Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta on 59 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Baltian maat, Dekabristikapina, Ensimmäinen maailmansota, Euroopan hullu vuosi, Eurooppa, Helmikuun vallankumous, Herttua, Inkeri, Italia, Itämeri, Itävalta-Unkari, Itsevaltius, Japani, Karjala, Krim, Krimin sota, Liivinmaa, Mannermaasulkemus, Mustameri, Napoleon I, Napoleonin sodat, Narodnaja volja, Narodnikit, Nikolai I, Nikolai II, Ortodoksinen kirkko, Osmanien valtakunta, ..., Pariisi, Pietari (kaupunki), Preussi, Puola, Pyhä allianssi, Ranska, Riika, Romanov (hallitsijasuku), Ruotsi, Ruotsin kieli, Suola, Suomen kieli, Suomen sota, Suomen suuriruhtinas, Suomi, Suuri Pohjan sota, Tannenbergin taistelu (1914), Uudenkaupungin rauha, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän kieli, Venäjän lippu, Venäjän rupla, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjän–Japanin sota, Viro, Wienin kongressi, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat. Laajenna indeksi (29 lisää) »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinaskunta · Aleksanteri I ja Venäjän keisarikunta ·
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Aleksanteri II (Venäjä) ja Suomen suuriruhtinaskunta · Aleksanteri II (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta ·
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Aleksanteri III (Venäjä) ja Suomen suuriruhtinaskunta · Aleksanteri III (Venäjä) ja Venäjän keisarikunta ·
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Suomen suuriruhtinaskunta · Baltian maat ja Venäjän keisarikunta ·
Dekabristikapina
Dekabristikapina on jälkimaailman antama nimitys Pietarissa ja Venäjän keisarikunnan eteläosissa 14.
Dekabristikapina ja Suomen suuriruhtinaskunta · Dekabristikapina ja Venäjän keisarikunta ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän keisarikunta ·
Euroopan hullu vuosi
Euroopan hullu vuosi on nimitys vuoden 1848 ajan tapahtumille Euroopassa.
Euroopan hullu vuosi ja Suomen suuriruhtinaskunta · Euroopan hullu vuosi ja Venäjän keisarikunta ·
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Eurooppa ja Suomen suuriruhtinaskunta · Eurooppa ja Venäjän keisarikunta ·
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Helmikuun vallankumous ja Suomen suuriruhtinaskunta · Helmikuun vallankumous ja Venäjän keisarikunta ·
Herttua
Saksalainen herttuan kruunu. Herttua on maskuliininen, yleensä periytyvä aatelisarvo.
Herttua ja Suomen suuriruhtinaskunta · Herttua ja Venäjän keisarikunta ·
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Inkeri ja Suomen suuriruhtinaskunta · Inkeri ja Venäjän keisarikunta ·
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Italia ja Suomen suuriruhtinaskunta · Italia ja Venäjän keisarikunta ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Itämeri ja Suomen suuriruhtinaskunta · Itämeri ja Venäjän keisarikunta ·
Itävalta-Unkari
Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918.
Itävalta-Unkari ja Suomen suuriruhtinaskunta · Itävalta-Unkari ja Venäjän keisarikunta ·
Itsevaltius
Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.
Itsevaltius ja Suomen suuriruhtinaskunta · Itsevaltius ja Venäjän keisarikunta ·
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Japani ja Suomen suuriruhtinaskunta · Japani ja Venäjän keisarikunta ·
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Karjala ja Suomen suuriruhtinaskunta · Karjala ja Venäjän keisarikunta ·
Krim
Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.
Krim ja Suomen suuriruhtinaskunta · Krim ja Venäjän keisarikunta ·
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Krimin sota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Krimin sota ja Venäjän keisarikunta ·
Liivinmaa
Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.
Liivinmaa ja Suomen suuriruhtinaskunta · Liivinmaa ja Venäjän keisarikunta ·
Mannermaasulkemus
Mannermaasulkemus eli kontinentaalijärjestelmäOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 1330 oli Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kohdistunut kauppasaarto, jonka Ranskan keisari Napoleon I julisti marraskuussa 1806.
Mannermaasulkemus ja Suomen suuriruhtinaskunta · Mannermaasulkemus ja Venäjän keisarikunta ·
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Mustameri ja Suomen suuriruhtinaskunta · Mustameri ja Venäjän keisarikunta ·
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Napoleon I ja Suomen suuriruhtinaskunta · Napoleon I ja Venäjän keisarikunta ·
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Napoleonin sodat ja Suomen suuriruhtinaskunta · Napoleonin sodat ja Venäjän keisarikunta ·
Narodnaja volja
Narodnaja volja (’Kansan tahto’) oli elokuussa 1879 perustettu venäläinen poliittinen terroristijärjestö, joka vaati Venäjän demokratisoimista.
Narodnaja volja ja Suomen suuriruhtinaskunta · Narodnaja volja ja Venäjän keisarikunta ·
Narodnikit
Ilja Repin, ''Propagandistin pidätys'', 1892. Narodnikit olivat Venäjän keisarikunnan 1860–1880-luvun vallankumouksellisia.
Narodnikit ja Suomen suuriruhtinaskunta · Narodnikit ja Venäjän keisarikunta ·
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Nikolai I ja Suomen suuriruhtinaskunta · Nikolai I ja Venäjän keisarikunta ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Nikolai II ja Suomen suuriruhtinaskunta · Nikolai II ja Venäjän keisarikunta ·
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Ortodoksinen kirkko ja Suomen suuriruhtinaskunta · Ortodoksinen kirkko ja Venäjän keisarikunta ·
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Osmanien valtakunta ja Suomen suuriruhtinaskunta · Osmanien valtakunta ja Venäjän keisarikunta ·
Pariisi
Pariisi (.
Pariisi ja Suomen suuriruhtinaskunta · Pariisi ja Venäjän keisarikunta ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Suomen suuriruhtinaskunta · Pietari (kaupunki) ja Venäjän keisarikunta ·
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Preussi ja Suomen suuriruhtinaskunta · Preussi ja Venäjän keisarikunta ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Puola ja Suomen suuriruhtinaskunta · Puola ja Venäjän keisarikunta ·
Pyhä allianssi
Venäjän keisarikunta Pyhä allianssi oli Itävallan, Preussin ja Venäjän välinen vuonna 1815 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n aloitteesta solmittu liitto.
Pyhä allianssi ja Suomen suuriruhtinaskunta · Pyhä allianssi ja Venäjän keisarikunta ·
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Ranska ja Suomen suuriruhtinaskunta · Ranska ja Venäjän keisarikunta ·
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Riika ja Suomen suuriruhtinaskunta · Riika ja Venäjän keisarikunta ·
Romanov (hallitsijasuku)
Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.
Romanov (hallitsijasuku) ja Suomen suuriruhtinaskunta · Romanov (hallitsijasuku) ja Venäjän keisarikunta ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen suuriruhtinaskunta · Ruotsi ja Venäjän keisarikunta ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Ruotsin kieli ja Suomen suuriruhtinaskunta · Ruotsin kieli ja Venäjän keisarikunta ·
Suola
Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.
Suola ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suola ja Venäjän keisarikunta ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Suomen kieli ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen kieli ja Venäjän keisarikunta ·
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Suomen sota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen sota ja Venäjän keisarikunta ·
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
Suomen suuriruhtinas ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen suuriruhtinas ja Venäjän keisarikunta ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomi · Suomi ja Venäjän keisarikunta ·
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri Pohjan sota · Suuri Pohjan sota ja Venäjän keisarikunta ·
Tannenbergin taistelu (1914)
Tannenbergin taistelu oli Saksan ja Venäjän joukkojen välinen taistelu itärintamalla ensimmäisessä maailmansodassa Itä-Preussissa 17. elokuuta – 2. syyskuuta 1914.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Tannenbergin taistelu (1914) · Tannenbergin taistelu (1914) ja Venäjän keisarikunta ·
Uudenkaupungin rauha
Uudenkaupungin rauha 30.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Uudenkaupungin rauha · Uudenkaupungin rauha ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisari · Venäjän keisari ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän kieli · Venäjän keisarikunta ja Venäjän kieli ·
Venäjän lippu
Venäjän lippu 1699–1858, 1883–1914, 1917 ja vuodesta 1993. Venäjän merivoimien lippu. Valkoisella pohjalla sininen Pyhän Andreaan risti. Venäjän merivoimien rainelippu. Presidentin standaari. Venäjän lippu (Flag Rossii, tai, Trikolor eli trikolori) on Venäjän federaation kansallinen tunnus vaakunan ja hymnin ohella.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän lippu · Venäjän keisarikunta ja Venäjän lippu ·
Venäjän rupla
Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän rupla · Venäjän keisarikunta ja Venäjän rupla ·
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän väliaikainen hallitus · Venäjän keisarikunta ja Venäjän väliaikainen hallitus ·
Venäjän–Japanin sota
Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän–Japanin sota · Venäjän keisarikunta ja Venäjän–Japanin sota ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Viro · Venäjän keisarikunta ja Viro ·
Wienin kongressi
Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Wienin kongressi · Venäjän keisarikunta ja Wienin kongressi ·
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Yhdistynyt kuningaskunta · Venäjän keisarikunta ja Yhdistynyt kuningaskunta ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Yhdysvallat · Venäjän keisarikunta ja Yhdysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta
- Mitä heillä on yhteistä Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta
- Yhtäläisyyksiä Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta
Vertailu Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta
Suomen suuriruhtinaskunta on 401 suhteet, kun taas Venäjän keisarikunta on 312. niillä on yhteistä 59, Jaccard'in indeksi on 8.27% = 59 / (401 + 312).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
