Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Tiede ja Tieteellinen menetelmä
Tiede ja Tieteellinen menetelmä on 28 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Atomi, Auguste Comte, Demarkaatio-ongelma, Empiirinen tutkimus, Empirismi, Fallibilismi, Falsifiointi, Hypoteesi, Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys, Isaac Newton, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Klassinen mekaniikka, Logiikka, Mallintaminen, Matematiikka, Objektiivisuus, Occamin partaveitsi, Sosiologia, Tekniikka, Tiedekritiikki, Tieteellinen teoria, Tieteenfilosofia, Tieto, Tilastotiede, Tosiasia, Verifikationistinen merkitysteoria, Vertaisarviointi, Yleinen suhteellisuusteoria.
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Atomi ja Tiede · Atomi ja Tieteellinen menetelmä ·
Auguste Comte
Auguste Comte (17. tammikuuta, kirjattu syntymäaika 19. tammikuuta 1798 Montpellier – 5. syyskuuta 1857 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, positivismin perustaja ja sosiologi.
Auguste Comte ja Tiede · Auguste Comte ja Tieteellinen menetelmä ·
Demarkaatio-ongelma
Demarkaatio-ongelma eli rajanveto-ongelma tarkoittaa tieteenfilosofiassa kysymystä siitä, miten ja minne tieteen rajat on asetettava.
Demarkaatio-ongelma ja Tiede · Demarkaatio-ongelma ja Tieteellinen menetelmä ·
Empiirinen tutkimus
Empiirinen tutkimus eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen.
Empiirinen tutkimus ja Tiede · Empiirinen tutkimus ja Tieteellinen menetelmä ·
Empirismi
Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Empirismi ja Tiede · Empirismi ja Tieteellinen menetelmä ·
Fallibilismi
1700-luvulla löydetyt mustajoutsenet kumosivat käsityksen siitä, että kaikki joutsenet olisivat valkoisia. Fallibilismi (latinan sanasta fallibilis ’erehtyvä’) on epistemologinen periaate, jonka mukaan uskomukset voivat aina osoittautua tarkemmassa tutkimuksessa virheelliseksi.
Fallibilismi ja Tiede · Fallibilismi ja Tieteellinen menetelmä ·
Falsifiointi
Falsifiointi eli falsifioiminen (Fallibilismi merkitsee Charles S. Peircen alullepanemaa tieteenfilosofista oppia, jonka mukaan kaikkia väitteitä on pidettävä periaatteessa kumoutuvina. Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla. Toisinaan näitä termejä myös käytetään synonyymeina, mutta Peircen ja Karl Popperin näkemysten välillä on sisällöllisiä eroja.
Falsifiointi ja Tiede · Falsifiointi ja Tieteellinen menetelmä ·
Hypoteesi
Hypoteesi (’olettamus; neuvo; puheenaihe’) on ehdotettu selitys ilmiölle.
Hypoteesi ja Tiede · Hypoteesi ja Tieteellinen menetelmä ·
Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys
Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys on tieteenfilosofinen katsantokanta, jonka mukaan hypoteeseja ei tarvitse etukäteen perustella empiirisen aineiston ja siitä tehtävien induktiivisten yleistysten avulla, vaan hypoteettisen teorian pätevyyttä voi testata johtamalla siitä deduktiivisia seurauksia ja testaamalla näiden seurausten totuutta.
Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys ja Tiede · Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys ja Tieteellinen menetelmä ·
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Isaac Newton ja Tiede · Isaac Newton ja Tieteellinen menetelmä ·
Johdatus tieteelliseen ajatteluun
Johdatus tieteelliseen ajatteluun on Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon oppikirja, joka käsittelee tieteellisen ajattelun ja tieteenfilosofian perusajatuksia.
Johdatus tieteelliseen ajatteluun ja Tiede · Johdatus tieteelliseen ajatteluun ja Tieteellinen menetelmä ·
Klassinen mekaniikka
Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Klassinen mekaniikka ja Tiede · Klassinen mekaniikka ja Tieteellinen menetelmä ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Logiikka ja Tiede · Logiikka ja Tieteellinen menetelmä ·
Mallintaminen
Esimerkki tieteellisestä mallintamisesta Mallintaminen tarkoittaa todellisuuden osan, esimerkiksi tietyn ilmiön tai systeemin esittämistä muulla tavalla kuin sillä itsellään.
Mallintaminen ja Tiede · Mallintaminen ja Tieteellinen menetelmä ·
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Matematiikka ja Tiede · Matematiikka ja Tieteellinen menetelmä ·
Objektiivisuus
Objektiivisuus tarkoittaa asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää näkemystä.
Objektiivisuus ja Tiede · Objektiivisuus ja Tieteellinen menetelmä ·
Occamin partaveitsi
Occamin partaveitsi (usein myös Ockhamin partaveitsi, säästäväisyyden periaate) on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen.
Occamin partaveitsi ja Tiede · Occamin partaveitsi ja Tieteellinen menetelmä ·
Sosiologia
Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Sosiologia ja Tiede · Sosiologia ja Tieteellinen menetelmä ·
Tekniikka
keskiajalla esimerkiksi kirkkojen rakentamisessa. Se toimii siten, että ihminen kävelee oravanpyörän sisällä, jolloin vinssin avulla kuorma nousee Tekniikka tarkoittaa menetelmiä, joilla ihminen vaikuttaa ympäristöönsä ja käyttää sitä hyväkseen.
Tekniikka ja Tiede · Tekniikka ja Tieteellinen menetelmä ·
Tiedekritiikki
Tiedekritiikki arvioi tieteellistä menetelmää tiedon hankinnassa sekä tieteen tulosten merkitystä ja hyödyntämistä.
Tiede ja Tiedekritiikki · Tiedekritiikki ja Tieteellinen menetelmä ·
Tieteellinen teoria
Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.
Tiede ja Tieteellinen teoria · Tieteellinen menetelmä ja Tieteellinen teoria ·
Tieteenfilosofia
Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.
Tiede ja Tieteenfilosofia · Tieteellinen menetelmä ja Tieteenfilosofia ·
Tieto
Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.
Tiede ja Tieto · Tieteellinen menetelmä ja Tieto ·
Tilastotiede
Normaalijakauma on tilastotieteessa usein käytetty työkalu. Tilastotiede on todennäköisyyslaskentaan perustuva tieteenala, joka tutkii tilastollisten aineistojen keräämistä, käsittelyä ja tältä pohjalta tehtävää päättelyä.
Tiede ja Tilastotiede · Tieteellinen menetelmä ja Tilastotiede ·
Tosiasia
Kuva kirjaston tietokirjaosastosta. Tosiasia (tosiseikka, fakta) on yksilöllisestä käsityksestä tai tulkinnasta riippumaton asia.
Tiede ja Tosiasia · Tieteellinen menetelmä ja Tosiasia ·
Verifikationistinen merkitysteoria
Verifikationistinen merkitysteoria (merkityksen verifiointikriteeri) on Wienin piirin loogisten empiristien kehittämä filosofinen teoria lauseiden merkityksestä.
Tiede ja Verifikationistinen merkitysteoria · Tieteellinen menetelmä ja Verifikationistinen merkitysteoria ·
Vertaisarviointi
Vertaisarviointi eli referee-käytäntö on alun perin tieteellisen julkaisemisen tapa, jossa lehteen tai julkaisuun lähetetyt artikkelit arvioi sekä julkaisusarjan toimitus että sen valitsemat ulkopuoliset asiantuntijat.
Tiede ja Vertaisarviointi · Tieteellinen menetelmä ja Vertaisarviointi ·
Yleinen suhteellisuusteoria
Yleinen suhteellisuusteoria on modernin fysiikan painovoimaa kuvaava teoria, jonka kehitti teoreettinen fyysikko Albert Einstein vuosina 1907–1915, ja se on erityisen eli suppean suhteellisuusteorian laajennus.
Tiede ja Yleinen suhteellisuusteoria · Tieteellinen menetelmä ja Yleinen suhteellisuusteoria ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Tiede ja Tieteellinen menetelmä
- Mitä heillä on yhteistä Tiede ja Tieteellinen menetelmä
- Yhtäläisyyksiä Tiede ja Tieteellinen menetelmä
Vertailu Tiede ja Tieteellinen menetelmä
Tiede on 134 suhteet, kun taas Tieteellinen menetelmä on 42. niillä on yhteistä 28, Jaccard'in indeksi on 15.91% = 28 / (134 + 42).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Tiede ja Tieteellinen menetelmä. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
