Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Š ja Ž

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Š ja Ž

Š vs. Ž

Š (š) on latinalaisiin aakkosiin muutamissa kielissä lisätty kirjain. Ž (ž) on latinalaiseen aakkostoon eräissä kielissä lisätty kirjain.

Yhtäläisyyksiä Š ja Ž

Š ja Ž on 33 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aakkoslaji, Alt-koodi, Bulgarian kieli, Džonkki, Hattu (tarke), Heittomerkki, Inarinsaame, Karjalan kieli, Käyttöjärjestelmä, Kirjain, Koltansaame, Kyrillinen kirjaimisto, Lainasana, Latinalaiset aakkoset, Latvian kieli, Liettuan kieli, Merkkiviittaus, Microsoft Windows, Pohjoissaame, Puolan kieli, SFS, SFS 5966, Siirtokirjoitus, Slovakki, Sloveeni, Suomen kielen aakkoset, Suomen kieli, Tšekin kieli, Ukrainan kieli, Unicode, ..., Uralilainen foneettinen aakkosto, Venäjän kieli, Viron kieli. Laajenna indeksi (3 lisää) »

Aakkoslaji

Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa. Aakkoslaji on yläkäsite, joka kuvaa eräiden äännekirjoitusjärjestelmien tapaa jakaa kirjaimet suuraakkosiin (versaalit, majuskelit eli isot kirjaimet) ja pienaakkosiin (gemenat, minuskelit eli pienet kirjaimet).

Š ja Aakkoslaji · Aakkoslaji ja Ž · Katso lisää »

Alt-koodi

Alt-koodit ovat Windows-ohjelmistoissa kirjoittamiseen käytettäviä numeroyhdistelmiä, joilla saadaan kirjoitettua erikoismerkkejä joita näppäimistössä ei ole.

Š ja Alt-koodi · Alt-koodi ja Ž · Katso lisää »

Bulgarian kieli

Bulgaria (omakielinen nimi: български език‎) on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli.

Š ja Bulgarian kieli · Bulgarian kieli ja Ž · Katso lisää »

Džonkki

Qing-dynastian ajan piirroksessa (1700-luku). Nykyajan džonkki Hongkongin satamassa. Džonkki tai dsonkki on erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa käytetty perinteinen, yleensä kaksi- tai kolmimastoinen purjealustyyppi.

Š ja Džonkki · Džonkki ja Ž · Katso lisää »

Hattu (tarke)

Hattu (tšek. háček) eli (ˇ) on kirjaimeen liittyvä tarke, joka tyypillisesti osoittaa konsonantin ääntyvän liudentuneena tai sibilanteista (mm. Š/š ja Ž/ž) puhuttaessa postalveolaarisena eli niin sanotusti suhuäänteenä.

Š ja Hattu (tarke) · Hattu (tarke) ja Ž · Katso lisää »

Heittomerkki

Heittomerkki eli apostrofi on rivin yläpuolista pilkkua muistuttava välimerkki, jota eräissä tilanteissa käytetään sanan sisällä sen rakenteen havainnollistamiseksi.

Š ja Heittomerkki · Heittomerkki ja Ž · Katso lisää »

Inarinsaame

Inarinsaame (anarâškielâ) on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat äidinkielenään inarinsaamelaiset.

Š ja Inarinsaame · Inarinsaame ja Ž · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Š ja Karjalan kieli · Karjalan kieli ja Ž · Katso lisää »

Käyttöjärjestelmä

Kaavio käyttöjärjestelmän sijoittumisesta. Osat ylhäältä alkaen:1. Käyttäjä2. Sovellus 3. Käyttöjärjestelmä 4. Laitteisto Käyttöjärjestelmä on keskeinen tietokoneen ohjelmisto, joka mahdollistaa sovellusohjelmien toiminnan tietokoneessa.

Š ja Käyttöjärjestelmä · Käyttöjärjestelmä ja Ž · Katso lisää »

Kirjain

Kreikkalaiset, kyrilliset ja latinalaiset kirjaimet Venn-diagrammissa. Kirjain on äänteisiin perustuvassa kirjoitusjärjestelmässä käytettävä merkki, joka edustaa, pyrkii edustamaan tai on joskus edustanut jotain puhutun kielen foneemia.

Š ja Kirjain · Kirjain ja Ž · Katso lisää »

Koltansaame

Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.

Š ja Koltansaame · Koltansaame ja Ž · Katso lisää »

Kyrillinen kirjaimisto

Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.

Š ja Kyrillinen kirjaimisto · Kyrillinen kirjaimisto ja Ž · Katso lisää »

Lainasana

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Š ja Lainasana · Lainasana ja Ž · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Š ja Latinalaiset aakkoset · Latinalaiset aakkoset ja Ž · Katso lisää »

Latvian kieli

Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.

Š ja Latvian kieli · Latvian kieli ja Ž · Katso lisää »

Liettuan kieli

Puhuttua liettuaa Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.

Š ja Liettuan kieli · Liettuan kieli ja Ž · Katso lisää »

Merkkiviittaus

Merkkiviittaus tai nimiviittaus (usein myös entiteettiviittaus tai pelkkä entiteetti) on HTML:ssä ja muissa merkintäkielissä keino sisällyttää tekstitallenteeseen sellaisia kirjoitusmerkkejä, joita ei voida kirjoittaa sellaisinaan, koska ne eivät sisälly koodattaessa käytettävään merkistöön tai näppäimistöön tai koska niille on määritetty erikoistehtäviä.

Š ja Merkkiviittaus · Merkkiviittaus ja Ž · Katso lisää »

Microsoft Windows

Microsoft Windows on IBM PC -yhteensopiville tarkoitettujen graafisten käyttöliittymien ja käyttöjärjestelmien perhe, jonka Microsoft esitteli vuonna 1985.

Š ja Microsoft Windows · Microsoft Windows ja Ž · Katso lisää »

Pohjoissaame

Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.

Š ja Pohjoissaame · Pohjoissaame ja Ž · Katso lisää »

Puolan kieli

Puolan kieli (język polski) on slaavilaisiin kieliin kuuluva Puolan virallinen kieli.

Š ja Puolan kieli · Puolan kieli ja Ž · Katso lisää »

SFS

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on suomalainen standardisoinnin keskusjärjestö.

Š ja SFS · SFS ja Ž · Katso lisää »

SFS 5966

Laajennetun suomalaisen näppäinasettelun kaavio. SFS 5966 on laajennetun suomalaisen tietokone­näppäimistön eli suomalaisen monikielisen näppäimistöasettelun määrittelevä kansallinen standardi, jonka Suomen Standardisoimisliitto vahvisti vuonna 2008.

Š ja SFS 5966 · SFS 5966 ja Ž · Katso lisää »

Siirtokirjoitus

Siirtokirjoitus (toisinaan siirtokirjainnus, siirrekirjoitus tai siirrekirjainnus) on kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen.

Š ja Siirtokirjoitus · Siirtokirjoitus ja Ž · Katso lisää »

Slovakki

Slovakki (omakielinen nimi: slovenčina / slovenský jazyk) on länsislaavilaiseen kieliryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli.

Š ja Slovakki · Slovakki ja Ž · Katso lisää »

Sloveeni

Puhuttua sloveenia. Sloveeni (omakielinen nimi: slovenski jezik tai slovenščina) on eteläslaavilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli.

Š ja Sloveeni · Sloveeni ja Ž · Katso lisää »

Suomen kielen aakkoset

Suomen kielessä käytetään latinalaista kirjaimistoa, johon on lisätty muutamia kirjaimia, joita latinassa ei ole.

Š ja Suomen kielen aakkoset · Suomen kielen aakkoset ja Ž · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Š ja Suomen kieli · Suomen kieli ja Ž · Katso lisää »

Tšekin kieli

Puhuttua tšekkiä Tšekki (omakielinen nimi: čeština) on länsislaavilainen kieli, jota puhutaan pääasiallisesti Tšekissä.

Š ja Tšekin kieli · Tšekin kieli ja Ž · Katso lisää »

Ukrainan kieli

Ukrainan kieli eli ukraina on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli ja muodostaa yhdessä ruteenin, valkovenäjän ja venäjän kanssa itäslaavilaisten kielten ryhmän.

Š ja Ukrainan kieli · Ukrainan kieli ja Ž · Katso lisää »

Unicode

Unicode on tietokonejärjestelmiä varten kehitetty merkistöstandardi ja käytännössä sama kuin yleismaailmallisen merkistön (UCS) määrittävä kansainvälinen standardi ISO/IEC 10646.

Š ja Unicode · Unicode ja Ž · Katso lisää »

Uralilainen foneettinen aakkosto

Uralilainen foneettinen aakkosto eli suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT) tai suomalais-ugrilainen transkriptio on foneettinen aakkosto, jolla voidaan täsmällisesti esittää kielen äänteitä.

Š ja Uralilainen foneettinen aakkosto · Uralilainen foneettinen aakkosto ja Ž · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Š ja Venäjän kieli · Venäjän kieli ja Ž · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Š ja Viron kieli · Viron kieli ja Ž · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Š ja Ž

Š on 75 suhteet, kun taas Ž on 53. niillä on yhteistä 33, Jaccard'in indeksi on 25.78% = 33 / (75 + 53).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Š ja Ž. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »