Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Venäjän keisarikunta ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774)

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Venäjän keisarikunta ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774)

Venäjän keisarikunta vs. Venäjän–Turkin sota (1768–1774)

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917. Venäjän–Turkin sota (1768–1774) johtui Venäjän keisarinna Katariina Suuren halusta saada Venäjälle satamia Mustaltamereltä ja vapauttaa Balkanin kansat Turkin vallan alaisuudesta.

Yhtäläisyyksiä Venäjän keisarikunta ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774)

Venäjän keisarikunta ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) on 12 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksandr Suvorov, Aleksei Grigorjevitš Orlov, Asovanmeri, Azov, Balkan, Bosporinsalmi, Georgia, Katariina Suuri, Krim, Mustameri, Osmanien valtakunta, Tonava.

Aleksandr Suvorov

Aleksandr Suvorov neuvostoliittolaisessa postimerkissä vuodelta 1980. Aleksandr Vasiljevitš Suvorov; (24. marraskuuta (J: 13. marraskuuta) 1729 Moskova, Venäjän keisarikunta – 18. toukokuuta (J: 5. toukokuuta) 1800 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen generalissimus. Suvorovia pidetään yhtenä suurimmista sotastrategeista, ja hänet tunnetaan yhtenä harvoista sotapäälliköistä koko maailmassa, joka ei hävinnyt yhtään käymäänsä taistelua.

Aleksandr Suvorov ja Venäjän keisarikunta · Aleksandr Suvorov ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »

Aleksei Grigorjevitš Orlov

Aleksei Grigorjevitš Orlov Kreivi Aleksei Grigorjevitš Orlov (5. lokakuuta (J: 24. syyskuuta) 1737 Ljublino – 5. tammikuuta 1808 (J: 24. joulukuuta 1807) Moskova) oli venäläinen Orlovin kreivisukuun kuulunut sotilas.

Aleksei Grigorjevitš Orlov ja Venäjän keisarikunta · Aleksei Grigorjevitš Orlov ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »

Asovanmeri

Krim ja Asovanmeri satelliittikuvassa. Asovanmeren kartta. Asovanmeri, antiikin Maiotis, on Mustanmeren lahti Krimin niemimaan itäpuolella, Ukrainan ja Venäjän alueella.

Asovanmeri ja Venäjän keisarikunta · Asovanmeri ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »

Azov

Azov eli Asova on satamakaupunki Rostovin alueella Venäjällä.

Azov ja Venäjän keisarikunta · Azov ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »

Balkan

Balkanin niemimaaBalkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.

Balkan ja Venäjän keisarikunta · Balkan ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »

Bosporinsalmi

Bosporinsalmi on Istanbulissa Turkissa sijaitseva kapea salmi, joka erottaa Euroopan ja Aasian maanosat.

Bosporinsalmi ja Venäjän keisarikunta · Bosporinsalmi ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »

Georgia

Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla.

Georgia ja Venäjän keisarikunta · Georgia ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »

Katariina Suuri

Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.

Katariina Suuri ja Venäjän keisarikunta · Katariina Suuri ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »

Krim

Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.

Krim ja Venäjän keisarikunta · Krim ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »

Mustameri

Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.

Mustameri ja Venäjän keisarikunta · Mustameri ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »

Osmanien valtakunta

Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.

Osmanien valtakunta ja Venäjän keisarikunta · Osmanien valtakunta ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »

Tonava

Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki.

Tonava ja Venäjän keisarikunta · Tonava ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Venäjän keisarikunta ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774)

Venäjän keisarikunta on 312 suhteet, kun taas Venäjän–Turkin sota (1768–1774) on 35. niillä on yhteistä 12, Jaccard'in indeksi on 3.46% = 12 / (312 + 35).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Venäjän keisarikunta ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774). Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »