Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Venäjä ja Venäjän keisarikunta
Venäjä ja Venäjän keisarikunta on 67 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alankomaat, Alaska, Aleksandr Puškin, Aleksanteri II (Venäjä), Baltian maat, Beringinmeri, Berliini, Bessarabia, Dekabristikapina, Eurooppa, Georgia, Helmikuun vallankumous, Iivana Julma, Inkeri, Italia, Itämeri, Itävalta, Ivan Turgenev, Japani, Juutalaisuus, Karjala, Katariina Suuri, Kazan, Kiina, Kiova, Krim, Liettua, Liivinmaa, Mantšuria, Menševikit, ..., Mihail Glinka, Moskova, Moskovan Venäjä, Mustameri, Napoleon I, Napoleonin sodat, Nižni Novgorod, Nikolai Gogol, Norja, Novgorod, Pietari (kaupunki), Pietarin taideakatemia, Pihkova, Polatsk, Potjomkin, Preussi, Puola, Ranska, Romantiikka, Rostov, Ruotsi, Sahalin, Siperia, Siperian rata, Sosialistivallankumouksellinen puolue, Suomi, Suuri Pohjan sota, Tataarit, Tyynimeri, Ukraina, Ural (vuoristo), Valko-Venäjä, Venäjän kieli, Venäjän ortodoksinen kirkko, Venäjän rupla, Viro, Yhdysvallat. Laajenna indeksi (37 lisää) »
Alankomaat
Alankomaat eli Hollanti on maa ja itsenäinen valtio, joka sijaitsee pääosin läntisessä Euroopassa, Pohjanmeren rannalla.
Alankomaat ja Venäjä · Alankomaat ja Venäjän keisarikunta ·
Alaska
Alaska (amerikkalaisittain) on Yhdysvaltain pohjoisin ja pinta-alaltaan suurin osavaltio.
Alaska ja Venäjä · Alaska ja Venäjän keisarikunta ·
Aleksandr Puškin
Aleksandr Sergejevitš Puškin (6. kesäkuuta (J: 26. toukokuuta) 1799 Moskova – 10. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1837 Pietari) oli romantiikan ajan venäläinen runoilija ja kirjailija, jota on pidetty koko venäläisen kirjallisuuden ja sen noin vuosille 1820–1880 ajoitetun kultakauden synnyttäjänä.
Aleksandr Puškin ja Venäjä · Aleksandr Puškin ja Venäjän keisarikunta ·
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Aleksanteri II (Venäjä) ja Venäjä · Aleksanteri II (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta ·
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Venäjä · Baltian maat ja Venäjän keisarikunta ·
Beringinmeri
Beringinmeren (keskellä) sijainti suhteessa muuhun Tyyneenmeren sekä Pohjoiseen jäämereen. Beringinmeri on Tyynenmeren pohjoisimman osan muodostava merialue.
Beringinmeri ja Venäjä · Beringinmeri ja Venäjän keisarikunta ·
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Berliini ja Venäjä · Berliini ja Venäjän keisarikunta ·
Bessarabia
Bessarabian sijainti Bessarabia on muinainen maakunta Itä-Euroopassa, joka käsittää suurimman osan nykyisestä Moldovasta ja osan Ukrainasta.
Bessarabia ja Venäjä · Bessarabia ja Venäjän keisarikunta ·
Dekabristikapina
Dekabristikapina on jälkimaailman antama nimitys Pietarissa ja Venäjän keisarikunnan eteläosissa 14.
Dekabristikapina ja Venäjä · Dekabristikapina ja Venäjän keisarikunta ·
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Eurooppa ja Venäjä · Eurooppa ja Venäjän keisarikunta ·
Georgia
Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla.
Georgia ja Venäjä · Georgia ja Venäjän keisarikunta ·
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Helmikuun vallankumous ja Venäjä · Helmikuun vallankumous ja Venäjän keisarikunta ·
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Iivana Julma ja Venäjä · Iivana Julma ja Venäjän keisarikunta ·
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Inkeri ja Venäjä · Inkeri ja Venäjän keisarikunta ·
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Italia ja Venäjä · Italia ja Venäjän keisarikunta ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Itämeri ja Venäjä · Itämeri ja Venäjän keisarikunta ·
Itävalta
Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Itävalta ja Venäjä · Itävalta ja Venäjän keisarikunta ·
Ivan Turgenev
Ivan Sergejevitš Turgenev (ven. Ива́н Серге́евич Турге́нев); (9. marraskuuta (J: 28. lokakuuta) 1818 Orjol, Venäjän keisarikunta – 3. syyskuuta (J: 22. elokuuta) 1883 Bougival, Ranska) oli venäläinen kirjailija, näytelmäkirjailija ja runoilija, joka tunnetaan parhaiten kertomuskokoelmastaan Metsämiehen muistelmat sekä romaaneistaan Isät ja pojat ja Aateliskoti.
Ivan Turgenev ja Venäjä · Ivan Turgenev ja Venäjän keisarikunta ·
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Japani ja Venäjä · Japani ja Venäjän keisarikunta ·
Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.
Juutalaisuus ja Venäjä · Juutalaisuus ja Venäjän keisarikunta ·
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Karjala ja Venäjä · Karjala ja Venäjän keisarikunta ·
Katariina Suuri
Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.
Katariina Suuri ja Venäjä · Katariina Suuri ja Venäjän keisarikunta ·
Kazan
Kazan on Tatarstanin tasavallan pääkaupunki ja yksi koko Venäjän federaation suurimmista kaupungeista.
Kazan ja Venäjä · Kazan ja Venäjän keisarikunta ·
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Kiina ja Venäjä · Kiina ja Venäjän keisarikunta ·
Kiova
Kiova on Ukrainan pääkaupunki.
Kiova ja Venäjä · Kiova ja Venäjän keisarikunta ·
Krim
Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.
Krim ja Venäjä · Krim ja Venäjän keisarikunta ·
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Liettua ja Venäjä · Liettua ja Venäjän keisarikunta ·
Liivinmaa
Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.
Liivinmaa ja Venäjä · Liivinmaa ja Venäjän keisarikunta ·
Mantšuria
Mantšurian sijainti Kiinassa. Tummanpunaiset alueet luetaan Koillis-Kiinaan, vaaleanpunaiset ovat nykyisin osa Sisä-Mongoliaa. John Tallisin kartta vuodelta 1851, yksi varhaisimmista eurooppalaisista kartoista, joissa nimi Mantšuria esiintyy. Aikaisemmin sekä Mantšuriaa että Mongoliaa oli länsimaissa tavallisimmin nimitetty Kiinan Tartariaksi.esim. http://books.google.com.au/books?id.
Mantšuria ja Venäjä · Mantšuria ja Venäjän keisarikunta ·
Menševikit
Menševikit olivat 1900-luvun alussa toinen Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vaikuttaneesta kahdesta suuntauksesta bolševikkien ohella.
Menševikit ja Venäjä · Menševikit ja Venäjän keisarikunta ·
Mihail Glinka
Ilja Repin: ''Mihail Glinka ”Ruslan ja Ljdmila” -oopperan sävellystyössä'' (1887). Tretjakovin galleria. Maalattu 30 vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen. Mihail Ivanovitš Glinka (1. kesäkuuta (J: 20. toukokuuta) 1804 Novospasskoje – 15. helmikuuta (J: 3. helmikuuta) 1857 Berliini) oli venäläinen säveltäjä.
Mihail Glinka ja Venäjä · Mihail Glinka ja Venäjän keisarikunta ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Moskova ja Venäjä · Moskova ja Venäjän keisarikunta ·
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Moskovan Venäjä ja Venäjä · Moskovan Venäjä ja Venäjän keisarikunta ·
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Mustameri ja Venäjä · Mustameri ja Venäjän keisarikunta ·
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Napoleon I ja Venäjä · Napoleon I ja Venäjän keisarikunta ·
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Napoleonin sodat ja Venäjä · Napoleonin sodat ja Venäjän keisarikunta ·
Nižni Novgorod
Nižni Novgorod, kirjaimellisesti ”Alempi Novgorod” (ent. Gorki, Го́рький), on 1,23 miljoonan asukkaan suurkaupunki, ja Venäjän kaupungeista kuudenneksi suurin.
Nižni Novgorod ja Venäjä · Nižni Novgorod ja Venäjän keisarikunta ·
Nikolai Gogol
Nikolai Vasiljevitš Gogol, alunper.
Nikolai Gogol ja Venäjä · Nikolai Gogol ja Venäjän keisarikunta ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Norja ja Venäjä · Norja ja Venäjän keisarikunta ·
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Novgorod ja Venäjä · Novgorod ja Venäjän keisarikunta ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Venäjä · Pietari (kaupunki) ja Venäjän keisarikunta ·
Pietarin taideakatemia
Akatemiarakennus rakennettiin 1764–1789 Jean-Baptiste Vallin de la Mothen ja Aleksandr Kokorinovin suunnitelmien mukaan. Akatemia 1900-luvun alussa. Valeri Jakobi, ''Taideakatemian vihkiäiset'', 1889. Repin-instituutti eli Pietarin taideakatemia on osa Venäjän taideakatemiaa ja toimii Moskovan Surikov-instituutin ohella Venäjän korkeinta kuvataiteen ja arkkitehtuurin opetusta tarjoavana oppilaitoksena.
Pietarin taideakatemia ja Venäjä · Pietarin taideakatemia ja Venäjän keisarikunta ·
Pihkova
Pihkova (aikaisemmin Пльсковъ, Plskov) on Venäjän kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta.
Pihkova ja Venäjä · Pihkova ja Venäjän keisarikunta ·
Polatsk
Polatsk eli Polotsk on Valko-Venäjän Vitsebskin alueella sijaitseva kaupunki.
Polatsk ja Venäjä · Polatsk ja Venäjän keisarikunta ·
Potjomkin
Potjomkin tai Potemkin tarkoittaa seuraavia.
Potjomkin ja Venäjä · Potjomkin ja Venäjän keisarikunta ·
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Preussi ja Venäjä · Preussi ja Venäjän keisarikunta ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Puola ja Venäjä · Puola ja Venäjän keisarikunta ·
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Ranska ja Venäjä · Ranska ja Venäjän keisarikunta ·
Romantiikka
Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
Romantiikka ja Venäjä · Romantiikka ja Venäjän keisarikunta ·
Rostov
Rostov on noin 32 000 asukkaan kaupunki Venäjän Jaroslavlin alueella, Nerojärven rannalla.
Rostov ja Venäjä · Rostov ja Venäjän keisarikunta ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Venäjä · Ruotsi ja Venäjän keisarikunta ·
Sahalin
Sahalin lähiympäristöineen. Sahalin on saari Tyynen valtameren luoteisrannikolla.
Sahalin ja Venäjä · Sahalin ja Venäjän keisarikunta ·
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Siperia ja Venäjä · Siperia ja Venäjän keisarikunta ·
Siperian rata
Siperian rata punaisella. Siperian radan kartta vuodelta 1897. Siperian rata tai Trans-Siperian rata on maailman pisin rautatie.
Siperian rata ja Venäjä · Siperian rata ja Venäjän keisarikunta ·
Sosialistivallankumouksellinen puolue
Sosialistivallankumouksellisten eli eserrien juliste Sosialistivallankumouksellinen puolue, lyh.
Sosialistivallankumouksellinen puolue ja Venäjä · Sosialistivallankumouksellinen puolue ja Venäjän keisarikunta ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomi ja Venäjä · Suomi ja Venäjän keisarikunta ·
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Suuri Pohjan sota ja Venäjä · Suuri Pohjan sota ja Venäjän keisarikunta ·
Tataarit
Tataarit on historiallinen yleisnimitys, joka alkujaan viittasi muinaisturkkilaisiin- ja mongolilaisiin heimoihin, kuten Tšingis-kaanin sotureihin.
Tataarit ja Venäjä · Tataarit ja Venäjän keisarikunta ·
Tyynimeri
Tyynenmeren sijainti maapallolla. Tyynimeri eli Tyyni valtameri (vanh. Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka ulottuu pohjoisesta Arktikselta etelään Antarktikselle ja lännestä Aasian ja Australian mantereilta itään Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereille.
Tyynimeri ja Venäjä · Tyynimeri ja Venäjän keisarikunta ·
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Ukraina ja Venäjä · Ukraina ja Venäjän keisarikunta ·
Ural (vuoristo)
Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.
Ural (vuoristo) ja Venäjä · Ural (vuoristo) ja Venäjän keisarikunta ·
Valko-Venäjä
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.
Valko-Venäjä ja Venäjä · Valko-Venäjä ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Venäjä ja Venäjän kieli · Venäjän keisarikunta ja Venäjän kieli ·
Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko.
Venäjä ja Venäjän ortodoksinen kirkko · Venäjän keisarikunta ja Venäjän ortodoksinen kirkko ·
Venäjän rupla
Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.
Venäjä ja Venäjän rupla · Venäjän keisarikunta ja Venäjän rupla ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Venäjä ja Viro · Venäjän keisarikunta ja Viro ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Venäjä ja Yhdysvallat · Venäjän keisarikunta ja Yhdysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Venäjä ja Venäjän keisarikunta
- Mitä heillä on yhteistä Venäjä ja Venäjän keisarikunta
- Yhtäläisyyksiä Venäjä ja Venäjän keisarikunta
Vertailu Venäjä ja Venäjän keisarikunta
Venäjä on 691 suhteet, kun taas Venäjän keisarikunta on 312. niillä on yhteistä 67, Jaccard'in indeksi on 6.68% = 67 / (691 + 312).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Venäjä ja Venäjän keisarikunta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
