54 suhteet: Adjutantti, Aleksis Kivi, Arvostelu, D. E. D. Europaeus, Elias Lönnrot, Fennougristiikka, Filosofian tohtori, Friedrich Schiller, Hantin kieli, Hantit, Helsingin yliopisto, Helsinki, J. V. Snellman, Johan Ludvig Runeberg, Johan Mauritz Nordenstam, Kieletär, Kielitiede, Kirjallisuuskritiikki, Kuopio, Luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista, Maanjako-oikeus, Maisteri, Mansin kieli, Mansit, Molière, Mordvalaiset kielet, Paavo Tikkanen, Piika, Saima (lehti), Savolaisen laulu, Seitsemän veljestä, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen kieli, Suomen Tiedeseura, Suometar (sanomalehti), Suomi, Tšuvassin kieli, Unkarin kieli, Vapaaherra, Vatja, Veijo Meri, Vepsän kieli, Virallinen lehti, Viron kirjallisuus, Yliopiston kansleri, 1826, 1854, 1859, 1877, ..., 1880, 1889, 20. marraskuuta, 7. elokuuta. Laajenna indeksi (4 lisää) »
Adjutantti
Adjutantti (latinan verbistä adiutare, auttaa) on upseeri, joka avustaa ylempiarvoista upseeria.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Adjutantti · Katso lisää »
Aleksis Kivi
Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall; 10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Aleksis Kivi · Katso lisää »
Arvostelu
Pere Borrell del Cason maalaus ''Pakeneva arvostelu'' vuodelta 1874. Arvostelu, arviointi eli kritiikki (kreikan sanasta krinein, ’erottaa, ratkaista’) on arviointia, jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Arvostelu · Katso lisää »
D. E. D. Europaeus
David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus (1. joulukuuta 1820 Savitaipale – 15. lokakuuta 1884 Pietari) oli suomalainen kansanrunouden kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi.
Uusi!!: August Ahlqvist ja D. E. D. Europaeus · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Fennougristiikka
Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Fennougristiikka · Katso lisää »
Filosofian tohtori
Filosofian tohtori (fil. tri, FT) on tieteellinen jatkotutkinto yliopistossa sekä humanistisella että luonnontieteellisellä alalla.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Filosofian tohtori · Katso lisää »
Friedrich Schiller
Johann Christoph Friedrich Schiller, vuodesta 1802 lähtien von Schiller (10. marraskuuta 1759 Marbach am Neckar – 9. toukokuuta 1805 Weimar), oli saksalainen runoilija, näytelmäkirjailija ja historioitsija.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Friedrich Schiller · Katso lisää »
Hantin kieli
Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Hantin kieli · Katso lisää »
Hantit
Hantit (aikaisemmin ostjakit, hantiksi hanti tai hanti jah ’hantikansa’) ovat suomalais-ugrilainen kansa.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Hantit · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Helsinki · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: August Ahlqvist ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Johan Ludvig Runeberg
Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja ja toimittaja.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Johan Ludvig Runeberg · Katso lisää »
Johan Mauritz Nordenstam
Johan Mauritz Nordenstam (21. syyskuuta 1802 Tukholma – 8. kesäkuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja Venäjän armeijassa palvellut jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana vuosina 1858–1882, pidempään kuin kukaan toinen.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Johan Mauritz Nordenstam · Katso lisää »
Kieletär
Kieletär oli vuosina 1871–1875 ilmestynyt aikakauskirja, jonka julkaisija oli August Ahlqvist.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Kieletär · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Kielitiede · Katso lisää »
Kirjallisuuskritiikki
Kirjallisuuskritiikki eli kirjallisuusarvostelu tutkii, keskustelee, arvioi ja tulkitsee kirjallisia teoksia.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Kirjallisuuskritiikki · Katso lisää »
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Kuopio · Katso lisää »
Luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista
Tämä on luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista · Katso lisää »
Maanjako-oikeus
Maanjako-oikeus oli erityistuomioistuin, joka ensimmäisenä oikeusasteena tutki ja ratkaisi maanjakotoimituksista johtuvia riita-asioita ja valituksia.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Maanjako-oikeus · Katso lisää »
Maisteri
Maisteri ('suurempi', 'ohjaaja', 'opastaja'; lyhenne maist.) on tavallisin ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Maisteri · Katso lisää »
Mansin kieli
Mansin kieli (aikaisempi nimitys voguli; mansiksi мāньси лāтыӈ, mānsi lātyŋ) on Venäjällä Luoteis-Siperiassa asuvien mansien puhuma uralilaisten kielten obinugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Mansin kieli · Katso lisää »
Mansit
200px Mansit (aikaisemmin vogulit) ovat Venäjällä Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa ja sen lähialueilla asuva suomalais-ugrilaista mansin kieltä puhuva kansa.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Mansit · Katso lisää »
Molière
Molière, oikea nimi Jean-Baptiste Poquelin, (kastettu 15. tammikuuta 1622 Pariisi, Ranska – 17. helmikuuta 1673 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen näytelmäkirjailija, ohjaaja ja näyttelijä.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Molière · Katso lisää »
Mordvalaiset kielet
Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Mordvalaiset kielet · Katso lisää »
Paavo Tikkanen
Paavo Tikkanen (2. maaliskuuta 1823 Kiuruvesi – 7. marraskuuta 1873 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, runoilija, kääntäjä ja tunnettu suomalaisuusmies.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Paavo Tikkanen · Katso lisää »
Piika
Piika tarkoittaa entisaikaan maataloon tai kartanoon kotiapulaiseksi tai palvelijattareksi palkattua nuorta tyttöä tai naista.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Piika · Katso lisää »
Saima (lehti)
Saiman ensimmäinen numero. Saima oli Kuopiossa 4. tammikuuta 1844 – 31. joulukuuta 1846 ilmestynyt ruotsinkielinen lehti, jota julkaisi J. V. Snellman.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Saima (lehti) · Katso lisää »
Savolaisen laulu
Savolaisen laulu on Savon historiallisen maakunnan, Etelä- ja Pohjois-Savon nykymaakuntien sekä savolaisten maakuntalaulu.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Savolaisen laulu · Katso lisää »
Seitsemän veljestä
Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani, jota pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden suurimmista merkkiteoksista.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Seitsemän veljestä · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen Tiedeseura
Suomen Tiedeseura r.y. on Suomen vanhin, vuonna 1838 perustettu tiedeakatemia.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Suomen Tiedeseura · Katso lisää »
Suometar (sanomalehti)
Suometar oli nuorten suomenmielisten opiskelijoiden perustama Helsingissä vuosina 1847–1866 ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Suometar (sanomalehti) · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Suomi · Katso lisää »
Tšuvassin kieli
Tšuvassi (tšuvassiksi чӑваш чĕлхи) on tšuvassien puhuma turkkilainen kieli.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Tšuvassin kieli · Katso lisää »
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Unkarin kieli · Katso lisää »
Vapaaherra
Saksalainen vapaaherran kruunu. Vapaaherra on ylhäisaateliin kuuluva kreiviä alempi aatelisarvo.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Vapaaherra · Katso lisää »
Vatja
Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Vatja · Katso lisää »
Veijo Meri
Veijo Väinö Valvo Meri oli suomalainen kirjailija ja akateemikko.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Veijo Meri · Katso lisää »
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Vepsän kieli · Katso lisää »
Virallinen lehti
Virallinen lehti on suomalainen lakisääteisiä ja muita virallisia ilmoituksia ja kuulutuksia sekä valtiollisia asioita sisältävä lehti.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Virallinen lehti · Katso lisää »
Viron kirjallisuus
Viron kirjallisuudella tarkoitetaan Virossa painettuja kirjoja ja muita painotuotteita.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Viron kirjallisuus · Katso lisää »
Yliopiston kansleri
Yliopiston kansleri on muutamissa Suomen yliopistoissa käytettävä korkea tehtävänimike, jonka hoitajan tehtävänä on edistää tieteitä ja valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa.
Uusi!!: August Ahlqvist ja Yliopiston kansleri · Katso lisää »
1826
Ei kuvausta.
Uusi!!: August Ahlqvist ja 1826 · Katso lisää »
1854
Ei kuvausta.
Uusi!!: August Ahlqvist ja 1854 · Katso lisää »
1859
Ei kuvausta.
Uusi!!: August Ahlqvist ja 1859 · Katso lisää »
1877
Vuosi 1877 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: August Ahlqvist ja 1877 · Katso lisää »
1880
Vuosi 1880 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: August Ahlqvist ja 1880 · Katso lisää »
1889
Vuosi 1889 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: August Ahlqvist ja 1889 · Katso lisää »
20. marraskuuta
20.
Uusi!!: August Ahlqvist ja 20. marraskuuta · Katso lisää »
7. elokuuta
7.
Uusi!!: August Ahlqvist ja 7. elokuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
A. E. Ahlqvist, A. Oksanen, A.E. Ahlqvist, August Engelbrekt Ahlqvist.