Venäjän hallitsijat ja Venäjän keisarikunta

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Venäjän hallitsijat ja Venäjän keisarikunta

Venäjän hallitsijat vs. Venäjän keisarikunta

Venäjän valtion juuret juontuvat viikinkiajalla syntyneestä Kiovan valtakunnasta, joka nousi mahtavimmaksi varjagien hallitsemista kaupunkilinnoituksista 800-luvun loppupuolella. Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Aleksanteri I

Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.

Aleksanteri I ja Venäjän hallitsijat · Aleksanteri I ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Aleksanteri II (Venäjä)

Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.

Aleksanteri II (Venäjä) ja Venäjän hallitsijat · Aleksanteri II (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Aleksanteri III (Venäjä)

Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.

Aleksanteri III (Venäjä) ja Venäjän hallitsijat · Aleksanteri III (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Aleksei Mihailovitš

Aleksei Mihailovitš Romanov, tsaari Aleksei I (ven. Алексей Михаилович Романов), (29. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1629 Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1676 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari vuosina 1645–1676. Hänestä tuli tsaari 16-vuotiaana. Aleksei Mihailovitšin hallitsijakausi oli Venäjän politiikassa vakiintumisen aikaa. Hänen kuuluisin poikansa on keisari Pietari I.

Aleksei Mihailovitš ja Venäjän hallitsijat · Aleksei Mihailovitš ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Anna (Venäjä)

Anna Ivanovna; (7. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1693 Moskova, Moskovan Venäjä – 28. lokakuuta (J: 17. lokakuuta) 1740 Moskova, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen suuriruhtinatar, Kuurinmaan herttuatar ja Venäjän keisarinna vuosina 1730–1740.

Anna (Venäjä) ja Venäjän hallitsijat · Anna (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Elisabet (Venäjä)

Elisabet I tai Elisabet Petrovna (Jelisaveta Petrovna); (29. joulukuuta 1709 Kolomenskoje, lähellä Moskovaa – 5. tammikuuta 1762 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1741–1762.

Elisabet (Venäjä) ja Venäjän hallitsijat · Elisabet (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Fjodor III

Fjodor III (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1661 Moskova, Moskovan Venäjä – 7. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1682 Moskova, Moskovan Venäjä) oli venäläinen suuriruhtinas ja Moskovan Venäjän tsaari vuosina 1676–1682.

Fjodor III ja Venäjän hallitsijat · Fjodor III ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Iivana Julma

Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.

Iivana Julma ja Venäjän hallitsijat · Iivana Julma ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Iivana V

Iivana V (ven. Иван V Алексеевич); (6. syyskuuta 1666 Moskova, Moskovan Venäjä – 21. tammikuuta 1696 Moskova, Moskovan Venäjä) oli venäläinen suuriruhtinas ja tsaari Pietari I:n kanssahallitsijana vuosina 1682–1696.

Iivana V ja Venäjän hallitsijat · Iivana V ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Iivana VI

Iivana VI (23. elokuuta (J: 12. elokuuta) 1740 Pietari – 16. heinäkuuta (J: 5. heinäkuuta) 1764 Pähkinälinna) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Iivana VI ja Venäjän hallitsijat · Iivana VI ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Katariina I (Venäjä)

Katariina I alunper.

Katariina I (Venäjä) ja Venäjän hallitsijat · Katariina I (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Katariina Suuri

Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.

Katariina Suuri ja Venäjän hallitsijat · Katariina Suuri ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Keisari

Japanin keisari Naruhito ja keisarinna Masako Keisari tai keisarinna on hallitsijan arvonimi keisarikunnassa.

Keisari ja Venäjän hallitsijat · Keisari ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Konstantinopoli

Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.

Konstantinopoli ja Venäjän hallitsijat · Konstantinopoli ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Krim

Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.

Krim ja Venäjän hallitsijat · Krim ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta

Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta oli Kuurinmaalla ja Zemgalessa sijainnut herttuakunta, joka oli ensin Puola-Liettuan ja sittemmin Venäjän keisarikunnan alainen.

Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta ja Venäjän hallitsijat · Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Liettua

Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.

Liettua ja Venäjän hallitsijat · Liettua ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Liivinmaa

Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.

Liivinmaa ja Venäjän hallitsijat · Liivinmaa ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Moskova

Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.

Moskova ja Venäjän hallitsijat · Moskova ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Nikolai I

Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.

Nikolai I ja Venäjän hallitsijat · Nikolai I ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Nikolai II ja Venäjän hallitsijat · Nikolai II ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Paavali I

Paavali I, Pavel Petrovitš Romanov (ven. Па́вел I Петро́вич); (1. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1754 keisarinna Elisabetin kesäpalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 23. maaliskuuta (J: 12. maaliskuuta) 1801 Mikaelinlinna, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarikunnan keisari vuosina 1796–1801.

Paavali I ja Venäjän hallitsijat · Paavali I ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Pietari (kaupunki) ja Venäjän hallitsijat · Pietari (kaupunki) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Pietari II (Venäjä)

Pietari II (23. lokakuuta (J: 12. joulukuuta) 1715 – 29. tammikuuta (J: 18. tammikuuta) 1730) oli Venäjän keisari vuosina 1727–1730.

Pietari II (Venäjä) ja Venäjän hallitsijat · Pietari II (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Pietari III (Venäjä)

Pietari III, Aleksei Petrovits Antropov 1753 Pietari III (21. helmikuuta (J: 10. helmikuuta) 1728 Kiel, Holstein-Gottorp – 17. heinäkuuta (J: 6. heinäkuuta) 1762 Ropsunhovi, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari tammikuusta heinäkuuhun 1762 ja sitä ennen Holstein-Gottorpin herttua nimellä Karl Peter Ulrich vuosina 1739–1762.

Pietari III (Venäjä) ja Venäjän hallitsijat · Pietari III (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Pietari Suuri

Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.

Pietari Suuri ja Venäjän hallitsijat · Pietari Suuri ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Puola

Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.

Puola ja Venäjän hallitsijat · Puola ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ja Venäjän hallitsijat · Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Romanov (hallitsijasuku)

Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.

Romanov (hallitsijasuku) ja Venäjän hallitsijat · Romanov (hallitsijasuku) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Ruotsi ja Venäjän hallitsijat · Ruotsi ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Schleswig-Holstein

Schleswig-Holstein on Saksan pohjoisin osavaltio, joka sijaitsee Jyllannin niemimaan eteläosassa, Pohjanmeren ja Itämeren välissä.

Schleswig-Holstein ja Venäjän hallitsijat · Schleswig-Holstein ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Talvipalatsi

Talvipalatsi Palatsiaukion puolelta. Ilmakuva Talvipalatsista. Talvipalatsi on Pietarissa sijaitseva entinen Venäjän keisarillinen palatsi, joka toimi Romanov-hallitsijasuvun virallisena asuinpaikkana vuosina 1737–1917.

Talvipalatsi ja Venäjän hallitsijat · Talvipalatsi ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäjän keisari

Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.

Venäjän hallitsijat ja Venäjän keisari · Venäjän keisari ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

15. maaliskuuta

15.

15. maaliskuuta ja Venäjän hallitsijat · 15. maaliskuuta ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

26. joulukuuta

26.

26. joulukuuta ja Venäjän hallitsijat · 26. joulukuuta ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

6. toukokuuta

6.

6. toukokuuta ja Venäjän hallitsijat · 6. toukokuuta ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »