitin, jonka Laurens Hammond (1895–1973) patentoi huhtikuussa 1934.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Hammond-urut · Katso lisää »
Harmoni
Harmoni tai urkuharmoni on paine- tai imuilmalla toimiva vapaalehdykkäsoitin, jota soitetaan koskettimistolla.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Harmoni · Katso lisää »
Kielisoitin
Viulua soitetaan jousella Harppua soitetaan näppäilemällä Kielisoitin eli kordofoni on soitin, jonka soivana materiaalina on lankamainen jännitetty kieli.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Kielisoitin · Katso lisää »
Klavikordi
Klavikordi Klavikordi on pienikokoinen, hyvin hiljainen historiallinen eurooppalainen kosketinsoitin.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Klavikordi · Katso lisää »
Kosketinsoitin
Flyygeli alt.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Kosketinsoitin · Katso lisää »
Oktaavi
Esimerkki (puhtaasta) oktaavi-intervallista: c1–c2. Oktaavi on sävelkorkeuden intervalli, joka vastaa taajuuden kaksinkertaistumista.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Oktaavi · Katso lisää »
Ondes Martenot
Ondes Martenot. Ondes Martenot (ransk. ’Martenot’n aallot’) on koskettimistollinen sähkösoitin.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Ondes Martenot · Katso lisää »
Piano
Piano on kosketinsoitin, jossa ääni syntyy huopapäällysteisten vasaroiden lyödessä soittimen sisälle jännitettyjä metallikieliä.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Piano · Katso lisää »
Puhallinsoitin
Barokkitrumpetteja 1600-luvulta. Sarvesta tehty puhallinsoitin. Puhallinsoitin, myös puhallussoitin ja puhallin, on soitin, jossa puhaltamalla saadaan rajallinen ilmatila, tavallisesti ilmapatsas, värähtelemään ja värähtely etenee ympäröivään ilmatilaan.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Puhallinsoitin · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Renessanssi · Katso lisää »
Soitin
Soitin eli instrumentti on väline, jolla tuotetaan säveliä tai korostetaan rytmiä ja sointia.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Soitin · Katso lisää »
Syntetisaattori
Korg Kronos X vuodelta 2012. Syntetisaattori (tai puhekielessä myös syntikka tai syna) on musiikin ja äänitehosteiden luomiseen käytettävä ääntä tuottava elektroninen laite.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Syntetisaattori · Katso lisää »
Urut
Helsingin tuomiokirkon urkujen julkisivu on vuodelta 1847. Turun tuomiokirkon pääurut. Urut, joita kutsutaan myös pilliuruiksi tai kirkkouruiksi (erotukseksi populaarimusiikissa käytetyistä sähköuruista), on yhdistetty puhallin- ja kosketinsoitin, jossa on paineilman avulla soivat pillit.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Urut · Katso lisää »
Vapaalehdykkäsoitin
Vapaalehdykkäsoitin on aerofoneihin kuuluva soitintyyppi, jonka ääni muotoutuu joustavan kieliliuskan värähtelystä sille sovitetussa kehyksessä.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja Vapaalehdykkäsoitin · Katso lisää »
1900-luku
1900-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1900–1999.
Uusi!!: Kosketinsoitin ja 1900-luku · Katso lisää »
