Sisällysluettelo
120 suhteet: A-tyypin pääsarjan tähti, Absorptiospektri, Albert Einstein, Alikääpiö, Alkuaine, Alkuräjähdys, Altair, Annihilaatio, Atomiydin, Auringon massa, Aurinko, Aurinkotuuli, Avoin tähtijoukko, B-tyypin pääsarjan tähti, Chandrasekharin raja, Eksoplaneetta, Elektroni, Energia, Epsilon Indi, F-tyypin pääsarjan tähti, Fuusioreaktio, G-tyypin pääsarjan tähti, Galaksi, Gammasäteily, Happi, Havaittava maailmankaikkeus, Helium, Hertzsprungin–Russellin kaavio, Hiili, Hiilisykli, Hopea, Infrapunasäteily, Interferometri, Ioni, Jättiläisplaneetta, Jousimies, K-tyypin pääsarjan tähti, Kaasusumu, Kaksoistähti, Kalsium, Katalyytti, Kääpiötähti, Kelvin, Kolmialfareaktio, Kulta, Kvanttimekaniikka, Linnunradan keskus, Linnunrata, Luettelo lähimmistä tähdistä, Luettelo näennäisesti kirkkaimmista tähdistä, ... Laajenna indeksi (70 lisää) »
- Tähdet
A-tyypin pääsarjan tähti
Taiteilijan näkemys Sirius A:sta ja Sirius B:stä. Sirius A on tähdistä suurempi. A-tyypin pääsarjan tähti (A V) on pääsarjan (vetyä polttava) tähti, jonka spektriluokka on A ja luminositeettiluokka V. Nämä tähdet sijoittuvat sähkömagneettisella spektrillä balmerin sarjaan.
Katsoa Tähti ja A-tyypin pääsarjan tähti
Absorptiospektri
Absorptiospektri on valon tai muun sähkömagneettisen säteilyn spektri, joka on muuten jatkuva, mutta jossa säteilyn absorption vuoksi tietyt aallonpituudet omaavaa säteilyä on tavallista vähemmän.
Katsoa Tähti ja Absorptiospektri
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Katsoa Tähti ja Albert Einstein
Alikääpiö
Alikääpiö tarkoittaa tähteä, joka on hieman himmeämpi kuin pääsarjan tähti.
Katsoa Tähti ja Alikääpiö
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Katsoa Tähti ja Alkuaine
Alkuräjähdys
Alkuräjähdys on kosmologiassa maailmankaikkeuden syntymää ja kehittymistä käsittelevä vallitseva teoria.
Katsoa Tähti ja Alkuräjähdys
Altair
Altair (α Aquilae, α Aql) on Kotkan tähdistön päätähti.
Katsoa Tähti ja Altair
Annihilaatio
Annihilaatioksi kutsutaan fysiikassa reaktiota, jossa hiukkanen kohtaa antihiukkasensa ja molemmat muuttuvat (useimmiten) gammasäteilyksi.
Katsoa Tähti ja Annihilaatio
Atomiydin
Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.
Katsoa Tähti ja Atomiydin
Auringon massa
Auringon massa M_\bigodot on tähtitieteessä käytetty massan mittayksikkö, jolla mitataan muun muassa tähtien, tähtienvälisten pilvien ja galaksien massoja.
Katsoa Tähti ja Auringon massa
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Katsoa Tähti ja Aurinko
Aurinkotuuli
Aurinkotuulella tarkoitetaan Auringon koronasta lähtöisin olevaa hiukkasvirtaa, joka pakenee Auringosta poispäin.
Katsoa Tähti ja Aurinkotuuli
Avoin tähtijoukko
Avoin tähtijoukko M36, sama kuin NGC 1960. Avoin tähtijoukko (eli avonainen tähtijoukko) on joukko tähtiä, jotka ovat syntyneet samalla alueella tähtienvälisestä kaasu- ja pölypilvestä.
Katsoa Tähti ja Avoin tähtijoukko
B-tyypin pääsarjan tähti
B-tyypin pääsarjan tähti on sinivalkea. B-tyypin pääsarjan tähti (B V) sininen, valovoimainen pääsarjan tähti.
Katsoa Tähti ja B-tyypin pääsarjan tähti
Chandrasekharin raja
Chandrasekharin raja. Sininen on epärelativistinen ja vihreä käyrä relativistinen malli. Chandrasekharin raja (tai Chandrasekharin massa) on valkoisen kääpiön suurin mahdollinen massa.
Katsoa Tähti ja Chandrasekharin raja
Eksoplaneetta
Hubblen ottama kuva Fomalhaut b -eksoplaneetasta kiertämässä Fomalhaut-tähteä Eksoplaneetta on aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitseva eli ekstrasolaarinen planeetta.
Katsoa Tähti ja Eksoplaneetta
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Katsoa Tähti ja Elektroni
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Katsoa Tähti ja Energia
Epsilon Indi
Epsilon Indi on eräs Aurinkoa lähimmistä tähdistä.
Katsoa Tähti ja Epsilon Indi
F-tyypin pääsarjan tähti
F-tyypin pääsarjan tähti (F V) on pääsarjan (vetyä polttava) tähti, jonka spektriluokka on F ja luminositeettiluokka V. Näiden tähtien massa on 1–1,4 kertaa Auringon massa, ja niiden pintalämpötila on 6 000–17 000 K. Esimerkkeja F-tyypin pääsarjan tähdistä ovat Gamma Virginis A ja B sekä Tau Boötis.
Katsoa Tähti ja F-tyypin pääsarjan tähti
Fuusioreaktio
Fuusioreaktio on ydinreaktio, jossa kaksi kevyttä atomiydintä yhtyy yhdeksi raskaammaksi.
Katsoa Tähti ja Fuusioreaktio
G-tyypin pääsarjan tähti
Aurinko on G-tyypin pääsarjan tähti. G-tyypin pääsarjan tähti (G V) on pääsarjan tähti, jonka spektriluokka on F ja luminositeettiluokka V. Näiden tähtien massa on 0,8–1,2 kertaa Auringon massa, ja niiden pintalämpötila on 5 300–6 000 K.
Katsoa Tähti ja G-tyypin pääsarjan tähti
Galaksi
Bereniken hiusten tähdistön alueella. Galaksi on tähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeän aineen muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa painovoiman vaikutuksesta.
Katsoa Tähti ja Galaksi
Gammasäteily
Gammasäteily on ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä, joka on peräisin atomiydinten viritystilojen purkautumisesta radioaktiivisessa hajoamisessa, fissiosta tai elektroni-positroniparien annihilaatiosta.
Katsoa Tähti ja Gammasäteily
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Katsoa Tähti ja Happi
Havaittava maailmankaikkeus
alkuräjähdyksen näkymätön plasma. Kosmologiassa havaittavaan maailmankaikkeuteen kuuluvat kaikki galaksit ja muu materia, jonka voimme havaita Maasta.
Katsoa Tähti ja Havaittava maailmankaikkeus
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Katsoa Tähti ja Helium
Hertzsprungin–Russellin kaavio
Hertzsprungin–Russellin kaavio eli HR-kaavio (myös HR-diagrammi, HR-diagramma) on tähtitieteessä käytettävä kaavio, jossa pystyakselina on tähden valovoimaa ja vaaka-akselina tähden lämpötilaa kuvaava luku.
Katsoa Tähti ja Hertzsprungin–Russellin kaavio
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Katsoa Tähti ja Hiili
Hiilisykli
Hiilisykli (hiili-typpi-happi-sykli, CNO-sykli) on tähtien keskustassa tapahtuva ydinreaktio, jossa hiili katalysoi vedyn muuttumista heliumiksi.
Katsoa Tähti ja Hiilisykli
Hopea
Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.
Katsoa Tähti ja Hopea
Infrapunasäteily
Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.
Katsoa Tähti ja Infrapunasäteily
Interferometri
Michelsonin interferometri Interferometri on optiikassa laite, joka yhdistää kahdesta eri lähteestä tulevat valoaallot tai muut aallot yhdeksi kuvaksi eli interferenssikuvioksi.
Katsoa Tähti ja Interferometri
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Katsoa Tähti ja Ioni
Jättiläisplaneetta
Aurinkokunnan jättiläisplaneetat ylhäältä alaspäin: Neptunus, Uranus, Saturnus ja Jupiter Jättiläisplaneetta, kaasujättiläinen tai joviaaninen planeetta (Jupiteria muistuttava planeetta) on suuri planeetta, jossa on runsaasti kaasumaisia ainesosia.
Katsoa Tähti ja Jättiläisplaneetta
Jousimies
Jousimies (latinaksi Sagittarius, genetiivi Sagittarii, lyhenne Sgr, merkki 20px) on eteläinen eläinradan tähdistö.
Katsoa Tähti ja Jousimies
K-tyypin pääsarjan tähti
Epsilon Eridani on KV-luokan tähti eli "oranssi kääpiö", jollaiset ovat Aurinkoa hieman viileämpiä ja pienempiä. K-tyypin pääsarjan tähti, joskus oranssi kääpiö/K-kääpiö on tähtitieteessä Aurinkoa kevyempi oranssi pääsarjan tähti.
Katsoa Tähti ja K-tyypin pääsarjan tähti
Kaasusumu
Kaasusumulla tarkoitetaan tähtitieteessä tähtienvälisessä avaruudessa olevaa kaasu- ja pölypilveä.
Katsoa Tähti ja Kaasusumu
Kaksoistähti
Siriuksen kaksoistähtijärjestelmästä. Kuvassa Sirius B näkyy alempana vasemmalla. Kaksoistähti on tähtijärjestelmä, jossa kaksi tähteä kiertää yhteisen painopisteen ympäri ellipsiradalla.
Katsoa Tähti ja Kaksoistähti
Kalsium
Kalsium on maa-alkalimetalleihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ca (.
Katsoa Tähti ja Kalsium
Katalyytti
Katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota tietyssä lämpötilassa, kuitenkaan itse kulumatta reaktiossa.
Katsoa Tähti ja Katalyytti
Kääpiötähti
Kääpiötähti on joissakin tapauksissa synonyymi pääsarjan tähdelle.
Katsoa Tähti ja Kääpiötähti
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Katsoa Tähti ja Kelvin
Kolmialfareaktio
Kolmialfareaktio Kolmialfareaktio on tapahtuma, jossa helium palaa hiileksi.
Katsoa Tähti ja Kolmialfareaktio
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Katsoa Tähti ja Kulta
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Katsoa Tähti ja Kvanttimekaniikka
Linnunradan keskus
Linnunradan keskus infrapunateleskoopilla nähtynä Linnunradan keskus on piste, jonka suhteen Linnunradan galaksi kiertää.
Katsoa Tähti ja Linnunradan keskus
Linnunrata
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat.
Katsoa Tähti ja Linnunrata
Luettelo lähimmistä tähdistä
Seuraavassa luettelossa lähimmistä tähdistä on lueteltu lähimmyysjärjestyksessä enintään 5 parsekin eli 16,308 valovuoden etäisyydellä sijaitsevat tähdet.
Katsoa Tähti ja Luettelo lähimmistä tähdistä
Luettelo näennäisesti kirkkaimmista tähdistä
Luettelo kirkkaimmista tähdistä sisältää 300 kirkkainta tähteä näennäisen visuaalisen kirkkauden mukaan järjestettynä sekä todellisuudessa kirkkaimpia tähtiä absoluuttisen kirkkauden mukaan järjestettynä.
Katsoa Tähti ja Luettelo näennäisesti kirkkaimmista tähdistä
Luminositeetti
Luminositeetti eli säteilyteho tarkoittaa tähtitieteessä tähden säteilemää energiamäärää aikayksikköä kohti.
Katsoa Tähti ja Luminositeetti
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Katsoa Tähti ja Maa
Magnesium
Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4.
Katsoa Tähti ja Magnesium
Magnitudi (tähtitiede)
Magnitudi eli suuruusluokka on tähtitieteessä käytetty laaduton suure, jolla ilmaistaan tähden tai muun taivaankappaleen kirkkaus.
Katsoa Tähti ja Magnitudi (tähtitiede)
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Katsoa Tähti ja Massa
Metusalah
lasimaalauksessa. Metusalah (nykyisessä raamatunsuomennoksessa Metuselah; tunnetaan myös muodossa Metusalem) on Raamatussa mainituista henkilöistä pitkäikäisin ja näin ollen Raamatun mukaan maailman historian vanhin mies.
Katsoa Tähti ja Metusalah
Musta aukko
alt.
Katsoa Tähti ja Musta aukko
Musta kääpiö
Musta kääpiö on hypoteettinen tähtityyppi, joka voisi syntyä valkoisen kääpiön tai neutronitähden jäähtyessä liian kylmäksi lähettämään huomattavaa lämpöä tai valoa.
Katsoa Tähti ja Musta kääpiö
Näköaisti
Näköaisti on aisti, jonka avulla eliö saa informaatiota ympäröivästä maailmasta aistinelimeensä eli silmäänsä saapuvan valon perusteella.
Katsoa Tähti ja Näköaisti
Neon
Geisslerin putkessa oranssia valoa, tällaisia lamppuja käytetään paljon mainoskylteissä ja siitä neon parhaiten tunnetaankin. Neon (tunnus Ne) on väritön, hajuton ja vaaraton jalokaasu, ja alkuaine, joka loistaa punertavaa hehkua tyhjiöputkissa ja neonlampuissa.
Katsoa Tähti ja Neon
Neutriino
Ensimmäinen neutriinohavainto kuplakammiossa 13. marraskuuta 1970. Neutriino on alkeishiukkanen, joka kuuluu fermioneihin, koska sen spin on ½.
Katsoa Tähti ja Neutriino
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Katsoa Tähti ja Neutroni
Neutronitähti
Neutronitähden valkealla merkitty kuori on kiinteää ainetta ja sinisellä merkitty ydin koostunee raskaasta supranesteestä. Neutronitähti on painovoiman vaikutuksesta kokoon luhistunut tähti, joka koostuu pääasiassa neutroneista.
Katsoa Tähti ja Neutronitähti
O-tyypin pääsarjan tähti
O-tyypin pääsarjan tähti (O V) on kuuma, sininen pääsarjan tähti, jonka massa on yli 15 Auringon massaa.
Katsoa Tähti ja O-tyypin pääsarjan tähti
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti.
Katsoa Tähti ja Painovoima
Parallaksi
Parallaksi (kreikaksi παράλλαξις, parallaksis.
Katsoa Tähti ja Parallaksi
Parsek
Parsekin etäisyydellä olevan tähden liike taustan tähtiin nähden Parsek (tunnus pc) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty pituuden mittayksikkö.
Katsoa Tähti ja Parsek
Pääsarja
Pääsarja ulottuu tähtien väri-kirkkauskaaviossa eli HR-kaaviossa kuumista, kirkkaista sinisistä tähdistä kylmiin, punaisin ja himmeisiin tähtiin Pääsarja (MS) on Hertzsprungin–Russellin kaaviossa kohta, missä suurin osa tähdistä on.
Katsoa Tähti ja Pääsarja
Pii (alkuaine)
Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.
Katsoa Tähti ja Pii (alkuaine)
Pimeä aine
Pimeä aine eli pimeä massa voidaan määritellä kahdella tavalla: teoreettisesti sillä voidaan tarkoittaa maailmankaikkeuden ainetta, joka ei emittoi (säteile), absorboi, tai sirota lainkaan sähkömagneettista säteilyä, mutta joka kuitenkin vuorovaikuttaa tavanomaisen aineen kanssa painovoiman välityksellä.
Katsoa Tähti ja Pimeä aine
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Katsoa Tähti ja Planeetta
Planetaarinen sumu
Lohikäärmeen tähdistössä Lyyrassa. Planetaarinen sumu on tähtitieteessä hehkuva kaasukuori, joka on syntynyt normaalikokoisen tai pienen tähden elinkaaren lopussa tähden puhallettua ulkokuorensa avaruuteen.
Katsoa Tähti ja Planetaarinen sumu
Plasma
Plasmapallo Plasma on aineen olomuoto, jossa atomit ovat menettäneet elektroneja eli ionisoituneet.
Katsoa Tähti ja Plasma
Positroni
Positroni on elektronin antihiukkanen eli antimateriaa.
Katsoa Tähti ja Positroni
Procyon
Procyon Procyon (Alfa Canis Minoris, α Canis Minoris, α CMi) on Pienen koiran tähtikuviossa sijaitseva kirkas tähti, joka on saanut nimensä (suomeksi suunnilleen "ennen koiraa") siitä, että se nousee horisontista vähän Ison koiran tähdistöä ja sen päätähteä Siriusta ennen.
Katsoa Tähti ja Procyon
Protoni-protoni-ketju
Kuva pp-ketjun toiminnasta. Siniset ovat protoneita, vihreät neutroneita, keltaiset elektroneja (ja positroneja), punaiset fotoneita ja oranssit neutriinoja. Protoni-protoni-ketju eli pp-ketju on tähtien energiantuotantomekanismi.
Katsoa Tähti ja Protoni-protoni-ketju
Prototähti
Prototähti on syntyvä tähti.
Katsoa Tähti ja Prototähti
Proxima Centauri
Proxima Centauri eli Alfa Centauri C (α Cen C) on Kentaurin tähdistön suunnalla sijaitseva punainen kääpiötähti.
Katsoa Tähti ja Proxima Centauri
Punainen jättiläinen
Punainen jättiläinen Aldebaran verrattuna Aurinkoon. Punainen jättiläinen on pääsarjan tähti, joka on tiivistynyt keskiosastaan ja laajentunut ulko-osastaan sen jälkeen, kun tähden ytimestä on loppunut vety.
Katsoa Tähti ja Punainen jättiläinen
Punainen kääpiö
pieni punainen kääpiö ja Jupiter kokovertailussa. Punainen kääpiö on himmeä punainen tähti, joka on Aurinkoa kevyempi, pienempi, viileämpi ja himmeämpi.
Katsoa Tähti ja Punainen kääpiö
Pyörimismäärä
Pyörimismäärä eli liikemäärämomentti (tunnus L) on pyörimisliikettä kuvaava suure.
Katsoa Tähti ja Pyörimismäärä
R136
Tähtijoukko R136 ja osa sitä ympäröivää 30 Doradus -sumua. R136 on tähtikeskittymä Suuressa Magellanin pilvessä sijaitsevassa avoimessa tähtijoukossa NGC 2070, jota ympäröi HII-alue Tarantellasumu.
Katsoa Tähti ja R136
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Katsoa Tähti ja Rauta
Röntgensäteily
accessdate.
Katsoa Tähti ja Röntgensäteily
Rigel
Rigel (β Orionis) on taivaan seitsemänneksi kirkkain tähti (visuaalinen magnitudi 0,12).
Katsoa Tähti ja Rigel
Rikki
Rikki on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on S, järjestysluku 16 ja IUPACin standardin mukainen atomimassa on amu.
Katsoa Tähti ja Rikki
Ruskea kääpiö
Gliese 229B löytövalokuvassa ja Hubble-avaruusteleskoopin havaitsemana. Aurinko, punainen kääpiö, suuri ja pieni ruskea kääpiö sekä planeetta Jupiter. Kaksinkertainen ruskea kääpiö. Taiteilijan näkemys T-kääpiöstä. Ruskea kääpiö on taivaankappale, joka on massaltaan ja ominaisuuksiltaan kaasumaisen jättiläisplaneetan ja tähden välillä.
Katsoa Tähti ja Ruskea kääpiö
Säteily
atomiytimestä. Gamma-, röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa Säteily on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa.
Katsoa Tähti ja Säteily
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä.
Katsoa Tähti ja Spektri
Spektriviiva
Vedyn emissioviivaspektri. Spektriviiva on prismalla tai hilalla synnytetyssä valonlähteen spektrissä oleva tumma tai kirkas viiva.
Katsoa Tähti ja Spektriviiva
Supernova
Jäänne Keplerin Supernovasta, SN 1604. Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla.
Katsoa Tähti ja Supernova
Taivaankappale
Pallomainen tähtijoukko M80. Taivaankappaleet ovat yksittäisiä maailmankaikkeuden kappaleita.
Katsoa Tähti ja Taivaankappale
Tähden ikä
Tähden ikä mitataan monin tavoin.
Katsoa Tähti ja Tähden ikä
Tähden kehitys
Auringon, tyypillisen keskimassaisen tähden, elinkaari Tähden kehitys on monivaiheinen tapahtumaketju, jonka aikana tähti käy miljoonien tai miljardien vuosien aikana läpi eri kehitysvaiheita säteillen valoa ja lämpöä.
Katsoa Tähti ja Tähden kehitys
Tähden metallipitoisuus
Tähden metallipitoisuus tai tähden metallisuus (engl. metallicity) on vetyä ja heliumia raskaampien aineiden suhteellinen osuus tähdessä.
Katsoa Tähti ja Tähden metallipitoisuus
Tähdistö
Otavan tähtikuvio vihreällä. Tähdistö on tarkasti rajattu alue taivaalla.
Katsoa Tähti ja Tähdistö
Tähti (täsmennyssivu)
Tähti voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Katsoa Tähti ja Tähti (täsmennyssivu)
Tähtien synty
Kotkasumun (M16) kaasupilareissa on käynnissä uusien tähtien synty. Tähtien synty tapahtuu suurten, kylmien kaasupilvien kutistuessa oman painovoimansa ansiosta.
Katsoa Tähti ja Tähtien synty
Tähtienvälinen aine
kaasu- ja pölypilvi tähtienvälisessä avaruudessa. Tähtienvälinen aine aine koostuu kaasusta ja pölystä erillisinä pilvinä ja harvana väliaineena.
Katsoa Tähti ja Tähtienvälinen aine
Tähtijärjestelmä
Tähtijärjestelmä on useamman tähden muodostama kaksoistähti, kolmoistähti, nelostähti ja niin edelleen.
Katsoa Tähti ja Tähtijärjestelmä
Tähtijoukko
Tähtijoukko on painovoiman vaikutuksesta koossa pysyvä tähtien ryhmittymä.
Katsoa Tähti ja Tähtijoukko
Tähtikaukoputki
Tähtiharrastajan peilikaukoputki Tähtikaukoputki on kaukoputki, joka on ensisijaisesti suunniteltu taivaankappaleiden tarkkailuun näkyvän valon aallonpituuksilla.
Katsoa Tähti ja Tähtikaukoputki
Tähtikuvio
Ketun tähdistössä kiikareilla erottuva Brocchin klusteri on tähtikuvio. Tähtikuvio (laajemmassa muodossaan asterismi) on muutaman tähden muodostama selvästi erottuva, yleensä pienehkö kuvio tähtitaivaalla.
Katsoa Tähti ja Tähtikuvio
Trigonometria
Suorakulmainen kolmio Trigonometria (kolmekulmainen, ja, métron, mitata), kolmiomitanto, on matematiikan ala, joka käsittelee kolmioiden sivujen ja kulmien välisiä suhteita sekä tiettyjä, kolmion kulmista riippuvia funktioita ja niiden soveltamista laskutoimituksissa.
Katsoa Tähti ja Trigonometria
Tunneloituminen
Aaltopaketti kääntyy suurimmaksi osaksi potentiaalivallista takaisin, mutta osa tunneloituu vallin läpi. Tunneloituminen eli tunneli-ilmiö on kvanttimekaaninen ilmiö, jonka vuoksi hiukkanen voi tietyllä todennäköisyydellä läpäistä potentiaalivallin, jonka ylittämiseen sillä ei klassisen fysiikan mukaan olisi riittävästi energiaa.
Katsoa Tähti ja Tunneloituminen
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Katsoa Tähti ja Typpi
Ultraviolettisäteily
Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.
Katsoa Tähti ja Ultraviolettisäteily
Uraani
Uraani on alkuaine ja myrkyllinen raskasmetalli, jonka kaikki luonnossa esiintyvät ja keinotekoiset isotoopit ovat radioaktiivisia, useimmiten alfa-säteilijöitä.
Katsoa Tähti ja Uraani
UY Scuti
UY Scuti on punainen ylijättiläinen ja muuttuva tähti Kilven tähdistössä.
Katsoa Tähti ja UY Scuti
Vahva vuorovaikutus
Protoni koostuu kahdesta ylös- ja yhdestä alas-kvarkista. Se pysyy koossa vahvan vuorovaikutuksen ansiosta. Aaltoviivat kuvaavat gluoneja. Protonissa kvarkkien värivaraukset ovat punainen, sininen ja vihreä. Vahva vuorovaikutus (värivoima, vahva voima, vahva ydinvoima, joskus myös ydinvoima) on vahvin kolmesta hiukkasfysiikan standardimallin perusvuorovaikutuksesta.
Katsoa Tähti ja Vahva vuorovaikutus
Valkoinen kääpiö
Sirius A näkyy kuvassa kirkkaana. Valkoinen tähti Sirius B näkyy himmeänä osoitettuna nuolella. Valkoinen kääpiö on tiivis tähti, jonka koko on Maan suuruusluokkaa ja massa tähden suuruusluokkaa.
Katsoa Tähti ja Valkoinen kääpiö
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Katsoa Tähti ja Valo
Valosaaste
Méxicon öinen taivas, jota valosaaste valaisee. Valosaaste (myös liikavalo, hukkavalo tai häiriövalo) on tarpeetonta, liian voimakasta, häiritsevää tai haitallista keinovaloa.
Katsoa Tähti ja Valosaaste
Valovuosi
Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km).
Katsoa Tähti ja Valovuosi
Väri-indeksi
Väri-indeksi on luku, joka ilmaisee tähtitieteessä tähden värin.
Katsoa Tähti ja Väri-indeksi
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Katsoa Tähti ja Vety
Wolfin–Rayetin tähti
Hubble-avaruusteleskoopin kuva Wolfin–Rayetin tähdestä. NGC 300 X-1 on röntgenlähde, jossa Wolf Rayetin tähden parina on musta aukko kaasukiekkoineen ja kiekosta lähtevine suihkuineen. Wolfin–Rayetin tähti (lyhennys WR-tähti, monesti myös W-tähti, heliumtähti) on hyvin kuuma tähti, jossa ionisoidut heliumin, typen ja hiilen emissioviivat ovat voimakkaita.
Katsoa Tähti ja Wolfin–Rayetin tähti
Ydinsynteesi
Ydinsynteesi eli nukleosynteesi on tapahtuma, jossa uusi atomiydin muodostuu olemassa olevista vapaista nukleoneista eli protoneista ja neutroneista.
Katsoa Tähti ja Ydinsynteesi
Ylijättiläinen
Neljä sinistä ylijättiläistä ja yksi punainen ylijättiläinen tähtijoukossa NGC 4755 Ylijättiläinen on hyvin suuri ja kirkas tähti, jonka säde on jopa 1 000 Auringon sädettä ja massa 10–50 Auringon massaa.
Katsoa Tähti ja Ylijättiläinen
2MASS J0523-1403
2MASS J0523-1403 on hyvin pienimassainen punainen kääpiö noin 40 valovuoden päässä Maasta.
Katsoa Tähti ja 2MASS J0523-1403
Katso myös
Tähdet
Tunnetaan myös nimellä Kiintotähti, Tähden elinkaari, Tähdet.