Yhtäläisyyksiä Š ja Ž
Š ja Ž on 33 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aakkoslaji, Alt-koodi, Bulgarian kieli, Džonkki, Hattu (tarke), Heittomerkki, Inarinsaame, Karjalan kieli, Käyttöjärjestelmä, Kirjain, Koltansaame, Kyrillinen kirjaimisto, Lainasana, Latinalaiset aakkoset, Latvian kieli, Liettuan kieli, Merkkiviittaus, Microsoft Windows, Pohjoissaame, Puolan kieli, SFS, SFS 5966, Siirtokirjoitus, Slovakki, Sloveeni, Suomen kielen aakkoset, Suomen kieli, Tšekin kieli, Ukrainan kieli, Unicode, ..., Uralilainen foneettinen aakkosto, Venäjän kieli, Viron kieli. Laajenna indeksi (3 lisää) »
Aakkoslaji
Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa. Aakkoslaji on yläkäsite, joka kuvaa eräiden äännekirjoitusjärjestelmien tapaa jakaa kirjaimet suuraakkosiin (versaalit, majuskelit eli isot kirjaimet) ja pienaakkosiin (gemenat, minuskelit eli pienet kirjaimet).
Š ja Aakkoslaji · Aakkoslaji ja Ž ·
Alt-koodi
Alt-koodit ovat Windows-ohjelmistoissa kirjoittamiseen käytettäviä numeroyhdistelmiä, joilla saadaan kirjoitettua erikoismerkkejä joita näppäimistössä ei ole.
Š ja Alt-koodi · Alt-koodi ja Ž ·
Bulgarian kieli
Bulgaria (omakielinen nimi: български език) on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli.
Š ja Bulgarian kieli · Bulgarian kieli ja Ž ·
Džonkki
Qing-dynastian ajan piirroksessa (1700-luku). Nykyajan džonkki Hongkongin satamassa. Džonkki tai dsonkki on erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa käytetty perinteinen, yleensä kaksi- tai kolmimastoinen purjealustyyppi.
Hattu (tarke)
Hattu (tšek. háček) eli (ˇ) on kirjaimeen liittyvä tarke, joka tyypillisesti osoittaa konsonantin ääntyvän liudentuneena tai sibilanteista (mm. Š/š ja Ž/ž) puhuttaessa postalveolaarisena eli niin sanotusti suhuäänteenä.
Š ja Hattu (tarke) · Hattu (tarke) ja Ž ·
Heittomerkki
Heittomerkki eli apostrofi on rivin yläpuolista pilkkua muistuttava välimerkki, jota eräissä tilanteissa käytetään sanan sisällä sen rakenteen havainnollistamiseksi.
Š ja Heittomerkki · Heittomerkki ja Ž ·
Inarinsaame
Inarinsaame (anarâškielâ) on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat äidinkielenään inarinsaamelaiset.
Š ja Inarinsaame · Inarinsaame ja Ž ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Š ja Karjalan kieli · Karjalan kieli ja Ž ·
Käyttöjärjestelmä
Kaavio käyttöjärjestelmän sijoittumisesta. Osat ylhäältä alkaen:1. Käyttäjä2. Sovellus 3. Käyttöjärjestelmä 4. Laitteisto Käyttöjärjestelmä on keskeinen tietokoneen ohjelmisto, joka mahdollistaa sovellusohjelmien toiminnan tietokoneessa.
Š ja Käyttöjärjestelmä · Käyttöjärjestelmä ja Ž ·
Kirjain
Kreikkalaiset, kyrilliset ja latinalaiset kirjaimet Venn-diagrammissa. Kirjain on äänteisiin perustuvassa kirjoitusjärjestelmässä käytettävä merkki, joka edustaa, pyrkii edustamaan tai on joskus edustanut jotain puhutun kielen foneemia.
Koltansaame
Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.
Š ja Koltansaame · Koltansaame ja Ž ·
Kyrillinen kirjaimisto
Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.
Š ja Kyrillinen kirjaimisto · Kyrillinen kirjaimisto ja Ž ·
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Š ja Lainasana · Lainasana ja Ž ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Š ja Latinalaiset aakkoset · Latinalaiset aakkoset ja Ž ·
Latvian kieli
Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.
Š ja Latvian kieli · Latvian kieli ja Ž ·
Liettuan kieli
Puhuttua liettuaa Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.
Š ja Liettuan kieli · Liettuan kieli ja Ž ·
Merkkiviittaus
Merkkiviittaus tai nimiviittaus (usein myös entiteettiviittaus tai pelkkä entiteetti) on HTML:ssä ja muissa merkintäkielissä keino sisällyttää tekstitallenteeseen sellaisia kirjoitusmerkkejä, joita ei voida kirjoittaa sellaisinaan, koska ne eivät sisälly koodattaessa käytettävään merkistöön tai näppäimistöön tai koska niille on määritetty erikoistehtäviä.
Š ja Merkkiviittaus · Merkkiviittaus ja Ž ·
Microsoft Windows
Microsoft Windows on IBM PC -yhteensopiville tarkoitettujen graafisten käyttöliittymien ja käyttöjärjestelmien perhe, jonka Microsoft esitteli vuonna 1985.
Š ja Microsoft Windows · Microsoft Windows ja Ž ·
Pohjoissaame
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.
Š ja Pohjoissaame · Pohjoissaame ja Ž ·
Puolan kieli
Puolan kieli (język polski) on slaavilaisiin kieliin kuuluva Puolan virallinen kieli.
Š ja Puolan kieli · Puolan kieli ja Ž ·
SFS
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on suomalainen standardisoinnin keskusjärjestö.
SFS 5966
Laajennetun suomalaisen näppäinasettelun kaavio. SFS 5966 on laajennetun suomalaisen tietokonenäppäimistön eli suomalaisen monikielisen näppäimistöasettelun määrittelevä kansallinen standardi, jonka Suomen Standardisoimisliitto vahvisti vuonna 2008.
Š ja SFS 5966 · SFS 5966 ja Ž ·
Siirtokirjoitus
Siirtokirjoitus (toisinaan siirtokirjainnus, siirrekirjoitus tai siirrekirjainnus) on kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen.
Š ja Siirtokirjoitus · Siirtokirjoitus ja Ž ·
Slovakki
Slovakki (omakielinen nimi: slovenčina / slovenský jazyk) on länsislaavilaiseen kieliryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli.
Š ja Slovakki · Slovakki ja Ž ·
Sloveeni
Puhuttua sloveenia. Sloveeni (omakielinen nimi: slovenski jezik tai slovenščina) on eteläslaavilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli.
Š ja Sloveeni · Sloveeni ja Ž ·
Suomen kielen aakkoset
Suomen kielessä käytetään latinalaista kirjaimistoa, johon on lisätty muutamia kirjaimia, joita latinassa ei ole.
Š ja Suomen kielen aakkoset · Suomen kielen aakkoset ja Ž ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Š ja Suomen kieli · Suomen kieli ja Ž ·
Tšekin kieli
Puhuttua tšekkiä Tšekki (omakielinen nimi: čeština) on länsislaavilainen kieli, jota puhutaan pääasiallisesti Tšekissä.
Š ja Tšekin kieli · Tšekin kieli ja Ž ·
Ukrainan kieli
Ukrainan kieli eli ukraina on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli ja muodostaa yhdessä ruteenin, valkovenäjän ja venäjän kanssa itäslaavilaisten kielten ryhmän.
Š ja Ukrainan kieli · Ukrainan kieli ja Ž ·
Unicode
Unicode on tietokonejärjestelmiä varten kehitetty merkistöstandardi ja käytännössä sama kuin yleismaailmallisen merkistön (UCS) määrittävä kansainvälinen standardi ISO/IEC 10646.
Uralilainen foneettinen aakkosto
Uralilainen foneettinen aakkosto eli suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT) tai suomalais-ugrilainen transkriptio on foneettinen aakkosto, jolla voidaan täsmällisesti esittää kielen äänteitä.
Š ja Uralilainen foneettinen aakkosto · Uralilainen foneettinen aakkosto ja Ž ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Š ja Venäjän kieli · Venäjän kieli ja Ž ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Š ja Ž
- Mitä heillä on yhteistä Š ja Ž
- Yhtäläisyyksiä Š ja Ž
Vertailu Š ja Ž
Š on 75 suhteet, kun taas Ž on 53. niillä on yhteistä 33, Jaccard'in indeksi on 25.78% = 33 / (75 + 53).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Š ja Ž. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: