Ukko ja Väinämöinen

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Ukko ja Väinämöinen

Ukko vs. Väinämöinen

Ukko ylijumala (vasemmalla) R. W. Ekmanin ''Kalevala''-maalauksessa ''Lemminkäinen tulisella järvellä'' (n. 1867). Ukon kirves. Ukkosen jumalan asetta esittäväksi tulkittujen, lähinnä Suomesta löydettyjen rautakautisten riipusten yksinkertaistettu yleishahmo. kalliopiirroshahmosta. Ukko eli Ukko ylijumala on suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala. Louhelta. Väinämöinen on suomalaisen ja karjalaisen kansanrunouden ja mytologian tärkeimpiä hahmoja.

Christfried Ganander

Laatta Gananderin synnyinkodin seinässä Haapajärvellä. Christfried (Kristfrid) Ganander (21. marraskuuta 1741 Haapajärvi – 17. helmikuuta 1790 Rantsila) oli suomalaisen kansankulttuurin kerääjä, pappi ja sanakirjan tekijä.

Christfried Ganander ja Ukko · Christfried Ganander ja Väinämöinen · Katso lisää »

Hämäläiset

Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.

Hämäläiset ja Ukko · Hämäläiset ja Väinämöinen · Katso lisää »

Ilmarinen

Akseli Gallen-Kallelan maalaus ''Sammon taonta'' vuodelta 1893. Ilmarinen on ahjon edessä seisova paidaton mies. Ilmarinen eli seppä tai seppo Ilmarinen on suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, yksi Kalevalan päähenkilöistä, alkuperäinen taivaanjumala ja yksi kalevanpojista.

Ilmarinen ja Ukko · Ilmarinen ja Väinämöinen · Katso lisää »

Ilmatar

Ilmatar Robert Wilhelm Ekmanin maalauksessa (1860). Ilmattaret eli Ilman immet ovat kalevalaisessa kansantarustossa esiintyviä taivaalla asuvia jumalaisia neitoja.

Ilmatar ja Ukko · Ilmatar ja Väinämöinen · Katso lisää »

Kaarle Krohn

Kaarle Leopold Krohn (10. toukokuuta 1863 Helsinki – 19. heinäkuuta 1933 Sammatti) oli suomalainen kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori.

Kaarle Krohn ja Ukko · Kaarle Krohn ja Väinämöinen · Katso lisää »

Kalevala

Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.

Kalevala ja Ukko · Kalevala ja Väinämöinen · Katso lisää »

Kalevalainen runous

Kalevalainen runous perustuu kalevalaiseen runomittaan eli kalevalamittaan.

Kalevalainen runous ja Ukko · Kalevalainen runous ja Väinämöinen · Katso lisää »

Kokko (Kalevala)

Tulinen kokko-lintu Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-maalauksessa ''Lemminkäinen tulijoella'' (1920). Kokko tai vaakalintu on jättiläismäinen kotka kalevalaisessa runoudessa.

Kokko (Kalevala) ja Ukko · Kokko (Kalevala) ja Väinämöinen · Katso lisää »

Loitsu

Loitsut ovat lausuttujen, kuiskattujen, ajateltujen tai laulettujen sanojen ketjuja, joilla on tarkoitus vaikuttaa tapahtumien kulkuun tai aikaansaada jotain tapahtumaan yliluonnollisesti.

Loitsu ja Ukko · Loitsu ja Väinämöinen · Katso lisää »

Maanviljely

Rypsin korjuuta leikkuupuimurilla ja traktorilla. Maanviljely tarkoittaa tekniikoita ja käytäntöjä, joilla ruokaa ja muita hyödykkeitä tuotetaan kasvattamalla kasveja järjestelmällisesti.

Maanviljely ja Ukko · Maanviljely ja Väinämöinen · Katso lisää »

Miekka

Myöhäiskeskiaikaisia miekkoja Miekka on lähitaisteluun tarkoitettu ase, joka koostuu kahvasta (eli ponnesta, kouraimesta ja väistimestä) ja säilästä (miekan terän ja ruodon muodostama kokonaisuus, johon ei ole kiinnitetty mitään lisäosia).

Miekka ja Ukko · Miekka ja Väinämöinen · Katso lisää »

Mikael Agricola

Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.

Mikael Agricola ja Ukko · Mikael Agricola ja Väinämöinen · Katso lisää »

Mythologia Fennica

Mythologia Fennican 1. painoksen nimilehti (1789) Mythologia Fennica on Christfried Gananderin vuonna 1789 julkaisema ruotsinkielinen suomalaisen mytologian sanakirja.

Mythologia Fennica ja Ukko · Mythologia Fennica ja Väinämöinen · Katso lisää »

Sampo (Kalevala)

Akseli Gallen-Kallela: ''Sammon taonta'', 1893. Sampo eli kirjokansi on suomalaisessa mytologiassa ihmeellinen kone tai esine, kosintalahja ja sotasaalis, joka liittyy usein Pohjolaan.

Sampo (Kalevala) ja Ukko · Sampo (Kalevala) ja Väinämöinen · Katso lisää »

Satakunnan maakunta

Satakunta (aik. Satakunda, tai Finlandia Septentrionalis) on Suomen nykymaakunta, joka käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan.

Satakunnan maakunta ja Ukko · Satakunnan maakunta ja Väinämöinen · Katso lisää »

Suomalainen kansanrunous

Runonlaulajia kuvattuna vuonna 1897. Suomalaisen kansanrunouden juuret ulottuvat pitkälle esihistoriaan.

Suomalainen kansanrunous ja Ukko · Suomalainen kansanrunous ja Väinämöinen · Katso lisää »

Suomalainen mytologia

kivikautisia. Suomalaisessa mytologiassa on kerrostumia eri aikakausilta.

Suomalainen mytologia ja Ukko · Suomalainen mytologia ja Väinämöinen · Katso lisää »

Synty (mytologia)

Synty on jonkin asian myyttinen alkuperä suomalaisessa mytologiassa.

Synty (mytologia) ja Ukko · Synty (mytologia) ja Väinämöinen · Katso lisää »

Unto Salo

Unto Olavi Salo oli suomalainen arkeologi ja professori.

Ukko ja Unto Salo · Unto Salo ja Väinämöinen · Katso lisää »

Vienan Karjala

Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.

Ukko ja Vienan Karjala · Väinämöinen ja Vienan Karjala · Katso lisää »