Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän valtakunnanneuvosto

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän valtakunnanneuvosto

Suomen suuriruhtinaskunta vs. Venäjän valtakunnanneuvosto

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917. Ilja Repinin maalaus ''Valtakunnanneuvoston juhlaistunto sen perustamisen satavuotispäivän merkiksi 7. toukokuuta 1901'' (1903). Valtakunnanneuvosto (Gosudarstvennyi sovet) oli Venäjän keisarikunnassa ensin vuosina 1810–1906 keisarin tukena lainvalmistelussa toiminut neuvoa-antava elin, ja vuosina 1906–1917 parlamentin ylempi kamari.

Yhtäläisyyksiä Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän valtakunnanneuvosto

Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän valtakunnanneuvosto on 22 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksandr Sergejevitš Menšikov, Aleksanteri I, Anders Edvard Ramsay, Arseni Zakrevski, Eduskunta, Fredrik Vilhelm Berg, Gustaf Mauritz Armfelt, Helmikuun manifesti, Helmikuun vallankumous, Juliaaninen kalenteri, Kuvernementti, Lars Gabriel von Haartman, Mihail Speranski, Ministerivaltiosihteeri, Neuvostoliitto, Platon Rokassovski, Puola, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen senaatti, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän keisarikunta, Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä.

Aleksandr Sergejevitš Menšikov

Aleksandr Sergejevitš Menšikov (Suomessa myös Alexander Menschikoff; 26. elokuuta 1787 – 2. toukokuuta 1869 Pietari) oli venäläinen ruhtinas, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä ja Venäjän meriministerinä.

Aleksandr Sergejevitš Menšikov ja Suomen suuriruhtinaskunta · Aleksandr Sergejevitš Menšikov ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Aleksanteri I

Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.

Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinaskunta · Aleksanteri I ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Anders Edvard Ramsay

Anders Edvard Ramsay (23. maaliskuuta 1799 Kuopio, Ruotsin kuningaskunta – 12. toukokuuta 1877 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut jalkaväenkenraali.

Anders Edvard Ramsay ja Suomen suuriruhtinaskunta · Anders Edvard Ramsay ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Arseni Zakrevski

Kreivi Arseni Zakrevski (24. syyskuuta 1786 Bernikov, Venäjä – 23. tammikuuta 1865 Firenze, Italia) oli venäläinen kenraali ja valtiomies, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1823–1831.

Arseni Zakrevski ja Suomen suuriruhtinaskunta · Arseni Zakrevski ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Eduskunta

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.

Eduskunta ja Suomen suuriruhtinaskunta · Eduskunta ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Fredrik Vilhelm Berg

Friedrich Wilhelm Rembert Berg (alkuaan von Berg,; 26. toukokuuta (J: 15. toukokuuta) 1794 Sangaste – 18. tammikuuta (J: 6. tammikuuta) 1874 Pietari) oli Venäjän keisarikunnan armeijan kenraalisotamarsalkka, joka oli Suomen kenraalikuvernöörinä 1855–1861.

Fredrik Vilhelm Berg ja Suomen suuriruhtinaskunta · Fredrik Vilhelm Berg ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Gustaf Mauritz Armfelt

Gustaf Mauritz Armfelt (suomeksi usein myös Kustaa Mauri; 31. maaliskuuta 1757 Tarvasjoki, Marttila – 19. elokuuta 1814 Tsarskoje Selo, Pietari) oli suomalais-ruotsalainen kreivi, hovimies, diplomaatti ja jalkaväenkenraali.

Gustaf Mauritz Armfelt ja Suomen suuriruhtinaskunta · Gustaf Mauritz Armfelt ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Helmikuun manifesti

asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.

Helmikuun manifesti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Helmikuun manifesti ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Helmikuun vallankumous

Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.

Helmikuun vallankumous ja Suomen suuriruhtinaskunta · Helmikuun vallankumous ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Juliaaninen kalenteri

Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.

Juliaaninen kalenteri ja Suomen suuriruhtinaskunta · Juliaaninen kalenteri ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Kuvernementti

Alkuperäiset 8 kuvernementtia vuonna 1708. Vuonna 1914 kuvernementteja oli 117 kappaletta. Kuvernementti (gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ensimmäisen tason hallintoalue.

Kuvernementti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Kuvernementti ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Lars Gabriel von Haartman

Lars Gabriel von Haartman myös suom.

Lars Gabriel von Haartman ja Suomen suuriruhtinaskunta · Lars Gabriel von Haartman ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Mihail Speranski

Mihail Speranski, Helsingin yliopistoa varten vuonna 1850 teetetty kopio George Dawen maalaamasta muotokuvasta, taustalla Helsinki. Mihail Mihailovitš Speranski (12. tammikuuta (J: 1. tammikuuta) 1772 Tšerkutino, Vladimirin kuvernementti – 23. helmikuuta (J: 11. helmikuuta) 1839 Pietari) oli venäläinen kreivi ja valtiosihteeri, joka toimi keisari Aleksanteri I:n uudistusmielisenä neuvonantajana.

Mihail Speranski ja Suomen suuriruhtinaskunta · Mihail Speranski ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Ministerivaltiosihteeri

Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.

Ministerivaltiosihteeri ja Suomen suuriruhtinaskunta · Ministerivaltiosihteeri ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Neuvostoliitto ja Suomen suuriruhtinaskunta · Neuvostoliitto ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Platon Rokassovski

Paroni Platon Ivanovitš Rokassovski (15. tammikuuta 1800 Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 18. maaliskuuta 1869 Nizza, Ranska) oli venäläinen jalkaväenkenraali ja suomalainen vapaaherra.

Platon Rokassovski ja Suomen suuriruhtinaskunta · Platon Rokassovski ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Puola

Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.

Puola ja Suomen suuriruhtinaskunta · Puola ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Suomen kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.

Suomen kenraalikuvernööri ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen kenraalikuvernööri ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen senaatti ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma

Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.

Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta · Venäjän keisarikunta ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä

Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä eli laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys (AsK 45/1910) oli Venäjän keisarikunnan duuman säätämä laki, jolla määriteltiin, mitkä asiat kuuluvat Suomen paikalliseen lainsäädäntöön ja mitkä voitiin luokitella yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kysymyksiksi.

Suomen suuriruhtinaskunta ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä · Venäjän valtakunnanneuvosto ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän valtakunnanneuvosto

Suomen suuriruhtinaskunta on 401 suhteet, kun taas Venäjän valtakunnanneuvosto on 48. niillä on yhteistä 22, Jaccard'in indeksi on 4.90% = 22 / (401 + 48).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän valtakunnanneuvosto. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »