Yhtäläisyyksiä Venäjä ja Venäläinen kirjallisuus
Venäjä ja Venäläinen kirjallisuus on 62 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksandr Blok, Aleksandr Puškin, Aleksandr Solženitsyn, Andrei Belyi, Anna Ahmatova, Anton Tšehov, Bolševikit, Boris Pasternak, Bysantin valtakunta, Dekabristikapina, Dmitri Merežkovski, Don, Fjodor Dostojevski, Fjodor Sologub, Futurismi, Glasnost, Isaak Babel, Ivan Bunin, Ivan Gontšarov, Ivan Turgenev, Jevgeni Jevtušenko, Jevgeni Zamjatin, Joseph Brodsky, Josif Stalin, Juri Oleša, Juutalaiset, Katariina Suuri, Kiovan Rus, Leo Tolstoi, Leonid Andrejev, ..., Liberalismi, Lokakuun vallankumous, Maksim Gorki, Mihail Šolohov, Mihail Bulgakov, Mihail Lermontov, Mihail Saltykov-Štšedrin, Moskovan suuriruhtinaskunta, Nestorin kronikka, Neuvostoliiton avaruusohjelma, Neuvostoliitto, Nikita Hruštšov, Nikolai Gogol, Nikolai Leskov, Nobelin kirjallisuuspalkinto, Osip Mandelštam, Perestroika, Pjotr Jeršov, Realismi (kirjallisuus), Romantiikka, Sosialistinen realismi, Ukraina, Valeri Brjusov, Vanhauskoisuus, Venäjän historia, Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde, Venäjän keisarikunta, Venäjän kieli, Vjatšeslav Ivanov (runoilija), Vladimir Majakovski, Vladimir Nabokov, Yhdysvallat. Laajenna indeksi (32 lisää) »
Aleksandr Blok
Aleksandr Aleksandrovitš Blok; (28. marraskuuta (J: 16. marraskuuta) 1880 Pietari, Venäjän keisarikunta – 7. elokuuta 1921 Petrograd, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen runoilija. Häntä pidetään Andrei Belyin ohella venäläisen symbolismin kuuluisimpina edustajana. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä lyyrisistä runoilijoista Venäjällä Aleksandr Puškinin jälkeen.
Aleksandr Blok ja Venäjä · Aleksandr Blok ja Venäläinen kirjallisuus ·
Aleksandr Puškin
Aleksandr Sergejevitš Puškin (6. kesäkuuta (J: 26. toukokuuta) 1799 Moskova – 10. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1837 Pietari) oli romantiikan ajan venäläinen runoilija ja kirjailija, jota on pidetty koko venäläisen kirjallisuuden ja sen noin vuosille 1820–1880 ajoitetun kultakauden synnyttäjänä.
Aleksandr Puškin ja Venäjä · Aleksandr Puškin ja Venäläinen kirjallisuus ·
Aleksandr Solženitsyn
Aleksandr Isajevitš Solženitsyn; (11. joulukuuta 1918 Kislovodsk, Neuvosto-Venäjä – 3. elokuuta 2008 Moskova, Venäjä) oli venäläinen kirjailija ja historioitsija. Hänet tunnetaan erityisesti Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä kertovista teoksistaan, joihin kuuluvat muiden muassa Ivan Denisovitšin päivä (1962), Syöpäosasto (1968), Ensimmäinen piiri ja Vankileirien saaristo (1973–1976). Hänen kuollessaan maailmassa oli myyty yli 30 miljoonaa hänen kirjoittamaansa kirjaa. Niitä oli käännetty noin 40 eri kielelle. Solženitsynille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1970. Solženitsyn eli kahdeksan vuotta vankileireillä ja 17 vuotta maanpaossa ja häntä kohtaan nostetusta valtiopetossyytteestä luovuttiin vuonna 1991.
Aleksandr Solženitsyn ja Venäjä · Aleksandr Solženitsyn ja Venäläinen kirjallisuus ·
Andrei Belyi
Andrei Belyi, oikealta nimeltään Boris Nikolajevitš Bugajev; (26. lokakuuta (J: 14. lokakuuta) 1880 Moskova, Venäjän keisarikunta – 1. elokuuta 1934 Moskova Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija, runoilija, teoreetikko ja kirjallisuusarvostelija. Hän on jäänyt historiaan romaaninsa Peterburg ansiosta, joka uudisti voimakkaasti romaanikerrontaa. Andrei Belyi on Aleksandr Blokin ohella kenties kuuluisin venäläisen symbolismin edustaja.
Andrei Belyi ja Venäjä · Andrei Belyi ja Venäläinen kirjallisuus ·
Anna Ahmatova
Anna Andrejevna Gorenko (23. kesäkuuta (J: 11. kesäkuuta) 1889 Bolšoi Fontan Odessa, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1966 Moskova, Neuvostoliitto), kirjailijanimeltään Anna Ahmatova, oli venäläinen runoilija, kääntäjä ja kirjailija.
Anna Ahmatova ja Venäjä · Anna Ahmatova ja Venäläinen kirjallisuus ·
Anton Tšehov
Anton Pavlovitš Tšehov (29. tammikuuta (J: 17. tammikuuta) 1860 Taganrog, (nyk. Rostovin alue) Venäjän keisarikunta – 15. heinäkuuta (J: 2. heinäkuuta) 1904 Badenweiler, Saksan keisarikunta) oli venäläinen kirjailija, joka uudisti novelli- ja näytelmäkirjallisuutta. Anton Tšehovin tuotanto sijoittuu realismin ja modernismin väliin: kerronta on realistista, mutta tapa hahmottaa maailma uudenlainen, usein impressionistiseksi kuvailtu. Sitä ei voi sijoittaa mihinkään tiettyyn virtaukseen. Tšehovin kerronta on puolueetonta, objektiivista ja tarkkaa. Kieli on konkreettista ja yksinkertaista. Kertomukset ovat tiiviitä, vailla johdantoja ja juonenkäänteitä. Tšehovin toistuvia teemoja ovat ihmisen eristyneisyys, yksinäisyys ja tarpeettomuus. Novellillaan ”Tarpeettomia ihmisiä” Tšehov liittyi tietoisesti venäläiseen tarpeettoman ihmisen kuvauksen perinteeseen. Hänen koko tuotantoaan voidaan pitää tutkielmana tarpeettomasta ihmisestä. Tarpeettomuus, eristyneisyys ja yksinäisyys ovat Tšehoville jotakin ihmisluontoon kuuluvaa, eivät poikkeuksellista. Ne näkyvät hahmojen keskinäisessä kommunikaatiossa tai sen puutteessa sekä heidän suhteessaan yhteiskuntaan.
Anton Tšehov ja Venäjä · Anton Tšehov ja Venäläinen kirjallisuus ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Venäjä · Bolševikit ja Venäläinen kirjallisuus ·
Boris Pasternak
Boris Leonidovitš Pasternak (10. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1890 Moskova – 30. toukokuuta 1960 Peredelkino) oli venäjänjuutalainen runoilija ja prosaisti.
Boris Pasternak ja Venäjä · Boris Pasternak ja Venäläinen kirjallisuus ·
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Bysantin valtakunta ja Venäjä · Bysantin valtakunta ja Venäläinen kirjallisuus ·
Dekabristikapina
Dekabristikapina on jälkimaailman antama nimitys Pietarissa ja Venäjän keisarikunnan eteläosissa 14.
Dekabristikapina ja Venäjä · Dekabristikapina ja Venäläinen kirjallisuus ·
Dmitri Merežkovski
Dmitri Sergejevitš Merežkovski (14. elokuuta (J: 2. elokuuta) 1865 Pietari – 9. joulukuuta 1941 Pariisi) oli venäläinen kirjailija.
Dmitri Merežkovski ja Venäjä · Dmitri Merežkovski ja Venäläinen kirjallisuus ·
Don
Don on yksi Venäjän tunnetuimmista ja maan eteläosien suurimmista joista.
Don ja Venäjä · Don ja Venäläinen kirjallisuus ·
Fjodor Dostojevski
Fjodor Mihailovitš Dostojevski ((30. lokakuuta 1821 Moskova, Venäjän keisarikunta – 28. tammikuuta 1881 Pietari, Venäjä keisarikunta) oli venäläinen kirjailija, filosofi, esseisti ja toimittaja. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuvat Rikos ja rangaistus (1866), Idiootti (1869), Riivaajat (1872) sekä Karamazovin veljekset (1880). Dostojevskia pidetään yleisesti yhtenä romaanitaiteen suurista klassikkokirjailijoista. Dostojevskin teokset vaikuttivat merkittävästi kirjallisuudessa modernismiin, filosofiassa eksistentialismiin sekä useisiin psykologian koulukuntiin, teologiaan ja kirjallisuuskritiikkiin.
Fjodor Dostojevski ja Venäjä · Fjodor Dostojevski ja Venäläinen kirjallisuus ·
Fjodor Sologub
Fjodor Sologub oik.
Fjodor Sologub ja Venäjä · Fjodor Sologub ja Venäläinen kirjallisuus ·
Futurismi
Umberto Boccioni, ''Kaupunki kohoaa'', 1910. Futurismi on 1900-luvun alussa Italiassa toiminut taidesuuntaus ja liike kuvataiteessa ja kirjallisuudessa.
Futurismi ja Venäjä · Futurismi ja Venäläinen kirjallisuus ·
Glasnost
Glasnost (kirjaimellisesti ”julkisuus”) viittaa poliittiseen avoimuuteen varsinkin 1980-luvun lopun Neuvostoliitossa.
Glasnost ja Venäjä · Glasnost ja Venäläinen kirjallisuus ·
Isaak Babel
Isaac Babel Isaak Emmanuilovitš Babel (13. heinäkuuta (J: 1. heinäkuuta)--> 1894 Odessa, Krim, Venäjä –1940 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen näytelmäkirjailija ja novellisti.
Isaak Babel ja Venäjä · Isaak Babel ja Venäläinen kirjallisuus ·
Ivan Bunin
Ivan Aleksejevitš Bunin (22. lokakuuta (J: 10. lokakuuta) 1870 Voronež – 8. marraskuuta 1953 Pariisi) oli venäläinen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto ensimmäisenä venäläisenä vuonna 1933.
Ivan Bunin ja Venäjä · Ivan Bunin ja Venäläinen kirjallisuus ·
Ivan Gontšarov
Ivan Kramskoi, ''Ivan Gontšarov'', 1865. Ivan Aleksandrovitš Gontšarov; (18. kesäkuuta (J: 6. kesäkuuta) 1812 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 27. syyskuuta (J: 15. syyskuuta) 1891 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen kirjailija.
Ivan Gontšarov ja Venäjä · Ivan Gontšarov ja Venäläinen kirjallisuus ·
Ivan Turgenev
Ivan Sergejevitš Turgenev (ven. Ива́н Серге́евич Турге́нев); (9. marraskuuta (J: 28. lokakuuta) 1818 Orjol, Venäjän keisarikunta – 3. syyskuuta (J: 22. elokuuta) 1883 Bougival, Ranska) oli venäläinen kirjailija, näytelmäkirjailija ja runoilija, joka tunnetaan parhaiten kertomuskokoelmastaan Metsämiehen muistelmat sekä romaaneistaan Isät ja pojat ja Aateliskoti.
Ivan Turgenev ja Venäjä · Ivan Turgenev ja Venäläinen kirjallisuus ·
Jevgeni Jevtušenko
Richard Nixon ja Jevgeni Jevtušenko. Jevgeni Aleksandrovitš Jevtušenko (18. heinäkuuta 1932 Irkutsk, Neuvostoliitto – 1. huhtikuuta 2017 Tulsa, Yhdysvallat) oli venäläinen runoilija, joka arvosteli teoksissaan Venäjän Stalinin ajoilta periytyvää virkavaltaisuutta.
Jevgeni Jevtušenko ja Venäjä · Jevgeni Jevtušenko ja Venäläinen kirjallisuus ·
Jevgeni Zamjatin
Boris Kustodijev, ''Jevgeni Zamjatin, 1923. Jevgeni Ivanovitš Zamjatin (1. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1884 Lebedjan, Venäjän keisarikunta – 10. maaliskuuta 1937 Pariisi, Ranska Kirjasampo, viitattu 14.11.2021) oli venäläinen kirjailija, jonka klassiseksi muodostunut teos on 1920 ilmestynyt antiutopia Me.
Jevgeni Zamjatin ja Venäjä · Jevgeni Zamjatin ja Venäläinen kirjallisuus ·
Joseph Brodsky
Joseph Brodsky (alun perin Iosif Aleksandrovitš Brodski); (24. toukokuuta 1940 Leningrad, Neuvostoliitto – 28. tammikuuta 1996 New York, Yhdysvallat) oli venäläissyntyinen yhdysvaltalainen runoilija ja esseisti. Brodsky julkaisi tuotantonsa pääosan englanniksi. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1987.
Joseph Brodsky ja Venäjä · Joseph Brodsky ja Venäläinen kirjallisuus ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Venäjä · Josif Stalin ja Venäläinen kirjallisuus ·
Juri Oleša
Juri Oleša 1950-luvulla Juri Karlovitš Oleša, (3. maaliskuuta 1899 Jelisavetgrad Valko-Venäjä, Venäjän keisarikunta – 10. toukokuuta 1960 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvosto-venäläinen kirjailija.
Juri Oleša ja Venäjä · Juri Oleša ja Venäläinen kirjallisuus ·
Juutalaiset
Rukous juutalaisessa kodissa. Jan Voermanin maalaus noin vuodelta 1884. Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt seemiläinen kansa.
Juutalaiset ja Venäjä · Juutalaiset ja Venäläinen kirjallisuus ·
Katariina Suuri
Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.
Katariina Suuri ja Venäjä · Katariina Suuri ja Venäläinen kirjallisuus ·
Kiovan Rus
Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.
Kiovan Rus ja Venäjä · Kiovan Rus ja Venäläinen kirjallisuus ·
Leo Tolstoi
Leo Tolstoi; (9. syyskuuta (J: 28. elokuuta) 1828 Jasnaja Poljana, Tulan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 20. marraskuuta (J: 7. marraskuuta) 1910 Astapovo, Rjazanin kuvernementti, Venäjän keisarikunta) on yksi tunnetuimmista venäläisistä kirjailijoista.
Leo Tolstoi ja Venäjä · Leo Tolstoi ja Venäläinen kirjallisuus ·
Leonid Andrejev
Leonid Nikolajevitš Andrejev (21. elokuuta (J: 9. elokuuta) 1871 Orjol, Venäjän keisarikunta – 12. syyskuuta 1919 Kuokkala, Suomi) oli venäläinen kirjailija.
Leonid Andrejev ja Venäjä · Leonid Andrejev ja Venäläinen kirjallisuus ·
Liberalismi
Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.
Liberalismi ja Venäjä · Liberalismi ja Venäläinen kirjallisuus ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Lokakuun vallankumous ja Venäjä · Lokakuun vallankumous ja Venäläinen kirjallisuus ·
Maksim Gorki
Maksim Gorki ((ven. горький, 'kitkerä'), oikealta nimeltään Aleksei Maksimovitš Peškov, (28. maaliskuuta (J: 16. maaliskuuta) 1868 Nižni Novgorod, Venäjän keisarikunta – 18. kesäkuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen, sittemmin neuvostovenäläinen kirjailija, poliittinen aktivisti ja kirjallisuuden sosialistisen realismin perustajia.
Maksim Gorki ja Venäjä · Maksim Gorki ja Venäläinen kirjallisuus ·
Mihail Šolohov
Mihail Aleksandrovitš Šolohov (24. toukokuuta (J: 11. toukokuuta) 1905 – 21. helmikuuta 1984) oli venäläinen kirjailija.
Mihail Šolohov ja Venäjä · Mihail Šolohov ja Venäläinen kirjallisuus ·
Mihail Bulgakov
Mihail Afanasjevitš Bulgakov (15. toukokuuta (J: 3. toukokuuta) 1891 Kiova – 10. maaliskuuta 1940 Moskova) oli venäjäksi kirjoittanut neuvostoliittolainen toimittaja, romaani-, novelli- ja näytelmäkirjailija.
Mihail Bulgakov ja Venäjä · Mihail Bulgakov ja Venäläinen kirjallisuus ·
Mihail Lermontov
Mihail Jurjevitš Lermontov (15. lokakuuta (J: 3. lokakuuta) 1814 Moskova, Venäjän keisarikunta – 27. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1841 Pjatigorsk, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen kirjailija, Aleksandr Puškinin rinnalla venäläisen romantiikan ja Venäjän runouden kultakauden merkittävin edustaja.
Mihail Lermontov ja Venäjä · Mihail Lermontov ja Venäläinen kirjallisuus ·
Mihail Saltykov-Štšedrin
Mihail Jevgrafovitš Saltykov-Štšedrin, oikea sukunimi Saltykov, salanimi N. Štšedrin; (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1826 Spas-Ugolin kylä, Kaljazinin piiri, Tverin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 10. toukokuuta (J: 28. huhtikuuta) 1889 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen kirjailija. Häntä pidetään yhtenä venäläisen kirjallisuuden suurimmista satiirikoista, joka kertomuksissaan ja romaaneissaan ruoski virkamiesolojen, maaseutuelämän ja maaorjuuden epäkohtia.
Mihail Saltykov-Štšedrin ja Venäjä · Mihail Saltykov-Štšedrin ja Venäläinen kirjallisuus ·
Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.
Moskovan suuriruhtinaskunta ja Venäjä · Moskovan suuriruhtinaskunta ja Venäläinen kirjallisuus ·
Nestorin kronikka
Mark Antokolskin veistos Nestorista (1890) Nestorin kronikka (muinaiskirkkoslaaviksi Повѣсть врємѧннꙑхъ лѣтъ,, Kertomus menneistä ajoista) on varhainen Kiovan Rusin historiaa kuvaava kirjallinen teos, joka on säilynyt nykypäiviin asti.
Nestorin kronikka ja Venäjä · Nestorin kronikka ja Venäläinen kirjallisuus ·
Neuvostoliiton avaruusohjelma
Molnija-tyypin satelliitti (yläoikea) ensimmäinen avaruusmönkijä, ''Lunohod 1'' (alaoikea) ensimmäinen avaruusasema, ''Saljut 1'' (vasemmalla) ensimmäinen modulaarinen avaruusasema, ''Mir'' (ylävasemmalla). Neuvostoliiton avaruusohjelma pohjautui venäläisen opettajan Konstantin Tsiolkovskin 1900-luvun alusta alkaen yksin tekemään tutkimustyöhön.
Neuvostoliiton avaruusohjelma ja Venäjä · Neuvostoliiton avaruusohjelma ja Venäläinen kirjallisuus ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Venäjä · Neuvostoliitto ja Venäläinen kirjallisuus ·
Nikita Hruštšov
Nikita Sergejevitš Hruštšov (vanhentunut translitterointi Hruštšev) (15. huhtikuuta (J: 3. huhtikuuta) 1894 Kalinovka, Kurskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 11. syyskuuta 1971 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964.
Nikita Hruštšov ja Venäjä · Nikita Hruštšov ja Venäläinen kirjallisuus ·
Nikolai Gogol
Nikolai Vasiljevitš Gogol, alunper.
Nikolai Gogol ja Venäjä · Nikolai Gogol ja Venäläinen kirjallisuus ·
Nikolai Leskov
Valentin Serov, Nikolai Leskov, 1894. Nikolai Semjonovitš Leskov, myös salanimellä M. Stebnitski; (16. helmikuuta (J: 4. helmikuuta) 1831 Gorohovon kylä (nyk. Staroje Gorohovo), Sverdlovskin piiri, Orjolin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta (J: 21. helmikuuta) 1895 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen toimittaja ja kirjailija. Häntä on pidetty venäläisistä kirjailijoista venäläisimpänä, koska hän pystyi kuvaamaan erilaisia ihmisiä laajan maan eri osista.
Nikolai Leskov ja Venäjä · Nikolai Leskov ja Venäläinen kirjallisuus ·
Nobelin kirjallisuuspalkinto
Vuoden 2008 Nobelin kirjallisuuspalkinnon julkistustilaisuus. Nobelin kirjallisuuspalkinto on yksi viidestä alkuperäisestä Nobel-palkinnosta ja se on maailman arvostetuin kirjallisuuspalkinto.
Nobelin kirjallisuuspalkinto ja Venäjä · Nobelin kirjallisuuspalkinto ja Venäläinen kirjallisuus ·
Osip Mandelštam
Osip Emiljevitš Mandelštam, puol. Mandelstam; (14. tammikuuta (J: 2. tammikuuta) 1891 Varsova, Puola, Venäjän keisarikunta – 27. joulukuuta 1938 Dalstroin kauttakulkupiste, Vladivostok, Neuvostoliitto) oli venäläinen runoilija.
Osip Mandelštam ja Venäjä · Osip Mandelštam ja Venäläinen kirjallisuus ·
Perestroika
Perestroika-postimerkki vuodelta 1988. Perestroika tarkoittaa Mihail Gorbatšovin uskorenijen epäonnistumisen jälkeen alullepanemaa prosessia Neuvostoliitossa, jonka tarkoituksena sanottiin olevan taloudellisen järjestelmän uudistaminen.
Perestroika ja Venäjä · Perestroika ja Venäläinen kirjallisuus ·
Pjotr Jeršov
Pjotr Jeršov n. 1850-luvulla Pjotr Pavlovitš Jeršov, (6. maaliskuuta (J: 22. helmikuuta) 1815 Bezrukovon kylä, Išimin piirikunta, Tobolskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta — 30. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1869 Tobolsk, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen kirjailija.
Pjotr Jeršov ja Venäjä · Pjotr Jeršov ja Venäläinen kirjallisuus ·
Realismi (kirjallisuus)
Realismi on kirjallisuuden tyylisuunta, joka syntyi 1850-luvun jälkeen Ranskassa reaktiona romantiikan kirjallisuuden todellisuuspakoiselle tyylille.
Realismi (kirjallisuus) ja Venäjä · Realismi (kirjallisuus) ja Venäläinen kirjallisuus ·
Romantiikka
Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
Romantiikka ja Venäjä · Romantiikka ja Venäläinen kirjallisuus ·
Sosialistinen realismi
Työläisiä, talonpoikia ja sotilaita kuvaava veistos Mao Zedongin mausoleumissa Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä. Sosialistinen realismi oli vuosina 1934–1991 Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa esiintynyt realismia edustava taidesuuntaus ja menetelmä, jonka tarkoituksena oli edistää sosialismin ja kommunismin päämääriä.
Sosialistinen realismi ja Venäjä · Sosialistinen realismi ja Venäläinen kirjallisuus ·
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Ukraina ja Venäjä · Ukraina ja Venäläinen kirjallisuus ·
Valeri Brjusov
Valeri Jakovlevitš Brjusov, (1. joulukuuta 1873 Moskova, Venäjän keisarikunta – 9. lokakuuta 1924 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija.
Valeri Brjusov ja Venäjä · Valeri Brjusov ja Venäläinen kirjallisuus ·
Vanhauskoisuus
Vanhauskoisuus-termiä käytetään useasta eri asiasta.
Vanhauskoisuus ja Venäjä · Vanhauskoisuus ja Venäläinen kirjallisuus ·
Venäjän historia
Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.
Venäjä ja Venäjän historia · Venäjän historia ja Venäläinen kirjallisuus ·
Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde
Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde oli eräs modernismin huomattavista avantgarde-ilmiöistä, jolla oli merkittävä vaikutus vuosien 1900 ja 1930 välillä mutta jonka kukoistuskausi ajoittui vuosille 1914–1922.
Venäjä ja Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde · Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde ja Venäläinen kirjallisuus ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Venäjä ja Venäjän keisarikunta · Venäjän keisarikunta ja Venäläinen kirjallisuus ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Venäjä ja Venäjän kieli · Venäjän kieli ja Venäläinen kirjallisuus ·
Vjatšeslav Ivanov (runoilija)
Vjatšeslav Ivanovitš Ivanov; (16. 1866 Moskova, Venäjän keisarikunta – 16. heinäkuuta 1949 Rooma, Italia) oli venäläinen runoilija ja taidefilosofi.
Venäjä ja Vjatšeslav Ivanov (runoilija) · Venäläinen kirjallisuus ja Vjatšeslav Ivanov (runoilija) ·
Vladimir Majakovski
Vladimir Vladimirovitš Majakovski; 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1893 Baghdati, Georgia, Venäjän keisarikunta – 14. huhtikuuta 1930 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen runoilija sekä futurismin runouden merkkihenkilö. Majakovski oli tulisieluinen vallankumousrunoilija, taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, joka nousi bolševikkien valtaannousun symboliksi. Myös maailmanlyriikassa hän on huomattava nimi poliittisen ja kantaa ottavan runouden saralla. Majakovskin tunnetuimpia teoksia on runoelma Pilvi housuissa. Hänen teoksiaan on suomentanut Arvo Turtiainen.
Venäjä ja Vladimir Majakovski · Venäläinen kirjallisuus ja Vladimir Majakovski ·
Vladimir Nabokov
Vladimir Vladimirovitš Nabokov, salanimi V. Sirin, (22. huhtikuuta (J: 10 huhtikuuta) 1899 Pietari, Venäjän keisarikunta – 2. heinäkuuta 1977 Montreux, Sveitsi) oli venäläis-yhdysvaltalainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja perhostutkija.
Venäjä ja Vladimir Nabokov · Venäläinen kirjallisuus ja Vladimir Nabokov ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Venäjä ja Yhdysvallat · Venäläinen kirjallisuus ja Yhdysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Venäjä ja Venäläinen kirjallisuus
- Mitä heillä on yhteistä Venäjä ja Venäläinen kirjallisuus
- Yhtäläisyyksiä Venäjä ja Venäläinen kirjallisuus
Vertailu Venäjä ja Venäläinen kirjallisuus
Venäjä on 691 suhteet, kun taas Venäläinen kirjallisuus on 415. niillä on yhteistä 62, Jaccard'in indeksi on 5.61% = 62 / (691 + 415).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Venäjä ja Venäläinen kirjallisuus. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: