Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
37 suhteet: Aika, Ainemäärä, Celsiusaste, Dimensioton suure, Energia, Fysiikka, Jalka (mittayksikkö), Johdannaissuure, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kelvin, Kilogramma, Kilometri tunnissa, Lämpötila, Luku, Massa, Matematiikka, Matka, Metri, Metri sekunnissa, Mittaaminen, Mittausvirhe, Mittayksikkö, Nopeus, PDF, Perussuure, Pituus, Radiaani, Sähkökenttä, Sähkövirta, Sekunti, Suure, Työntömitta, Valovoima, Vektori, Virhe (kokeellinen tiede), Voima (fysiikka), Yleinen paino- ja mittakonferenssi.
Aika
Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.
Uusi!!: Suure ja Aika · Katso lisää »
Ainemäärä
Amedeo Avogadro tutki kemiallisia reaktioita ja hänen mukaansa on nimetty Avogadron luku. Ainemäärä (tunnus n) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee tarkasteltavan kohteen hiukkasten lukumäärää.
Uusi!!: Suure ja Ainemäärä · Katso lisää »
Celsiusaste
Lämpömittari celsius- ja fahrenheitasteikoilla. Celsiusaste (yksikön tunnus °C, yksikön nimen kirjoitusasu ”celsiusaste”, yleiskielessä ”aste”) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Suure ja Celsiusaste · Katso lisää »
Dimensioton suure
Dimensioton suure on dimensioanalyysissa luku, jolla ei ole fysikaalista yksikköä.
Uusi!!: Suure ja Dimensioton suure · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Suure ja Energia · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Suure ja Fysiikka · Katso lisää »
Jalka (mittayksikkö)
Yksi jalka on 0,3048 metriä. Jalka (tunnus ft,, monikossa feet) on pituuden mittayksikkö, jonka pituus on kaksitoista tuumaa eli 0,3048 metriä.
Uusi!!: Suure ja Jalka (mittayksikkö) · Katso lisää »
Johdannaissuure
Johdannaissuure on suure, eli jonkin asian tai esineen mitattava ominaisuus, joka voidaan määritellä perussuureiden yksinkertaisten laskutoimitusten kuten tulon, osamäärän ja murtopotenssien avulla.
Uusi!!: Suure ja Johdannaissuure · Katso lisää »
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Uusi!!: Suure ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Uusi!!: Suure ja Kelvin · Katso lisää »
Kilogramma
Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramman arvoa määrittävä laite, joka on tarkempi kuin aikaisempi standardiin kilogrammaan vertaaminen. Kilogramma (yksikön tunnus kg), yleiskielessä usein lyhyesti kilo, on SI-järjestelmän mukainen massan yksikkö.
Uusi!!: Suure ja Kilogramma · Katso lisää »
Kilometri tunnissa
Kilometri tunnissa (tunnus km/h) on nopeuden SI-järjestelmän lisäyksiköistä johdettu yksikkö.
Uusi!!: Suure ja Kilometri tunnissa · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Suure ja Lämpötila · Katso lisää »
Luku
Luvut ovat abstrakteja käsitteitä, joilla ilmoitetaan muun muassa suuruutta, lukumäärää ja järjestystä.
Uusi!!: Suure ja Luku · Katso lisää »
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Suure ja Massa · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Suure ja Matematiikka · Katso lisää »
Matka
Matka voi viitata seuraaviin asioihin.
Uusi!!: Suure ja Matka · Katso lisää »
Metri
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.
Uusi!!: Suure ja Metri · Katso lisää »
Metri sekunnissa
Metri sekunnissa (tunnus m/s) on SI-järjestelmän mukainen nopeuden yksikkö.
Uusi!!: Suure ja Metri sekunnissa · Katso lisää »
Mittaaminen
Mittaaminen eli mittaus on kohteen määrän eli kvantiteetin määrittämistä.
Uusi!!: Suure ja Mittaaminen · Katso lisää »
Mittausvirhe
Mittausvirhe tarkoittaa tieteellisessä tutkimuksessa havainnoitavan suureen todellisen arvon ja mitatun arvon eroa.
Uusi!!: Suure ja Mittausvirhe · Katso lisää »
Mittayksikkö
Mittayksikkö eli yksikkö on luonnontieteissä mittaamiseen tarvittava apuväline.
Uusi!!: Suure ja Mittayksikkö · Katso lisää »
Nopeus
Nopeus (tunnus v) ilmoittaa tietyssä ajassa edetyn matkan pituuden ja suunnan.
Uusi!!: Suure ja Nopeus · Katso lisää »
PDF on Adoben 1990-luvulla kehittämä PostScript-kieleen pohjautuva ohjelmistoriippumaton, siirrettävä tiedostomuoto.
Uusi!!: Suure ja PDF · Katso lisää »
Perussuure
url-status.
Uusi!!: Suure ja Perussuure · Katso lisää »
Pituus
Pituus (’pituus’, ’matka’) on toisaalta fysiikan perussuure ja myös arkikielen esineen tai elollisen olion avaruudellista ulottuvuutta ilmaiseva sana.
Uusi!!: Suure ja Pituus · Katso lisää »
Radiaani
Kun kulman suuruus on 1 radiaani, niin ympyrän säde ja kulmaa vastaava ympyrän kaari ovat yhtä pitkät. Radiaani (tunnus rad) on SI-järjestelmän mukainen tasokulman suuruuden mittayksikkö.
Uusi!!: Suure ja Radiaani · Katso lisää »
Sähkökenttä
Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.
Uusi!!: Suure ja Sähkökenttä · Katso lisää »
Sähkövirta
Sähkövirta tarkoittaa sekä fysikaalista ilmiötä että siihen liittyvää suuretta.
Uusi!!: Suure ja Sähkövirta · Katso lisää »
Sekunti
Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö.
Uusi!!: Suure ja Sekunti · Katso lisää »
Suure
Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.
Uusi!!: Suure ja Suure · Katso lisää »
Työntömitta
Työntömitta (työntötulkki) on yleensä alle 200 millimetrin etäisyyksien mittaamiseen tarkoitettu mittalaite, jolla voidaan mitata kappaleiden paksuuksia, sisämittoja ja syvyyksiä tyypillisesti 0,1–0,02 millimetrin tarkkuudella.
Uusi!!: Suure ja Työntömitta · Katso lisää »
Valovoima
Valon ja ultravioletin aallonpituusalueilla säteilevä UV-LED tuottaa valoa 2–2,2 kandelan intensiteetillä. Valovoima on fysiikassa perussuure (tunnus Iv), joka kuvaa pistemäisen valon lähteen lähettämän valon määrää avaruuskulmaa kohti.
Uusi!!: Suure ja Valovoima · Katso lisää »
Vektori
Vektori \mathbf \vec a osoittaa A:sta B:hen Vektori on matematiikassa, fysiikassa ja tekniikassa geometrinen malli, jota käytetään kuvaamaan suureita, joilla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Suure ja Vektori · Katso lisää »
Virhe (kokeellinen tiede)
Virhe merkitsee kokeellisissa tieteissä yleensä mittauksiin liittyvää virhearviota, joka kuvaa mittauksen tarkkuutta.
Uusi!!: Suure ja Virhe (kokeellinen tiede) · Katso lisää »
Voima (fysiikka)
Voima kuvaa kykyä muuttaa kappaleen liiketilaa. Koska sillä on sekä suunta että suuruus, sitä voidaan kuvata vektoreilla (nuolet kuvassa). Voima (tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Suure ja Voima (fysiikka) · Katso lisää »
Yleinen paino- ja mittakonferenssi
Yleinen paino- ja mittakonferenssi (lyhenne CGPM) on kansainvälisellä metrisopimuksella vuonna 1875 perustettu elin, joka päättää metrologiaan ja varsinkin kansainväliseen yksikköjärjestelmään eli SI-järjestelmään liittyvistä asioista.
Uusi!!: Suure ja Yleinen paino- ja mittakonferenssi · Katso lisää »
