Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Tarton yliopisto ja Viro
Tarton yliopisto ja Viro on 34 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aateli, Baltian maat, Baltiansaksalaiset, Euroopan unioni, Kuurinmaa, Latvia, Liettua, Liivinmaa, Maaorjuus, Narva, Natsi-Saksa, Pärnu, Ruotsi, Rutto, Saksan miehitysaika Virossa (1917–1918), Suomalaiset, Suomen kieli, Suomi, Suuri Pohjan sota, Tarton rauha (Viro), Tartto, Venäjä, Venäjän kieli, Venäläistäminen, Viljandi, Virolaiset, Viron itsenäisyysjulistus, Viron juutalaiset, Viron kieli, Viron kulttuuri, ..., Viron sosialistinen neuvostotasavalta, Viron vapaussota, Viron venäläiset, Vironmaan kuvernementti. Laajenna indeksi (4 lisää) »
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Aateli ja Tarton yliopisto · Aateli ja Viro ·
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Tarton yliopisto · Baltian maat ja Viro ·
Baltiansaksalaiset
Baltia vuonna 1250. Alueen vallanpitäjiä olivat piispat ja Saksalainen ritarikunta (.
Baltiansaksalaiset ja Tarton yliopisto · Baltiansaksalaiset ja Viro ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Euroopan unioni ja Tarton yliopisto · Euroopan unioni ja Viro ·
Kuurinmaa
Latvian historialliset alueet, Kuurinmaa keltaisella. Kuurinmaan vaakuna Kuurinmaa on nykyisen Latvian alueella sijainnut historiallinen maakunta, joka vuosisatojen saatossa kuului Liivinmaan liittoon, Puola-Liettuaan ja Venäjän keisarikuntaan.
Kuurinmaa ja Tarton yliopisto · Kuurinmaa ja Viro ·
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Latvia ja Tarton yliopisto · Latvia ja Viro ·
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Liettua ja Tarton yliopisto · Liettua ja Viro ·
Liivinmaa
Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.
Liivinmaa ja Tarton yliopisto · Liivinmaa ja Viro ·
Maaorjuus
Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuus on nimitys myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinneelle yhteiskunnallisen järjestelmälle, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäinen.
Maaorjuus ja Tarton yliopisto · Maaorjuus ja Viro ·
Narva
Narva on kaupunki Koillis-Virossa Itä-Virumaan maakunnassa Venäjän vastaisella rajalla Narvanjoen länsirannalla.
Narva ja Tarton yliopisto · Narva ja Viro ·
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Natsi-Saksa ja Tarton yliopisto · Natsi-Saksa ja Viro ·
Pärnu
Video Pärnun rannasta Pärnu on Pärnun kaupunkiin kuuluva epäitsenäinen kaupunki Pärnumaan maakunnassa Lounais-Virossa.
Pärnu ja Tarton yliopisto · Pärnu ja Viro ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Tarton yliopisto · Ruotsi ja Viro ·
Rutto
Rutto on tarttuva kuumetauti, jonka aiheuttaa Yersinia pestis -bakteeri.
Rutto ja Tarton yliopisto · Rutto ja Viro ·
Saksan miehitysaika Virossa (1917–1918)
Saksan miehitysaika Virossa (1917–1918) tarkoittaa Saksan keisarikunnan miehityshallintoa nykyisessä Virossa ensimmäisen maailmansodan aikana.
Saksan miehitysaika Virossa (1917–1918) ja Tarton yliopisto · Saksan miehitysaika Virossa (1917–1918) ja Viro ·
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Suomalaiset ja Tarton yliopisto · Suomalaiset ja Viro ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Suomen kieli ja Tarton yliopisto · Suomen kieli ja Viro ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomi ja Tarton yliopisto · Suomi ja Viro ·
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Suuri Pohjan sota ja Tarton yliopisto · Suuri Pohjan sota ja Viro ·
Tarton rauha (Viro)
Tarton rauha oli Viron vapaussodan päättänyt rauhansopimus, joka solmittiin Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä 2. helmikuuta 1920.
Tarton rauha (Viro) ja Tarton yliopisto · Tarton rauha (Viro) ja Viro ·
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Tarton yliopisto ja Tartto · Tartto ja Viro ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Tarton yliopisto ja Venäjä · Venäjä ja Viro ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Tarton yliopisto ja Venäjän kieli · Venäjän kieli ja Viro ·
Venäläistäminen
Hyökkäys'' vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Venäläistäminen tai russifikaatio tarkoittaa pyrkimyksiä, joissa Venäjän vaikutusvallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan venäläisväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.
Tarton yliopisto ja Venäläistäminen · Venäläistäminen ja Viro ·
Viljandi
Taloja Vaksali-kadulla Viljandi on Viljandimaan maakunnan pääkaupunki Viron keskiosassa.
Tarton yliopisto ja Viljandi · Viljandi ja Viro ·
Virolaiset
Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.
Tarton yliopisto ja Virolaiset · Viro ja Virolaiset ·
Viron itsenäisyysjulistus
Viron itsenäisyysjulistus, ”Manifesti kaikille Vironmaan kansoille”. Viron itsenäisyysjulistus tai Viron itsenäisyysmanifesti on Viron tasavallan perustamisjulistus, jonka Viron pelastuskomitea antoi 24. helmikuuta 1918 ja jolla Viro irtautui Venäjästä.
Tarton yliopisto ja Viron itsenäisyysjulistus · Viro ja Viron itsenäisyysjulistus ·
Viron juutalaiset
Viron juutalaiset ovat Virossa asuvia juutalaisia.
Tarton yliopisto ja Viron juutalaiset · Viro ja Viron juutalaiset ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Tarton yliopisto ja Viron kieli · Viro ja Viron kieli ·
Viron kulttuuri
Kalevin poika Glehnin puistossa. Viron tasavallan alue ja virolaiset ihmiset muodostavat kulttuurin, joka liittyy läheisesti historiaan ja luontoon.
Tarton yliopisto ja Viron kulttuuri · Viro ja Viron kulttuuri ·
Viron sosialistinen neuvostotasavalta
Viron sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Viron SNT (suomeksi myös Eestin sosialistinen neuvostotasavalta tai Eestin SNT) oli Baltian maiden miehityksen myötä Viron tasavallan alueelle perustettu Neuvostoliiton jäsentasavalta.
Tarton yliopisto ja Viron sosialistinen neuvostotasavalta · Viro ja Viron sosialistinen neuvostotasavalta ·
Viron vapaussota
Viron vapaussota (myös Viron itsenäisyyssota) käytiin vuosina 1918–1920, jossa Viro taisteli Neuvosto-Venäjää vastaan.
Tarton yliopisto ja Viron vapaussota · Viro ja Viron vapaussota ·
Viron venäläiset
Venäjänkielisten osuus Viron väestöstä kunnittain vuoden 2000 väestönlaskennassa. vanhauskoisten asuttamista kylistä Peipsijärven rannoilla (punaisella). Viron venäläiset ovat Viron toiseksi suurin etninen ryhmä.
Tarton yliopisto ja Viron venäläiset · Viro ja Viron venäläiset ·
Vironmaan kuvernementti
Vironmaan kuvernementin kartta (n. 1820). Vironmaan kuvernementti oli vuosina 1721–1917 Venäjän keisarikunnan kuvernementti.
Tarton yliopisto ja Vironmaan kuvernementti · Viro ja Vironmaan kuvernementti ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Tarton yliopisto ja Viro
- Mitä heillä on yhteistä Tarton yliopisto ja Viro
- Yhtäläisyyksiä Tarton yliopisto ja Viro
Vertailu Tarton yliopisto ja Viro
Tarton yliopisto on 130 suhteet, kun taas Viro on 452. niillä on yhteistä 34, Jaccard'in indeksi on 5.84% = 34 / (130 + 452).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Tarton yliopisto ja Viro. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
