Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri adressi
Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri adressi on 27 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Eugen Schauman, Hämeen lääni, Hämeenlinna, Helmikuun manifesti, Helsinki, Konni Zilliacus, Kuopio, Leo Mechelin, Loviisa, Maaherra, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai Bobrikov, Nikolai II, Ortodoksinen kirkko, Pietari (kaupunki), Prokuraattori (Suomi), Sääty, Senaatintori, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen santarmihallitus, Suomen senaatti, Turku, Uudenmaan lääni, Venäjän keisari, Viipurin lääni, Vuoden 1905 suurlakko, Yhdistynyt kuningaskunta.
Eugen Schauman
Eugen Schauman (10. toukokuuta 1875 Harkova, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 16. kesäkuuta 1904 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän keisarikunta) oli suomenruotsalainen virkamies ja sortovuosien aktivisti, joka ampui vuonna 1904 Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja välittömästi sen jälkeen itsensä.
Eugen Schauman ja Suomen suuriruhtinaskunta · Eugen Schauman ja Suuri adressi ·
Hämeen lääni
Hämeen lääni eri aikoina. 1) kuulunut Hämeen lääniin 1870-1997, 2) liitetty Keski-Suomen lääniin 1960, 3) liitetty Keski-Suomen lääniin 1973, 4) liitetty Vaasan läänistä 1969, 5) liitetty Turun Ja Porin läänistä 1973, 6) liitetty Turun ja Porin läänistä 1993, 7) liitetty Turun ja Porin lääniin 1990, 8) liitetty Uudenmaan lääniin 1917, 9) liitetty Uudenmaan läänistä 1971. Hämeen lääni oli vuosina 1831–1997 Suomen lääni, johon kuuluivat Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat sekä pääosa Päijät-Hämeen maakunnasta.
Hämeen lääni ja Suomen suuriruhtinaskunta · Hämeen lääni ja Suuri adressi ·
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Hämeenlinna ja Suomen suuriruhtinaskunta · Hämeenlinna ja Suuri adressi ·
Helmikuun manifesti
asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.
Helmikuun manifesti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Helmikuun manifesti ja Suuri adressi ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja Suomen suuriruhtinaskunta · Helsinki ja Suuri adressi ·
Konni Zilliacus
Konrad Viktor ”Konni” Zilliacus (18. joulukuuta 1855 Ruokolahti – 19. kesäkuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen aktivisti ja kirjailija.
Konni Zilliacus ja Suomen suuriruhtinaskunta · Konni Zilliacus ja Suuri adressi ·
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Kuopio ja Suomen suuriruhtinaskunta · Kuopio ja Suuri adressi ·
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Leo Mechelin ja Suomen suuriruhtinaskunta · Leo Mechelin ja Suuri adressi ·
Loviisa
Loviisa (vuoteen 1752 Degerby) on vuonna 1745 perustettu Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.
Loviisa ja Suomen suuriruhtinaskunta · Loviisa ja Suuri adressi ·
Maaherra
Maaherra oli Suomessa (vuoteen 2009 saakka) ja on Ruotsissa läänin ylin johtaja ja valtionhallinnon edustaja.
Maaherra ja Suomen suuriruhtinaskunta · Maaherra ja Suuri adressi ·
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Ministerivaltiosihteeri ja Suomen suuriruhtinaskunta · Ministerivaltiosihteeri ja Suuri adressi ·
Nikolai Bobrikov
Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.
Nikolai Bobrikov ja Suomen suuriruhtinaskunta · Nikolai Bobrikov ja Suuri adressi ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Nikolai II ja Suomen suuriruhtinaskunta · Nikolai II ja Suuri adressi ·
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Ortodoksinen kirkko ja Suomen suuriruhtinaskunta · Ortodoksinen kirkko ja Suuri adressi ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Suomen suuriruhtinaskunta · Pietari (kaupunki) ja Suuri adressi ·
Prokuraattori (Suomi)
Prokuraattori oli autonomian ajan Suomessa ylimmästä lainvalvonnasta ja viranomaisten toimien lainmukaisuudesta vastannut virkamies, joka toimi senaatin yhteydessä.
Prokuraattori (Suomi) ja Suomen suuriruhtinaskunta · Prokuraattori (Suomi) ja Suuri adressi ·
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Sääty ja Suomen suuriruhtinaskunta · Sääty ja Suuri adressi ·
Senaatintori
Senaatintori on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva tori ja Helsingin historiallinen keskusaukio.
Senaatintori ja Suomen suuriruhtinaskunta · Senaatintori ja Suuri adressi ·
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Suomen kenraalikuvernööri ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen kenraalikuvernööri ja Suuri adressi ·
Suomen santarmihallitus
Suomen santarmihallitus eli Suomenmaalainen santarmihallinto oli Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1867–1917 toiminut venäläinen virasto ja Venäjän santarmikunnan osa.
Suomen santarmihallitus ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen santarmihallitus ja Suuri adressi ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen senaatti ja Suuri adressi ·
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Turku · Suuri adressi ja Turku ·
Uudenmaan lääni
Uudenmaan lääni oli 1831–1996 Suomen lääni, joka sulautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääniin.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Uudenmaan lääni · Suuri adressi ja Uudenmaan lääni ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisari · Suuri adressi ja Venäjän keisari ·
Viipurin lääni
Viipurin lääni on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Viipurin lääni · Suuri adressi ja Viipurin lääni ·
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Vuoden 1905 suurlakko · Suuri adressi ja Vuoden 1905 suurlakko ·
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Yhdistynyt kuningaskunta · Suuri adressi ja Yhdistynyt kuningaskunta ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri adressi
- Mitä heillä on yhteistä Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri adressi
- Yhtäläisyyksiä Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri adressi
Vertailu Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri adressi
Suomen suuriruhtinaskunta on 401 suhteet, kun taas Suuri adressi on 134. niillä on yhteistä 27, Jaccard'in indeksi on 5.05% = 27 / (401 + 134).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri adressi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
