Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suur-Suomi ja Talvisota
Suur-Suomi ja Talvisota on 39 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ahvenanmaan maakunta, Akateeminen Karjala-Seura, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Ensimmäinen maailmansota, Heimosodat, Helsingin Sanomat, Inkeriläiset, Isänmaallinen kansanliike, Itä-Karjala, Jatkosota, Josif Stalin, Kansainliitto, Kansallissosialismi, Karjalaiset (kansa), Karjalankannas, Lapuanliike, Luovutetut alueet, Moskovan rauhansopimus (1940), Natsi-Saksa, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Norja, Otto Wille Kuusinen, Paavo Talvela, Petsamo, Propaganda, Rajajoki, Repola, Ruotsi, Sissipataljoona 5, ..., Suomen kansantasavalta, Suomen sisällissota, Suomenlahti, Suomi, Tarton rauha, Terijoen hallitus, Väinö Hakkila, Venäjän keisarikunta, Viro. Laajenna indeksi (9 lisää) »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Suur-Suomi · Ahvenanmaan maakunta ja Talvisota ·
Akateeminen Karjala-Seura
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.
Akateeminen Karjala-Seura ja Suur-Suomi · Akateeminen Karjala-Seura ja Talvisota ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suur-Suomi · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Talvisota ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Suur-Suomi · Ensimmäinen maailmansota ja Talvisota ·
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Heimosodat ja Suur-Suomi · Heimosodat ja Talvisota ·
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat (lyh. HS) on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti.
Helsingin Sanomat ja Suur-Suomi · Helsingin Sanomat ja Talvisota ·
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Inkeriläiset ja Suur-Suomi · Inkeriläiset ja Talvisota ·
Isänmaallinen kansanliike
Isänmaallinen kansanliike (lyhenne IKL) oli suomalainen äärioikeistolainen ja fasistinen puolue, joka perustettiin 5.
Isänmaallinen kansanliike ja Suur-Suomi · Isänmaallinen kansanliike ja Talvisota ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Suur-Suomi · Itä-Karjala ja Talvisota ·
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Jatkosota ja Suur-Suomi · Jatkosota ja Talvisota ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Suur-Suomi · Josif Stalin ja Talvisota ·
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Kansainliitto ja Suur-Suomi · Kansainliitto ja Talvisota ·
Kansallissosialismi
Kansallissosialistisen Saksan tunnus hakaristi. Kansallissosialismi eli natsismi oli Adolf Hitlerin johtaman Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) ideologia.
Kansallissosialismi ja Suur-Suomi · Kansallissosialismi ja Talvisota ·
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Karjalaiset (kansa) ja Suur-Suomi · Karjalaiset (kansa) ja Talvisota ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Karjalankannas ja Suur-Suomi · Karjalankannas ja Talvisota ·
Lapuanliike
Lapuanliike tai Lapuan liike oli Suomessa vuosina 1929–1932 toiminut vaikutusvaltainen antikommunistinen ja oikeistoradikaali kansanliike.
Lapuanliike ja Suur-Suomi · Lapuanliike ja Talvisota ·
Luovutetut alueet
Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Luovutetut alueet ja Suur-Suomi · Luovutetut alueet ja Talvisota ·
Moskovan rauhansopimus (1940)
Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.
Moskovan rauhansopimus (1940) ja Suur-Suomi · Moskovan rauhansopimus (1940) ja Talvisota ·
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Natsi-Saksa ja Suur-Suomi · Natsi-Saksa ja Talvisota ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Suur-Suomi · Neuvosto-Venäjä ja Talvisota ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Suur-Suomi · Neuvostoliitto ja Talvisota ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Norja ja Suur-Suomi · Norja ja Talvisota ·
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Otto Wille Kuusinen ja Suur-Suomi · Otto Wille Kuusinen ja Talvisota ·
Paavo Talvela
Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.
Paavo Talvela ja Suur-Suomi · Paavo Talvela ja Talvisota ·
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Petsamo ja Suur-Suomi · Petsamo ja Talvisota ·
Propaganda
antikommunistinen kansikuva vuodelta 1947. Propaganda (’levitettävä asia’) on aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, jolla pyritään muokkaamaan mielipidettä.
Propaganda ja Suur-Suomi · Propaganda ja Talvisota ·
Rajajoki
Rajajoki eli Siestarjoki on joki Karjalankannaksella Leningradin alueella Venäjällä.
Rajajoki ja Suur-Suomi · Rajajoki ja Talvisota ·
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Repola ja Suur-Suomi · Repola ja Talvisota ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suur-Suomi · Ruotsi ja Talvisota ·
Sissipataljoona 5
Sissipataljoona 5 (Vapaaehtoispataljoona Osasto H. (Os.H) eli SissiP 5, myöhemmin Sissipataljoona 2) oli talvisodassa Suomen puolustusvoimissa taistellut yksikkö, joka oli koottu Vienan ja Aunuksen karjalaisista ja inkeriläisistä vapaaehtoisista.
Sissipataljoona 5 ja Suur-Suomi · Sissipataljoona 5 ja Talvisota ·
Suomen kansantasavalta
O. W. Kuusisen (kuvassa oikealla) kanssa sopimuksen. Suomen kansantasavalta (hallituksen julistuksessa ja avunannon ja ystävyyden sopimuksessa Suomen Kansanvaltainen Tasavalta) oli Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustama sosialistinen nukkevaltio.
Suomen kansantasavalta ja Suur-Suomi · Suomen kansantasavalta ja Talvisota ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Suomen sisällissota ja Suur-Suomi · Suomen sisällissota ja Talvisota ·
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Suomenlahti ja Suur-Suomi · Suomenlahti ja Talvisota ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomi ja Suur-Suomi · Suomi ja Talvisota ·
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Suur-Suomi ja Tarton rauha · Talvisota ja Tarton rauha ·
Terijoen hallitus
Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.
Suur-Suomi ja Terijoen hallitus · Talvisota ja Terijoen hallitus ·
Väinö Hakkila
Väinö Pietari Hakkila (aiemmin Tippa; 29. kesäkuuta 1882 Lempäälä – 18. heinäkuuta 1958 Orivesi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1936–1945, mukaan lukien talvi- ja jatkosodan ajan, sekä oikeusministerinä vuosina 1926–1927 ja Tampereen kunnallispormestarina vuosina 1920–1952.
Suur-Suomi ja Väinö Hakkila · Talvisota ja Väinö Hakkila ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Suur-Suomi ja Venäjän keisarikunta · Talvisota ja Venäjän keisarikunta ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suur-Suomi ja Talvisota
- Mitä heillä on yhteistä Suur-Suomi ja Talvisota
- Yhtäläisyyksiä Suur-Suomi ja Talvisota
Vertailu Suur-Suomi ja Talvisota
Suur-Suomi on 189 suhteet, kun taas Talvisota on 311. niillä on yhteistä 39, Jaccard'in indeksi on 7.80% = 39 / (189 + 311).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suur-Suomi ja Talvisota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
