Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Talvisodan tausta ja Talvisota
Talvisodan tausta ja Talvisota on 86 yhteisiä asioita (in Unionpedia): A. K. Cajander, Aarno Yrjö-Koskinen, Adolf Hitler, Ahvenanmaan maakunta, Aladár Paasonen, Alli Paasikivi, Anschluss, Boris Rybkin, Cajanderin III hallitus, Carl August Ehrensvärd (1892–1974), Carl Gustaf Emil Mannerheim, Ensimmäinen maailmansota, Espanja, Hanko, Heimosodat, Isänmaallinen kansanliike, Itä-Karjala, Itämeri, Itävalta, Johan Nykopp, Josif Stalin, Juho Kusti Paasikivi, Kansainliitto, Karjalankannas, Kivimäen hallitus, Kronstadt, Kuokkala (Terijoki), Kyösti Kallio, Laitaoikeisto, Lappohja, ..., Lavansaari, Liettua, Liikekannallepano, Luettelo ministereistä Suomen valtiovarainministeriössä, Mainilan laukaukset, Molotov–Ribbentrop-sopimus, Moskova, Natsi-Saksa, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Norja, Otto Wille Kuusinen, Pietari (kaupunki), Pohjoismaat, Puna-armeija, Punakaarti, Puola, Puolan toinen tasavalta, Rafael Hakkarainen, Rajajoki, Ranska, Rautamalmi, Repola, Risto Ryti, Rudolf Holsti, Ruotsi, Saksa, Saksan keisarikunta, Seiskari, Sortovuodet, Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus, Suomen pääministeri, Suomen sisällissota, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomi, Suursaari, Suurvalta, Svenska frivilligkåren, Talvisodan diplomatia, Talvisodan henki, Talvisodan tausta, Tarton rauha, Tšekkoslovakia, Terijoen hallitus, Terijoki, Toinen maailmansota, Tytärsaari, Valkoiset, Väinö Hakkila, Väinö Tanner, Venäjän keisarikunta, Viro, Vjatšeslav Molotov, Yhdistynyt kuningaskunta, Ylimääräiset harjoitukset, 30. marraskuuta. Laajenna indeksi (56 lisää) »
A. K. Cajander
Aimo Kaarlo (A. K.) Cajander (4. huhtikuuta 1879 Uusikaupunki – 21. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen metsätieteilijä ja poliitikko, Metsähallituksen ylijohtaja, Kansallisen Edistyspuoleen puheenjohtaja sekä kolminkertainen pääministeri.
A. K. Cajander ja Talvisodan tausta · A. K. Cajander ja Talvisota ·
Aarno Yrjö-Koskinen
Aarno Armas Sakari Yrjö-Koskinen (9. joulukuuta 1885 Helsinki – 8. kesäkuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, koulutukseltaan lakimies, lähettiläs ja toimi ulkoasiainministerinä.
Aarno Yrjö-Koskinen ja Talvisodan tausta · Aarno Yrjö-Koskinen ja Talvisota ·
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Adolf Hitler ja Talvisodan tausta · Adolf Hitler ja Talvisota ·
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Talvisodan tausta · Ahvenanmaan maakunta ja Talvisota ·
Aladár Paasonen
Aladár Antero Zoltán Béla Gyula Árpád Paasonen (11. joulukuuta 1898 Budapest, Itävalta-Unkari – 6. heinäkuuta 1974 Flourtown, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli suomalainen eversti, joka toimi Päämajan tiedustelujaoston päällikkönä jatkosodan aikana.
Aladár Paasonen ja Talvisodan tausta · Aladár Paasonen ja Talvisota ·
Alli Paasikivi
Alli Paasikivi tuberkuloosia vastustavassa postimerkissä vuonna 1947 Allina Amanda ”Alli” Paasikivi (o.s. Valve, vuoteen 1907 saakka Hildén, 19. marraskuuta 1879 Kärkölä – 13. heinäkuuta 1960 Helsinki) oli presidentti Juho Kusti Paasikiven toinen vaimo.
Alli Paasikivi ja Talvisodan tausta · Alli Paasikivi ja Talvisota ·
Anschluss
”Hyväksytkö yhdistämisen ja äänestätkö puoluejohtaja Adolf Hitleriä?” Iso ympyrä keskellä on ”Kyllä”, pienempi on ”Ei”. Natsi-Saksan kartta Itävallan liittämisen jälkeen. Anschluss tarkoittaa ensisijaisesti vuonna 1938 tapahtunutta Itävallan liittämistä natsi-Saksaan (Anschluss Österreichs).
Anschluss ja Talvisodan tausta · Anschluss ja Talvisota ·
Boris Rybkin
Boris Rybkin Boris Arkadjevitš Rybkin (19. kesäkuuta 1899 Novovitebsk, Jekaterinoslavin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 27. marraskuuta 1947 Praha, Tšekkoslovakia) oli neuvostoliittolainen NKVD:n virkamies.
Boris Rybkin ja Talvisodan tausta · Boris Rybkin ja Talvisota ·
Cajanderin III hallitus
Cajanderin III hallitus oli Suomen tasavallan 22.
Cajanderin III hallitus ja Talvisodan tausta · Cajanderin III hallitus ja Talvisota ·
Carl August Ehrensvärd (1892–1974)
Carl August Ehrensvärd Svenska Frivilligkårenin komentaja kenraaliluutnantti Ernst Linder ja hänen esikuntapäällikkönsä everstiluutnantti Carl August Ehrensvärd Torniossa. Carl August Ehrensvärd (3. elokuuta 1892 Karlskrona – 24. huhtikuuta 1974) oli ruotsalainen Ehrensvärdin aatelissukuun kuulunut kreivi.
Carl August Ehrensvärd (1892–1974) ja Talvisodan tausta · Carl August Ehrensvärd (1892–1974) ja Talvisota ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Talvisodan tausta · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Talvisota ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Talvisodan tausta · Ensimmäinen maailmansota ja Talvisota ·
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.
Espanja ja Talvisodan tausta · Espanja ja Talvisota ·
Hanko
Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.
Hanko ja Talvisodan tausta · Hanko ja Talvisota ·
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Heimosodat ja Talvisodan tausta · Heimosodat ja Talvisota ·
Isänmaallinen kansanliike
Isänmaallinen kansanliike (lyhenne IKL) oli suomalainen äärioikeistolainen ja fasistinen puolue, joka perustettiin 5.
Isänmaallinen kansanliike ja Talvisodan tausta · Isänmaallinen kansanliike ja Talvisota ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Talvisodan tausta · Itä-Karjala ja Talvisota ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Itämeri ja Talvisodan tausta · Itämeri ja Talvisota ·
Itävalta
Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Itävalta ja Talvisodan tausta · Itävalta ja Talvisota ·
Johan Nykopp
Johan Albert Nykopp (27. toukokuuta 1906 Le Vésinet, Ranska – 28. huhtikuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja vuorineuvos joka siirtyi pitkän diplomaattiuran jälkeen 1950-luvun lopulla elinkeinoelämän palvelukseen toimien ensin Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtajana ja sitten Oy Tampella Ab:n toimitusjohtajana 1962–1972.
Johan Nykopp ja Talvisodan tausta · Johan Nykopp ja Talvisota ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Talvisodan tausta · Josif Stalin ja Talvisota ·
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Juho Kusti Paasikivi ja Talvisodan tausta · Juho Kusti Paasikivi ja Talvisota ·
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Kansainliitto ja Talvisodan tausta · Kansainliitto ja Talvisota ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Karjalankannas ja Talvisodan tausta · Karjalankannas ja Talvisota ·
Kivimäen hallitus
Pääministeri T. M. Kivimäki. Kivimäen hallitus oli Suomen tasavallan 20.
Kivimäen hallitus ja Talvisodan tausta · Kivimäen hallitus ja Talvisota ·
Kronstadt
Kronstadt on Pietarin kaupungin piiri, jolla on kaupungin asema.
Kronstadt ja Talvisodan tausta · Kronstadt ja Talvisota ·
Kuokkala (Terijoki)
Hotelli Repinskaja Kuokkala on Pietarin kaupungin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue Suomenlahden rannalla Karjalankannaksen itäosassa, noin 40 kilometriä Pietarin keskustasta.
Kuokkala (Terijoki) ja Talvisodan tausta · Kuokkala (Terijoki) ja Talvisota ·
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
Kyösti Kallio ja Talvisodan tausta · Kyösti Kallio ja Talvisota ·
Laitaoikeisto
Laitaoikeisto on radikaali nationalistinen poliittinen suuntaus, johon kuuluu ajatus kansan ja valtion samastamisesta sekä kokemus ulkomaalaisten aiheuttamasta uhasta tälle yhteisölle.
Laitaoikeisto ja Talvisodan tausta · Laitaoikeisto ja Talvisota ·
Lappohja
Lappohja on Hankoon kuuluva taajama.
Lappohja ja Talvisodan tausta · Lappohja ja Talvisota ·
Lavansaari
Lavansaari (myös nimellä Lavassaari,, "Voimakas",,, "Lehtisaari", vuoteen 1951) on yksi itäisen Suomenlahden ulkosaarista ja entinen Suomen kunta.
Lavansaari ja Talvisodan tausta · Lavansaari ja Talvisota ·
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Liettua ja Talvisodan tausta · Liettua ja Talvisota ·
Liikekannallepano
Pakko-otettuja hevosia koottuina talvisotaan lähtöä varten Tampereella lokakuussa 1939. Liikekannallepano eli mobilisaatio tarkoittaa valtion asevoimien (useimmiten erityisesti sen reservin) ja muun yhteiskunnan määräämistä taisteluvalmiuteen.
Liikekannallepano ja Talvisodan tausta · Liikekannallepano ja Talvisota ·
Luettelo ministereistä Suomen valtiovarainministeriössä
Tämä on luettelo Suomen valtiovarainministeriössä toimineista ministereistä.
Luettelo ministereistä Suomen valtiovarainministeriössä ja Talvisodan tausta · Luettelo ministereistä Suomen valtiovarainministeriössä ja Talvisota ·
Mainilan laukaukset
Mainila vuoden 1939 rajojen kartalla Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut, Neuvostoliiton lavastama välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen.
Mainilan laukaukset ja Talvisodan tausta · Mainilan laukaukset ja Talvisota ·
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Vjatšeslav Molotov allekirjoittaa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939 Moskovassa. Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin seisovat hänen takanaan. Molotov–Ribbentrop-sopimus (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23.
Molotov–Ribbentrop-sopimus ja Talvisodan tausta · Molotov–Ribbentrop-sopimus ja Talvisota ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Moskova ja Talvisodan tausta · Moskova ja Talvisota ·
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Natsi-Saksa ja Talvisodan tausta · Natsi-Saksa ja Talvisota ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Talvisodan tausta · Neuvosto-Venäjä ja Talvisota ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Talvisodan tausta · Neuvostoliitto ja Talvisota ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Norja ja Talvisodan tausta · Norja ja Talvisota ·
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Otto Wille Kuusinen ja Talvisodan tausta · Otto Wille Kuusinen ja Talvisota ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Talvisodan tausta · Pietari (kaupunki) ja Talvisota ·
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Pohjoismaat ja Talvisodan tausta · Pohjoismaat ja Talvisota ·
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Puna-armeija ja Talvisodan tausta · Puna-armeija ja Talvisota ·
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Punakaarti ja Talvisodan tausta · Punakaarti ja Talvisota ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Puola ja Talvisodan tausta · Puola ja Talvisota ·
Puolan toinen tasavalta
Puolan tasavalta oli 1918 ensimmäisen maailmansodan lopussa Saksan tappion vuoksi saksalaisten miehittämälle alueelle ensimmäistä kertaa uudelleen muodostunut valtio, joka oli itsenäinen vuoteen 1939 saakka.
Puolan toinen tasavalta ja Talvisodan tausta · Puolan toinen tasavalta ja Talvisota ·
Rafael Hakkarainen
Karl Adolf Rafael Hakkarainen (9. huhtikuuta 1883 Sakkola – 24. marraskuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti.
Rafael Hakkarainen ja Talvisodan tausta · Rafael Hakkarainen ja Talvisota ·
Rajajoki
Rajajoki eli Siestarjoki on joki Karjalankannaksella Leningradin alueella Venäjällä.
Rajajoki ja Talvisodan tausta · Rajajoki ja Talvisota ·
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Ranska ja Talvisodan tausta · Ranska ja Talvisota ·
Rautamalmi
Hematiittia. Rautamalmipellettejä. Rautamalmi on kiveä, josta kannattaa erottaa metallista rautaa.
Rautamalmi ja Talvisodan tausta · Rautamalmi ja Talvisota ·
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Repola ja Talvisodan tausta · Repola ja Talvisota ·
Risto Ryti
Risto Heikki RytiRisto Ryti taivutti omaa nimeään kotiseutunsa murteen mukaisesti "Ryti: Rytin".
Risto Ryti ja Talvisodan tausta · Risto Ryti ja Talvisota ·
Rudolf Holsti
Eino Rudolf Woldemar Holsti (8. lokakuuta 1881 Jyväskylä – 4. elokuuta 1945 Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko, toimittaja ja diplomaatti, oppiarvoltaan filosofian tohtori.
Rudolf Holsti ja Talvisodan tausta · Rudolf Holsti ja Talvisota ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Talvisodan tausta · Ruotsi ja Talvisota ·
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Saksa ja Talvisodan tausta · Saksa ja Talvisota ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Saksan keisarikunta ja Talvisodan tausta · Saksan keisarikunta ja Talvisota ·
Seiskari
Seiskari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.
Seiskari ja Talvisodan tausta · Seiskari ja Talvisota ·
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Sortovuodet ja Talvisodan tausta · Sortovuodet ja Talvisota ·
Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus
isbn.
Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus ja Talvisodan tausta · Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus ja Talvisota ·
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Suomen pääministeri ja Talvisodan tausta · Suomen pääministeri ja Talvisota ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Suomen sisällissota ja Talvisodan tausta · Suomen sisällissota ja Talvisota ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Talvisodan tausta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Talvisota ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomi ja Talvisodan tausta · Suomi ja Talvisota ·
Suursaari
Suursaari (myös О́стров Сур-Са́ри;, aiemmin Högland) on Suomenlahden itäosassa sijaitseva saari ja entinen Suomen kunta.
Suursaari ja Talvisodan tausta · Suursaari ja Talvisota ·
Suurvalta
Suurvalta on valtio, jolla on ennen kaikkea sotilaallisen voimansa ansiosta ratkaisevan tärkeä asema kansainvälisessä politiikassa.
Suurvalta ja Talvisodan tausta · Suurvalta ja Talvisota ·
Svenska frivilligkåren
Svenska frivilligkåren (SFK) oli ruotsalaisista ja norjalaisista koostunut vapaaehtoisjoukko talvisodassa.
Svenska frivilligkåren ja Talvisodan tausta · Svenska frivilligkåren ja Talvisota ·
Talvisodan diplomatia
O. W. Kuusisen (kuvassa oikealla) kanssa sopimuksen, millä Neuvostoliitto samalla kiistää Suomen tasavallan ja Risto Rytin hallituksen olemassaolon samoin kuin vaatimukset alistua Kansainliiton vaatimuksiin Suomen puolesta Talvisodan diplomatia oli monitahoinen tapahtumasarja, jossa lähtökohtana oli se, että Suomi vetosi kansainväliseen oikeuteen Kansainliiton kautta, Neuvostoliitto kielsi Rytin hallituksen ja Suomen tasavallan olemassaolon, tunnustaen Terijoen hallituksena Suomen historiankirjoituksessa tunnetun Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallituksen, jota johti suomalainen emigranttikommunisti Otto Wille Kuusinen.
Talvisodan diplomatia ja Talvisodan tausta · Talvisodan diplomatia ja Talvisota ·
Talvisodan henki
Talvisodan hengellä tarkoitetaan Suomessa talvisodan aikana 1939–1940 vallinnutta kansallista yhtenäisyyttä, jonka katsotaan yleisesti mahdollistaneen puolustuksen kestämisen ja siten jopa maan säilymisen itsenäisenä.
Talvisodan henki ja Talvisodan tausta · Talvisodan henki ja Talvisota ·
Talvisodan tausta
Suomen neuvottelija J. K. Paasikivi lähdössä Moskovan neuvotteluihin 9. lokakuuta 1939. Häntä ovat saattamassa pääministeri A. K. Cajander, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja rouva Alli Paasikivi. Talvisodan tausta sisältää tapahtumat, jotka johtivat Suomen ja Neuvostoliiton väliseen talvisotaan vuosina 1939–1940.
Talvisodan tausta ja Talvisodan tausta · Talvisodan tausta ja Talvisota ·
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Talvisodan tausta ja Tarton rauha · Talvisota ja Tarton rauha ·
Tšekkoslovakia
Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu oli Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa vuosina 1918–1992.
Tšekkoslovakia ja Talvisodan tausta · Tšekkoslovakia ja Talvisota ·
Terijoen hallitus
Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.
Talvisodan tausta ja Terijoen hallitus · Talvisota ja Terijoen hallitus ·
Terijoki
päiväys.
Talvisodan tausta ja Terijoki · Talvisota ja Terijoki ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Talvisodan tausta ja Toinen maailmansota · Talvisota ja Toinen maailmansota ·
Tytärsaari
Tytärsaari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.
Talvisodan tausta ja Tytärsaari · Talvisota ja Tytärsaari ·
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Talvisodan tausta ja Valkoiset · Talvisota ja Valkoiset ·
Väinö Hakkila
Väinö Pietari Hakkila (aiemmin Tippa; 29. kesäkuuta 1882 Lempäälä – 18. heinäkuuta 1958 Orivesi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1936–1945, mukaan lukien talvi- ja jatkosodan ajan, sekä oikeusministerinä vuosina 1926–1927 ja Tampereen kunnallispormestarina vuosina 1920–1952.
Talvisodan tausta ja Väinö Hakkila · Talvisota ja Väinö Hakkila ·
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Talvisodan tausta ja Väinö Tanner · Talvisota ja Väinö Tanner ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Talvisodan tausta ja Venäjän keisarikunta · Talvisota ja Venäjän keisarikunta ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Talvisodan tausta ja Viro · Talvisota ja Viro ·
Vjatšeslav Molotov
Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.
Talvisodan tausta ja Vjatšeslav Molotov · Talvisota ja Vjatšeslav Molotov ·
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Talvisodan tausta ja Yhdistynyt kuningaskunta · Talvisota ja Yhdistynyt kuningaskunta ·
Ylimääräiset harjoitukset
Karjalankannakselle siirtyviä joukkoja. Ylimääräiset harjoitukset, YH tai ylimääräiset kertausharjoitukset olivat Suomessa vuoden 1939 lokakuussa aloitettu sotilastoimenpide.
Talvisodan tausta ja Ylimääräiset harjoitukset · Talvisota ja Ylimääräiset harjoitukset ·
30. marraskuuta
30.
30. marraskuuta ja Talvisodan tausta · 30. marraskuuta ja Talvisota ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Talvisodan tausta ja Talvisota
- Mitä heillä on yhteistä Talvisodan tausta ja Talvisota
- Yhtäläisyyksiä Talvisodan tausta ja Talvisota
Vertailu Talvisodan tausta ja Talvisota
Talvisodan tausta on 142 suhteet, kun taas Talvisota on 311. niillä on yhteistä 86, Jaccard'in indeksi on 18.98% = 86 / (142 + 311).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Talvisodan tausta ja Talvisota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
