Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen suuriruhtinaskunta ja Toinen sortokausi
Suomen suuriruhtinaskunta ja Toinen sortokausi on 39 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Agathon Meurman, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Eduskunta, Ensimmäinen maailmansota, Franz Albert Seyn, Helmikuun vallankumous, Helsinki, Hyökkäys (maalaus), J. V. Snellman, Jääkäriliike, Kenraalikuvernööri, Konni Zilliacus, Mihail Stahovitš, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai II, Ortodoksinen kirkko, Pietari (kaupunki), Pietarin kuvernementti, Sortovuodet, Sotilasmiljoonat, SS John Grafton, Suomen itsenäistyminen, Suomen markka, Suomen senaatti, Suomen sisällissota, Suuri venäläistämisohjelma, Uusi Suometar, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, ..., Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän kieli, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjän–Japanin sota, Viipurin lääni, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä, Yhdenvertaisuuslaki. Laajenna indeksi (9 lisää) »
Agathon Meurman
Agathon Meurman, ”Kangasalan Karhu”, (9. lokakuuta 1826 Kangasala – 17. tammikuuta 1909 Helsinki) oli suomalainen kunnallisneuvos, poliitikko, suomalaisuusmies, sanomalehti- ja tietokirjailija ja aikansa huomattavimpia yhteiskunnallisia vaikuttajia.
Agathon Meurman ja Suomen suuriruhtinaskunta · Agathon Meurman ja Toinen sortokausi ·
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinaskunta · Aleksanteri I ja Toinen sortokausi ·
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Aleksanteri II (Venäjä) ja Suomen suuriruhtinaskunta · Aleksanteri II (Venäjä) ja Toinen sortokausi ·
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Eduskunta ja Suomen suuriruhtinaskunta · Eduskunta ja Toinen sortokausi ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Ensimmäinen maailmansota ja Toinen sortokausi ·
Franz Albert Seyn
Franz Albert Aleksandrovitš Seyn, (8. elokuuta 1862 Vitebsk, Venäjän keisarikunta – 1918 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi. Hänet syrjäytettiin ja vangittiin välittömästi helmikuun vallankumouksen 1917 jälkeen.
Franz Albert Seyn ja Suomen suuriruhtinaskunta · Franz Albert Seyn ja Toinen sortokausi ·
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Helmikuun vallankumous ja Suomen suuriruhtinaskunta · Helmikuun vallankumous ja Toinen sortokausi ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja Suomen suuriruhtinaskunta · Helsinki ja Toinen sortokausi ·
Hyökkäys (maalaus)
Hyökkäys on suomalaisen taidemaalarin Edvard Iston maalaus ja yksi tunnetuimmista suomalaisista maalauksista.
Hyökkäys (maalaus) ja Suomen suuriruhtinaskunta · Hyökkäys (maalaus) ja Toinen sortokausi ·
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
J. V. Snellman ja Suomen suuriruhtinaskunta · J. V. Snellman ja Toinen sortokausi ·
Jääkäriliike
ImageSize.
Jääkäriliike ja Suomen suuriruhtinaskunta · Jääkäriliike ja Toinen sortokausi ·
Kenraalikuvernööri
Kenraalikuvernööri on suurehkon hallinnollisen alueen ylin sotilas- ja siviiliviranomainen.
Kenraalikuvernööri ja Suomen suuriruhtinaskunta · Kenraalikuvernööri ja Toinen sortokausi ·
Konni Zilliacus
Konrad Viktor ”Konni” Zilliacus (18. joulukuuta 1855 Ruokolahti – 19. kesäkuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen aktivisti ja kirjailija.
Konni Zilliacus ja Suomen suuriruhtinaskunta · Konni Zilliacus ja Toinen sortokausi ·
Mihail Stahovitš
Mihail Aleksandrovitš Stahovitš (1861 Orjolin kuvernementti – 1923 Aix-en-Provence, Ranska) oli venäläinen poliitikko, valtakunnanneuvoston jäsen ja runoilija.
Mihail Stahovitš ja Suomen suuriruhtinaskunta · Mihail Stahovitš ja Toinen sortokausi ·
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Ministerivaltiosihteeri ja Suomen suuriruhtinaskunta · Ministerivaltiosihteeri ja Toinen sortokausi ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Nikolai II ja Suomen suuriruhtinaskunta · Nikolai II ja Toinen sortokausi ·
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Ortodoksinen kirkko ja Suomen suuriruhtinaskunta · Ortodoksinen kirkko ja Toinen sortokausi ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Suomen suuriruhtinaskunta · Pietari (kaupunki) ja Toinen sortokausi ·
Pietarin kuvernementti
Pietarin kuvernementti (myös lääni), vuodesta 1914 virallisesti Petrogradin kuvernementti (Петрогра́дская губе́рния, Petrogradskaja gubernija), vuodesta 1924 Leningradin kuvernementti (Ленингра́дская губе́рния, Leningradskaja gubernija) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1710–1927.
Pietarin kuvernementti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Pietarin kuvernementti ja Toinen sortokausi ·
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Sortovuodet ja Suomen suuriruhtinaskunta · Sortovuodet ja Toinen sortokausi ·
Sotilasmiljoonat
Sotilasmiljoonat olivat Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikunnalle vuosina 1902–1916 maksama korvaus siitä, ettei suomalaisia kutsuntalakkojen jälkeen enää yritetty saada asevelvollisiksi Venäjän keisarikunnan armeijaan.
Sotilasmiljoonat ja Suomen suuriruhtinaskunta · Sotilasmiljoonat ja Toinen sortokausi ·
SS John Grafton
''SS John Grafton'', joka ajoi 1905 aselastissa karille Orrskärin luona. SS John Grafton toi 1905 Suomeen aselastin, josta osa purettiin Kemin edustalla olevalle Möylyn saarelle.
SS John Grafton ja Suomen suuriruhtinaskunta · SS John Grafton ja Toinen sortokausi ·
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Suomen itsenäistyminen ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen itsenäistyminen ja Toinen sortokausi ·
Suomen markka
Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.
Suomen markka ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen markka ja Toinen sortokausi ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen senaatti ja Toinen sortokausi ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen sisällissota ja Toinen sortokausi ·
Suuri venäläistämisohjelma
”Suuri venäläistämisohjelma” tai ”suuri venäläistyttämisohjelma” oli toisen sortokauden aikana vuosina 1912–1914 laadittu Suomen suuriruhtinaskuntaa koskenut lainsäädäntöohjelma, joka olisi toteutuessaan asettanut Suomen entistä tiukemmin Venäjän hallituksen valvontaan ja merkittävästi kaventanut sen autonomiaa.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri venäläistämisohjelma · Suuri venäläistämisohjelma ja Toinen sortokausi ·
Uusi Suometar
Uusi Suometar oli Suomessa autonomian ajan loppupuolella ilmestynyt valtakunnallinen sanomalehti, jonka johtavat fennomaanit perustivat ajamaan suomalaisuusliikkeen poliittisia ja kulttuurisia tavoitteita.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Uusi Suometar · Toinen sortokausi ja Uusi Suometar ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisari · Toinen sortokausi ja Venäjän keisari ·
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Toinen sortokausi ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta · Toinen sortokausi ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän keisarillinen armeija
Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarillinen armeija · Toinen sortokausi ja Venäjän keisarillinen armeija ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän kieli · Toinen sortokausi ja Venäjän kieli ·
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän väliaikainen hallitus · Toinen sortokausi ja Venäjän väliaikainen hallitus ·
Venäjän–Japanin sota
Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän–Japanin sota · Toinen sortokausi ja Venäjän–Japanin sota ·
Viipurin lääni
Viipurin lääni on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Viipurin lääni · Toinen sortokausi ja Viipurin lääni ·
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Vuoden 1905 suurlakko · Toinen sortokausi ja Vuoden 1905 suurlakko ·
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä eli laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys (AsK 45/1910) oli Venäjän keisarikunnan duuman säätämä laki, jolla määriteltiin, mitkä asiat kuuluvat Suomen paikalliseen lainsäädäntöön ja mitkä voitiin luokitella yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kysymyksiksi.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä · Toinen sortokausi ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ·
Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Yhdenvertaisuuslaki · Toinen sortokausi ja Yhdenvertaisuuslaki ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen suuriruhtinaskunta ja Toinen sortokausi
- Mitä heillä on yhteistä Suomen suuriruhtinaskunta ja Toinen sortokausi
- Yhtäläisyyksiä Suomen suuriruhtinaskunta ja Toinen sortokausi
Vertailu Suomen suuriruhtinaskunta ja Toinen sortokausi
Suomen suuriruhtinaskunta on 401 suhteet, kun taas Toinen sortokausi on 98. niillä on yhteistä 39, Jaccard'in indeksi on 7.82% = 39 / (401 + 98).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen suuriruhtinaskunta ja Toinen sortokausi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
