Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
272 suhteet: A priori ja a posteriori, Abrahamilainen uskonto, Adi Shankara, Afrikkalainen filosofia, Aine, Ajattelu, Aksapada Gautama, An sich, Analyyttinen filosofia, Analyyttinen ja mannermainen filosofia, Anselm Canterburylainen, Antiikin demokratia, Antiikin filosofia, Antiikin Kreikka, Argumentti, Aristoteles, Aristotelismi, Arjalaiset, Arthur Schopenhauer, Arvo, Asteekkien filosofia, Ateena, Ateismi, Auguste Comte, Augustinus, Averroës, Avicenna, Āstika ja nāstika, Baruch Spinoza, Bertrand Russell, Biologian filosofia, Buddhalainen filosofia, Buddhalaisuus, Carvaka, Charles S. Peirce, David Hume, Dharma, Dharmakirti, Duns Scotus, Edmund Husserl, Eduard von Hartmann, Eino Kaila, Eksistentialismi, Elämä, Elämän tarkoitus, Elämänfilosofia, Empirismi, Encyclopédie, Epikurolaisuus, Erityistieteet, ..., Ernst Haeckel, Esa Saarinen, Esisokraatikot, Estetiikka, Etiikka, Fenomenologia, Filosofi, Filosofia (albumi), Filosofia ja tiede, Filosofiakäsitykset, Filosofian historia, Filosofian historian kehityslinjoja, Filosofinen analyysi, Filosofinen antropologia, Francis Bacon, Frankfurtin koulukunta, Friedrich Engels, Friedrich Nietzsche, Friedrich von Schelling, Fysiikan filosofia, Fysiikka, Georg Henrik von Wright, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, George Berkeley, Gottfried Leibniz, Gottlob Frege, Helsingin yliopisto, Heprea, Herbert Spencer, Hermeneutiikka, Herrad Landsbergilainen, Hindulainen filosofia, Historia, Historianfilosofia, Humanismi, Hyvyys, Ilkka Niiniluoto, Immanuel Kant, Indoiranilaiset kulttuurit, Intia, Intialainen filosofia, Iranilainen filosofia, Islam, Islamilainen filosofia, Itämainen filosofia, Jaakko Hintikka, Jainalaisuus, Japani, Jälkistrukturalismi, Järki, Jean-Jacques Rousseau, Jean-Paul Sartre, Johann Gottlieb Fichte, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, John Locke, John Stuart Mill, Julkinen moraali, Juutalainen filosofia, Kapila, Karl Marx, Kartesiolaisuus, Kategoria (filosofia), Kauneus, Kaunokirjallisuus, Kehitysfilosofia, Keskiaika, Keskiajan filosofia, Keskiajan yliopisto, Kevättä ja syksyä -kausi, Kielifilosofia, Kiina, Kiinalainen filosofia, Kirjallisuustiede, Kreikan kieli, Kristillinen mystiikka, Kungfutse, Kungfutselaisuus, Kuolema, Kyynikot, Laozi, Lääketiede, Lähi-itä, Länsimaisen filosofian historia, Legalismi (kiinalainen filosofia), Logiikka, Looginen empirismi, Ludwig Büchner, Ludwig Wittgenstein, Lukio, Luonnontiede, Maimonides, Manikealaisuus, Mannermainen filosofia, Marcus Aurelius, Martin Heidegger, Marxilainen filosofia, Matematiikan filosofia, Matematiikka, Materialismi, Mengzi, Metafysiikka, Mielenfilosofia, Mieli, Mimamsa, Mohismi, Moraali, Muinaiskreikka, Musei Capitolini, Narayana Guru, Naturalismi (ontologia), Nāgārjuna, Nyaya, Nykyfilosofia, Oikeusfilosofia, Oikeustiede, Olevainen, Ontologia, Pahuus, Pakkovalta, Pekka Himanen, Peripateettinen koulukunta, Persia, Pessimismi, Platon, Platonin Akatemia, Platonismi, Poliittinen filosofia, Positivismi, Postmoderni filosofia, Pragmatismi, Psykologia, Pyrrhonismi, Pythagoras, Radikaalifeminismi, Rajajooga, Rakkaus, Ramanuja, Rationalismi (tietoteoria), René Descartes, Renessanssi, Renessanssifilosofia, Retoriikka, Rooma, Rooman keisari, Rooman valtakunta, Runous, Saksalainen idealismi, Samkhya, Sarvepalli Radhakrishnan, Sata koulukuntaa, Søren Kierkegaard, Sensualismi, Siddhartha Gautama, Sivistys, Skeptikot, Skeptismi, Skolastiikka, Sokraattinen dialogi, Sokrates, Sosiologia, Sri Aurobindo, Stoalaisuus, Substanssi, Suomalaisen filosofian historia, Taide, Taidefilosofia, Taistelevat läänitysvaltiot, Tang-dynastia, Taolaisuus, Teologia, Teonfilosofia, Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia, Thomas Hobbes, Tiede, Tieteellinen vallankumous, Tieteenfilosofia, Tieto, Tietoteoria, Todellisuus, Todistuksen taakka, Todistus, Tomismi, Totuus, Tulkinta, Tuomas Akvinolainen, Turun akatemia, Tutkimus, Universalismi, Uskonnonfilosofia, Uskonto, Utilitarismi, Uusi aika, Uuskantilaisuus, Uusplatonismi, Uustomismi, Vaisheshika, Valistus, Valtio, Veda-kausi, Vedanta, Viisaus, Vilhelm Occamilainen, Vivekananda, Voltaire, Wang Yangming, William James, Xunzi, Yajnavalkya, Yhteiskunta, Yhteiskuntafilosofia, Yksilönvapaus, Yliopisto, Ymmärrys, Ystävyys, Zarathustra, Zarathustralaisuus, Zhu Xi, Zhuangzi, 1600-luvun filosofia, 1640, 1800-luvun filosofia, 1900-luvun filosofia. Laajenna indeksi (222 lisää) »
A priori ja a posteriori
A priori ja a posteriori ovat tietoteoreettisia termejä, jotka viittaavat tietyn tiedon luonteeseen.
Uusi!!: Filosofia ja A priori ja a posteriori · Katso lisää »
Abrahamilainen uskonto
viitattu.
Uusi!!: Filosofia ja Abrahamilainen uskonto · Katso lisää »
Adi Shankara
Adi Shankara (tunnetaan myös nimillä Śaṅkara Bhagavatpādācārya, "opettaja jumalan jaloissa", ja Ādi Śaṅkarācārya, "ensimmäinen Shankara"), oli intialainen filosofi joka vakiinnutti Advaita Vedantan opin.
Uusi!!: Filosofia ja Adi Shankara · Katso lisää »
Afrikkalainen filosofia
Afrikkalainen filosofia on osittain kiistanalainen termi, ja eri filosofit käyttävät sitä eri tavalla.
Uusi!!: Filosofia ja Afrikkalainen filosofia · Katso lisää »
Aine
Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.
Uusi!!: Filosofia ja Aine · Katso lisää »
Ajattelu
Keskittynyttä ajattelua. Ajattelu on informaation mentaalista esitystä ja käsittelyä, sekä näiden vuorovaikutusta.
Uusi!!: Filosofia ja Ajattelu · Katso lisää »
Aksapada Gautama
Aksapada Gautama (Akshapada, Gotama) (n. 500 eaa. tai viimeistään 150 eaa.) oli intialainen viisas, jota pidetään hindulaisen filosofian Nyaya-koulukunnan perustajana ja Nyāya Sūtrien kirjoittajana.
Uusi!!: Filosofia ja Aksapada Gautama · Katso lisää »
An sich
An sich (sinänsä) on saksankielinen ilmaus, joka tarkoittaa jonkin asian tai ilmiön tarkastelua itsessään, omana itsenään.
Uusi!!: Filosofia ja An sich · Katso lisää »
Analyyttinen filosofia
Analyyttinen filosofia on nykyfilosofian valtavirtaus Yhdysvalloissa, Britanniassa, Australiassa sekä Pohjoismaissa.
Uusi!!: Filosofia ja Analyyttinen filosofia · Katso lisää »
Analyyttinen ja mannermainen filosofia
Analyyttistä filosofiaa ja mannermaista filosofiaa pidetään nykyfilosofian merkittävimpinä suuntauksina.
Uusi!!: Filosofia ja Analyyttinen ja mannermainen filosofia · Katso lisää »
Anselm Canterburylainen
Pyhä Anselm Canterburylainen (1033 tai 1034 – 21. huhtikuuta 1109) oli keskiaikainen filosofi ja teologi.
Uusi!!: Filosofia ja Anselm Canterburylainen · Katso lisää »
Antiikin demokratia
Demokratia eli kansanvalta oli antiikin Kreikassa yksi kolmesta tärkeimmästä polisten eli kaupunkivaltioiden valtiomuodoista oligarkian ja tyrannian ohella.
Uusi!!: Filosofia ja Antiikin demokratia · Katso lisää »
Antiikin filosofia
Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.
Uusi!!: Filosofia ja Antiikin filosofia · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Filosofia ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Argumentti
Argumentti (väittää, osoittaa) on perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.
Uusi!!: Filosofia ja Argumentti · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Filosofia ja Aristoteles · Katso lisää »
Aristotelismi
Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.
Uusi!!: Filosofia ja Aristotelismi · Katso lisää »
Arjalaiset
Arjalaisten reitti Iranin kautta Intiaan (Kazanasin mukaan). Yksityiskohta saksalaisen Meyersin tietosanakirjan etnografisesta kartasta vuodelta 1890. Muun muassa eurooppalaisten arjalaisten ja indoarjalaisten asuinalueet näkyvissä. Arjalaiset olivat kansa, joka muutti Keski-Aasiasta Persiaan ja Pohjois-Intiaan neljänneltä vuosituhannelta eaa.
Uusi!!: Filosofia ja Arjalaiset · Katso lisää »
Arthur Schopenhauer
Arthur Schopenhauer (22. helmikuuta 1788 Danzig, Puola-Liettua – 21. syyskuuta 1860 Frankfurt am Main, Saksan liitto) oli 1800-luvun merkittävimpiä filosofeja.
Uusi!!: Filosofia ja Arthur Schopenhauer · Katso lisää »
Arvo
Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää.
Uusi!!: Filosofia ja Arvo · Katso lisää »
Asteekkien filosofia
Asteekkien filosofia koostui asteekkien valtakunnassa kehittyneistä filosofisista ajatuksista, jotka olivat Amerikan mantereen kehittyneimpiä ja monilta osiltaan verrattavissa antiikin kreikkalaiseen filosofiaan.
Uusi!!: Filosofia ja Asteekkien filosofia · Katso lisää »
Ateena
Ateena on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Filosofia ja Ateena · Katso lisää »
Ateismi
Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.
Uusi!!: Filosofia ja Ateismi · Katso lisää »
Auguste Comte
Auguste Comte (17. tammikuuta, kirjattu syntymäaika 19. tammikuuta 1798 Montpellier – 5. syyskuuta 1857 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, positivismin perustaja ja sosiologi.
Uusi!!: Filosofia ja Auguste Comte · Katso lisää »
Augustinus
Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa.
Uusi!!: Filosofia ja Augustinus · Katso lisää »
Averroës
Averroës. Averroës eli Abū 'l-Walīd Muḥammad ibn Aḥmad ibn Rušd tai lyhyesti Ibn Rušd (1126 Córdoba – 10. joulukuuta 1198 Marrakech) oli andalusialainen filosofi, lääkäri ja šariatuomari eli qadi.
Uusi!!: Filosofia ja Averroës · Katso lisää »
Avicenna
Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.
Uusi!!: Filosofia ja Avicenna · Katso lisää »
Āstika ja nāstika
Astika (āstika, ”ortodoksinen” eli ”oikeaoppinen”) ja nastika (nāstika, ”heterodoksinen”) viittaavat hindulaisessa filosofiassa koulukuntien ja filosofien luokitteluun sen mukaan, hyväksyvätkö ne Veda-kirjojen auktoriteetin korkeimpana ilmoituksena vai eivät.
Uusi!!: Filosofia ja Āstika ja nāstika · Katso lisää »
Baruch Spinoza
Baruch (de) Spinoza (24. marraskuuta 1632 Amsterdam – 21. helmikuuta 1677 Haag), oli hollanninjuutalainen filosofi.
Uusi!!: Filosofia ja Baruch Spinoza · Katso lisää »
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Uusi!!: Filosofia ja Bertrand Russell · Katso lisää »
Biologian filosofia
Biologian filosofia (joskus myös biofilosofia) on tieteenfilosofian osa-alue, joka käsittelee tietoteoreettisia, metafyysisiä ja eettisiä kysymyksiä biologisissa ja biomedikaalisissa tieteissä.
Uusi!!: Filosofia ja Biologian filosofia · Katso lisää »
Buddhalainen filosofia
Buddhalainen filosofia käsittelee laajasti metafysiikan, fenomenologian, etiikan ja tietoteorian ongelmia.
Uusi!!: Filosofia ja Buddhalainen filosofia · Katso lisää »
Buddhalaisuus
Buddhalaisuus on Intiassa noin 500 eaa.
Uusi!!: Filosofia ja Buddhalaisuus · Katso lisää »
Carvaka
Carvaka, joka tunnetaan myös nimellä Lokayata tai Carvakan materialistinen traditio, oli muinaisen intialaisen filosofian koulukunta, joka oli avoimesti materialistinen, ateistinen ja empiristinen.
Uusi!!: Filosofia ja Carvaka · Katso lisää »
Charles S. Peirce
Charles Sanders Peirce (10. syyskuuta 1839 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat – 19. huhtikuuta 1914 Milford, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen filosofi, loogikko, luonnontieteilijä ja yleisnero.
Uusi!!: Filosofia ja Charles S. Peirce · Katso lisää »
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
Uusi!!: Filosofia ja David Hume · Katso lisää »
Dharma
Dharman ratas Dharma (sanskritia; devanagari धर्म, paaliksi धम्म dhamma ’(luonnon)laki’, ’oikeus’, ’luonnollinen järjestys’, ’hyve’ ja niin edelleen) on lukuisten intialaisten tai intialaisperäisten uskontojen keskeinen teoreettinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisestä riippumatta olemassa olevaa luonnollista järjestystä sekä tämän järjestyksen mukaista elämää.
Uusi!!: Filosofia ja Dharma · Katso lisää »
Dharmakirti
Dharmakirti (n. 600-luku) oli intialainen oppinut ja yksi intialaisen filosofisen logiikan buddhalaisista perustajista.
Uusi!!: Filosofia ja Dharmakirti · Katso lisää »
Duns Scotus
Justus van Gent: Johannes Duns Scotus. Johannes Duns Scotus (noin 1266 – 8. marraskuuta 1308) oli teologi, filosofi ja loogikko, ja nykyisin katolisen kirkon autuas.
Uusi!!: Filosofia ja Duns Scotus · Katso lisää »
Edmund Husserl
Edmund Gustav Albrecht Husserl (8. huhtikuuta 1859 Proßnitz – 26. huhtikuuta 1938 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi ja fenomenologian perustaja.
Uusi!!: Filosofia ja Edmund Husserl · Katso lisää »
Eduard von Hartmann
Eduard von Hartmann Karl Robert Eduard von Hartmann (23. helmikuuta 1842 Berliini – 5. kesäkuuta 1906) oli saksalainen filosofi.
Uusi!!: Filosofia ja Eduard von Hartmann · Katso lisää »
Eino Kaila
Eino Sakari Kaila (vuoteen 1906 Johansson; 9. elokuuta 1890 Alajärvi – 31. heinäkuuta 1958 Kirkkonummi) oli suomalainen filosofi ja psykologi.
Uusi!!: Filosofia ja Eino Kaila · Katso lisää »
Eksistentialismi
Eksistentialismi on mannermaisen filosofian ja kirjallisuuden suuntaus, joka korostaa yksilön kokemuksen ainutlaatuisuutta.
Uusi!!: Filosofia ja Eksistentialismi · Katso lisää »
Elämä
Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.
Uusi!!: Filosofia ja Elämä · Katso lisää »
Elämän tarkoitus
Henry Courtney Selous: ''Hamlet ja pääkallo'' Elämän tarkoitus on yleensä nimitys filosofiselle kysymykselle, miksi ihmiset elävät, mikä on heidän elämänsä tavoite tai miksi koko maailma on olemassa.
Uusi!!: Filosofia ja Elämän tarkoitus · Katso lisää »
Elämänfilosofia
Elämänfilosofia on filosofiaa, joka keskittyy kysymykseen ”miten pitäisi elää?”.
Uusi!!: Filosofia ja Elämänfilosofia · Katso lisää »
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Uusi!!: Filosofia ja Empirismi · Katso lisää »
Encyclopédie
''Encyclopédien'' kansi. Encyclopédie, ou dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers oli varhainen Ranskassa vuodesta 1751 alkaen julkaistu tietosanakirja.
Uusi!!: Filosofia ja Encyclopédie · Katso lisää »
Epikurolaisuus
Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.
Uusi!!: Filosofia ja Epikurolaisuus · Katso lisää »
Erityistieteet
Erityistieteillä tarkoitetaan kaikkia niitä tieteen aloja (esimerkiksi fysiikka, psykologia, jotka tutkivat kukin omaa osa-aluettaan kokemusperäisin tutkimusmenetelmin. Jokaisella erityistieteellä on omat menetelmänsä ja käytäntönsä. Käsitettä käytetään erityisesti filosofisessa yhteydessä. Tällöin taustalla on usein käsitys, että erityistieteet ovat filosofian piiristä aikojen saatossa erkaantuneita aloja, ja filosofia keskittyy nykyään erityistieteiden ongelmien sijaan todellisuuden yleisten piirteiden ja erityistieteiden tarvitseman yhteisen yleistieteellisen pohjan tutkimiseen. Monilla erityistieteillä on oma taustafilosofiansa filosofian piirissä (esimerkiksi fysiikalla fysiikan filosofia, psykologialla mielenfilosofia).
Uusi!!: Filosofia ja Erityistieteet · Katso lisää »
Ernst Haeckel
Ernst Heinrich Philipp August Haeckel (16. helmikuuta 1834 Potsdam – 8. elokuuta 1919 Jena) oli saksalainen biologi ja filosofi, joka kansantajuisti Charles Darwinin evoluutioteoriaa.
Uusi!!: Filosofia ja Ernst Haeckel · Katso lisää »
Esa Saarinen
Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija.
Uusi!!: Filosofia ja Esa Saarinen · Katso lisää »
Esisokraatikot
Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600–400-luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen filosofian usein katsotaan alkaneen.
Uusi!!: Filosofia ja Esisokraatikot · Katso lisää »
Estetiikka
Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.
Uusi!!: Filosofia ja Estetiikka · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: Filosofia ja Etiikka · Katso lisää »
Fenomenologia
Fenomenologia (ilmenevä, ilmiö;, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.
Uusi!!: Filosofia ja Fenomenologia · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: Filosofia ja Filosofi · Katso lisää »
Filosofia (albumi)
Filosofia on filosofi Esa Saarisen musiikkialbumi vuodelta 1984.
Uusi!!: Filosofia ja Filosofia (albumi) · Katso lisää »
Filosofia ja tiede
Filosofian ja tieteen suhde on eräs filosofian määritelmään liittyvistä ongelmista.
Uusi!!: Filosofia ja Filosofia ja tiede · Katso lisää »
Filosofiakäsitykset
Filosofiakäsityksellä tarkoitetaan filosofisen koulukunnan tai filosofin käsitystä siitä, mitä filosofia on.
Uusi!!: Filosofia ja Filosofiakäsitykset · Katso lisää »
Filosofian historia
Filosofian historia tutkii filosofisten ajatusten ja käsitteiden kehittymistä historian saatossa.
Uusi!!: Filosofia ja Filosofian historia · Katso lisää »
Filosofian historian kehityslinjoja
Filosofian historian kehityslinjoja on Petter Korkmanin ja Mikko Yrjönsuuren toimittama artikkelikokoelma, joka tarkastelee länsimaisen filosofian historiaa esisokraatikoista 1800-luvulle ja moderniin logiikkaan.
Uusi!!: Filosofia ja Filosofian historian kehityslinjoja · Katso lisää »
Filosofinen analyysi
Filosofinen analyysi viittaa analyysimenetelmiin, joita käytetään erityisesti filosofian analyyttisessä perinteessä.
Uusi!!: Filosofia ja Filosofinen analyysi · Katso lisää »
Filosofinen antropologia
Filosofinen antropologia on filosofian osa-alue, joka tutkii ihmistä ja ihmisluontoa.
Uusi!!: Filosofia ja Filosofinen antropologia · Katso lisää »
Francis Bacon
Francis Bacon (22. tammikuuta 1561 Lontoo – 9. huhtikuuta 1626 Highgate) oli englantilainen yleisnero: kirjailija, lakimies, filosofi ja valtiomies.
Uusi!!: Filosofia ja Francis Bacon · Katso lisää »
Frankfurtin koulukunta
Max Horkheimer (edessä vasemmalla), Theodor Adorno (edessä oikealla) ja Jürgen Habermas (taustalla oikealla) Heidelbergissä vuonna 1965. Frankfurtin koulukunta, usein myös Frankfurtin kriittinen koulukunta, tarkoittaa Frankfurtin yliopistoon 1920-luvulla perustettua Sosiaalitutkimuksen instituuttia, jota myöhemmin alettiin kutsua Frankfurtin koulukunnaksi.
Uusi!!: Filosofia ja Frankfurtin koulukunta · Katso lisää »
Friedrich Engels
Friedrich Engels (28. marraskuuta 1820 Barmen, Preussin kuningaskunta – 5. elokuuta 1895 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) oli sosialistinen filosofi ja toimi yhteistyössä Karl Marxin kanssa kommunistisen teorian luomisessa.
Uusi!!: Filosofia ja Friedrich Engels · Katso lisää »
Friedrich Nietzsche
Friedrich Wilhelm Nietzsche (15. lokakuuta 1844 Röcken, Saksi, Preussi, Pohjois-Saksan liitto – 25. elokuuta 1900 Weimar, Saksi-Weimar-Eisenach, Saksan keisarikunta) oli saksalainen filosofi, oppitaustaltaan klassillinen filologi, joka tyylillisesti kirjavassa tuotannossaan pohti erityisesti elämänfilosofian perimmäisiä kysymyksiä.
Uusi!!: Filosofia ja Friedrich Nietzsche · Katso lisää »
Friedrich von Schelling
Friedrich Schelling. Friedrich Wilhelm Joseph (von) Schelling (27. tammikuuta 1775 Leonberg – 20. elokuuta 1854 Bad Ragaz) oli saksalainen filosofi.
Uusi!!: Filosofia ja Friedrich von Schelling · Katso lisää »
Fysiikan filosofia
Schrödingerin kissa, yksi modernin fysiikan paradokseista. Fysiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii nykyaikaisen fysiikan eli ainetta, energiaa ja näiden välisiä suhteita tutkivan tieteen taustalla olevia filosofisia kysymyksiä.
Uusi!!: Filosofia ja Fysiikan filosofia · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Filosofia ja Fysiikka · Katso lisää »
Georg Henrik von Wright
Georg Henrik von Wright (14. kesäkuuta 1916 Helsinki – 16. kesäkuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen filosofi, akateemikko ja yhteiskunnallinen ajattelija, joka piti itseään humanistina.
Uusi!!: Filosofia ja Georg Henrik von Wright · Katso lisää »
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Uusi!!: Filosofia ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel · Katso lisää »
George Berkeley
George Berkeley George Berkeley (/ˈbɑːrkli/; 12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa.
Uusi!!: Filosofia ja George Berkeley · Katso lisää »
Gottfried Leibniz
Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.
Uusi!!: Filosofia ja Gottfried Leibniz · Katso lisää »
Gottlob Frege
Friedrich Ludwig Gottlob Frege (8. marraskuuta 1848 Wismar – 26. heinäkuuta 1925 Bad Kleinen) oli saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko.
Uusi!!: Filosofia ja Gottlob Frege · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Filosofia ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Heprea
Heprea on afroaasialainen kieli.
Uusi!!: Filosofia ja Heprea · Katso lisää »
Herbert Spencer
Herbert Spencer (27. huhtikuuta 1820 Derby, Englanti – 8. joulukuuta 1903 Brighton, Englanti) oli englantilainen filosofi ja sosiologi, joka oli uuden ajan kehitysfilosofian merkittävin teoreetikko.
Uusi!!: Filosofia ja Herbert Spencer · Katso lisää »
Hermeneutiikka
Hermeneutiikka (kreik. hermēneuein 'tulkita', hermēneutike tekhnē ’tulkinnan taito’) on teoria tulkinnasta.
Uusi!!: Filosofia ja Hermeneutiikka · Katso lisää »
Herrad Landsbergilainen
Herrad Landsbergilaisen omakuva teoksesta ''Hortus deliciarum'' noin vuodelta 1180. Herrad Landsbergilainen (noin 1130 – 25. heinäkuuta 1195) oli elsassilainen nunna ja lähellä Strasbourgia sijainneen Hohenburgin luostarin abbedissa.
Uusi!!: Filosofia ja Herrad Landsbergilainen · Katso lisää »
Hindulainen filosofia
Hindulainen filosofia on yksi intialaisen filosofian merkittävimpiä osia.
Uusi!!: Filosofia ja Hindulainen filosofia · Katso lisää »
Historia
Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.
Uusi!!: Filosofia ja Historia · Katso lisää »
Historianfilosofia
Historianfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii historiatieteen metodologiaa, erityispiirteitä sekä historiallisen selittämisen ja ymmärtämisen luonnetta.
Uusi!!: Filosofia ja Historianfilosofia · Katso lisää »
Humanismi
Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.
Uusi!!: Filosofia ja Humanismi · Katso lisää »
Hyvyys
Hyvyys on moraalinen ja laaja käsite, jolla yleensä viitataan suosittavaan käyttäytymiseen tilanteessa, jossa pitää valita useamman vaihtoehdon välillä.
Uusi!!: Filosofia ja Hyvyys · Katso lisää »
Ilkka Niiniluoto
Ilkka Maunu Olavi Niiniluoto (s. 12. maaliskuuta 1946 Helsinki) on suomalainen filosofi ja matemaatikko.
Uusi!!: Filosofia ja Ilkka Niiniluoto · Katso lisää »
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Uusi!!: Filosofia ja Immanuel Kant · Katso lisää »
Indoiranilaiset kulttuurit
BMAC-kulttuurin etelässä. Purppuranvärisellä on merkitty ensimmäisinä hevosvaunuja käyttäneen väestön alue. Indoiranilaiset kulttuurit olivat niin kutsuttujen arjalaisten kansojen luomia kulttuureja.
Uusi!!: Filosofia ja Indoiranilaiset kulttuurit · Katso lisää »
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Uusi!!: Filosofia ja Intia · Katso lisää »
Intialainen filosofia
Intialainen filosofia voi viitata useisiin Intian niemimaalla syntyneisiin filosofisiin perinteisiin.
Uusi!!: Filosofia ja Intialainen filosofia · Katso lisää »
Iranilainen filosofia
Iranilaisen tai persialaisen filosofian juuret ovat vanhoissa iranilaisissa filosofisissa perinteissä, jotka saivat alkunsa indoiranilaisessa kulttuurissa ja jotka saivat paljon vaikutteita Zarathustran opetuksista.
Uusi!!: Filosofia ja Iranilainen filosofia · Katso lisää »
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Uusi!!: Filosofia ja Islam · Katso lisää »
Islamilainen filosofia
Islamilainen filosofia eli falsafa laajassa mielessä tarkoittaa islamilaisessa maailmassa harjoitettua filosofiaa.
Uusi!!: Filosofia ja Islamilainen filosofia · Katso lisää »
Itämainen filosofia
Itämainen filosofia kattaa erilaiset filosofiat, joita harjoitetaan Aasiassa, mukaan lukien Intia, Iran, Kiina, Japani ja Korea.
Uusi!!: Filosofia ja Itämainen filosofia · Katso lisää »
Jaakko Hintikka
Kaarlo Jaakko Juhani Hintikka (12. tammikuuta 1929 Helsingin maalaiskunta – 12. elokuuta 2015 Porvoo) oli suomalainen filosofi, joka työskenteli Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Uusi!!: Filosofia ja Jaakko Hintikka · Katso lisää »
Jainalaisuus
Jain Prateek Chihna'', jainalaisuuden tunnus. Jainalaisuus on kaiken elävän kunnioittamista korostava intialainen uskonto.
Uusi!!: Filosofia ja Jainalaisuus · Katso lisää »
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Filosofia ja Japani · Katso lisää »
Jälkistrukturalismi
Jälkistrukturalismi eli poststrukturalismi on laaja-alainen nimitys mannermaisen filosofian ja kriittisen teorian suuntauksille, jotka saivat alkunsa Ranskassa 1960-luvulla.
Uusi!!: Filosofia ja Jälkistrukturalismi · Katso lisää »
Järki
Francisco de Goya, ''Järjen uni synnyttää hirviöitä'', 1797–1798. Järki tarkoittaa kykyä erityisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajattelu- ja käsityskykyä.
Uusi!!: Filosofia ja Järki · Katso lisää »
Jean-Jacques Rousseau
Jean-Jacques Rousseau (28. kesäkuuta 1712 Geneve, Geneven tasavalta – 2. heinäkuuta 1778 Ermenonville, Ranskan kuningaskunta) oli geneveläis-ranskalainen filosofi, kirjailija ja säveltäjä.
Uusi!!: Filosofia ja Jean-Jacques Rousseau · Katso lisää »
Jean-Paul Sartre
Jean-Paul Charles Aymard Sartre (21. kesäkuuta 1905 Pariisi, Ranska – 15. huhtikuuta 1980 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen filosofi, kirjailija ja yhteiskuntakriitikko.
Uusi!!: Filosofia ja Jean-Paul Sartre · Katso lisää »
Johann Gottlieb Fichte
Johann Gottlieb Fichte (19. toukokuuta 1762 Rammenau – 29. tammikuuta 1814 Berliini) oli saksalainen filosofi.
Uusi!!: Filosofia ja Johann Gottlieb Fichte · Katso lisää »
Johdatus tieteelliseen ajatteluun
Johdatus tieteelliseen ajatteluun on Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon oppikirja, joka käsittelee tieteellisen ajattelun ja tieteenfilosofian perusajatuksia.
Uusi!!: Filosofia ja Johdatus tieteelliseen ajatteluun · Katso lisää »
John Locke
John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.
Uusi!!: Filosofia ja John Locke · Katso lisää »
John Stuart Mill
John Stuart Mill (20. toukokuuta 1806 Pentonville – 8. toukokuuta 1873 Avignon) oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka tunnetaan parhaiten utilitaristisen moraaliteorian kehittäjänä, taloustieteilijänä ja loogikkona, sekä yhtenä varhaisista feministeistä.
Uusi!!: Filosofia ja John Stuart Mill · Katso lisää »
Julkinen moraali
Julkinen moraali on sellainen käyttäytymisnormisto, jonka noudattamista laki valvoo rangaistuksen uhalla.
Uusi!!: Filosofia ja Julkinen moraali · Katso lisää »
Juutalainen filosofia
Juutalainen filosofia ei ole täysin hyväksytty käsite, mutta juutalaisuuteen liittyvä ajattelu voidaan kuitenkin katsoa yhdeksi filosofian haaraksi.
Uusi!!: Filosofia ja Juutalainen filosofia · Katso lisää »
Kapila
Maharshi Kapila (n. 500 eaa.) oli vedalainen viisas, joka mainitaan Bhagavata Puranassa hindulaisen filosofian Samkhya-koulukunnan perusperiaatteiden muotoilijana.
Uusi!!: Filosofia ja Kapila · Katso lisää »
Karl Marx
Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 Trier, Preussin kuningaskunta – 14. maaliskuuta 1883 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) oli preussilaissyntyinen yhteiskuntafilosofi, materialisti ja kapitalismin päättymisen ennustaja.
Uusi!!: Filosofia ja Karl Marx · Katso lisää »
Kartesiolaisuus
Kartesiolaisuus tarkoittaa René Descartesista alkunsa saanutta filosofiaa, joka ilmeni erityisesti tietoteoriassa sekä näkemyksessä nähdä mieli/sielu ja ruumis niiden "substantiaalisen yhteyden" vuoksi toisiinsa vahvasti sekoittuneina ja toisensa kanssa vuorovaikutuksessa olevina, siitä huolimatta, että ne voitiin metafysiikassa erottaa selvästi toisistaan (kartesiolainen dualismi).
Uusi!!: Filosofia ja Kartesiolaisuus · Katso lisää »
Kategoria (filosofia)
Kategoria (entiteettiluokka, perusluokka) tarkoittaa filosofiassa (erityisesti ontologiassa) yleisimpiä todellisuuden olemuksia tai yleisimpiä käsitteitä, peruskäsitteitä.
Uusi!!: Filosofia ja Kategoria (filosofia) · Katso lisää »
Kauneus
Intialainen Taj Mahal -monumentti on tunnettu esimerkki kauniina pidetystä rakennuksesta. Kauneus on ominaisuus, jonka toteaminen tuottaa tarkastelijassa voimakasta esteettistä mielihyvää.
Uusi!!: Filosofia ja Kauneus · Katso lisää »
Kaunokirjallisuus
Kaunokirjallisuus on yleisnimitys kaikelle taiteeksi tai viihteeksi luokiteltavalle kirjallisuudelle (vastakohtana tietokirjallisuudelle).
Uusi!!: Filosofia ja Kaunokirjallisuus · Katso lisää »
Kehitysfilosofia
Kehitysfilosofia on yhteisnimitys materialistiselle ja uskonnonvastaiselle filosofiselle ajattelulle, joka pohjautuu kehitysoppiin eli evoluutioteoriaan ja soveltaa sitä yhteiskunnan tarkasteluun.
Uusi!!: Filosofia ja Kehitysfilosofia · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Filosofia ja Keskiaika · Katso lisää »
Keskiajan filosofia
Keskiajan filosofialla viitataan lähinnä Länsi-Euroopassa ja Lähi-idässä keskiajalla harjoitettuun filosofiaan.
Uusi!!: Filosofia ja Keskiajan filosofia · Katso lisää »
Keskiajan yliopisto
Salamancan yliopiston julkisivu. Ensimmäiset keskiaikaiset yliopistot perustettiin Italiaan, Ranskaan ja Englantiin 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi.
Uusi!!: Filosofia ja Keskiajan yliopisto · Katso lisää »
Kevättä ja syksyä -kausi
Kevättä ja syksyä -kausi vallitsi Kiinassa 770 eaa. – 476 eaa. Tällöin Zhou-dynastian valta ulottui vain pienelle alueelle, ja maata hallitsivat lääninherrat, jotka johtivat käytännössä omia valtioitaan, joita olivat muun muassa Qi, Jin ja Chu.
Uusi!!: Filosofia ja Kevättä ja syksyä -kausi · Katso lisää »
Kielifilosofia
Kielifilosofia on tiede (filosofian haara), joka filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla pyrkii selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.
Uusi!!: Filosofia ja Kielifilosofia · Katso lisää »
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Filosofia ja Kiina · Katso lisää »
Kiinalainen filosofia
Yin ja yang -symboli ja ''Ba gua'' kivettynä aukiolle Nanningin kaupungissa Kiinassa. Kiinalaisella filosofialla eli kiinalaisessa kulttuuripiirissä harjoitetulla filosofialla on monituhatvuotinen historia.
Uusi!!: Filosofia ja Kiinalainen filosofia · Katso lisää »
Kirjallisuustiede
Kirjallisuustiede on humanistinen tiede, joka tutkii kirjallisuutta, sen tutkimusta ja kritiikkiä käyttäen hyväksi teoreettista ja historiallista tietoa.
Uusi!!: Filosofia ja Kirjallisuustiede · Katso lisää »
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Uusi!!: Filosofia ja Kreikan kieli · Katso lisää »
Kristillinen mystiikka
Pyhä Teresa Avilalainen. Kristillinen mystiikka on kirkoissa, luostareissa, seurakunnissa tai itsenäisesti harjoitettua uskonnollista toimintaa, jossa henkilö pyrkii suoraan yhteyteen Jumalan kanssa.
Uusi!!: Filosofia ja Kristillinen mystiikka · Katso lisää »
Kungfutse
Kungfutse (551 eaa. – 479 eaa.) oli kiinalainen opettaja, poliitikko ja filosofi, jonka opetuksiin kungfutselaisuus pohjautuu.
Uusi!!: Filosofia ja Kungfutse · Katso lisää »
Kungfutselaisuus
Kungfutselainen pyhäkkö Nagasakissa Japanissa. Kungfutselaisuus (儒學, Rúxué) on Kiinassa syntynyt moraalinen ja yhteiskunnallinen oppi, joka kehittyi kiinalaisen filosofin Kungfutsen (551–479 eaa.) opetuksista.
Uusi!!: Filosofia ja Kungfutselaisuus · Katso lisää »
Kuolema
Ihmisen pääkalloa ja kokonaista luurankoa pidetään kuoleman vertauskuvina. Kuolema tarkoittaa eliön elintoimintojen päättymistä, jolloin elämä lakkaa.
Uusi!!: Filosofia ja Kuolema · Katso lisää »
Kyynikot
Kyynikot (yks.) olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.
Uusi!!: Filosofia ja Kyynikot · Katso lisää »
Laozi
Laozi (Wade-Giles: Lao tzu) eli Laotse oli muinainen kiinalainen filosofi ja keskeinen hahmo taolaisuudessa.
Uusi!!: Filosofia ja Laozi · Katso lisää »
Lääketiede
Asklepios sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka. Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.
Uusi!!: Filosofia ja Lääketiede · Katso lisää »
Lähi-itä
Lähi-idän valtiot. Joissain määritelmissä Turkkia ei lueta Lähi-itään. Lähi-idän kartta. Lähi-itä on alue, johon kuuluvat lounaisen Aasian maat ja Egypti.
Uusi!!: Filosofia ja Lähi-itä · Katso lisää »
Länsimaisen filosofian historia
Länsimaisella filosofialla on pitkä historia, joka kytkeytyy muiden tieteiden ja erityisesti luonnontieteiden kehitykseen.
Uusi!!: Filosofia ja Länsimaisen filosofian historia · Katso lisää »
Legalismi (kiinalainen filosofia)
Legalismi oli yksi neljästä kiinalaisen filosofian tärkeimmästä koulukunnasta Kiinan Kevättä ja syksyä ja Taistelevat läänitysvaltiot -kausilla.
Uusi!!: Filosofia ja Legalismi (kiinalainen filosofia) · Katso lisää »
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Uusi!!: Filosofia ja Logiikka · Katso lisää »
Looginen empirismi
Looginen empirismi on filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.
Uusi!!: Filosofia ja Looginen empirismi · Katso lisää »
Ludwig Büchner
Friedrich Karl Christian Ludwig Büchner (29. maaliskuuta 1824 Darmstadt – 1. toukokuuta 1899 Darmstadt) oli saksalainen filosofi ja lääkäri, joka tunnetaan 1800-luvun tieteellisen materialismin kannattajana.
Uusi!!: Filosofia ja Ludwig Büchner · Katso lisää »
Ludwig Wittgenstein
Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itävalta-Unkari – 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta) oli itävaltalais-englantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn.
Uusi!!: Filosofia ja Ludwig Wittgenstein · Katso lisää »
Lukio
Lappajärven lukio Lukio, vanhalta nimeltään kymnaasi, on useissa Euroopan maissa yleissivistävä ja vapaaehtoinen toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suoritettuaan peruskoulun.
Uusi!!: Filosofia ja Lukio · Katso lisää »
Luonnontiede
Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Uusi!!: Filosofia ja Luonnontiede · Katso lisää »
Maimonides
Maimonides 1800-luvulta peräisin olevassa kuvassa. Moses Maimonides (arabiaksi Mussa bin Maimun ibn Abdallah al-Kurtubi al-Israili; 30. maaliskuuta 1135 (tai 1138) Córdoba – 13. joulukuuta 1204 Fustat) oli keskiaikainen sefardijuutalainen rabbi, lääkäri ja filosofi.
Uusi!!: Filosofia ja Maimonides · Katso lisää »
Manikealaisuus
Manikealaisuus eli manilaisuus oli yksi suurista muinaisen Persian alueella alkunsa saaneista uskonnoista, joka levisi lännessä aina Rooman valtakunnan länsiosiin ja idässä aina Kaakkois-Kiinaan saakka.
Uusi!!: Filosofia ja Manikealaisuus · Katso lisää »
Mannermainen filosofia
Mannermainen filosofia on yleinen nimitys useille nykyfilosofian perinteille, jotka ovat alun perin saaneet alkunsa mannermaisesta Euroopasta, vastakohtana englanninkieliseen analyyttiseen filosofiaan.
Uusi!!: Filosofia ja Mannermainen filosofia · Katso lisää »
Marcus Aurelius
Caesar Marcus Aurelius Antoninus Augustus (synt. Marcus Annius Catilius Severus, myöh. Marcus Annius Verus, yleisesti Marcus Aurelius; 26. huhtikuuta 121 – 17. maaliskuuta 180) oli Rooman keisari 8. maaliskuuta 161 – 17. maaliskuuta 180.
Uusi!!: Filosofia ja Marcus Aurelius · Katso lisää »
Martin Heidegger
Martin Heidegger (26. syyskuuta 1889 Meßkirch – 26. toukokuuta 1976 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski ”olemiskysymystä”.
Uusi!!: Filosofia ja Martin Heidegger · Katso lisää »
Marxilainen filosofia
Marxilainen filosofia on mannermaisen filosofian eri suuntauksista selkeimmin omaksi nykyfilosofian koulukunnakseen eroteltava aate.
Uusi!!: Filosofia ja Marxilainen filosofia · Katso lisää »
Matematiikan filosofia
Matematiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii matematiikan filosofisia perusteita, oletuksia ja seurauksia.
Uusi!!: Filosofia ja Matematiikan filosofia · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Filosofia ja Matematiikka · Katso lisää »
Materialismi
Materialismi eli aineellinen maailmankuva, jota filosofiassa kutsutaan myös fysikalismiksi, on näkemys siitä, että kaikki tosiasiat (mukaan lukien tosiasiat ihmismielestä ja -tahdosta sekä ihmiskunnan historian kulusta) ovat kausaalisesti riippuvaisia fyysisistä prosesseista tai redusoitavissa niihin.
Uusi!!: Filosofia ja Materialismi · Katso lisää »
Mengzi
Mengzi (’Mestari Meng’; alkuperäiseltä nimeltään Meng Ke,;, eli todennäköisimmin 372–289 eaa.; vaihtoehtoisesti 385–303/302 eaa.) oli kiinalainen filosofi.
Uusi!!: Filosofia ja Mengzi · Katso lisää »
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Uusi!!: Filosofia ja Metafysiikka · Katso lisää »
Mielenfilosofia
Mielenfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii mielen sekä sen ilmiöiden, toimintojen ja ominaisuuksien luonnetta ja tietoisuutta sekä näiden yhteyttä ruumiiseen.
Uusi!!: Filosofia ja Mielenfilosofia · Katso lisää »
Mieli
Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät.
Uusi!!: Filosofia ja Mieli · Katso lisää »
Mimamsa
Mimamsa tai Purva Mimamsa (”tutkiminen”) on yksi hindulaisen filosofian kuudesta ”oikeaoppisesta” astika-koulukunnasta.
Uusi!!: Filosofia ja Mimamsa · Katso lisää »
Mohismi
Mohismi oli kiinalaisen filosofian koulukunta, jonka kehittivät Mozin (n. 470-391 eaa.) seuraajat.
Uusi!!: Filosofia ja Mohismi · Katso lisää »
Moraali
Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin.
Uusi!!: Filosofia ja Moraali · Katso lisää »
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Uusi!!: Filosofia ja Muinaiskreikka · Katso lisää »
Musei Capitolini
Palazzo dei Conservatori, yksi museon rakennuksista. Musei Capitolini on joukko arkeologisia museoita Piazza del Campidogliolla Rooman Capitolium-kukkulalla.
Uusi!!: Filosofia ja Musei Capitolini · Katso lisää »
Narayana Guru
Narayana Guru Nārāyana Guru (n. 1854 – 1928) oli intialainen guru, filosofi ja Keralan osavaltion yhteiskunnallinen uudistaja.
Uusi!!: Filosofia ja Narayana Guru · Katso lisää »
Naturalismi (ontologia)
Naturalismi (luonto) tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan luonto on kaikenkäsittävä eikä sen ulkopuolella ole mitään.
Uusi!!: Filosofia ja Naturalismi (ontologia) · Katso lisää »
Nāgārjuna
Nāgārjuna Nāgārjuna (Telugu: నాగార్జునా; hanzi: 龍樹) (n. 150–250), intialainen filosofi, jonka opeille rakentuu Mahāyāna-buddhalaisuuden suuntaus nimeltä Madhyamaka (keskitie).
Uusi!!: Filosofia ja Nāgārjuna · Katso lisää »
Nyaya
Nyaya on hindulaisen filosofian koulukunta.
Uusi!!: Filosofia ja Nyaya · Katso lisää »
Nykyfilosofia
Nykyfilosofia on luonteeltaan tekninen termi, jolla viitataan tiettyyn ajanjaksoon länsimaisen filosofian historiassa: 1900-luvun ja 2000-luvun filosofiaan.
Uusi!!: Filosofia ja Nykyfilosofia · Katso lisää »
Oikeusfilosofia
Oikeusfilosofia on filosofian ja oikeustieteen osa-alue, joka tutkii oikeuteen liittyviä peruskysymyksiä sekä oikeustieteeseen liittyviä tieteenfilosofisia kysymyksiä.
Uusi!!: Filosofia ja Oikeusfilosofia · Katso lisää »
Oikeustiede
Oikeustiede (juridiikka) on tiede, jonka tehtävänä on oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen ja sen systematisointi eli oikeudellisen informaation jäsentäminen hallittavaan muotoon.
Uusi!!: Filosofia ja Oikeustiede · Katso lisää »
Olevainen
Olevainen eli oleva tai olevaisuus tarkoittaa varsinkin filosofiassa todellisuutta, kaikkeutta.
Uusi!!: Filosofia ja Olevainen · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Filosofia ja Ontologia · Katso lisää »
Pahuus
Gustave Dorén näkemys Saatanasta John Miltonin teoksessa ''Kadotettu Paratiisi''. Pahuus on moraalinen käsite, joka tarkoittaa yleisesti kaikkea sitä, minkä ihminen mieltää vääräksi.
Uusi!!: Filosofia ja Pahuus · Katso lisää »
Pakkovalta
Pakkovalta on vallankäyttöä, jonka tarkoituksena on ohjata yhteisön toimintaa, tarvittaessa välittömiä pakkokeinoja käyttämällä tai välillisesti pakkokeinojen käyttämisellä uhkaamalla.
Uusi!!: Filosofia ja Pakkovalta · Katso lisää »
Pekka Himanen
Pekka Himanen (s. 19. lokakuuta 1973) on suomalainen filosofi, joka on työssään keskittynyt erityisesti informaatioajan tutkimiseen.
Uusi!!: Filosofia ja Pekka Himanen · Katso lisää »
Peripateettinen koulukunta
Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.
Uusi!!: Filosofia ja Peripateettinen koulukunta · Katso lisää »
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
Uusi!!: Filosofia ja Persia · Katso lisää »
Pessimismi
Pessimismi tarkoittaa huonojen puolien näkemistä kaikessa tai oletusta, että asiat pahenevat, epäilevää suhtautumista tulevaisuuteen.
Uusi!!: Filosofia ja Pessimismi · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Filosofia ja Platon · Katso lisää »
Platonin Akatemia
Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.
Uusi!!: Filosofia ja Platonin Akatemia · Katso lisää »
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Uusi!!: Filosofia ja Platonismi · Katso lisää »
Poliittinen filosofia
Poliittinen filosofia tutkii kysymyksiä valtiosta, auktoriteetista, politiikasta, omaisuudesta ja laista sekä lakisäädösten toteutumista valvovasta vallasta: mitä ne ovat, miksi niitä tarvitaan, mikä tekee valtiosta oikeutetun, mitä oikeuksia ja vapauksia sen tulisi valvoa tai taata, mikä muoto sillä tulisi olla ja miksi, mitä velvollisuuksia kansalaisilla on, jos on, sekä milloin on oikein tehdä vallankumous - jos koskaan.
Uusi!!: Filosofia ja Poliittinen filosofia · Katso lisää »
Positivismi
Positivismi on varsinaisesti 1800-luvulla syntynyt filosofinen suuntaus, jonka mukaan todellista tietoa on vain tieteellinen tieto,Bullock, Alan & Trombley, Stephen (editors): The Fontana Dictionary of Modern Thought, s. 669–737.
Uusi!!: Filosofia ja Positivismi · Katso lisää »
Postmoderni filosofia
Postmoderni filosofia on eklektinen ja vaikeasti tavoitettava liike, jota luonnehtii länsimaisen filosofian kritiikki.
Uusi!!: Filosofia ja Postmoderni filosofia · Katso lisää »
Pragmatismi
Pragmatismi (Pihlström 2001, s. 14.
Uusi!!: Filosofia ja Pragmatismi · Katso lisää »
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Uusi!!: Filosofia ja Psykologia · Katso lisää »
Pyrrhonismi
Pyrrhonismi eli pyrrhonilainen skeptisismi (”Pyrrhonlaiset (skeptikot)”) viittaa antiikin aikaisen skeptisismin suuntaukseen, jonka perusti Ainesidemos ensimmäisellä vuosisadalla eaa.
Uusi!!: Filosofia ja Pyrrhonismi · Katso lisää »
Pythagoras
Pythagoras Samoslainen (582–496 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka oli kotoisin Samoksesta.
Uusi!!: Filosofia ja Pythagoras · Katso lisää »
Radikaalifeminismi
Radikaalifeminismi on yksi feministisen ajattelun muoto.
Uusi!!: Filosofia ja Radikaalifeminismi · Katso lisää »
Rajajooga
Rājajooga (”kuninkaallinen jooga”, myös klassinen jooga tai usein vain jooga) on yksi hindulaisen filosofian kuudesta ”oikeaoppisesta” āstika-koulukunnasta.
Uusi!!: Filosofia ja Rajajooga · Katso lisää »
Rakkaus
Ford Madox Brown, ''Romeo ja Julia'', 1870. Rakkaus on syvä kiintymyksen tunne johonkin, useimmiten toiseen henkilöön.
Uusi!!: Filosofia ja Rakkaus · Katso lisää »
Ramanuja
Ramanuja (Ramanujacharya) (1017–1137) oli intialainen filosofi ja teologi.
Uusi!!: Filosofia ja Ramanuja · Katso lisää »
Rationalismi (tietoteoria)
Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.
Uusi!!: Filosofia ja Rationalismi (tietoteoria) · Katso lisää »
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Uusi!!: Filosofia ja René Descartes · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Filosofia ja Renessanssi · Katso lisää »
Renessanssifilosofia
Renessanssifilosofialla tarkoitetaan lähinnä Länsi-Euroopassa renessanssin aikana noin vuosina 1350–1600 harjoitettua filosofiaa.
Uusi!!: Filosofia ja Renessanssifilosofia · Katso lisää »
Retoriikka
Retoriikka eli puhetaito on oppi menestyksekkäästä ja vakuuttavasta puhumisesta.
Uusi!!: Filosofia ja Retoriikka · Katso lisää »
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Uusi!!: Filosofia ja Rooma · Katso lisää »
Rooman keisari
Rooman keisari Augustus. Keisari on esitetty paljasjalkaisena kuin jumalat. Rintapanssarissa on kuvattu hänen urotöitään. Vasemmalla alhaalla Cupido ratsastaa delfiinillä. Rooman keisari on Rooman tasavallan jälkeisen ajan Rooman valtakunnan hallitsijoista käytetty nimi.
Uusi!!: Filosofia ja Rooman keisari · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Filosofia ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Runous
epiikkaa. Philippe-Laurent Roland, ''Homeros'', 1812. Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi.
Uusi!!: Filosofia ja Runous · Katso lisää »
Saksalainen idealismi
Saksalainen idealismi on filosofinen suuntaus, joka vaikutti saksalaisessa filosofiassa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella.
Uusi!!: Filosofia ja Saksalainen idealismi · Katso lisää »
Samkhya
Samkhya tai Sankhya (sānkhya, ”numero”) on yksi hindulaisen filosofian ”oikeaoppisista” astika-koulukunnista.
Uusi!!: Filosofia ja Samkhya · Katso lisää »
Sarvepalli Radhakrishnan
Sarvepalli Radhakrishnan (5. syyskuuta 1888 – 17. huhtikuuta 1975) oli intialainen filosofi ja Intian presidentti ajalla 13.
Uusi!!: Filosofia ja Sarvepalli Radhakrishnan · Katso lisää »
Sata koulukuntaa
Sata koulukuntaa (”erilaisia filosofeja sata koulua”) on nimitys klassisen kiinalaisen filosofian kukoistuskaudelle noin vuosien 770 ja 221 eaa. välisenä aikana.
Uusi!!: Filosofia ja Sata koulukuntaa · Katso lisää »
Søren Kierkegaard
Søren Aabye Kierkegaard (5. toukokuuta 1813 Kööpenhamina – 11. marraskuuta 1855 Kööpenhamina) oli tanskalainen teologi, filosofi ja uskonnollinen kirjailija, joka on vaikuttanut merkittävästi sekä kristilliseen teologiaan, fenomenologiaan että eksistentialismiin.
Uusi!!: Filosofia ja Søren Kierkegaard · Katso lisää »
Sensualismi
Sensualismi ('aisti') on filosofinen tietoteorian suuntaus ja yksi empirismin muoto.
Uusi!!: Filosofia ja Sensualismi · Katso lisää »
Siddhartha Gautama
Siddhartha Gautama on buddhalaisuuden perustaja eli Gautama Buddha.
Uusi!!: Filosofia ja Siddhartha Gautama · Katso lisää »
Sivistys
Magnus Enckell, ''Lukusali'', 1899. Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä.
Uusi!!: Filosofia ja Sivistys · Katso lisää »
Skeptikot
Skeptikot (sanasta, skepsis, "etsiä") olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.
Uusi!!: Filosofia ja Skeptikot · Katso lisää »
Skeptismi
Skeptismi (muinaiskreikan sanasta skeptesthai ’tutkia’; käytetään myös termejä skeptisismi, skeptisyys, skepsismi) on oppi, jonka mukaan ihminen ei voi saavuttaa varmaa tietoa.
Uusi!!: Filosofia ja Skeptismi · Katso lisää »
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Uusi!!: Filosofia ja Skolastiikka · Katso lisää »
Sokraattinen dialogi
Sokraattiset dialogit (tai, Sôkratikoi (dia)logoi, ”keskustelut Sokrateen kanssa”) ovat antiikin Kreikassa 400- ja 300-lukujen eaa.
Uusi!!: Filosofia ja Sokraattinen dialogi · Katso lisää »
Sokrates
Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.
Uusi!!: Filosofia ja Sokrates · Katso lisää »
Sosiologia
Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Uusi!!: Filosofia ja Sosiologia · Katso lisää »
Sri Aurobindo
Sri Aurobindo. Valokuva noin vuodelta 1900. Sri Aurobindo (15. elokuuta 1872 – 5. joulukuuta 1950) oli intialainen nationalisti, runoilija, henkinen guru ja merkittävä moderni hindulainen filosofi, joka laajassa tuotannossaan pyrki yhdistämään joogan eri koulukunnat Integraalijoogaksi kutsumaansa järjestelmään, joka pyrkii ihmisen henkiseen evoluutioon.
Uusi!!: Filosofia ja Sri Aurobindo · Katso lisää »
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Uusi!!: Filosofia ja Stoalaisuus · Katso lisää »
Substanssi
Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.
Uusi!!: Filosofia ja Substanssi · Katso lisää »
Suomalaisen filosofian historia
Suomalaisen filosofian historia esihistorialliselta ajalta nykyfilosofiaan.
Uusi!!: Filosofia ja Suomalaisen filosofian historia · Katso lisää »
Taide
Daavid'', 1501–04. Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.
Uusi!!: Filosofia ja Taide · Katso lisää »
Taidefilosofia
Taidefilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii muun muassa taiteen määritelmää, tai taidekäsitystä, eli sitä, mitä taide on ja mikä on taidetta, taiteen ontologiaa sekä taiteen tulkinnan ongelmia.
Uusi!!: Filosofia ja Taidefilosofia · Katso lisää »
Taistelevat läänitysvaltiot
Kiina taistelevien läänitysvaltioiden kaudella, vanhan kartan mukaan. Taistelevien läänitysvaltioiden kausi (戰國時代, yksinkert. 战国时代 zhàn guó shí dài) vallitsi Kiinassa 475–221 eaa.
Uusi!!: Filosofia ja Taistelevat läänitysvaltiot · Katso lisää »
Tang-dynastia
Tang-dynastian Kiina (keltainen alue). Tummemmalla ovat ne alueet, jotka olivat joko Tang-dynastian Kiinan alaisuudessa, sen liittolaisia tai konfliktissa sen kanssa. Tang-dynastia (唐朝) hallitsi Kiinaa 618–907.
Uusi!!: Filosofia ja Tang-dynastia · Katso lisää »
Taolaisuus
Taiwanilainen taolaistemppeli. Taolaisuus on kiinalainen filosofia ja samanniminen uskonto.
Uusi!!: Filosofia ja Taolaisuus · Katso lisää »
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Uusi!!: Filosofia ja Teologia · Katso lisää »
Teonfilosofia
Teonfilosofia tai toimintateoria on filosofian osa-alue, joka tutkii prosesseja, jotka saavat ihmisissä aikaan intentionaalista (tahdonvaraista) toimintaa.
Uusi!!: Filosofia ja Teonfilosofia · Katso lisää »
Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia
Kun filosofia syntyi antiikin Kreikassa, kaikki maailmaa koskevan tiedon hankinta luettiin filosofian alaan.
Uusi!!: Filosofia ja Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia · Katso lisää »
Thomas Hobbes
Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
Uusi!!: Filosofia ja Thomas Hobbes · Katso lisää »
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Uusi!!: Filosofia ja Tiede · Katso lisää »
Tieteellinen vallankumous
Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.
Uusi!!: Filosofia ja Tieteellinen vallankumous · Katso lisää »
Tieteenfilosofia
Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.
Uusi!!: Filosofia ja Tieteenfilosofia · Katso lisää »
Tieto
Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.
Uusi!!: Filosofia ja Tieto · Katso lisää »
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Uusi!!: Filosofia ja Tietoteoria · Katso lisää »
Todellisuus
Vincent van Gogh, ''Tähtikirkas yö'', 1889. Todellisuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on olemassa.
Uusi!!: Filosofia ja Todellisuus · Katso lisää »
Todistuksen taakka
Todistuksen taakka eli todistamisen taakka tarkoittaa perusteluvelvollisuutta: väitteen esittäjä on velvollinen esittämään perustelut väitteensä tueksi.
Uusi!!: Filosofia ja Todistuksen taakka · Katso lisää »
Todistus
Todistus merkitsee seuraavia.
Uusi!!: Filosofia ja Todistus · Katso lisää »
Tomismi
Carlo Crivelli, ''Tuomas Akvinolainen'', osa alttaritaulusta, 1400-luku. Tomismi (lat. thomismus) oli Tuomas Akvinolaisen opetuksista lähtenyt filosofinen koulukunta, joka oli katolisen kirkon opin kannalta myöhäiskeskiajalla hyvin merkittävä.
Uusi!!: Filosofia ja Tomismi · Katso lisää »
Totuus
''Totuus'', Jules Joseph Lefebvre, 1870. Totuus tarkoittaa yleiskielessä tavallisesti sitä mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasiaa.
Uusi!!: Filosofia ja Totuus · Katso lisää »
Tulkinta
Tulkinta, katso.
Uusi!!: Filosofia ja Tulkinta · Katso lisää »
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Uusi!!: Filosofia ja Tuomas Akvinolainen · Katso lisää »
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Uusi!!: Filosofia ja Turun akatemia · Katso lisää »
Tutkimus
Tutkimus tarkoittaa järjestelmällistä toimintaa jonkin asian selvittämiseksi.
Uusi!!: Filosofia ja Tutkimus · Katso lisää »
Universalismi
Universalismi viittaa käsitteisiin ja oppeihin, jotka soveltuvat kaikkiin ihmisiin tai asioihin aina ja kaikissa tilanteissa.
Uusi!!: Filosofia ja Universalismi · Katso lisää »
Uskonnonfilosofia
Uskonnonfilosofia on uskontoa käsittelevä filosofian haara.
Uusi!!: Filosofia ja Uskonnonfilosofia · Katso lisää »
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Uusi!!: Filosofia ja Uskonto · Katso lisää »
Utilitarismi
Utilitarismi on seurausetiikan muoto, jonka perusperiaatteen mukaan teon moraalinen hyvyys määräytyy sen toimijoille tuottaman hyödyn perusteella.
Uusi!!: Filosofia ja Utilitarismi · Katso lisää »
Uusi aika
Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka.
Uusi!!: Filosofia ja Uusi aika · Katso lisää »
Uuskantilaisuus
Uuskantilaisuudella tarkoitetaan 1800-luvulla vaikuttanutta filosofista virtausta, joka pyrki uudistamaan Immanuel Kantin ajattelua.
Uusi!!: Filosofia ja Uuskantilaisuus · Katso lisää »
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Uusi!!: Filosofia ja Uusplatonismi · Katso lisää »
Uustomismi
Uustomismi on filosofis-teologinen suuntaus ja katolisen kirkon virallinen filosofia.
Uusi!!: Filosofia ja Uustomismi · Katso lisää »
Vaisheshika
Vaisheshika (Vaiśeṣika) on yksi hindulaisen filosofian kuudesta ”oikeaoppisesta” astika-koulukunnasta.
Uusi!!: Filosofia ja Vaisheshika · Katso lisää »
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Uusi!!: Filosofia ja Valistus · Katso lisää »
Valtio
Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
Uusi!!: Filosofia ja Valtio · Katso lisää »
Veda-kausi
Muinaisen Intian kuningaskuntien arvioituja sijainteja kartalla. Varhaisvedalainen arjalainen asutus oli Punjabin-Haryanan seuduilla. Veda-kausi oli Intiassa aikaa, jolloin syntyi Intian kansalliseepos Veda-kirjat.
Uusi!!: Filosofia ja Veda-kausi · Katso lisää »
Vedanta
Vedanta on hindulaisen filosofian koulukunta.
Uusi!!: Filosofia ja Vedanta · Katso lisää »
Viisaus
Viisaus on kykyä käyttää tietoa ja kokemusta hyvien päätösten ja arviointien tekemiseksi.
Uusi!!: Filosofia ja Viisaus · Katso lisää »
Vilhelm Occamilainen
Vilhelm Ockhamilaisen kuva (''frater Occham iste'') hänen teoksensa ''Summa Logicae'' käsikirjoituksesta vuodelta 1341. Vilhelm Occamilainen (myös Ockhamilainen, Okkamilainen tai Occam; tai William of Occam) (n. 1285 – 1349) oli englantilainen fransiskaanimunkki ja filosofi.
Uusi!!: Filosofia ja Vilhelm Occamilainen · Katso lisää »
Vivekananda
Swami Vivekananda vuonna 1893 Swami Vivekananda (12. tammikuuta 1863 – 4. heinäkuuta 1902), syntymänimeltään Narendranath Dutta, oli hindulainen mystikko.
Uusi!!: Filosofia ja Vivekananda · Katso lisää »
Voltaire
Voltaire, oikealta nimeltään François-Marie Arouet (21. marraskuuta 1694 Pariisi – 30. toukokuuta 1778 Pariisi), oli ranskalainen kirjailija ja valistusfilosofi.
Uusi!!: Filosofia ja Voltaire · Katso lisää »
Wang Yangming
Wang Yangming (pinyin Wáng Yángmíng) (1472–1529 Yuyao, Zhejiang) oli kiinalainen Ming-dynastian aikana toiminut uuskungfutselainen filosofi, virkamies, sotapäällikkö ja kalligrafisti.
Uusi!!: Filosofia ja Wang Yangming · Katso lisää »
William James
William James. William James (11. tammikuuta 1842 – 26. elokuuta 1910) oli yhdysvaltalainen psykologi ja filosofi sekä pragmatismin perustaja yhdessä C. S. Peircen kanssa.
Uusi!!: Filosofia ja William James · Katso lisää »
Xunzi
Xunzi (荀子; pinyin: Xúnzǐ, 'Mestari Xun'; Wade-Giles: Hsün Tzu) alkuperäiseltä nimeltään Xún Kuàng 荀况; noin 310 eaa. – 237 eaa. Zhao, Kiina) oli taistelevien läänitysvaltioiden kaudella elänyt kiinalainen filosofi. Xunzita pidetään kungfutselaisena ajattelijana, mutta hänen ajatuksensa ihmisen syntymisestä luonnostaan pahana on ristiriidassa Kungfutsen ajatuksen kanssa siitä, että ihmiset ovat luonnostaan hyviä. Xunzi kuitenkin uskoi, että ihminen voi muuttua hyväksi sivistämällä itseään ja käymällä koulua. Xunzin elämästä ei tiedetä paljoa. Suhteellisen varmaa on että hän syntyi Zhao-valtiossa. Hän opetti ja opiskeli joitakin vuosia Qi-valtiossa sijainneessa Jixia-akatemiassa. Myöhemmin hän toimi virkamiehenä Chu-valtiossa, jossa hän myös kuoli. Xunzin opit koottiin hänen nimeänsä kantavaan teokseen, josta valtaosa luultavasti kirjoitettiin Xunzin itsensä valvonnan alaisuudessa. Legalismin kehittäjä Han Fei sekä Qin-dynastian ensimmäinen pääministeri Li Si olivat Xunzin oppilaita.
Uusi!!: Filosofia ja Xunzi · Katso lisää »
Yajnavalkya
Yajnavalkya oli vedalainen viisas, jota pidetään Shatapatha Brahmanan, Yogayajnavalkya Samhitan ja Yājñavalkya Smṛtin kirjoittajana.
Uusi!!: Filosofia ja Yajnavalkya · Katso lisää »
Yhteiskunta
Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.
Uusi!!: Filosofia ja Yhteiskunta · Katso lisää »
Yhteiskuntafilosofia
Yhteiskuntafilosofia eli sosiaalifilosofia on filosofian osa-alue, jossa pohditaan yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä.
Uusi!!: Filosofia ja Yhteiskuntafilosofia · Katso lisää »
Yksilönvapaus
Yksilönvapaus viittaa siihen, mitä ihmiset saavat tehdä, ja mitä ihmisille saa tehdä.
Uusi!!: Filosofia ja Yksilönvapaus · Katso lisää »
Yliopisto
Teknillisen korkeakoulun matematiikan luennolla. Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos.
Uusi!!: Filosofia ja Yliopisto · Katso lisää »
Ymmärrys
Ymmärryksellä tarkoitetaan kykyä omaksua tieto jostakin asiasta niin syvällisesti ja perusteellisesti, että osaa palauttaa asian helposti mieleensä ja käyttää asiaa koskevaa tietoa monipuolisesti hyväkseen.
Uusi!!: Filosofia ja Ymmärrys · Katso lisää »
Ystävyys
Ystävyyteen liittyy usein läheisyys ja samankaltaiset mielenkiinnon kohteet. Ystävyys on kahden ihmisen välinen ihmissuhde, joka on tuttavuutta läheisempi mutta seurustelusuhdetta etäisempi.
Uusi!!: Filosofia ja Ystävyys · Katso lisää »
Zarathustra
Zarathustra tai Zoroaster (nykypersiaksi Zardošt) oli persialainen profeetta ja zarathustralaisuuden perustaja.
Uusi!!: Filosofia ja Zarathustra · Katso lisää »
Zarathustralaisuus
Zarathustralaisuus (harvemmin mazdalaisuus) on uskonto ja filosofia, joka syntyi muinaisessa Persiassa joskus vuosien 1500–600 eaa.
Uusi!!: Filosofia ja Zarathustralaisuus · Katso lisää »
Zhu Xi
Zhu Xi (朱熹 pinyin: Zhū Xī; Wade-Giles: Chu Hsi, 18. lokakuuta 1130 – 23. huhtikuuta 1200) oli Song-dynastian aikainen kiinalainen kungfutselainen filosofi ja oppinut, joka luomallaan synteesillä aiemmista kungfutselaisuuden näkemyksistä perusti uuskungfutselaisuuden.
Uusi!!: Filosofia ja Zhu Xi · Katso lisää »
Zhuangzi
Zhuangzi (庄子 pinyin: Zhuāngzǐ; Wade-Giles: Chuang Tzŭ, muita muotoja Chuangtse, Chuang Zi, Chuangzi yms.) eli suomeksi mestari Zhuang oli taolainen filosofi.
Uusi!!: Filosofia ja Zhuangzi · Katso lisää »
1600-luvun filosofia
1600-luvun filosofialle oli tyypillistä nykyaikaisen filosofisen ajattelun synty sekä keskiaikaisten lähestymistapojen, ennen kaikkea skolastiikan, syrjäyttäminen.
Uusi!!: Filosofia ja 1600-luvun filosofia · Katso lisää »
1640
Ei kuvausta.
Uusi!!: Filosofia ja 1640 · Katso lisää »
1800-luvun filosofia
1800-luvun filosofia sisältää suuria muutoksia länsimaisessa ajattelussa.
Uusi!!: Filosofia ja 1800-luvun filosofia · Katso lisää »
1900-luvun filosofia
1900-luvulla filosofia toi mukanaan mullistuksia, jotka synnyttivät erilaisia keskenään ristiriitaisia filosofisia suuntauksia, mitä tulee filosofien suhteeseen tiedon perusteisiin ja erilaisiin absoluuttisiin totuuksiin.
Uusi!!: Filosofia ja 1900-luvun filosofia · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Elämänviisaus, Filosofinen, Viisaustiede.
