Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Sähkö ja Sähkövirta
Sähkö ja Sähkövirta on 32 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Akku, Alessandro Volta, Ampeeri, Atomi, Aurinkokenno, Coulombin laki, Elektrolyytti, Elektroni, Energia, Generaattori, Ioni, Jännite, Joule, Lämpö, Magneettikenttä, Magnetismi, Muuntaja, Paristo, Polttokenno, Protoni, Resistanssi, Sähkökenttä, Sähkölämmitys, Sähkömagneettinen induktio, Sähkömoottori, Sähkönjohde, Sähkövaraus, Tasavirta, Vastus, Voimalaitos, ..., Voltti, Watti. Laajenna indeksi (2 lisää) »
Akku
Neljä nikkelimetallihydridiakkukennoa Akku (alun perin akkumulaattori. Sanalla akku tarkoitetaan yleisesti sekundäärikennoja, jossa purkauksen aikana tapahtuu ensiksikin primäärireaktio, jossa sähköenergia vapautuu. Sen lisäksi tapahtuu sekundäärireaktio, jossa purkauksessa vapautuneet yhdisteet sitoutuvat kemiallisesti akkuun. Näin reaktiot ovat myös käänteisiä, eli akku voidaan jälleenvarata. Paristoissa sen sijaan tapahtuu vain primäärireaktio ja reaktiotuotteet sitoutuvat esimerkiksi imeytymällä kennon materiaaleihin. Näin ollen reaktiot eivät ole kahdensuuntaisia. Paristoja sanotaan myös primäärikennoiksi. Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen esimerkiksi paineakkuun tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään. Kemiallisessa sähköparissa jännitesarjan mukaan vähemmän jalo metalli syöpyy elektrolyyttiin jalomman pelkistyessä levylle. Esimerkiksi tyhjän lyijyakun molemmat lyijylevyt ovat peittyneet lyijysulfaatilla ja ladattaessa akun positiivinen napa hapettuu lyijyoksidiksi ja negatiivinen napa pelkistyy lyijymetalliksi ja lyijysulffaatin rikkiosa rikkihapoksi. Gaston Planté kehitti vuonna 1859 lyijyakun kahdesta lyijykelmusta, jotka oli eristetty kumisuikaleilla ja upotettu 10-prosenttiseen rikkihappoon.
Akku ja Sähkö · Akku ja Sähkövirta ·
Alessandro Volta
Alessandro Giuseppe Antonio Anastasio Volta (18. helmikuuta 1745 Como – 5. maaliskuuta 1827 Como) oli italialainen fyysikko, joka kehitti teorian staattista sähköä varastoivasta laitteesta.
Alessandro Volta ja Sähkö · Alessandro Volta ja Sähkövirta ·
Ampeeri
Yleismittaria voidaan käyttää sähkövirran mittaukseen. Ampeeri (yksikön tunnus A) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö sähkövirralle, joka on yksi perussuureista.
Ampeeri ja Sähkö · Ampeeri ja Sähkövirta ·
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Atomi ja Sähkö · Atomi ja Sähkövirta ·
Aurinkokenno
Aurinkokennoja. Aurinkokenno on laite, jolla auringon säteily muunnetaan sähköenergiaksi valosähköisen ilmiön avulla.
Aurinkokenno ja Sähkö · Aurinkokenno ja Sähkövirta ·
Coulombin laki
Coulombin laki kuvastaa sähköistä voimaa, jonka kaksi pistevarausta kohdistavat toisiinsa.
Coulombin laki ja Sähkö · Coulombin laki ja Sähkövirta ·
Elektrolyytti
Elektrolyytti on aine, joka johonkin liuottimeen (esimerkiksi veteen) liuenneena tai sulassa tilassa johtaa sähköä ja joka voidaan hajottaa sähkövirralla kemiallisesti.
Elektrolyytti ja Sähkö · Elektrolyytti ja Sähkövirta ·
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Elektroni ja Sähkö · Elektroni ja Sähkövirta ·
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Energia ja Sähkö · Energia ja Sähkövirta ·
Generaattori
kommutaattorit. Generaattori eli sähkögeneraattori on kone, joka muuttaa mekaanista energiaa sähkövirraksi.
Generaattori ja Sähkö · Generaattori ja Sähkövirta ·
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Ioni ja Sähkö · Ioni ja Sähkövirta ·
Jännite
Sähköinen jännite (tunnus U), eli kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero (ΔV, joskus etenkin amerikkalaisessa tekstissä lyhyesti V), määritellään varatun hiukkasen, näiden pisteiden välillä vallitsevan potentiaalienergiaeron ja hiukkasen varauksen suhteena.
Jännite ja Sähkö · Jännite ja Sähkövirta ·
Joule
Joule (tunnus J) on SI-järjestelmässä työn ja energian yksikkö.
Joule ja Sähkö · Joule ja Sähkövirta ·
Lämpö
Kuuma hiillos säteilee sekä lämpösäteilyä että valoa. Lämpö tarkoittaa arkikielessä useita merkitykseltään erilaisia asioita.
Lämpö ja Sähkö · Lämpö ja Sähkövirta ·
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Magneettikenttä ja Sähkö · Magneettikenttä ja Sähkövirta ·
Magnetismi
Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.
Magnetismi ja Sähkö · Magnetismi ja Sähkövirta ·
Muuntaja
Muuntajan toimintaperiaate rengassydänmuuntaja) Tyypillinen keskijännitekolmivaihemuuntaja jollaisia käytetään muuntamaan keskijännite pienemmäksi, kiinteistöihin jaettavaksi jännitteeksi. Kuoren halkileikkauksesta näkyvät käämitykset. Muuntaja on sähkömagneettinen laite, joka muuttaa vaihtosähkön jännitteen tai virran toiseksi samantaajuiseksi jännitteeksi tai virraksi.
Muuntaja ja Sähkö · Muuntaja ja Sähkövirta ·
Paristo
Paristo (arkikielessä myös patteri) on kemiallisen reaktion tuloksena syntyvän sähköenergian lähde, yksi sähkölaitteiden mahdollisista energianlähteistä.
Paristo ja Sähkö · Paristo ja Sähkövirta ·
Polttokenno
'''Polttokennon yleisperiaate:''' - Polttoaine hapettuu anodilla, eli luovuttaa elektronin. - Positiivinen ioni kulkeutuu elektrolyytin läpi katodille tai negatiivinen ioni anodille. - Elektronit kulkeutuvat ulkoista piiriä pitkin katodille (sähkövirta). - Hapetin pelkistyy katodilla, eli saa elektronin. NASAn valmistama metanolilla toimiva polttokenno Polttokennot ovat sähkökemiallisia laitteita, joihin syötetään reaktioaineita laitteen ulkopuolelta ja näin voidaan tuottaa sähköä pitkäaikaisesti.
Polttokenno ja Sähkö · Polttokenno ja Sähkövirta ·
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Protoni ja Sähkö · Protoni ja Sähkövirta ·
Resistanssi
Resistanssi eli sähköinen vastus, (tunnus R) on fysiikan suure, joka kuvaa johtimen tai muun sähköisen piiriosan kykyä vastustaa sähkövirtaa.
Resistanssi ja Sähkö · Resistanssi ja Sähkövirta ·
Sähkökenttä
Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.
Sähkö ja Sähkökenttä · Sähkökenttä ja Sähkövirta ·
Sähkölämmitys
Sähköpatteri Sähkölämmitys on rakennuksen lämmitysjärjestelmä, jossa lämpö tuotetaan sähköllä.
Sähkö ja Sähkölämmitys · Sähkölämmitys ja Sähkövirta ·
Sähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio on fysiikan perusilmiö, jossa muuttuva magneettikenttä indusoi sähköiseen johteeseen sähkömotorisen voiman.
Sähkö ja Sähkömagneettinen induktio · Sähkömagneettinen induktio ja Sähkövirta ·
Sähkömoottori
Tasavirtamoottorin toimintaperiaate Sähkömoottori on sähköllä toimiva moottori, jonka avulla sähköenergiaa muutetaan mekaaniseksi energiaksi.
Sähkö ja Sähkömoottori · Sähkömoottori ja Sähkövirta ·
Sähkönjohde
Rakennus toimii sähköjohteena maan ja pilvien välillä salaman iskiessä siihen. Sähkönjohde eli sähköjohde on materiaali, jossa elektronit pääsevät kulkemaan hyvin.
Sähkö ja Sähkönjohde · Sähkönjohde ja Sähkövirta ·
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Sähkö ja Sähkövaraus · Sähkövaraus ja Sähkövirta ·
Tasavirta
Tasavirta tarkoittaa sähkövirtaa, jonka suunta ei muutu toisin kuin vaihtovirralla.
Sähkö ja Tasavirta · Sähkövirta ja Tasavirta ·
Vastus
Kolme eriarvoista vastusta Eurooppalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki Amerikkalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki Vastus, resistori, on elektroniikassa komponentti, joka vastustaa tasa- ja vaihtovirran kulkua.
Sähkö ja Vastus · Sähkövirta ja Vastus ·
Voimalaitos
Ydinvoimalaitos Cattenomissa, Ranskassa Kaukolämpövoimala Zürichissä Voimalaitoksella eli voimalalla tarkoitetaan yleensä teollisuusmittakaavan sähköntuotantolaitosta.
Sähkö ja Voimalaitos · Sähkövirta ja Voimalaitos ·
Voltti
Voltti (tunnus V) on SI-järjestelmän johdettu jännitteen yksikkö.
Sähkö ja Voltti · Sähkövirta ja Voltti ·
Watti
Watti (W) on SI-järjestelmän tehon ja säteilyvirran yksikkö.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Sähkö ja Sähkövirta
- Mitä heillä on yhteistä Sähkö ja Sähkövirta
- Yhtäläisyyksiä Sähkö ja Sähkövirta
Vertailu Sähkö ja Sähkövirta
Sähkö on 95 suhteet, kun taas Sähkövirta on 109. niillä on yhteistä 32, Jaccard'in indeksi on 15.69% = 32 / (95 + 109).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Sähkö ja Sähkövirta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
