Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen taide ja Suomi
Suomen taide ja Suomi on 37 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ahvenanmaan maakunta, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Aleksanteri II (Venäjä), Armas Lindgren, Ateneumin taidemuseo, Carl Ludvig Engel, Eero Järnefelt, Eija-Liisa Ahtila, Eila Hiltunen, Eliel Saarinen, Ellen Thesleff, Empiretyyli, Funktionalismi, Hannu Väisänen, Hämeen linna, Helene Schjerfbeck, Helsingin yliopisto, Helsinki, Herman Gesellius, Hugo Simberg, Huittisten hirvenpää, Juho Rissanen, Kiasma, Laila Pullinen, Pekka Halonen, Ruotsi, Sinebrychoffin taidemuseo, Suomalainen elokuva, Suomalainen kulttuuri, ..., Suomen arkkitehtuuri, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen taiteen kultakausi, Suomenlinna, Turun tuomiokirkko, Valtion taidemuseo, Wäinö Aaltonen. Laajenna indeksi (7 lisää) »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Suomen taide · Ahvenanmaan maakunta ja Suomi ·
Akseli Gallen-Kallela
259x259px Akseli Gallen-Kallela (noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén, 26. huhtikuuta 1865 Pori – 7. maaliskuuta 1931 TukholmaOnni Okkonen s. 659) oli Suomen merkittävimpiä taidemaalareita.
Akseli Gallen-Kallela ja Suomen taide · Akseli Gallen-Kallela ja Suomi ·
Albert Edelfelt
Albert Gustaf Aristides Edelfelt (21. heinäkuuta 1854 Porvoo – 18. elokuuta 1905 Porvoo) oli suomalainen taidemaalari, graafikko ja kuvittaja.
Albert Edelfelt ja Suomen taide · Albert Edelfelt ja Suomi ·
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Aleksanteri II (Venäjä) ja Suomen taide · Aleksanteri II (Venäjä) ja Suomi ·
Armas Lindgren
Suomen kansallismuseo, Gesellius-Lindgren-Saarinen Lindgrenin, Saarisen ja Geselliuksen koti Hvitträsk. Unioninkatu 26 Helsingin uusi ylioppilastalo Armas Eliel Lindgren (28. marraskuuta 1874 Hämeenlinna – 3. lokakuuta 1929 Kööpenhamina) oli suomalainen arkkitehti ja rakennustaiteen professori.
Armas Lindgren ja Suomen taide · Armas Lindgren ja Suomi ·
Ateneumin taidemuseo
Ateneumin taidemuseo on Helsingissä sijaitseva kuvataiteille omistettu museo ja osa Kansallisgalleriaa.
Ateneumin taidemuseo ja Suomen taide · Ateneumin taidemuseo ja Suomi ·
Carl Ludvig Engel
Johan Carl Ludvig Engel oli saksalainen arkkitehti, joka työskenteli vuodesta 1816 Suomen suuriruhtinaskunnassa.
Carl Ludvig Engel ja Suomen taide · Carl Ludvig Engel ja Suomi ·
Eero Järnefelt
Erik (Eero) Nikolai Järnefelt (8. marraskuuta 1863 Viipuri – 15. marraskuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja professori (1912).
Eero Järnefelt ja Suomen taide · Eero Järnefelt ja Suomi ·
Eija-Liisa Ahtila
Eija-Liisa Ahtila (s. 6. elokuuta 1959 Hattula) on suomalainen videotaiteilija, ohjaaja ja valokuvaaja sekä taiteen akateemikko vuodesta 2009.
Eija-Liisa Ahtila ja Suomen taide · Eija-Liisa Ahtila ja Suomi ·
Eila Hiltunen
Eila Vilhelmina Hiltunen (22. marraskuuta 1922 Sortavala, Suomi – 10. lokakuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.
Eila Hiltunen ja Suomen taide · Eila Hiltunen ja Suomi ·
Eliel Saarinen
Gottlieb Eliel Saarinen (20. elokuuta 1873 Rantasalmi, Suomen suuriruhtinaskunta – 1. heinäkuuta 1950 Bloomfield Hills, Michigan, Yhdysvallat) oli kansainvälisesti tunnettu suomalainen arkkitehti.
Eliel Saarinen ja Suomen taide · Eliel Saarinen ja Suomi ·
Ellen Thesleff
Ellen Thesleff (5. lokakuuta 1869 Helsinki – 12. tammikuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen taidegraafikko ja taidemaalari.
Ellen Thesleff ja Suomen taide · Ellen Thesleff ja Suomi ·
Empiretyyli
Versailles’n Grand Trianonin palatsin empiresalonki, joka kuului Napoleon I:lle ja Marie-Antoinettelle. Huonekalut on tehnyt François-Honoré-Georges Jacob-Desmalter. Empire on uusklassisen arkkitehtuurin ja sisustuksen tyylisuuntaus, jonka Ranskan keisari Napoleon otti hovityylikseen hallintokaudellaan 1804–1815.
Empiretyyli ja Suomen taide · Empiretyyli ja Suomi ·
Funktionalismi
Toivo Jäntin ja Yrjö Lindegrenin suunnitteleman Helsingin olympiastadionin torni. Funktionalismia edustava olympiastadion rakennettiin vuosina 1934–1938. Funktionalismi (latinan sanasta functio ’toiminto, tehtävä’) eli funkis (tai funkkis) on arkkitehtuurin ja muotoilun tyylisuuntaus, sekä modernin arkkitehtuurin ja muotoilun menetelmä, jonka mukaan rakennus tai esine tulee suunnitella niin, että sen osat palvelevat kukin mahdollisimman hyvin tiettyä tarkoitusta.
Funktionalismi ja Suomen taide · Funktionalismi ja Suomi ·
Hannu Väisänen
Kohotetut tilat on Hannu Väisäsen vuonna 2005 valmistunut teos Oulussa. Hannu Pekka Antero Väisänen (s. 2. lokakuuta 1951 Oulu) on suomalainen kuvataiteilija ja kirjailija, joka on vuodesta 1989 asunut Ranskassa.
Hannu Väisänen ja Suomen taide · Hannu Väisänen ja Suomi ·
Hämeen linna
Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista.
Hämeen linna ja Suomen taide · Hämeen linna ja Suomi ·
Helene Schjerfbeck
Helena Sofia (Helene, Ella) Schjerfbeck (10. heinäkuuta 1862 Helsinki – 23. tammikuuta 1946 Saltsjöbaden, Ruotsi) oli suomalainen taidemaalari, äidinkieleltään ruotsinkielinen.
Helene Schjerfbeck ja Suomen taide · Helene Schjerfbeck ja Suomi ·
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Helsingin yliopisto ja Suomen taide · Helsingin yliopisto ja Suomi ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja Suomen taide · Helsinki ja Suomi ·
Herman Gesellius
Wuorion talo Helsingissä Herman Ernst Henrik Gesellius (16. tammikuuta 1874 Helsinki – 24. maaliskuuta 1916 Hvitträsk, Kirkkonummi) oli suomalainen arkkitehti, joka oli osakkaana arkkitehtitoimistossa yhdessä Eliel Saarisen ja Armas Lindgrenin kanssa vuodesta 1896 lähtien.
Herman Gesellius ja Suomen taide · Herman Gesellius ja Suomi ·
Hugo Simberg
Hugo Gerhard Simberg (24. kesäkuuta 1873 Hamina – 12. heinäkuuta 1917 Ähtäri) oli suomalainen taidemaalari ja graafikko.
Hugo Simberg ja Suomen taide · Hugo Simberg ja Suomi ·
Huittisten hirvenpää
Huittisten hirvenpää on hirvenpäätä esittävä kiviveistos, joka löytyi vuonna 1903 Huittisten Palojoelta Malmin torpan perunamaasta.
Huittisten hirvenpää ja Suomen taide · Huittisten hirvenpää ja Suomi ·
Juho Rissanen
Juho Vilho Rissanen (9. maaliskuuta 1873 Kuopio – 11. joulukuuta 1950 Miami, Florida, Yhdysvallat) oli suomalainen taidemaalari.
Juho Rissanen ja Suomen taide · Juho Rissanen ja Suomi ·
Kiasma
Kuva sisääntuloaulasta Café Kiasma Kiasma on Helsingin keskustassa sijaitseva nykytaiteen museo.
Kiasma ja Suomen taide · Kiasma ja Suomi ·
Laila Pullinen
Laila Annikki Pullinen (vuodesta 1971 Pullinen-Ramsay; 21. heinäkuuta 1933 Terijoki – 4. marraskuuta 2015 Helsinki) oli suomalainen kuvataiteilija.
Laila Pullinen ja Suomen taide · Laila Pullinen ja Suomi ·
Pekka Halonen
Pekka Halonen (23. syyskuuta 1865 Lapinlahti – 1. joulukuuta 1933 Tuusula) oli suomalainen taidemaalari ja professori.
Pekka Halonen ja Suomen taide · Pekka Halonen ja Suomi ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen taide · Ruotsi ja Suomi ·
Sinebrychoffin taidemuseo
Sinebrychoffin taidemuseo (puhekielessä "Siffi") on Bulevardin varrella Helsingin Punavuoressa Suomen ainoa vanhaa eurooppalaista taidetta esittelevä museo.
Sinebrychoffin taidemuseo ja Suomen taide · Sinebrychoffin taidemuseo ja Suomi ·
Suomalainen elokuva
Suomessa on tehty elokuvia 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien.
Suomalainen elokuva ja Suomen taide · Suomalainen elokuva ja Suomi ·
Suomalainen kulttuuri
Suomen kulttuuri on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuripiiriä.
Suomalainen kulttuuri ja Suomen taide · Suomalainen kulttuuri ja Suomi ·
Suomen arkkitehtuuri
Alvar Aalto: Finlandia-talo Suomen arkkitehtuurin historia on pitkä, mutta ennen 1800-lukua rakennettuja rakennuksia on nykyään enää vain vähän jäljellä.
Suomen arkkitehtuuri ja Suomen taide · Suomen arkkitehtuuri ja Suomi ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen taide · Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomi ·
Suomen taiteen kultakausi
Akseli Gallen-Kallela, ''Sammon puolustus'', 1896. Suomen taiteen kultakaudeksi tai kulta-ajaksi kutsutaan vuosia 1880–1910, jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme ja se nousi kansainväliselle tasolle.
Suomen taide ja Suomen taiteen kultakausi · Suomen taiteen kultakausi ja Suomi ·
Suomenlinna
Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus.
Suomen taide ja Suomenlinna · Suomenlinna ja Suomi ·
Turun tuomiokirkko
Turun tuomiokirkko (ruots. Åbo domkyrka) on Suomen Turussa I kaupunginosassa Aurajoen rannalla sijaitseva, monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko, joka on suurimmaksi osaksi keskiajalta.
Suomen taide ja Turun tuomiokirkko · Suomi ja Turun tuomiokirkko ·
Valtion taidemuseo
Valtion taidemuseo oli vuosina 1990–2013 toiminut Suomen suurin taidemuseo.
Suomen taide ja Valtion taidemuseo · Suomi ja Valtion taidemuseo ·
Wäinö Aaltonen
Paavo Nurmen patsasta'', 1924–1925. Pirkkalaisveistoksista, 1929. Wäinö Waldemar Aaltonen (8. maaliskuuta 1894 Karinainen Otavan Iso Fokus, Osa 1 3p, Otava 1972, s. 20–21 – 30. toukokuuta 1966 Helsinki) oli aikansa näkyvimpiä suomalaisia kuvanveistäjiä.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen taide ja Suomi
- Mitä heillä on yhteistä Suomen taide ja Suomi
- Yhtäläisyyksiä Suomen taide ja Suomi
Vertailu Suomen taide ja Suomi
Suomen taide on 185 suhteet, kun taas Suomi on 933. niillä on yhteistä 37, Jaccard'in indeksi on 3.31% = 37 / (185 + 933).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen taide ja Suomi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
