Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
44 suhteet: Etymologia, Fredrik Oskar Groundstroem, Friedrich Reinhold Kreutzwald, Friedrich Robert Faehlmann, Hakoisten linnavuori, Hantin kieli, Henrikin Liivinmaan kronikka, Hiisi, Ilmarinen, Inkeri, Janakkala, Jumala, Kaalin kraatteri, Kalevala, Kalevipoeg, Kansallisromantiikka, Kanta-Hämeen maakunta, Kantaurali, Karjalaiset (kansa), Kristinusko, Laurinlähde, Lennart Meri, Lepät, Liiviläiset, Maavalla Koda, Muhu, Pääskyt, Raplamaa, Ristiretket Baltiaan, Saamelaiskielet, Saarenmaa, Soikkola, Suomalainen muinaisusko, Suomalaiset, Suomen kieli, Syy (mytologia), Taarausko, Tartto, Thor, Tiermes, Tulikipuna, Viro, Virolaiset, Virumaa.
Etymologia
Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.
Uusi!!: Taarapita ja Etymologia · Katso lisää »
Fredrik Oskar Groundstroem
Fredrik Oskar Groundstroem (17. marraskuuta 1835 Kattila – 11. marraskuuta 1879 Kolppana) oli seminaarinjohtaja ja kansanrunouden kerääjä.
Uusi!!: Taarapita ja Fredrik Oskar Groundstroem · Katso lisää »
Friedrich Reinhold Kreutzwald
Friedrich Reinhold Kreutzwald (26. joulukuuta (J: 14. joulukuuta) 1803 Jõeperen kartano, Kadrina, Vironmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta (J: 13. elokuuta) 1882, Tartto, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta) oli virolainen lääkäri, kirjailija ja Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin kokoaja.
Uusi!!: Taarapita ja Friedrich Reinhold Kreutzwald · Katso lisää »
Friedrich Robert Faehlmann
Friedrich Robert Faehlmann 1838. Friedrich Robert Faehlmann t. Fählmann (21. joulukuuta 1798 Liigvalla, Järvamaa – 10. huhtikuuta 1850, TarttoOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1262) oli virolainen lääkäri ja kielitieteilijä.
Uusi!!: Taarapita ja Friedrich Robert Faehlmann · Katso lisää »
Hakoisten linnavuori
Hakoisten linnavuori eli Hakoisten linna on Janakkalan kunnassa Kanta-Hämeessä Kernaalanjärven rantamilla Valtatie 3:n läheisyydessä sijaitseva linnavuori.
Uusi!!: Taarapita ja Hakoisten linnavuori · Katso lisää »
Hantin kieli
Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Taarapita ja Hantin kieli · Katso lisää »
Henrikin Liivinmaan kronikka
Henrikin Liivinmaan kronikka on 1200-luvulla kirjoitettu kronikka, joka on Novgorodin ensimmäisen kronikan ja Liivinmaan riimikronikan ohella merkittävimpiä Baltian varhaiskeskiajan historian lähteitä.
Uusi!!: Taarapita ja Henrikin Liivinmaan kronikka · Katso lisää »
Hiisi
Hiisi on itämerensuomalaisten kansojen alkuperäisuskonnon pyhä paikka.
Uusi!!: Taarapita ja Hiisi · Katso lisää »
Ilmarinen
Akseli Gallen-Kallelan maalaus ''Sammon taonta'' vuodelta 1893. Ilmarinen on ahjon edessä seisova paidaton mies. Ilmarinen eli seppä tai seppo Ilmarinen on suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, yksi Kalevalan päähenkilöistä, alkuperäinen taivaanjumala ja yksi kalevanpojista.
Uusi!!: Taarapita ja Ilmarinen · Katso lisää »
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Uusi!!: Taarapita ja Inkeri · Katso lisää »
Janakkala
Janakkala on Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitseva kunta, joka kuuluu Hämeenlinnan seutukuntaan.
Uusi!!: Taarapita ja Janakkala · Katso lisää »
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Uusi!!: Taarapita ja Jumala · Katso lisää »
Kaalin kraatteri
Kaalin kraatteri tai KaalinjärviKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on tunnettu matkailukohde Saarenmaalla Virossa.
Uusi!!: Taarapita ja Kaalin kraatteri · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Taarapita ja Kalevala · Katso lisää »
Kalevipoeg
Maalaus eepoksesta "Kalevipoeg", tekijänä Oskar Kallis. Kalevipoeg on ns.
Uusi!!: Taarapita ja Kalevipoeg · Katso lisää »
Kansallisromantiikka
Pekka Halosta, kirjallisuuden alalla Juhani Ahoa ja säveltaiteessa Jean Sibeliusta. Kansallisromantiikka on oman kansakunnan menneisyydestä virikkeitä etsinyt romanttinen tyylisuuntaus Euroopan eri maissa noin 1890–1910.
Uusi!!: Taarapita ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »
Kanta-Hämeen maakunta
Kanta-Häme (vuoteen 1998 Hämeen maakunta) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää suunnilleen Hämeen historiallisen maakunnan lounaisosan.
Uusi!!: Taarapita ja Kanta-Hämeen maakunta · Katso lisää »
Kantaurali
Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.
Uusi!!: Taarapita ja Kantaurali · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Taarapita ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Taarapita ja Kristinusko · Katso lisää »
Laurinlähde
Laurinlähde ja sitä rajaava 1900-luvulla rakennettu kivireunus. Laurinlähde on vanha uhrilähde Janakkalan Pyhän Laurin kirkon läheisyydessä Kanta-Hämeessä.
Uusi!!: Taarapita ja Laurinlähde · Katso lisää »
Lennart Meri
Lennart Georg Meri (29. maaliskuuta 1929 Tallinna, Viro – 14. maaliskuuta 2006 Tallinna, Viro) oli kirjailija, elokuvantekijä ja oikeistolainen poliitikko.
Uusi!!: Taarapita ja Lennart Meri · Katso lisää »
Lepät
Lepät (Alnus) on koivukasvien (Betulaceae) heimoon kuuluva kasvisuku, joka sisältää noin 30 puu- ja pensaslajia.
Uusi!!: Taarapita ja Lepät · Katso lisää »
Liiviläiset
Liiviläiset ovat nykyisen Latvian alueella historiallisesti asunut itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Taarapita ja Liiviläiset · Katso lisää »
Maavalla Koda
Taarausuliste ja Maausuliste Maavalla Koda (lyhenne Maavalla Koda) on virolainen uskonnollinen järjestö, jossa on edustettuna kaksi uskontoa: ensimmäisen Viron tasavallan aikana luotu taarausko sekä maausko eli vironusko (maausk).
Uusi!!: Taarapita ja Maavalla Koda · Katso lisää »
Muhu
Muhu eli Muhumaa on Viroon kuuluva saari Saarenmaan ja mantereen välissä Itämeressä.
Uusi!!: Taarapita ja Muhu · Katso lisää »
Pääskyt
Pääskyt (Hirundinidae) on laajalle levinnyt varpuslintuheimo, johon kuuluu 20 sukua ja 84 lajia.
Uusi!!: Taarapita ja Pääskyt · Katso lisää »
Raplamaa
Raplamaa on maakunta Keski-Virossa.
Uusi!!: Taarapita ja Raplamaa · Katso lisää »
Ristiretket Baltiaan
Ristiretket Baltiaan olivat kirkon hyväksymiä sotaretkiä, joita etupäässä saksalainen ritarikunta ja kalparitaristo sekä myös tanskalaiset ja ruotsalaiset tekivät Baltiassa asuvia pakanakansoja ja ortodokseja vastaan.
Uusi!!: Taarapita ja Ristiretket Baltiaan · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Taarapita ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Saarenmaa
SaarenmaaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron suurin saari.
Uusi!!: Taarapita ja Saarenmaa · Katso lisää »
Soikkola
Länsi-Inkerin suomalaiset, vatjalaiset ja inkeroiskylät ennen toista maailmansotaa. Soikkolan niemi ylhäällä keskellä. Inkeroispirtti Soikkolassa R. M. Gaben akvarelli vuodelta 1926. Soikkolan vuonna 1883 rakennetun ortodoksikirkon rauniot. Soikkola on entinen kylä Inkerissä.
Uusi!!: Taarapita ja Soikkola · Katso lisää »
Suomalainen muinaisusko
Joutsen ja muna Karjalassa sijaitsevan kalliopiirroksen mukaan Suomalainen muinaisusko tarkoittaa ennen kristinuskon valtakautta Suomen alueella harjoitettuja uskonnollisia tapoja ja uskomuksia.
Uusi!!: Taarapita ja Suomalainen muinaisusko · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Taarapita ja Suomalaiset · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Taarapita ja Suomen kieli · Katso lisää »
Syy (mytologia)
Turun "keskiaikaisilla" markkinoilla Tämä artikkeli käsittelee syyn käsitettä suomalaisessa mytologiassa.
Uusi!!: Taarapita ja Syy (mytologia) · Katso lisää »
Taarausko
Taarauskoisten symboli. Taarausko on virolainen uuspakanallinen uskonto.
Uusi!!: Taarapita ja Taarausko · Katso lisää »
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Uusi!!: Taarapita ja Tartto · Katso lisää »
Thor
Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Eskil Wingen maalaus vuodelta 1872. Thor (myös Tor, Thorr tai Thór) on skandinaavisessa mytologiassa ja laajemminkin germaanisessa mytologiassa esiintyvä ukkosen jumala.
Uusi!!: Taarapita ja Thor · Katso lisää »
Tiermes
Bernard Picartin kaiverrus vuodelta 1725 esittää saamelaisia uhraamassa Tiermesille. Tiermes tai Tiirmes on itäsaamelaisen mytologian ukkosenjumala.
Uusi!!: Taarapita ja Tiermes · Katso lisää »
Tulikipuna
Tulikipuna (tunnetaan myös muilla nimityksillä, kuten tulisoronen ja punasoronen) on kalevalaisessa runoudessa taivaalta putoava kipinä tai tulipallo.
Uusi!!: Taarapita ja Tulikipuna · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Taarapita ja Viro · Katso lisää »
Virolaiset
Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Taarapita ja Virolaiset · Katso lisää »
Virumaa
Viron historialliset maakunnat 1200-luvun alussa. Viron maakunnat nykyään. Virumaa on virolainen muinaismaakunta, joka nykyään jakautuu Itä-Virumaan ja Länsi-Virumaan maakuntiin.
Uusi!!: Taarapita ja Virumaa · Katso lisää »
