Yhtäläisyyksiä Talvisota ja Tarton rauha
Talvisota ja Tarton rauha on 35 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ahvenanmaan maakunta, Akateeminen Karjala-Seura, Bolševikit, Heimosodat, Itä-Karjala, Juho Kusti Paasikivi, Kalastajasaarento, Karjalankannas, Laatokka, Liettua, Moskova, Moskovan rauhansopimus (1940), Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Petsamo, Pietari (kaupunki), Porajärvi (Aunuksen Karjala), Puna-armeija, Punakaarti, Rajajoki, Repola, Rudolf Holsti, Ruotsin kieli, Saksan keisarikunta, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenlahden ulkosaaret, Suomi, Suur-Suomi, ..., Valkoiset, Varsova, Väinö Tanner, Venäjän keisarikunta, Viro. Laajenna indeksi (5 lisää) »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Talvisota · Ahvenanmaan maakunta ja Tarton rauha ·
Akateeminen Karjala-Seura
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.
Akateeminen Karjala-Seura ja Talvisota · Akateeminen Karjala-Seura ja Tarton rauha ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Talvisota · Bolševikit ja Tarton rauha ·
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Heimosodat ja Talvisota · Heimosodat ja Tarton rauha ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Talvisota · Itä-Karjala ja Tarton rauha ·
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Juho Kusti Paasikivi ja Talvisota · Juho Kusti Paasikivi ja Tarton rauha ·
Kalastajasaarento
Kalastajasaarento muodostaa Petsamon koillisimman osan. Kalastajasaarento (koltansaameksi Ǩiʹǩǩernjargg) on lähes saarimainen Barentsinmeren ympäröimä niemi Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä ja on osa Petsamoa Petsamon kuntapiirissä.
Kalastajasaarento ja Talvisota · Kalastajasaarento ja Tarton rauha ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Karjalankannas ja Talvisota · Karjalankannas ja Tarton rauha ·
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Laatokka ja Talvisota · Laatokka ja Tarton rauha ·
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Liettua ja Talvisota · Liettua ja Tarton rauha ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Moskova ja Talvisota · Moskova ja Tarton rauha ·
Moskovan rauhansopimus (1940)
Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.
Moskovan rauhansopimus (1940) ja Talvisota · Moskovan rauhansopimus (1940) ja Tarton rauha ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Talvisota · Neuvosto-Venäjä ja Tarton rauha ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Talvisota · Neuvostoliitto ja Tarton rauha ·
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Petsamo ja Talvisota · Petsamo ja Tarton rauha ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Talvisota · Pietari (kaupunki) ja Tarton rauha ·
Porajärvi (Aunuksen Karjala)
Repolan ja Porajärven kunnat kartalla vihreällä 1920-luvulla. Porajärvi (karj. Porarvi) on entinen kunta Aunuksen Karjalassa Venäjän keisarikunnassa.
Porajärvi (Aunuksen Karjala) ja Talvisota · Porajärvi (Aunuksen Karjala) ja Tarton rauha ·
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Puna-armeija ja Talvisota · Puna-armeija ja Tarton rauha ·
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Punakaarti ja Talvisota · Punakaarti ja Tarton rauha ·
Rajajoki
Rajajoki eli Siestarjoki on joki Karjalankannaksella Leningradin alueella Venäjällä.
Rajajoki ja Talvisota · Rajajoki ja Tarton rauha ·
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Repola ja Talvisota · Repola ja Tarton rauha ·
Rudolf Holsti
Eino Rudolf Woldemar Holsti (8. lokakuuta 1881 Jyväskylä – 4. elokuuta 1945 Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko, toimittaja ja diplomaatti, oppiarvoltaan filosofian tohtori.
Rudolf Holsti ja Talvisota · Rudolf Holsti ja Tarton rauha ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Ruotsin kieli ja Talvisota · Ruotsin kieli ja Tarton rauha ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Saksan keisarikunta ja Talvisota · Saksan keisarikunta ja Tarton rauha ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Suomen sisällissota ja Talvisota · Suomen sisällissota ja Tarton rauha ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Talvisota · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Tarton rauha ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Talvisota · Suomen suuriruhtinaskunta ja Tarton rauha ·
Suomenlahden ulkosaaret
Suomenlahden ulkosaaret ja Suomenlahden pohjukka Suomenlahden ulkosaarista Suursaari (taaempana) erottuu selvästi Suomen rannikolta Suomenlahden ulkosaaret ovat itäisen Suomenlahden ulkomerellä sijaitseva, useasta kymmenestä saaresta koostuva saaristo Venäjän aluevesillä.
Suomenlahden ulkosaaret ja Talvisota · Suomenlahden ulkosaaret ja Tarton rauha ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomi ja Talvisota · Suomi ja Tarton rauha ·
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Suur-Suomi ja Talvisota · Suur-Suomi ja Tarton rauha ·
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Talvisota ja Valkoiset · Tarton rauha ja Valkoiset ·
Varsova
Varsova on Puolan pääkaupunki.
Talvisota ja Varsova · Tarton rauha ja Varsova ·
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Talvisota ja Väinö Tanner · Tarton rauha ja Väinö Tanner ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Talvisota ja Venäjän keisarikunta · Tarton rauha ja Venäjän keisarikunta ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Talvisota ja Tarton rauha
- Mitä heillä on yhteistä Talvisota ja Tarton rauha
- Yhtäläisyyksiä Talvisota ja Tarton rauha
Vertailu Talvisota ja Tarton rauha
Talvisota on 311 suhteet, kun taas Tarton rauha on 137. niillä on yhteistä 35, Jaccard'in indeksi on 7.81% = 35 / (311 + 137).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Talvisota ja Tarton rauha. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: