LähteväSaapuvat

🌟Olemme yksinkertaistaneet suunnitteluamme paremman navigoinnin takaamiseksi!

Sisällysluettelo

1. 440 suhteet: Aapo (elokuva), Aarne Arvonen, Adolf Taimi, Ahlstrom, Ahvenanmaan maakunta, Aku Louhimies, Aleksandr Kerenski, Aleksanterin kirkko, Alfred Kordelin, Algot Untola, Ali Aaltonen, Anneli Kanto, Antrea, Antti Tulenheimo, Antti Tuuri, Arisaka, Armeija, Aselepo, Asevelvollisuus Suomessa, August Wesley, Baltian maat, Bolševikit, Brest-Litovskin rauha, Carl Enckell, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Claes Olsson, Demokratia, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1916, Eduskuntavaalit 1917, Eduskuntavaalit 1919, Edvard Gylling, Edvard Hjelt, Edvin Laine, Eero Haapalainen, Ehdollinen rangaistus, Einari Laaksovirta, Eino Jutikkala, Eino Rahja, Elinkeinoelämän keskusliitto, Ensimmäinen maailmansota, Eric von Rosen, Ernst Löfström, Ernst Linder, Esko Salminen (historiantutkija), Espanjantauti, Etelä-Pohjanmaan maakunta, Evert Eloranta, Fennomania, Fennoskandia, ... Laajenna indeksi (390 lisää) » « Kutistua indeksi

2. Euroopan valtioiden sisällissodat
3. Saksan sodat
4. Sosialismi Suomessa
5. Suomen ja Venäjän väliset suhteet
6. Suomen sodat

Aapo (elokuva)

Aapo on Tero Jartin ohjaama elokuva vuodelta 1994.

Katsoa Suomen sisällissota ja Aapo (elokuva)

Aarne Arvonen

Aarne Armas Arvonen (4. elokuuta 1897 Helsinki – 1. tammikuuta 2009 Järvenpää) oli suomalainen puuseppä, joka kuollessaan oli viimeinen elossa ollut 1800-luvulla syntynyt suomalainen.

Katsoa Suomen sisällissota ja Aarne Arvonen

Adolf Taimi

Adolf TaimiAdolf Pietarinpoika Taimi (vuoteen 1908 Vasten; 3. lokakuuta 1881 Pietari – 1955 Neuvostoliitto) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja kansanvaltuuskunnan jäsen Suomen sisällissodan aikana.

Katsoa Suomen sisällissota ja Adolf Taimi

Ahlstrom

Ahlstrom Oyj (vuoteen 2001 A. Ahlström Osakeyhtiö) oli suomalainen kuitumateriaaleja valmistanut yritys.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ahlstrom

Ahvenanmaan maakunta

Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ahvenanmaan maakunta

Aku Louhimies

Aku Urban Louhimies (s. 3. heinäkuuta 1968 Helsinki) on suomalainen käsikirjoittaja, tuottaja ja elokuvaohjaaja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Aku Louhimies

Aleksandr Kerenski

Aleksandr Fjodorovitš Kerenski (4. toukokuuta (J: 22. huhtikuuta) 1881 Simbirsk – 11. kesäkuuta 1970 New York) oli venäläinen poliitikko, sosialistivallankumouksellinen ja Venäjän keisarivallan kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeisen väliaikaisen hallituksen voimahahmo ja pääministeri, viimein diktaattorin oikeuksin.

Katsoa Suomen sisällissota ja Aleksandr Kerenski

Aleksanterin kirkko

Aleksanterin kirkko on Tampereen keskustassa Kaakinmaan kaupunginosassa Hämeenpuiston laidalla sijaitseva Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan, vuoteen 2013 saakka Pyynikin seurakunnan kirkko.

Katsoa Suomen sisällissota ja Aleksanterin kirkko

Alfred Kordelin

Alfred Kordelin oli suomalainen liikemies, kulttuurin ystävä ja mesenaatti.

Katsoa Suomen sisällissota ja Alfred Kordelin

Algot Untola

Algot Untola, alun perin Algoth Tietäväinen, kirjailijaniminä Maiju Lassila ja Irmari Rantamala (28. marraskuuta 1868 Tohmajärvi – 21. toukokuuta 1918 Helsinki), oli suomalainen kirjailija ja toimittaja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Algot Untola

Ali Aaltonen

Aleksi ”Ali” Aaltonen (2. elokuuta 1884 Jämsä – toukokuu 1918 Lahti) oli suomalainen toimittaja, joka palveli myös upseerina Venäjän keisarillisessa armeijassa ja toimi myöhemmin Suomen sisällissodan aikana punakaartin ensimmäisenä ylipäällikkönä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ali Aaltonen

Anneli Kanto

Anneli Helena Kanto (s. 20. syyskuuta 1950 Pirkkala) on suomalainen kirjailija, toimittaja ja käsikirjoittaja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Anneli Kanto

Antrea

Antrean epävirallinen perinnevaakuna. Antrea oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Antrea

Antti Tulenheimo

Antti Agathon Tulenheimo (vuoteen 1906 Thulé, 4. joulukuuta 1879 Kangasala – 3. syyskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen vanhasuomalainen, myöhemmin kokoomuslainen poliitikko, professori, kansleri, Helsingin yliopiston rehtori, Helsingin kaupunginjohtaja ja Suomen pääministeri.

Katsoa Suomen sisällissota ja Antti Tulenheimo

Antti Tuuri

Antti Elias Tuuri (s. 1. lokakuuta 1944 Kauhava) on palkittu suomalainen kirjailija.

Katsoa Suomen sisällissota ja Antti Tuuri

Arisaka

Malli 38 Malli 44 Malli 97 Arisaka on vuosien 1898–1945 välillä valmistettu japanilaisten pulttilukkoisten sotilaskiväärien mallisarja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Arisaka

Armeija

Alankomaiden ja Espanjan armeijat kohtasivat Gibraltarin taistelussa vuonna 1607. Armeija tarkoittaa laajassa merkityksessä sota- tai puolustusvoimia, järjestäytyneitä aseellisia joukkoja (vrt. sotaväki, asevoimat).

Katsoa Suomen sisällissota ja Armeija

Aselepo

Aselepo on sodan tai muun aseellisen konfliktin tilapäinen keskeytys.

Katsoa Suomen sisällissota ja Aselepo

Asevelvollisuus Suomessa

varusmiehiä antamassa sotilasvalaansa. Asevelvollisuus Suomessa on miesten velvollisuus osallistua maanpuolustukseen.

Katsoa Suomen sisällissota ja Asevelvollisuus Suomessa

August Wesley

August Anselm Wesley (synt. Wesslin, 3. elokuuta 1887 Tampere - mahd. 1942 Leningrad) oli suomalainen sanomalehtimies ja puoluetoimitsija, joka Suomen sisällissodan aikana toimi punakaartin yleisesikuntapäällikkönä.

Katsoa Suomen sisällissota ja August Wesley

Baltian maat

Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.

Katsoa Suomen sisällissota ja Baltian maat

Bolševikit

Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Bolševikit

Brest-Litovskin rauha

Brest-Litovskin rauha oli 3.

Katsoa Suomen sisällissota ja Brest-Litovskin rauha

Carl Enckell

Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari – 26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti.

Katsoa Suomen sisällissota ja Carl Enckell

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.

Katsoa Suomen sisällissota ja Carl Gustaf Emil Mannerheim

Claes Olsson

Claes Bertel Olsson (s. 28. marraskuuta 1948 Helsinki) on suomenruotsalainen elokuvaohjaaja, -tuottaja ja käsikirjoittaja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Claes Olsson

Demokratia

Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.

Katsoa Suomen sisällissota ja Demokratia

Eduskunta

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.

Katsoa Suomen sisällissota ja Eduskunta

Eduskuntavaalit 1916

Eduskuntavaalit 1916 järjestettiin 1. ja 3. heinäkuuta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Eduskuntavaalit 1916

Eduskuntavaalit 1917

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.

Katsoa Suomen sisällissota ja Eduskuntavaalit 1917

Eduskuntavaalit 1919

Suomen yhdeksännet eduskuntavaalit järjestettiin 1.

Katsoa Suomen sisällissota ja Eduskuntavaalit 1919

Edvard Gylling

Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Edvard Gylling

Edvard Hjelt

Edvard Immanuel Hjelt ''Maisteri Edvard Hjelt, tuleva professori ja valtioneuvos''. Daniel Nyblin, 1878. Museovirasto / Historian kuvakokoelma. Edvard Immanuel Hjelt (28. kesäkuuta 1855 Vihti − 2. heinäkuuta 1921 Bad Mergentheim, Saksa) oli suomalainen kemisti, professori, Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri sekä valtioneuvos.

Katsoa Suomen sisällissota ja Edvard Hjelt

Edvin Laine

Edvin Armas Laine (vuoteen 1906 Bovellán) oli Suomen tunnetuimpia teatteri- ja elo­kuva­ohjaajia.

Katsoa Suomen sisällissota ja Edvin Laine

Eero Haapalainen

Eero Haapalainen (27. lokakuuta 1880 Kuopio – 27. marraskuuta 1937 Petroskoi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, toimittaja, Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja ja Suomen työväen punaisen kaartin ylipäällikkö Suomen sisällissodan aikana.

Katsoa Suomen sisällissota ja Eero Haapalainen

Ehdollinen rangaistus

Ehdollinen rangaistus on useissa oikeuskulttuureissa käytetty tapa puuttua lähinnä ensikertalaisten tai nuorten rikoksiin.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ehdollinen rangaistus

Einari Laaksovirta

Einari Kustaa Laaksovirta (vuoteen 1903 Dahlström, 17. lokakuuta 1885 Luhanka – marraskuu 1935 Moskova) oli suomalainen työväenliikettä tukenut juristi, joka toimi sisällissodan aikana punaisten hallinnossa ja asui lopun ikänsä emigranttina Neuvosto-Venäjällä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Einari Laaksovirta

Eino Jutikkala

Eino Kaarlo Ilmari Jutikkala (vuoteen 1931 Rinne; 24. lokakuuta 1907 Sääksmäki – 22. joulukuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, professori ja akateemikko.

Katsoa Suomen sisällissota ja Eino Jutikkala

Eino Rahja

Eino Einari Rahja (7. heinäkuuta 1885 Kronstadt – 26. huhtikuuta 1936 Leningrad) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja puna-armeijan upseeri, joka 1920–1930-luvuilla tunnettiin Suomen kommunistisen puolueen johdon ankarana kriitikkona ja Otto Wille Kuusisen vastustajana.

Katsoa Suomen sisällissota ja Eino Rahja

Elinkeinoelämän keskusliitto

Elinkeinoelämän keskusliitto ry (EK) on suomalainen elinkeinoelämän etujärjestö, joka aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa, kun Palvelutyönantajat (lyhenne PT) ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) yhdistyivät.

Katsoa Suomen sisällissota ja Elinkeinoelämän keskusliitto

Ensimmäinen maailmansota

alt.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ensimmäinen maailmansota

Eric von Rosen

Carl Gustaf Bloomfield Eric von Rosen (2. kesäkuuta 1879 Tukholma – 25. huhtikuuta 1948 Tukholma) oli ruotsalainen kreivi, filosofian kunniatohtori, lahjoittaja, tutkimusmatkailija ja etnografi.

Katsoa Suomen sisällissota ja Eric von Rosen

Ernst Löfström

Ernst Berthold Löfström (käytti myös äitinsä sukunimeä Toll; 31. toukokuuta 1865 Pälli, Viipurin maalaiskunta – 5. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisen armeijan kenraali, joka toimi Suomen sisällissodan aikana valkoisten Savon ryhmän komentajana sekä huhtikuussa 1918 Itäarmeijan komentajana.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ernst Löfström

Ernst Linder

Ernst Linder ruotsalaisena upseerina. Linder Suomen sisällissodan aikana. Ernst Linder (25. huhtikuuta 1868 Pohja – 14. syyskuuta 1943 Tukholma) oli suomalaissyntyinen ruotsalainen ratsuväenkenraali, joka osallistui vapaaehtoisena vuoden 1918 Suomen sisällissotaan ensin valkoisen armeijan Satakunnan Ryhmän ja myöhemmin Länsiarmeijan Linderin ryhmän komentajana.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ernst Linder

Esko Salminen (historiantutkija)

Esko Aulis Salminen (6. marraskuuta 1937 Jaala – 18. joulukuuta 2013 Espoo) oli suomalainen professori ja lehdistöhistorian tutkija.

Katsoa Suomen sisällissota ja Esko Salminen (historiantutkija)

Espanjantauti

Kansasissa espanjantaudin aikana. Espanjantauti oli vuosina 1918–1920 riehunut pandemia, jonka aiheutti harvinaisen tappava influenssa A:n alatyyppi H1N1.

Katsoa Suomen sisällissota ja Espanjantauti

Etelä-Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaa on maakunta, joka sijaitsee Länsi-Suomen alueella.

Katsoa Suomen sisällissota ja Etelä-Pohjanmaan maakunta

Evert Eloranta

Frans Evert Eloranta (ent. Tuominen, 10. lokakuuta 1879 Harjavalta – 1938 Neuvostoliitto) oli suomalainen kansanedustaja, sosialidemokraattien piirisihteeri ja kansanvaltuuskunnan jäsen.

Katsoa Suomen sisällissota ja Evert Eloranta

Fennomania

Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.

Katsoa Suomen sisällissota ja Fennomania

Fennoskandia

Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.

Katsoa Suomen sisällissota ja Fennoskandia

Finlandia-palkinto

Finlandia-palkinto on vuonna 1984 perustettu suomalainen kirjallisuuspalkinto, jonka jakaa vuosittain Suomen Kirjasäätiö tunnustuksena ansiokkaan romaanin kirjoittajalle.

Katsoa Suomen sisällissota ja Finlandia-palkinto

Frans Emil Sillanpää

Frans Emil Sillanpää oli suomalainen kirjailija.

Katsoa Suomen sisällissota ja Frans Emil Sillanpää

Friedrich Karl

Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel (1. toukokuuta 1868 Panker, Plön, Preussi – 28. toukokuuta 1940 Kassel, Saksa) eli Fredrik Kaarle oli Hessenin maakreivi ja Saksan keisari Vilhelm II:n lanko.

Katsoa Suomen sisällissota ja Friedrich Karl

Gösta Björkenheim

Gustaf Adolf Alfons (Gösta) Björkenheim (26. heinäkuuta 1866 Tuusula – 28. huhtikuuta 1918 Koria) oli suomalainen aatelissukuun kuuluva kauppaneuvos (1907) ja teollisuusmies, joka toimi 1900-luvun alussa kahden metsäteollisuusyhtiön, Kaukas Oy:n ja Kymin Oy:n, johdossa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Gösta Björkenheim

Geopolitiikka

Geopolitiikka on politiikantutkimuksen ja poliittisen maantieteen tutkimussuunta, joka tutkii kansainvälistä politiikkaa maantieteestä lähtien.

Katsoa Suomen sisällissota ja Geopolitiikka

Georgi Bulatsel

Georgi Viktorovitš Bulatsel (1875 HarkovaHaapala, Hoppu s.174 – 28. huhtikuuta 1918 TampereJyrki Loima: Tampereen valtaus – taisteluja ja teloituksia, s. 225 teoksessa Venäläissurmat Suomessa 1914–22, Osa 2.1. Sotatapahtumat 1918–22 (toim. Lars Westerlund). Valtioneuvoston kanslia 2004.) oli venäläinen everstiluutnantti ja punakaartin korkea-arvoisin venäläisavustaja Tampereella Suomen sisällissodan lopulla.

Katsoa Suomen sisällissota ja Georgi Bulatsel

Grigori Zinovjev

Grigori Zinovjev puhumassa vuonna 1920. Grigori Jevsejevitš Zinovjev (oikea nimi Ovsei-Geršon Aronovitš Radomyslski,; tunnettu myös nimellä Hirsch Apfelbaum; 23. syyskuuta (J: 11. syyskuuta) 1883 Jelisavetgrad, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 25.

Katsoa Suomen sisällissota ja Grigori Zinovjev

Gunnar Melin

Erik Gunnar Melin v. 1919. Erik Gunnar Melin (12. joulukuuta 1883 Vaasa – 20. joulukuuta 1951) oli suomalainen jääkärieversti.

Katsoa Suomen sisällissota ja Gunnar Melin

Haapamäki

Haapamäen keskustaa Haapamäki on Keuruun länsiosassa sijaitseva taajama.

Katsoa Suomen sisällissota ja Haapamäki

Hangon sopimus

Hangon sopimus oli Suomen sisällissodan aikana 5. huhtikuuta 1918 Suomeen sijoitettujen Venäjän Itämeren-laivaston joukkojen ja Hangossa maihinnousseen Saksan Itämeren-divisioonan välillä solmittu sopimus, jonka mukaan pääosin Helsinkiin sijoitettu Venäjän laivasto jäisi puolueettomaksi ja saksalaiset takaisivat sille ja sen aluksille turvallisen poistumisen.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hangon sopimus

Hanko

Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hanko

Hannes Ignatius

Johannes (Hannes) Ferdinand Ignatius (8. lokakuuta 1871 Helsinki – 3. maaliskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen sotilas, jonka sotilasura katkesi Venäjän vallan aikana.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hannes Ignatius

Hannes Ryömä

August Johannes (Aukusti Hannes) Ryömä (24. huhtikuuta 1878 Karkku – 22. toukokuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1939 sekä ministerinä 1926–1927 ja 1937–1938.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hannes Ryömä

Hans Kalm

Hans Kalm (21. huhtikuuta 1889 Kotsama (nykyään osa Unakverea), Viljandimaa – 1. helmikuuta 1981 Jyväskylä) oli pääasiassa Suomessa vaikuttanut virolainen sotilas.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hans Kalm

Harmoisten sairashuoneen joukkomurha

Harmoisten sairashuoneen joukkomurha oli Suomen sisällissodan aikana 10.

Katsoa Suomen sisällissota ja Harmoisten sairashuoneen joukkomurha

Hauho

Hauho on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnaa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hauho

Hämeen rintama

Hämeen rintama oli Suomen sisällissodan rintamalinja, joka kulki aluksi Hämeen läänin pohjoisosassa, nykyisten Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueella sekä myöhemmin sodan loppuvaiheessa myös nykyisessä Kanta-Hämeessä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hämeen rintama

Hämeenlinna

Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hämeenlinna

Hämeenlinnan vankileiri

Punavankeja Hämeenlinnan kauppatorilla 26. huhtikuuta 1918. Hämeenlinnan vankileiri oli Suomen sisällissodan jälkeen huhti-syyskuussa 1918 Hämeenlinnassa Poltinahon kasarmialueella toiminut vankileiri.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hämeenlinnan vankileiri

Heikki Kujanpää

Heikki Juhani Kujanpää (s. 1. syyskuuta 1961 Pielavesi) on suomalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja teatterinjohtaja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Heikki Kujanpää

Heikki Ylikangas

Heikki Ylikangas (s. 6. marraskuuta 1937 Ylihärmä) on suomalainen historiantutkija ja emeritusprofessori.

Katsoa Suomen sisällissota ja Heikki Ylikangas

Heinola

Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Heinola

Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta

Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta oli Helsingissä vuosina 1917–1918 toiminut hallinnollinen elin, joka syntyi Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeen porvarien hallitseman Helsingin kaupunginvaltuuston rinnalle.

Katsoa Suomen sisällissota ja Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta

Helsingin valtaus

Helsingin valtauksen yleiskartta. Helsingin valtaus oli 11.–13.

Katsoa Suomen sisällissota ja Helsingin valtaus

Helsinki

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.

Katsoa Suomen sisällissota ja Helsinki

Henkivartija

Yhdysvaltain entistä First Ladyä Laura Bushia tämän ollessa vierailulla New Orleansissa. Henkivartijalla tarkoitetaan Suomessa vartioimisliikkeen vartijaa, poliisia tai muuta viranomaista, joka toimii henkilösuojaustehtävässä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Henkivartija

Hennalan vankileiri

Hennalan vankileiri oli Suomen sisällissodan jälkeen Lahdessa Hennalan varuskunnassa toiminut vankileiri.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hennalan vankileiri

Hermannin lentoasema

Hermannin lentoasema oli Helsingin Vanhankaupunginlahdella vuosina 1915–1918 toiminut venäläisten, saksalaisten ja suomalaisten vesilentokenttä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hermannin lentoasema

Hjalmar Frisell

Hjalmar Frisellin hauta Norra begravningsplatsenilla Solnassa. Erik Hjalmar Frisell (27. elokuuta 1880 Stömne bruk, Värmlanti – 27. toukokuuta 1967) oli ruotsalainen sotilas.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hjalmar Frisell

Hugo Meurer

Hugo Meurer (28. toukokuuta 1869 Sallach, Steiermark, Itävalta-Unkari – 4. tammikuuta 1960 Kiel, Länsi-Saksa) oli saksalainen vara-amiraali.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hugo Meurer

Hugo Salmela

Hugo Salmela (13. kesäkuuta 1884 Kivennapa – 30. maaliskuuta 1918 Tampere)Ylikangas 2004, s. 351–353.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hugo Salmela

Hurskas kurjuus

Hurskas kurjuus on Frans Emil Sillanpään vuonna 1919 kirjoittama romaani, jonka aiheena on vuonna 1918 käyty Suomen sisällissota.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hurskas kurjuus

Huruslahden arpajaiset

Huruslahden arpajaiset olivat Suomen sisällissodassa 21.

Katsoa Suomen sisällissota ja Huruslahden arpajaiset

Hyvinkää

Hyvinkää on kaupunki Uudenmaan maakunnan pohjoisosassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Hyvinkää

Ikaalinen

Ikaalinen on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ikaalinen

Inflaatio

Inflaatio 2019 Inflaatio Suomessa 1975-2007 (Lähde: Tilastokeskus). Elinkustannusindeksi Suomessa 1951-2007 (Lähde: Tilastokeskus). Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan ostovoiman heikkenemistä, jonka aiheuttaa yleisen hintatason nousu, ts.

Katsoa Suomen sisällissota ja Inflaatio

Inon linnake

Inon linnakkeen jäännöksiä nykytilassaan. Inon linnake oli Uudenkirkon Inossa sijainnut rannikkopuolustuslinnake, jonka Venäjän armeija rakensi vuosina 1909–1916.

Katsoa Suomen sisällissota ja Inon linnake

Itä-Karjala

Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Itä-Karjala

Itämeren laivasto

Itämeren laivasto on Venäjän laivaston Itämerelle sijoitettu osa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Itämeren laivasto

Itävalta-Unkari

Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918.

Katsoa Suomen sisällissota ja Itävalta-Unkari

Ivar Smilga

Ivar Tenisovitš Smilga (2. joulukuuta 1892 Ajola, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 10. tammikuuta 1937 Moskova, Neuvostoliitto) oli latvialaissyntyinen vallankumouksellinen bolševikki.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ivar Smilga

J. O. Hannula

Joose Olavi (J. O.) Hannula (5. marraskuuta 1900 Turku – 12. kesäkuuta 1944 Salla) oli suomalainen eversti ja sotahistorioitsija.

Katsoa Suomen sisällissota ja J. O. Hannula

Jack Witikka

Jack Evert Witikka (vuoteen 1942 Jakobsson; 20. joulukuuta 1916 Helsinki – 28. tammikuuta 2002 Espoo) oli suomalainen teatterinjohtaja, teatteri- ja elokuvaohjaaja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Jack Witikka

Jalmari Parikka

Hjalmar Fabian Parikka (16. lokakuuta 1891 Sortavala – 27. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli näyttelijä, teatterinjohtaja ja punakaartin Vuoksenlaakson komppanioiden päällikkö Suomen sisällissodassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Jalmari Parikka

Japanin keisarikunta

Japanin keisarikunta (”Suur-Japanin keisarikunta”) oli japanilainen kansallisvaltio ja suurvalta, joka oli olemassa vuoden 1868 Meiji-restauraatiosta vuoden 1947 perustuslain hyväksymiseen saakka.

Katsoa Suomen sisällissota ja Japanin keisarikunta

Jarl Hemmer

Tea Helenelundin suunnittelema muistolaatta on Stundarsin ulkoilmamuseossa ''Jarl Hemmerin kotitalon'' eteisessä. Jarl Robert Hemmer (18. syyskuuta 1893 Vaasa – 6. joulukuuta 1944 Porvoo) oli suomenruotsalainen kirjailija.

Katsoa Suomen sisällissota ja Jarl Hemmer

Jääkäriliike

ImageSize.

Katsoa Suomen sisällissota ja Jääkäriliike

Jäänmurtaja Tarmo (1907)

Tarmo on Suomen merenkulkulaitoksen jäänmurtaja, joka palveli Suomen merivoimissa toisen maailmansodan aikana.

Katsoa Suomen sisällissota ja Jäänmurtaja Tarmo (1907)

Joensuu

kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Joensuu

Josif Stalin

Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.

Katsoa Suomen sisällissota ja Josif Stalin

Juhani Siljo

Juhani Alarik Siljo (vuoteen 1906 Sjögren, 3. toukokuuta 1888 Oulu – 6. toukokuuta 1918 Tampere) oli suomalainen kirjailija.

Katsoa Suomen sisällissota ja Juhani Siljo

Juho Kusti Paasikivi

Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.

Katsoa Suomen sisällissota ja Juho Kusti Paasikivi

Jukka Rahja

Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko.

Katsoa Suomen sisällissota ja Jukka Rahja

K. H. Wiik

K. H. Wiik noin 1910-luvulla. Karl Harald (K. H.) Wiik (13. huhtikuuta 1883 Helsinki – 29. kesäkuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja vasemmistolainen poliitikko.

Katsoa Suomen sisällissota ja K. H. Wiik

K. J. Ståhlberg

Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).

Katsoa Suomen sisällissota ja K. J. Ståhlberg

Kaarti

Kaarti tarkoittaa alkuaan hallitsijan henkivartiostoa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kaarti

Kainuun maakunta

Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kainuun maakunta

Kangasala

Kangasala on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Tampereen itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kangasala

Kangastus 38

Kangastus 38 (Hägring 38) on Kjell Westön vuonna 2013 ilmestynyt romaani.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kangastus 38

Kansalaisluottamus

Kansalaisluottamus oli aikaisemmin Suomen laissa tunnettu käsite.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kansalaisluottamus

Kansalaissota (yleistermi)

Kansalaissota on yleisesti käytetty rinnakkaisnimitys sisällissodalle eli maan sisäiselle sodalle.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kansalaissota (yleistermi)

Kansalaisyhteiskunta

Kokoontuminen Hanoissa, Vietnamissa vuonna 2012. Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa yleisimmän määritelmän mukaan kaikkea vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä toimintaa ja instituutioita, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin eli lähinnä valtioon ja kuntiin.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kansalaisyhteiskunta

Kansanäänestys

Kansanäänestys on yleinen äänestys jostain asiasta, johon kaikki vaaleissa äänioikeutetut kansalaiset saavat osallistua.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kansanäänestys

Kansandemokratia

Kansantasavalta tai kansandemokratia on marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa käytetty hallintomuoto.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kansandemokratia

Kansankomissaarien neuvosto

”Venäjän sosialistisen tasavallan ylin auktoriteetti”, 1919. Kansankomissaarien neuvosto (lyh. Sovnarkom) oli Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan ja muiden Neuvostoliiton alkuvaiheen (autonomisten) tasavaltojen (kuten Valko-Venäjän SNT) sekä Neuvostoliiton hallitusten nimitys ennen vuotta 1946.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kansankomissaarien neuvosto

Kapitalismi

Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kapitalismi

Karjala

pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.

Katsoa Suomen sisällissota ja Karjala

Karjalan historiallinen maakunta

Karjala on Suomen itäisin historiallinen maakunta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Karjalan historiallinen maakunta

Karjalan rintama (Suomen sisällissota)

Karjalan rintama oli silloisen Viipurin läänin alueelle muodostunut Suomen sisällissodan rintama.

Katsoa Suomen sisällissota ja Karjalan rintama (Suomen sisällissota)

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Katsoa Suomen sisällissota ja Karjalankannas

Karl Fredrik Wilkama

Kuvassa Karl Fredrik Wilkama (Tuolloin Wilkman) vuonna 1918 Karl Fredrik (Kalle) Wilkama (vuoteen 1919 Wilkman, 27. maaliskuuta 1876 Helsinki – 15. heinäkuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali.

Katsoa Suomen sisällissota ja Karl Fredrik Wilkama

Kaukajärvi

Kaukajärvi on yksi Tampereen kaupunginosista.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kaukajärvi

Kämärä

Kämärä (vuodesta 1948 Gavrilovo, ven. Гаврилово) on Pietari–Viipuri-radan varrella Kähärin maalaiskunnassa Karjalan kannaksella sijaitseva kylä, joka aikaisemmin kuului Kuolemajärven kuntaan.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kämärä

Kämärän taistelu

Kämärän taistelu oli Kuolemajärven pitäjän Kämärän asemalla 27.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kämärän taistelu

Käsky (elokuva)

Käsky on vuonna 2008 ensi-iltansa saanut suomalainen draamaelokuva, jonka on ohjannut Aku Louhimies.

Katsoa Suomen sisällissota ja Käsky (elokuva)

Keisarillisen Saksan armeija

Saksan keisarillinen armeija (virallisesti, ’Saksan armeija’) oli Saksan keisarikunnan asevoimat.

Katsoa Suomen sisällissota ja Keisarillisen Saksan armeija

Kemi

Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kemi

Kirkkonummi

Kirkkonummen Juusjärven punamullalla maalattu kalliomaalaus. Kirkkonummi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudellamaalla Helsingin seudulla Suomenlahden rannikolla.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kirkkonummi

Kjell Westö

Kjell Anders Westö (s. 6. elokuuta 1961 Helsinki) on suomalainen ruotsiksi kirjoittava kirjailija ja toimittaja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kjell Westö

Koliahteen joukkomurha

Koliahteen joukkomurha on Suomen sisällissodan aikainen veriteko, joka tapahtui Noormarkun Koliahteella 10.

Katsoa Suomen sisällissota ja Koliahteen joukkomurha

Kontrafaktuaalinen historia

Kontrafaktuaalinen historia eli ”toteutuneiden tosiasioiden vastainen historia” on historiantutkimuksen näkökulma, jossa tarkastellaan toteutumattomia vaihtoehtoja, joita historiassa on ollut.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kontrafaktuaalinen historia

Korian rautatiesilta (1870)

Sillan keskijänteen ristikko on alkuperäinen ja sen korkeus on kuusi metriä. Korian rautatiesilta on vuonna 1870 valmistunut teräksinen kolmijänteinen ristikkosilta Kouvolan Korialla, entisen Elimäen kunnan ja Kouvolan kaupungin rajalla.

Katsoa Suomen sisällissota ja Korian rautatiesilta (1870)

Korkeajännitys

Korkeajännitys suuralbumi 4b/2003. Korkeajännitys (”Korkkari”) on Egmontin kustantama ja julkaisema sota-aiheinen sarjakuvalehti.

Katsoa Suomen sisällissota ja Korkeajännitys

Kotka (kaupunki)

Kotka on Suomen kaupunki Kymenlaakson maakunnan eteläosassa Suomenlahden rannalla.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kotka (kaupunki)

Kouvola

Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kouvola

Kouvolan ja Korian joukkomurhat

Korian vanhan rautatiesillan pielessä on joukkomurhien muistokyltti. Kouvolan ja Korian joukkomurhat tapahtuivat Suomen sisällissodan aikana keväällä 1918.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kouvolan ja Korian joukkomurhat

Kouvolan salainen tutkijakomitea

Kouvolan tutkijakomitea Kouvolan salainen tutkijakomitea oli Suomen sisällissodan aikana keväällä 1918 toiminut punaisen puolen oikeusistuin, joka tuomitsi Kouvolassa vastavallankumouksellisia kuolemaan.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kouvolan salainen tutkijakomitea

Kreikka

Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kreikka

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kristinusko

Kullervo Manner

Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kullervo Manner

Kuntalaki

Kuntalaki on Suomen kuntien toimintaa säätelevä laki vuodelta 2015.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kuntalaki

Kuntavaalit

Kuntavaalit tai kunnallisvaalit ovat vaalit, joissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kuntavaalit

Kuolan niemimaa

Kuolan niemimaa sijaitsee Luoteis-Venäjällä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kuolan niemimaa

Kuolemanrangaistus

Kuolemanrangaistus käytössä*''Yhdysvalloissa kuolemanrangaistus on määritelty liittovaltion tasolla. Useat osavaltiot ovat kuitenkin poistaneet sen omista laeistaan.''Tehty Amnesty Internationalin vuoden 2016 tietojen mukaan. Sähkötuoli oli varsinkin 1900-luvun Yhdysvalloissa yleinen kuolemaantuomittujen teloitusväline.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kuolemanrangaistus

Kuopio

Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kuopio

Kuru

Kuru on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, noin 50 kilometriä Tampereelta pohjoiseen.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kuru

Kuurilan junamurhat

Aarne Hietakangas. Kuurilan junamurhat tapahtuivat Suomen sisällissodan aikana 19.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kuurilan junamurhat

Kyösti Kallio

Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kyösti Kallio

Kylmä sota

Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kylmä sota

Kymenlaakson maakunta

Kymenlaakso on Suomen maakunta Kaakkois-Suomessa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kymenlaakson maakunta

Kyröskoski

Kyröskosken vesivoimalaitoksen patoluukut avattu koskinäytöstä varten 1. toukokuuta 2012. Kyröskoski on 22 metrin putouskorkeudellaan yksi Suomen korkeimmista koskista.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kyröskoski

Kyttälä

Kyttälä on kahden kaupunginosan muodostama alue Tampereen keskustassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Kyttälä

Lahti

Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lahti

Laki vuokra-alueiden lunastamisesta

Laki vuokra-alueiden lunastamisesta (135/1918) eli ”torpparilaki” oli 17.

Katsoa Suomen sisällissota ja Laki vuokra-alueiden lunastamisesta

Lakko

Robert Koehler, ''Lakko'', 1886. Lakko on vaikuttamisen tapa, jossa työntekijät yhteisellä päätöksellä poistuvat työpaikalta tai jättävät tekemättä työnsä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lakko

Lappeenrannan joukkomurha

Lappeenrannan joukkomurha tapahtui Suomen sisällissodan aikana 25. huhtikuuta 1918.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lappeenrannan joukkomurha

Lappeenrannan vankileiri

Lappeenrannan linnoituksen eteläpuolinen portti. Lappeenrannan vankileiri oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Lappeenrannan linnoituksessa toiminut vankileiri.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lappeenrannan vankileiri

Lappeenranta

Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lappeenranta

Lapsisotilas

Kiinalainen 10-vuotias lapsisotilas toukokuussa 1944. Lapsisotilas on sotaan osallistuva lapsi.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lapsisotilas

Lauri Ingman

Lars (Lauri) Johannes Ingman (30. kesäkuuta 1868 Teuva – 25. lokakuuta 1934 Turku) oli suomalainen Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori, arkkipiispa ja kokoomuslainen poliitikko, joka oli kaksi kertaa Suomen pääministerinä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lauri Ingman

Lauri Nurminen

Lauri Nurminen (9. syyskuuta 1906 – 20. helmikuuta 2009) oli ennen kuolemaansa viimeinen elossa ollut Suomen sisällissodassa valkoisten puolella palvellut henkilö.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lauri Nurminen

Lauri Törhönen

Lauri Ilmari Törhönen (s. 16. elokuuta 1947 Helsinki) on suomalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja, joka on toiminut myös elokuvataiteen professorina.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lauri Törhönen

Längelmäki

Längelmäki (vuosien 1500–1510 aikaan nimi oli Längelmä) on entinen Suomen kunta, jonka alue nykyään jakautuu Pirkanmaan maakuntaan kuuluvan Oriveden kaupungin ja Keski-Suomen maakuntaan kuuluvan Jämsän kaupungin kesken.

Katsoa Suomen sisällissota ja Längelmäki

Länkipohja

Länkipohja on taajama Jämsässä Längelmäveden vesistön koillispäässä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Länkipohja

Leena Lander

Leena Lander (oik. Leena Orvokki Raittila, ent. Silander, o.s. Pöyhönen, s. 25. lokakuuta 1955 Turku) on suomalainen kirjailija.

Katsoa Suomen sisällissota ja Leena Lander

Lempäälä

Lempäälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja on osa Tampereen kaupunkiseutua.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lempäälä

Lennart Rönnback

Lennart Rönnback (21. toukokuuta 1905 – 4. marraskuuta 2007) oli yksi Suomen vanhimmista asukkaista sekä viimeinen aseistettu Suomen sisällissodassa valkoisten puolella taistellut sotilas.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lennart Rönnback

Lentolehtinen

Lentolehtinen on laajaan jakeluun tarkoitettu suppea ja halpa painotuote, pienpainate, joita käytetään muun muassa tiedottamisen, mainonnan sekä poliittisen viestinnän ja propagandan välineenä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lentolehtinen

Lev Trotski

Lev Davidovitš Trotski (alkuaan, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lev Trotski

Lex Tulenheimo

Lex Tulenheimo oli Tokoin senaatin keväällä 1917 eduskunnalle antama lakiesitys, jonka tarkoituksena oli helmikuun vallankumouksen jälkeisessä tilanteessa siirtää huomattava osa entisestä Suomen suuriruhtinaan vallasta Suomen senaatille.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lex Tulenheimo

Liberalismi

Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.

Katsoa Suomen sisällissota ja Liberalismi

Lokakuun vallankumous

Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lokakuun vallankumous

Loviisa

Loviisa (vuoteen 1752 Degerby) on vuonna 1745 perustettu Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Loviisa

Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa

Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa sisältää vuonna 1918 Suomen sisällissodassa kaatuneiden punaisten muistoksi pystytetyt muistomerkit: patsaat, veistokset, muistopaikat ja muistolaatat.

Katsoa Suomen sisällissota ja Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa

Luettelo Suomen sisällissodan aikaisista lentokentistä

Luettelo Suomen sodanaikaisista lentokentistä Suomen sisällissodan aikaiset ilmavoimat perustuivat venäläisten hallussaan pitämiin lentokoneisiin, joista valtaosa päätyi Suomen kansanvaltuuskunnalle, Suomen senaatin ulkomailta hankkimiin tai kansanvaltuuskunnalta lopuksi sotasaaliina saamiin lentokoneisiin sekä saksalaisten lentokoneisiin.

Katsoa Suomen sisällissota ja Luettelo Suomen sisällissodan aikaisista lentokentistä

Luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa

Luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa sisältää vuonna 1918 Suomen sisällissodan voittaneiden valkoisten muistopatsaat ja vapaudenpatsaat.

Katsoa Suomen sisällissota ja Luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa

Lunastus (elokuva)

Lunastus on Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen linjalla opiskelleen Olli Saarelan ohjaama esikoiselokuva vuodelta 1997.

Katsoa Suomen sisällissota ja Lunastus (elokuva)

Luottamus (elokuva)

Luottamus (Doverije) on suomalais-neuvostoliittolainen historiallinen poliittinen draamaelokuva vuodelta 1976.

Katsoa Suomen sisällissota ja Luottamus (elokuva)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., aiemmin Maataloustuottajain Keskusliitto (lyhyesti MTK) on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö.

Katsoa Suomen sisällissota ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto

Maaliskuun manifesti

asetuskokoelmassa. Maaliskuun manifesti eli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (AsK 20/1917) oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös, joka päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden.

Katsoa Suomen sisällissota ja Maaliskuun manifesti

Maatalouslakot 1917

Maatalouslakot vuonna 1917 olivat Suomen sisällissotaan johtaneeseen kehitykseen liittyneitä työtaisteluita, jotka alkoivat keväällä 1917.

Katsoa Suomen sisällissota ja Maatalouslakot 1917

Mannerheimin murhayritys 1920

Mannerheimin murhayritys tapahtui Tampereella 4. huhtikuuta 1920.

Katsoa Suomen sisällissota ja Mannerheimin murhayritys 1920

Markku Kuisma

Markku Kuisma vuonna 2013. Eero Markku Sakari Kuisma (s. 7. helmikuuta 1952 Hyvinkää) on suomalainen historioitsija ja filosofian tohtori, joka toimii Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professorina.

Katsoa Suomen sisällissota ja Markku Kuisma

Marko Tikka

Marko Tikka (s. 20. lokakuuta 1970 Joutseno) on suomalainen filosofian tohtori, historiantutkija sekä Suomen historian dosentti Tampereen yliopistossa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Marko Tikka

Martin Wetzer

Paul Martin Wetzer (7. elokuuta 1868 Pfronten, Baijeri – 29. syyskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali ja juristi, joka toimi Suomen sisällissodassa valkoisten Hämeen Ryhmän ja Länsiarmeijan komentajana sekä lyhyen aikaa valkoisten päämajan esikuntapäällikkönä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Martin Wetzer

Matti Klinge

Matti Klinge (31. elokuuta 1936 Helsinki – 5. maaliskuuta 2023) oli suomalainen historiantutkija ja professori.

Katsoa Suomen sisällissota ja Matti Klinge

Matti Turkia

Matti Turkia (26. helmikuuta 1871 Viipurin mlk – 10. tammikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1909, 1914–1917, 1930–1945.

Katsoa Suomen sisällissota ja Matti Turkia

Mäntyharju

Mäntyharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Mäntyharju

Me vaadimme

Me vaadimme -julistus oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluejohdon 1.

Katsoa Suomen sisällissota ja Me vaadimme

Mihail Svetšnikov

Mihail Stepanovitš Svetšnikov (30. syyskuuta (J: 18. syyskuuta) 1881 Ust-Medveditskaja, Donin kasakoiden alue, Venäjän keisarikunta – 26. elokuuta 1938 Kommunarka, Neuvostoliitto)Aleksi Mainio: ”Sisällissodan suuri tuntematon”, Historiallinen aikakauskirja 2/2020, s.

Katsoa Suomen sisällissota ja Mihail Svetšnikov

Mikko Kokko

Mikko Vilhelm Mikonpoika Kokko (22. huhtikuuta 1893 Nurmes, Suomi – tammikuu 1942 Leningrad, Neuvostoliitto) Nekropole.info.

Katsoa Suomen sisällissota ja Mikko Kokko

Ministerivaltiosihteeri

Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ministerivaltiosihteeri

Missä kuljimme kerran

Missä kuljimme kerran on suomenruotsalaisen kirjailijan Kjell Westön vuonna 2006 julkaistu romaani.

Katsoa Suomen sisällissota ja Missä kuljimme kerran

Mitä missä milloin

Mitä missä milloin -kirjasarjan norjankieliset osat 1995-2004. Mitä missä milloin – kansalaisen vuosikirja (myös MMM) on Otavan vuosittain julkaisema tietokirja, jossa käsitellään kuluneen vuoden tapahtumia ja puheenaiheita.

Katsoa Suomen sisällissota ja Mitä missä milloin

Mommilan veriteot

Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin. Jokioisten kartanon isännöitsijä Paul Pettersson. Mommilan veriteot (myös Mommilan kahakka) tapahtuivat 7. marraskuuta 1917 Lammin kuntaan tuolloin kuuluneen Mommilan kartanon ja Hausjärven kuntaan kuuluneen Mommilan asemakylän välisellä maantiellä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Mommilan veriteot

Mommilan veriteot 1917

Mommilan veriteot 1917 on vuonna 1973 ensi-iltansa saanut, tositapahtumiin perustuva elokuva aikansa Suomen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin murhasta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Mommilan veriteot 1917

Monarkia

Monarkia (yksinvaltius, kirjaimellisesti ’yksi alku’) on valtiomuoto, jossa valtion johto ja korkein valta kuuluu yhdelle henkilölle, monarkille, jonka asema on elinikäinen.

Katsoa Suomen sisällissota ja Monarkia

Morane-Saulnier Parasol

Morane-Saulnier Parasol tai Morane-Saulnier Type L oli ranskalainen ylätasoinen kaksipaikkainen lentokone ensimmäisessä maailmansodassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Morane-Saulnier Parasol

Murmansk

Murmansk (suom. myös Muurmanski, aiemmin Muurmanni; ven. vuosina 1916–1917 Romanov-na-Murmane) on asukasluvultaan maailman suurin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki.

Katsoa Suomen sisällissota ja Murmansk

N.A.B. Albatros

N.A.B. Albatros -lentokoneet olivat Ruotsissa valmistettuja puurakenteisia ja kangasverhoiltuja, kaksitasoisia 1910-luvun kellukekoneita.

Katsoa Suomen sisällissota ja N.A.B. Albatros

Nationalismi

Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Nationalismi

Naulasaaren taistelu

Naulasaaren taistelu oli Suomen sisällissodan taistelu, joka käytiin 29.

Katsoa Suomen sisällissota ja Naulasaaren taistelu

Nälänhätä

Ruokajakelu Beledweynessä Somaliassa. Nälänhätä tarkoittaa tilannetta, jossa jonkun alueen asukkaiden käytettävissä olevat ruokavarat loppuvat suhteellisen lyhyen aikavälin kuluessa, mikä aiheuttaa akuutin aliravitsemustilanteen ja voimakkaan kuolleisuuden kasvun.

Katsoa Suomen sisällissota ja Nälänhätä

Näsijärvi

Näsijärvi on Pirkanmaalla Tampereella, Ylöjärvellä ja Ruovedellä sijaitseva järvi, joka on Suomen 16.

Katsoa Suomen sisällissota ja Näsijärvi

Neuvosto-Venäjä

Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.

Katsoa Suomen sisällissota ja Neuvosto-Venäjä

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Katsoa Suomen sisällissota ja Neuvostoliitto

Nieuport 10

Ranskan ilmavoimien Nieuport 10 Nieuport 10 oli ranskalaisen Nieuportin valmistama puurakenteinen, yksi- ja kaksipaikkainen tiedustelukone.

Katsoa Suomen sisällissota ja Nieuport 10

Nieuport 17

Nieuport 17 oli ranskalaisen Nieuportin valmistama hävittäjälentokone, joka oli käytössä ensimmäisessä maailmansodassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Nieuport 17

Nikolai Bobrikov

Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.

Katsoa Suomen sisällissota ja Nikolai Bobrikov

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Katsoa Suomen sisällissota ja Nikolai II

Nikolai Judenitš

Nikolai Nikolajevitš Judenitš (30. kesäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1862 Moskova, Venäjä – 5. lokakuuta 1933 Nizza, Ranska), oli Venäjän menestyksekkäimpiä kenraaleja ensimmäisessä maailmansodassa ja taisteli johtajana luoteisella rintamalla Venäjän vastavallankumouksessa ja sisällissodassa 1918–1920.

Katsoa Suomen sisällissota ja Nikolai Judenitš

Nikolai Podgurski

Nikolai Ljutsianovitš Podgurski (13. elokuuta 1877 Tallinna, Viron kuvernementti – 1. marraskuuta 1918 Tallinna, Viro) Podgorski.com.

Katsoa Suomen sisällissota ja Nikolai Podgurski

Nikolai Podvoiski

Nikolai Podvoiski vuonna 1921. Nikolai Iljitš Podvoiski (16. helmikuuta (J: 4. helmikuuta) 1880 Kunašovka, Tšernigovin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 28. heinäkuuta 1948 Moskova, Neuvostoliitto) Hrono.ru.

Katsoa Suomen sisällissota ja Nikolai Podvoiski

Noormarkku

Noormarkku on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Satakunnan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Noormarkku

Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Norja

Nuorsuomalainen Puolue

Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.

Katsoa Suomen sisällissota ja Nuorsuomalainen Puolue

Ohrana

Ohrana (’suoja’, ’vartio’, johdettu termistä, ’suojeluosasto’) oli Venäjän keisarikunnassa toiminut salainen poliisi, joka toimi osana sisäasianministeriötä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ohrana

Olli Saarela

Olli Juhani Saarela (s. 11. maaliskuuta 1965 Helsinki) on suomalainen elokuvaohjaaja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Olli Saarela

Oppivelvollisuus

Oppivelvollisuudella ymmärretään nykyaikaisissa yhteiskunnissa kaikille kansalaisille asetettua velvollisuutta hankkia itselleen tietty perussivistys.

Katsoa Suomen sisällissota ja Oppivelvollisuus

Oppositio

Oppositio tarkoittaa suppeammassa merkityksessä kaikkia niitä parlamenttiryhmiä, jotka ilmaisevat etteivät tue vallassa olevaa hallitusta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Oppositio

Orivesi

Orivesi (aik. myös Orihvesi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Orivesi

Osasto Brandenstein

Otto von Brandenstein Osasto Brandenstein oli Suomen sisällissotaan osallistuneen vapaaherra ja eversti Otto von Brandensteinin komentama yhtymä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Osasto Brandenstein

Oskar Rantala

Kustaa Oskar Rantala (1869 Tyrvää – syksy 1918 Pietari, Neuvosto-VenäjäTuomas Hoppu: ”Helsingin punakaarti – johto ja organisaatio”, s. 170–172, 175, 183–184, 187, 189–190 teoksessa Nieminen 2015.) oli suomalainen punakaartilainen, joka toimi Suomen sisällissodan aikana Helsingin punakaartin 3.

Katsoa Suomen sisällissota ja Oskar Rantala

Oskari Tokoi

Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Oskari Tokoi

Ostokortti

Ostokortti Puolasta vuodelta 1981. Ostokortti on asiakirja, jota on käytettävä tavaroita ostettaessa silloin, kun niitä ei ole saatavissa riittävästi ja ne on määrätty säännöstelyn alaisiksi.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ostokortti

Otto von Brandenstein

Otto von Brandenstein Otto von Brandenstein (21. lokakuuta 1865 Hohenstein, Friedland, Mecklenburg-Schwerin – 8. toukokuuta 1945 The Prussian Machine (Jonathan Viser). Viitattu 10.5.2020. Grambow, Goldberg, Saksa) oli saksalainen vapaaherra ja kenraali, joka komensi everstinä Suomen sisällissotaan osallistunutta saksalaista osasto Brandensteinia.

Katsoa Suomen sisällissota ja Otto von Brandenstein

Otto Wille Kuusinen

Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Otto Wille Kuusinen

Oulu

Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Oulu

P. E. Svinhufvud

Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.

Katsoa Suomen sisällissota ja P. E. Svinhufvud

Paasitorni

Helsingin työväentalon eteishalli vuonna 1925. Yksityiskohta sisätilojen koristelusta Helsingin työväentalon ravintola kesällä 2022. Paasitorni on Helsingin Siltasaaressa sijaitseva rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kokous- sekä kongressikeskus.

Katsoa Suomen sisällissota ja Paasitorni

Padasjoki

Padasjoen kunnantalo. Näkymä Päijänteelle Kullasvuoren maisematorneista. Katunäkymä keskustasta. Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Padasjoki

Painovapaus

Painovapaus on kansalaisille kuuluva oikeus ajatusten esittämiseen painotuotteessa ilman erityistä viranomaisen lupaa tai ennakkotarkastusta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Painovapaus

Parlamentarismi

Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Parlamentarismi

Pavel Dybenko

Pavel Jefimovitš Dybenko (16. helmikuuta 1889 Tšernihivin kuvernementti – 29. heinäkuuta 1938 Moskova) oli ukrainasyntyinen bolševikki ja puna-armeijan upseeri.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pavel Dybenko

Pertti Haapala

Pertti Olavi Haapala (s. 23. tammikuuta 1954 Tampere) on tamperelainen historiantutkija ja emeritusprofessori.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pertti Haapala

Perustuslaki

Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.

Katsoa Suomen sisällissota ja Perustuslaki

Petri Karonen

Petri Kalevi Karonen (s. 26. elokuuta 1966 Janakkala) on suomalainen historiantutkija, joka on Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori.

Katsoa Suomen sisällissota ja Petri Karonen

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pietari (kaupunki)

Pietari Kekäle

Uuno Pekka Kekäläinen, käytti kirjailijanimeä Pietari Kekäle (10. toukokuuta 1896, Joroinen – 6. helmikuuta 1976, Savonlinna) oli suomalainen kirjailija.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pietari Kekäle

Pietarin suomalainen punakaarti

Pietarin suomalainen punakaarti oli vuosina 1917–1918 toiminut Suomen punakaartien osasto, joka oli muodostettu Pietarissa asuneista suomalaisista työläisistä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pietarin suomalainen punakaarti

Pietarinsuomalaiset

Pietarinsuomalaiset ovat Pietarin kaupunkiin muuttaneita ja siellä asuvia suomalaisia.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pietarinsuomalaiset

Pietisen tehtaan kahakka

Pietisen tehtaan kahakka oli Viipurissa toimineessa Pietisen puusepäntehtaassa 19.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pietisen tehtaan kahakka

Pohjanlahti

Pohjanlahti on merialue Suomen ja Ruotsin välissä, Ahvenanmaalta pohjoiseen.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pohjanlahti

Pohjanmaa

Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pohjanmaa

Pohjoinen jäämeri

Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pohjoinen jäämeri

Pohjois-Karjalan maakunta

Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pohjois-Karjalan maakunta

Pohjoismaat

Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pohjoismaat

Poliisi

Suomalainen moottoripyöräpoliisi. Poliisi on valtiovallan organisaatio, joka turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, ennaltaehkäisee rikoksia sekä selvittää näitä ja saattaa nämä syyteharkintaan.

Katsoa Suomen sisällissota ja Poliisi

Pori

Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pori

Porin Lyseo

Porin lyseon koulu on Porissa toimiva yläkoulu, joka on perustettu vuonna 1879.

Katsoa Suomen sisällissota ja Porin Lyseo

Porin lyseon joukkomurha

Sosialisti-lehden'' piirros teloituksesta. Porin lyseon joukkomurha oli Suomen sisällissodan aikana 6. helmikuuta 1918 Porissa tapahtunut yhdentoista suojeluskuntalaisen joukkoteloitus.

Katsoa Suomen sisällissota ja Porin lyseon joukkomurha

Porvaristo

Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Porvaristo

Porvoo

Porvoo on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Porvoo

Proletariaatti

”Kapitalistisen järjestelmän pyramidi”. Vuonna 1911 ''Industrial Worker'' -lehdessä ilmestynyt kuva, jolla edistettiin teollisuustyöntekijöiden ammattiyhdistysliiketoimintaa. Proletariaatti on yksityistä omaisuutta vailla olevien yhteiskuntaluokka, köyhälistö.

Katsoa Suomen sisällissota ja Proletariaatti

Puna-armeija

Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.

Katsoa Suomen sisällissota ja Puna-armeija

Punainen terrori (Suomi)

Punaisella terrorilla viitataan vuoden 1918 Suomen sisällissodan yhteydessä punaisten ja punakaartien toteuttamiin laajoihin väkivaltaisiin tekoihin ideologisiksi vihollisiksi katsomiaan henkilöitä vastaan varsinaisten taisteluiden ulkopuolella.

Katsoa Suomen sisällissota ja Punainen terrori (Suomi)

Punakaarti

Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Punakaarti

Puola

Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.

Katsoa Suomen sisällissota ja Puola

Puolan Legioona Suomessa

Puolan Legioona Suomessa (Legion Polski w Finlandii) oli liitto, jonka puolalaista syntyperää olevat sotilaat Venäjän armeijassa perustivat helmikuun vallankumouksen jälkeen Suomessa kesällä 1917.

Katsoa Suomen sisällissota ja Puolan Legioona Suomessa

Puolustusvoimien ylipäällikkö

Puolustusvoimien ylipäällikkö Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex johtaa Suomen puolustusvoimia.

Katsoa Suomen sisällissota ja Puolustusvoimien ylipäällikkö

Pyhäjärvi (Tampere)

Lentokone laskeutumassa Anianselällä Pirkkalan lentokentälle. Ikkunasta aukeaa ilta-auringossa näkymä etelään kohti Alhonselkää ja Vesilahden kirkonkylää. Pyhäjärvi on Pirkanmaalla Vesilahdessa, Nokialla, Tampereella, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Akaassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen.

Katsoa Suomen sisällissota ja Pyhäjärvi (Tampere)

Raahe

Patsas Raahen kirkon pihassa. Raahe on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki.

Katsoa Suomen sisällissota ja Raahe

Radioteatteri

Radioteatteri on Yleisradion radiokanaville kuunnelmia tuottava yksikkö.

Katsoa Suomen sisällissota ja Radioteatteri

Rafael Erich

Rafael Waldemar Erich (10. kesäkuuta 1879 Turku – 19. helmikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kokoomuslainen poliitikko, oikeustieteilijä ja diplomaatti, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina 1920–1921.

Katsoa Suomen sisällissota ja Rafael Erich

Rahvas

Rahvas eli säädyttömät oli yhteiskuntaluokka, jonka edustajia Suomessa oli 1800-luvulta 1900-luvun alkuun, jolloin Suomi irtautui Venäjän keisarikunnasta, noin 70 prosenttia koko maan väestöstä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Rahvas

Raja 1918

Raja 1918 on Suomen sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva suomalainen elokuva, joka sai ensi-iltansa 30.

Katsoa Suomen sisällissota ja Raja 1918

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ranska

Ranskan suuri vallankumous

Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ranskan suuri vallankumous

Ratsuväenkenraali

Ratsuväenkenraali on tarkennettu sotilasarvo kenraalista, johon on lisätty aselajia osoittava etuliite.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ratsuväenkenraali

Rautu (Viipurin lääni)

Raudun epävirallinen perinnevaakuna. Rautu on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Katsoa Suomen sisällissota ja Rautu (Viipurin lääni)

Rüdiger von der Goltz

Gustav Adolf Joachim Rüdiger Graf von der Goltz (8. joulukuuta 1865 Züllichau, Preussi;Haapala, Hoppu s. 201 nykyinen Sulechów, Puola – 4. marraskuuta 1946 Bernbeuren, Baijeri, Saksan miehitysvyöhyke) oli saksalainen kenraalimajuri ja kreivi, joka komensi Suomeen vuoden 1918 sisällissodan aikana lähetettyä Saksan Itämeren-divisioonaa sekä saksalaisiin vapaajoukkoihin kuuluneita VI reservijoukkoja 4.

Katsoa Suomen sisällissota ja Rüdiger von der Goltz

Riihimäen vankileiri

Riihimäen vankileiri oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Riihimäen varuskunnan alueella toiminut vankileiri, jossa pidettiin enimmillään noin 8 500 punavankia.

Katsoa Suomen sisällissota ja Riihimäen vankileiri

Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon.

Katsoa Suomen sisällissota ja Riihimäki

Rokkotaudit

Rokkotaudit tarkoittavat tartuntatauteja, joiden pääasiallisena oireena on laaja-alainen ihottuma eli eksanteema.

Katsoa Suomen sisällissota ja Rokkotaudit

Rovaniemi

Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Rovaniemi

Ruhtinaskunta

Ruhtinaskunta on ruhtinaan hallitsema valtio tai muu alue.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ruhtinaskunta

Runar Schildt

Ernst Runar Schildt (26. lokakuuta 1888 Helsinki – 29. syyskuuta 1925 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija.

Katsoa Suomen sisällissota ja Runar Schildt

Ruotsalainen prikaati

Ruotsalainen prikaati oli valkoisten länsiarmeijaan kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ruotsalainen prikaati

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ruotsi

Ruovesi

Ruovesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ruovesi

Saksan interventio Suomen sisällissodassa

Saksan interventio Suomen sisällissodassa oli Saksan keisarikunnan vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan tekemä sotilaallinen väliintulo, joka tapahtui sodan valkoisen osapuolen hallituksen pyydettyä apua Saksalta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Saksan interventio Suomen sisällissodassa

Saksan Itämeren-divisioona

Rüdiger von der Goltz. Saksan Itämeren-divisioona oli saksalainen, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentama noin 10 000 sotilaan vahvuinen yksikkö, joka Suomen sisällissodan loppuvaiheessa keväällä 1918 nousi maihin Hangossa 3.

Katsoa Suomen sisällissota ja Saksan Itämeren-divisioona

Saksan keisarikunta

Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.

Katsoa Suomen sisällissota ja Saksan keisarikunta

Sananvapaus

Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.

Katsoa Suomen sisällissota ja Sananvapaus

Santarmi

alt.

Katsoa Suomen sisällissota ja Santarmi

Santeri Alkio

Santeri Alkio (vuoteen 1898 Aleksander Filander, 17. kesäkuuta 1862 Laihia – 24. heinäkuuta 1930 Laihia)* oli 1900-luvun alun johtavia suomalaisia poliitikkoja, kirjailija ja toimittaja, joka muistetaan ennen kaikkea Maalaisliiton (nykyisen Suomen Keskustan) perustajana ja ideologina.

Katsoa Suomen sisällissota ja Santeri Alkio

Satakunnan historiallinen maakunta

Satakunnan historiallinen maakunta käsittää nykyisen Satakunnan maakunnan ja valtaosan Pirkanmaasta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Satakunnan historiallinen maakunta

Satakunnan rintama

Satakunnan rintama oli yksi Suomen sisällissodan neljästä päärintamasta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Satakunnan rintama

Savitaipale

Savitaipale on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Savitaipale

Savon rintama

Savon rintama oli yksi Suomen sisällissodan rintamista, joka muodostui helmikuun 1918 puoliväliin mennessä Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänien alueelle.

Katsoa Suomen sisällissota ja Savon rintama

Sääksjärvi

Sääksjärvi voi tarkoittaa seuraavia.

Katsoa Suomen sisällissota ja Sääksjärvi

Sääty

Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.

Katsoa Suomen sisällissota ja Sääty

Seinäjoki

Seinäjoki on Suomen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin.

Katsoa Suomen sisällissota ja Seinäjoki

Seppo Hentilä

Seppo Juhani Hentilä (s. 10. huhtikuuta 1948 Oulu) on valtiotieteen tohtori ja Helsingin yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori sekä tunnettu entisen Itä-Saksan tuntija.

Katsoa Suomen sisällissota ja Seppo Hentilä

Silja – nuorena nukkunut

Silja – nuorena nukkunut on vuonna 1956 valmistunut Jack Witikan ohjaama elokuva.

Katsoa Suomen sisällissota ja Silja – nuorena nukkunut

Siuntio

Siuntio on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Siuntio

Siuro

Siuro on Nokian taajama sekä 11.

Katsoa Suomen sisällissota ja Siuro

Sivistyneistö

Sivistyneistö tarkoittaa suomalaisessa kielenkäytössä korkeasti koulutettua tai sivistynyttä kansanosaa tai yhteiskuntaluokkaa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Sivistyneistö

Sortavala

Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Sortavala

Sortokausien aktivismi

Sortokausien aktivismi tarkoittaa Suomen historiassa suoraa toimintaa kannattanutta poliittista liikettä, joka syntyi 1900-luvun alussa vastustamaan niin sanottujen sortokausien aikaisia venäläistämistoimia.

Katsoa Suomen sisällissota ja Sortokausien aktivismi

Sortovuodet

Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.

Katsoa Suomen sisällissota ja Sortovuodet

Sosiaalivakuutus

Sosiaalivakuutus on vakuutus joka on järjestetty sosiaalisten henkilöriskien varalta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Sosiaalivakuutus

Sosialismi

Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.

Katsoa Suomen sisällissota ja Sosialismi

Sotaorpo

Sotilaat jakavat taisteluhaudan sotaorvon kanssa Okinawalla 1945. Sotaorpo on henkilö, joka lapsena on sodan johdosta menettänyt huoltajansa, useimmiten isänsä, sodan vuoksi orpo.

Katsoa Suomen sisällissota ja Sotaorpo

Spartakistikapina

Kansannousua Berliinin kaduilla tammikuussa 1919. Spartakistikapina eli Tammikuun kapina on Berliinissä 5.–12.

Katsoa Suomen sisällissota ja Spartakistikapina

Stetinin M-9

Stetinin M-9 (myös Grigorovitš M-9) oli venäläisen Stetininin valmistama kaksitasoinen lentovene, jota valmistettiin kaikkiaan noin 500 kappaletta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Stetinin M-9

Suinulan verilöyly

Suinulan verilöylyn muistomerkin paljastustilaisuus v. 1933 "type": "FeatureCollection", "features": "type": "Feature", "properties":, "geometry": "type": "Point", "coordinates": 24.05310, 61.52862 Suinulan verilöylyksi kutsuttu joukkoteloitus tapahtui Suomen sisällissodan alussa Kangasalan Suinulan kylän Markkulan talon pihamaalla 31.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suinulan verilöyly

Sulo-Weikko Pekkola

Sulo-Weikko Pekkola (23. maaliskuuta 1890 Pornainen – 10. helmikuuta 1931 Porvoo) oli suomalainen kirjailija ja jääkärikapteeni.

Katsoa Suomen sisällissota ja Sulo-Weikko Pekkola

Suodenniemi

Suodenniemi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pirkanmaalla.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suodenniemi

Suojeluskunta

Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917. Nummen suojeluskunta 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suojeluskunta

Suomalainen puolue

Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomalainen puolue

Suomen Ammattijärjestö

Suomen Ammattijärjestö (SAJ) oli vuosina 1907–1930 toiminut Suomen ensimmäinen ammatillinen keskusjärjestö.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen Ammattijärjestö

Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon logo. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on evankelis-luterilaista kristinuskon haaraa tunnustava kirkkokunta Suomessa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Suomen hauskin mies

Suomen hauskin mies on vuonna 2018 ensi-iltansa saanut mustan huumorin sävyttämä draamaelokuva, jonka on ohjannut Heikki Kujanpää.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen hauskin mies

Suomen itsenäistyminen

Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen itsenäistyminen

Suomen Kansallisteatteri

Suomen Kansallisteatteri (alkuperäiseltä nimeltään Suomalainen teatteri) on vuonna 1872 perustettu, vanhin suomenkielinen ammattiteatteri.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen Kansallisteatteri

Suomen kansanvaltuuskunta

alt.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen kansanvaltuuskunta

Suomen Keskusta

Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen Keskusta

Suomen Kommunistinen Puolue

Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen Kommunistinen Puolue

Suomen kuningaskuntahanke

Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen kuningaskuntahanke

Suomen lippu

Suomen kansallislippu. Suomen lippu eli siniristilippu on yksi Suomen kansallissymboleista.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen lippu

Suomen pääministeri

Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen pääministeri

Suomen Punainen Kaarti

Suomen Punainen Kaarti (lyh. SPK) oli 26.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen Punainen Kaarti

Suomen rautatieliikenne

Suomen rautateistä. ''Vihreä'': matkustaja- ja tavaraliikennettä''Ruskea'': vain tavaraliikennettä ''Harmaa'': lakkautettu''Sininen'': Porvoon museorautatie. Rautatieliikenne Suomessa toimii valtakunnallisen joukkoliikenteen runkokuljettajana.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen rautatieliikenne

Suomen ruotsalainen kansanpuolue

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen senaatti

Suomen sisällissodan aikajana

Vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan liittyviä tapahtumia luettelomuodossa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen sisällissodan aikajana

Suomen sisällissodan nimet

Suomen sisällissodan nimillä tarkoitetaan eri nimityksiä, joita käytetään vuonna 1918 käydystä sodasta Suomessa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen sisällissodan nimet

Suomen sisällissodan terrori

Suomen sisällissodassa kummatkin osapuolet tekivät terroritekoja varsinaisen taistelutoiminnan ulkopuolella.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen sisällissodan terrori

Suomen sisällissodan valkoisten ilmavoimat

Ilmavoimien päällikkö Carl Seber Ilmavoimat oli valkoisen armeijan ilmatiedusteluun käytetty sotilasosasto.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen sisällissodan valkoisten ilmavoimat

Suomen sisällissodan vankileirit

Punaisia naisia Tampereen vankileirillä kesällä 1918. Suomen sisällissodan vankileirit olivat vuonna 1918 Suomen sisällissodan seurauksena perustettuja vankileirejä, joille koottiin antautuneita punakaartien taistelijoita sekä muita punaisten ja työväenliikkeen toiminnassa mukana olleita tai siitä epäiltyjä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen sisällissodan vankileirit

Suomen sisällissota Etelä-Pohjanmaalla

Suomen sisällissodan tapahtumat Etelä-Pohjanmaalla käynnistyivät 27.–28.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen sisällissota Etelä-Pohjanmaalla

Suomen sisällissota Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla

Suomen sisällissodan tapahtumat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla käynnistyivät 28.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen sisällissota Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomen sosialistinen työväentasavalta

Suomen sosialistinen työväentasavalta oli nimi, jota Suomesta käytettiin Neuvosto-Venäjän hallituksen eli kansankomissaarien neuvoston ja Suomen punaisen hallituksen eli kansanvaltuuskunnan Suomen sisällisodan aikana 1.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen sosialistinen työväentasavalta

Suomen suuriruhtinas

Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinas

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinaskunta

Suomenlinnan vankileiri

Vankeja Suomenlinnassa. Suomenlinnan vankileiri oli Suomenlinnan saariin sisällissodan jälkeen vuonna 1918 perustettu punavankileiri.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomenlinnan vankileiri

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suomi

Suuret kuolonvuodet

Suuret kuolonvuodet olivat Pohjois-Eurooppaa koetelleiden harvinaisen kylmien vuosien jakso 1695–1697.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suuret kuolonvuodet

Suuret nälkävuodet

Kerjäläisperhe maantiellä. Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta 1860. Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suuret nälkävuodet

Suuri asejuna

Suuri asejuna lähetettiin Suomen sisällissodan alkuvaiheissa tammi-helmikuun vaihteessa 1918 Pietarista Suomeen toimittamaan aseita ja ammuksia punaisille.

Katsoa Suomen sisällissota ja Suuri asejuna

Sveitsi

Sveitsi (retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Sveitsi

Svinhufvudin I hallitus

Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.

Katsoa Suomen sisällissota ja Svinhufvudin I hallitus

Syrjäntaan taistelu

Syrjäntaan taistelu on Tuuloksen pitäjän Syrjäntaan kylässä 28.–29.

Katsoa Suomen sisällissota ja Syrjäntaan taistelu

Taavetin kahakka

Taavetin kahakka oli hieman ennen Suomen sisällissodan alkua 21.

Katsoa Suomen sisällissota ja Taavetin kahakka

Taavetti (Luumäki)

Taavetin linnoituksen portti Taavetti (epävir.) on Etelä-Karjalan maakunnassa sijaitsevan Luumäen kunnan keskustaajama.

Katsoa Suomen sisällissota ja Taavetti (Luumäki)

Taistelu Näsilinnasta 1918

Taistelu Näsilinnasta 1918 on Claes Olssonin draamadokumentti Tampereen taistelusta Suomen sisällissodassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Taistelu Näsilinnasta 1918

Takavarikko

Takavarikko on pakkokeinolaissa säädetty toimenpide, jossa esine otetaan esitutkinnassa pois sen haltijalta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Takavarikko

Tallinna

TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tallinna

Talonpoika

Itäsuomalaisia talonpoikaisnaisia 1800-luvulta. Talonpoika tarkoittaa talollista, joka hallinnoi (omistamaansa tai vuokraamaansa) viljelysmaita ja metsää ja saa siitä pääasiallisen toimeentulon.

Katsoa Suomen sisällissota ja Talonpoika

Tammela (Tampere)

Näkymä Pikilinnasta länteen Emil Aaltosen puistoon ja Tammelantorille. Tammelantori sateisena kesäpäivänä. Taustalla entinen Aaltosen kenkätehdas. Raimo Utriaisen suunnittelema ''Vuorineuvos Emil Aaltosen muistomerkki'' vuodelta 1969. Entinen Aaltosen kenkätehdas.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tammela (Tampere)

Tammisaaren vankileiri

Tammisaaren vankila-alueen karkea pohjapiirros. Tammisaaren vankileiri, myöhemmin Tammisaaren pakkotyölaitos, oli Tammisaaressa Dragsvikin kasarmialueella vuosina 1918–1940 toiminut vankila.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tammisaaren vankileiri

Tampereen taistelu

Tampereen taistelu käytiin 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918, kun valkoiset valloittivat Tampereen Suomen sisällissodassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tampereen taistelu

Tampereen tuomiokirkko

Tampereen tuomiokirkko on Tampereella Jussinkylässä sijaitseva kirkko, joka on rakennettu vuosina 1902–1907.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tampereen tuomiokirkko

Tampereen vankileiri

Tampereen vankileiri (myös Kalevankankaan vankileiri) oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Tampereen Kalevankankaalla toiminut vankileiri, jossa oli enimmillään yli 10 000 punavankia.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tampereen vankileiri

Tampereen yliopisto (1925–2018)

Tampereen yliopisto (lyhenne TaY tai UTA) oli vuosina 1925–2018 toiminut yliopisto, jonka pääpaikka oli Tampereella.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tampereen yliopisto (1925–2018)

Tanska

Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tanska

Tarton rauha

Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tarton rauha

Tasavalta

Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tasavalta

Täällä Pohjantähden alla

Täällä Pohjantähden alla on Väinö Linnan kirjoittama romaanitrilogia, jonka osat julkaistiin vuosina 1959, 1960 ja 1962.

Katsoa Suomen sisällissota ja Täällä Pohjantähden alla

Täällä Pohjantähden alla (vuoden 1968 elokuva)

Täällä Pohjantähden alla on Edvin Laineen ohjaama suomalainen historiallinen draamaelokuva vuodelta 1968.

Katsoa Suomen sisällissota ja Täällä Pohjantähden alla (vuoden 1968 elokuva)

Teollistuminen

Maailman teollistuneet alueet Teollistuminen on yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos, jossa yhteiskunta muuttuu esiteollisesta teolliseksi.

Katsoa Suomen sisällissota ja Teollistuminen

Tero Jartti

Tero Einar Jartti (s. 16. maaliskuuta 1962 Valtimo) on suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä ja taiteilija.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tero Jartti

Terrorismi

Terrorismi (latinankielisestä sanasta terror, ’kauhu’) on yksilön tai ryhmän harjoittamaa suunnitelmallista väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon.

Katsoa Suomen sisällissota ja Terrorismi

The Guardian

The Guardian on vuonna 1821 perustettu brittiläinen sanomalehti, jonka omistaa Guardian Media Group -yhtymä.

Katsoa Suomen sisällissota ja The Guardian

Toijala

Toijala oli Etelä-Pirkanmaalla sijaitseva Suomen entinen kaupunki.

Katsoa Suomen sisällissota ja Toijala

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Katsoa Suomen sisällissota ja Toinen maailmansota

Toivo Kuula

Toivo Timoteus Kuula (7. heinäkuuta 1883 Alavus – 18. toukokuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen säveltäjä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Toivo Kuula

Toivo Särkkä

Toivo Jalmari ”T.

Katsoa Suomen sisällissota ja Toivo Särkkä

Tokoin senaatti

alt.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tokoin senaatti

Topi Vikstedt

Toivo (Topi) Alarik Vikstedt (12. kesäkuuta 1891 Viipuri – 6. toukokuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen piirtäjä, pilapiirtäjä ja taidegraafikko, jota on pidetty yhtenä aikansa parhaista.

Katsoa Suomen sisällissota ja Topi Vikstedt

Tornio

Tornio on Suomen kaupunki Lapin maakunnassa Perämeren rannalla Tornionjoen suulla Ruotsin rajalla.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tornio

Tulipää

Tulipää on vuonna 1980 ilmestynyt Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon ohjaama elämäkertaelokuva Algot Untolasta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tulipää

Turku

Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.

Katsoa Suomen sisällissota ja Turku

Tuulikki Pekkalainen

Tuulikki Pekkalainen (s. 1939) on suomalainen tietokirjailija ja toimittaja, joka on erikoistunut suomalaisen työväenliikkeen musiikkitoiminnan ja vuoden 1918 tapahtumien tutkimiseen.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tuulikki Pekkalainen

Tuulos

Tuulos on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnaa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tuulos

Työaika

Työaika on työ- tai virkasuhteessa olevalla henkilöllä se päivittäinen tai viikoittainen aika, jolloin hän tekee työtehtäviensä mukaista työtä (tehokas työaika) tai jolloin ainakin hänen on sopimuksen tai virkasäännön mukaan oltava työpaikalla työnantajan käytettävissä (nimellinen työaika).

Katsoa Suomen sisällissota ja Työaika

Työttömyys

Työttömyys tarkoittaa kansantaloustieteessä ilmiötä, jossa osa työvoimasta on vailla työtä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Työttömyys

Työväen pääneuvosto

Työväen pääneuvosto oli Suomen sisällissodan aikana kokoontunut punaisten lainsäädäntöelin, jonka tehtävänä oli toimia kansanedustuslaitoksena sekä valvoa Suomen kansanvaltuuskunnan toimintaa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Työväen pääneuvosto

Työväenliike

Työväenliike on yhteisnimitys poliittisesta työväenliikkeestä, ammattiyhdistysliikkeestä ja osuustoimintaliikkeestä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Työväenliike

Tynkäeduskunta

Tynkäeduskunta, ainoa sosiaalidemokraatti Matti Paasivuori yksinään oikealla (puhemiehestä vasemmalla). Aitiossa etummaisimpana saksalainen kenraali Rüdiger von der Goltz. Tynkäeduskunta oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 kokoontunut vajaalukuinen eduskunta, josta puuttuivat lähes kaikki sosialidemokraattisen puolueen (SDP) kansanedustajat.

Katsoa Suomen sisällissota ja Tynkäeduskunta

Ukraina

Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ukraina

Upseeri

Upseeri on armeijan tai muun sotilaallisesti organisoituneen järjestön päällystöön kuuluva johtaja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Upseeri

Uskonnonvapauslaki

Uskonnonvapauslaki säätää uskonnonvapaudesta Suomessa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Uskonnonvapauslaki

Utin lentoasema

Utin lentoasema on Kouvolan Valkealassa, Utissa sijaitseva sotilaslentoasema.

Katsoa Suomen sisällissota ja Utin lentoasema

Uusikaupunki

Uusikaupunki (alun perin Kalainen) on rannikkokaupunki Suomessa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Uusikaupunki

Vaasa

Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vaasa

Vaasan senaatti

Vaasan vaakuna Vaasan senaatti oli Suomen sisällissodan aikana Vaasassa toiminut Suomen hallitus, Suomen senaatti, 29.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vaasan senaatti

Vaasan valtaus

Vaasan valtaus oli 28.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vaasan valtaus

Valkeakosken naiskaarti

Valkeakosken naiskaarti oli vuoden 1918 Suomen sisällissodan aikana toiminut punakaartin yksikkö, joka oli osa Valkeakosken punakaartia.

Katsoa Suomen sisällissota ja Valkeakosken naiskaarti

Valkoinen terrori (Suomi)

Valkoiset teloittavat punaisia Länkipohjassa. Valkoisella terrorilla tarkoitetaan vuoden 1918 Suomen sisällissodassa valkoisten joukkojen harjoittamaa, taistelutoiminnan ulkopuolista poliittista väkivaltaa ja siihen liittyneitä rankaisu- ja kostotoimenpiteitä punaisia ja heitä tukeneita venäläisiä kohtaan.

Katsoa Suomen sisällissota ja Valkoinen terrori (Suomi)

Valkoiset

Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Valkoiset

Valkoisten voitonparaati

Paraati kääntymässä Heikinkadulta Pohjoisesplanadille. Valkoisten voitonparaati oli 16.

Katsoa Suomen sisällissota ja Valkoisten voitonparaati

Valtakunnanduuman väliaikainen komitea

Kerenski ja Karaulov. Valtakunnanduuman väliaikainen komitea oli Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuman jäsenten vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen aikana muodostama epävirallinen komitea, joka valitsi Venäjän väliaikaisen hallituksen.

Katsoa Suomen sisällissota ja Valtakunnanduuman väliaikainen komitea

Valtalaki

Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.

Katsoa Suomen sisällissota ja Valtalaki

Valtionhoitaja

Valtionhoitaja on monarkiassa henkilö, joka hoitaa hallitsijan tehtäviä ja käyttää tämän valtaa yleensä sellaisessa tilanteessa, jossa hallitsijaa ei ole.

Katsoa Suomen sisällissota ja Valtionhoitaja

Valtiopetos

Valtiopetos on rikos, joka loukkaa valtion alueellista koskemattomuutta tai oikeudellista järjestystä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Valtiopetos

Valtiorikosoikeus

Valtiorikosoikeudet (lyh. VRO) olivat Suomessa vuosina 1918–1920 toimineita ylimääräisiä tuomioistuimia, jotka tutkivat ja tuomitsivat Suomen sisällissotaan punaisten puolella osallistuneita sotilaita ja siviilejä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Valtiorikosoikeus

Vapaudenristin ritarikunta

Vapaudenristin suurristi. Vapaudenristin ritarikunta on vanhin kolmesta virallisesta suomalaisesta ansioritarikunnasta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vapaudenristin ritarikunta

Vapausrangaistus

Vapausrangaistus on yksilölle tavallisesti rikoksen vuoksi määrätty rangaistus, jonka pääasiallinen sisältö on vapauden menettäminen.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vapausrangaistus

Vapaustaistelija

Vapaustaistelija on myönteinen nimitys ihmisestä, joka toimii aktiivisesti vapauden puolesta tavalla tai toisella, ja vapaustaistelu on myönteinen termi tästä toiminnasta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vapaustaistelija

Varkauden taistelu

Ahlströmin paperitehdas vuonna 1930. Punaisten viimeisenä pakopaikkana toiminut massatehdas torneineen oikealla. Varkauden taistelu oli Suomen sisällissodan aikana helmikuussa 1918 Varkauden teollisuustaajamassa käyty taistelu, joka päättyi paikkakuntaa piirittäneiden valkoisten voittoon.

Katsoa Suomen sisällissota ja Varkauden taistelu

Varkaus (kaupunki)

Varkaus (ennen vuotta 1929 Warkaus) on Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Varkaus (kaupunki)

Varuskunta

Varuskunta on kiinteä sotilasalue, johon on sijoitettu joukko-osastoja ja sotilaslaitoksia.

Katsoa Suomen sisällissota ja Varuskunta

Väinö Linna

Väinö Valtteri Linna oli suomalainen kirjailija ja tieteen akateemikko.

Katsoa Suomen sisällissota ja Väinö Linna

Väinö Tanner

Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.

Katsoa Suomen sisällissota ja Väinö Tanner

Vöyrin sotakoulu

Jorma Gallen-Kallelan suunnittelema Vöyrin koulun kurssimerkki. Vöyrin Sotakoulu oli itsenäisen Suomen ensimmäinen aliupseerikoulu.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vöyrin sotakoulu

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Venäjä

Venäjän keisari

Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Venäjän keisari

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Katsoa Suomen sisällissota ja Venäjän keisarikunta

Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous

Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous koolla Pietarin Taurian palatsissa 18. tammikuuta 1918. Yleisvenäläinen perustuslakia säätävä kansalliskokous (Vserossijskoje utšreditelnoje sobranije) oli vuoden 1917 lopussa yleisellä vaalilla valittu edustajakokous, jonka oli tarkoitus säätää Venäjälle uusi perustuslaki keisarikunnan kumoamisen jälkeen.

Katsoa Suomen sisällissota ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous

Venäjän sisällissota

Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.

Katsoa Suomen sisällissota ja Venäjän sisällissota

Venäjän väliaikainen hallitus

Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.

Katsoa Suomen sisällissota ja Venäjän väliaikainen hallitus

Venäjänsaari

Venäjänsaari on Viipurinlahdella sijaitseva saari, joka aikaisemmin kuului Viipurin maalaiskunnan Alasommeen kylään.

Katsoa Suomen sisällissota ja Venäjänsaari

Veto-oikeus

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton käyttämässä veto-oikeuttaan vuonna 1993. Veto-oikeus ('minä kiellän') on kielto tai tahdonilmaus, jolla valtionpäämies, muu valtioelin tai yhteisö taikka yksityinen toimija estää jonkin päätöksen syntymisen tai voimaantulon.

Katsoa Suomen sisällissota ja Veto-oikeus

Viaporin kapina

Viaporin kapina oli heinä-elokuun vaihteessa 1906 tapahtunut kapina Suomenlinnan eli silloisen Viaporin merilinnoituksessa Helsingissä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Viaporin kapina

Vihti

Vihti on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vihti

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Viipuri

Viipurin lääninvankilan joukkomurha

Joukkomurhan uhreja Viipurin lääninvankilan käytävällä. Viipurin lääninvankilan joukkomurha tapahtui Viipurissa 27.–28. huhtikuuta välisenä yönä 1918, Viipurin taistelun aikana aivan Suomen sisällissodan loppuvaiheessa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Viipurin lääninvankilan joukkomurha

Viipurin rautatieasema

Viipurin rautatieasema (Vpi, ratakm 313+350) on Viipurin kaupungin merkittävin rautatieasema.

Katsoa Suomen sisällissota ja Viipurin rautatieasema

Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)

Viipurin taistelu oli Suomen sisällissodan viimeinen suuri taistelu, joka käytiin Viipurin kaupungin hallinnasta 24.–29. huhtikuuta 1918 punakaartin ja valkoisten välillä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)

Viipurin vankileiri

Viipurin vankileiri oli Suomen sisällissodan vankileiri, joka toimi Viipurissa huhtikuusta 1918 toukokuuhun 1919.

Katsoa Suomen sisällissota ja Viipurin vankileiri

Viljo Kajava

Viljo Lennart Kajava (22. syyskuuta 1909 Tampere – 2. helmikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen runoilija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko ja journalisti.

Katsoa Suomen sisällissota ja Viljo Kajava

Vilppula

Vilppula on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vilppula

Vimpelin sotakoulu

Reserviupseerikoulun lippu vuodelta 1928 Siinä lukee ''VK 1917'' tarkoittaen Vimpelin koulua Vimpelin koulu tai Vimpelin kurssi oli suojeluskuntien Vimpelissä 26. joulukuuta 1917 – 14.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vimpelin sotakoulu

Vladimir Lenin

Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vladimir Lenin

Vuoden 1772 hallitusmuoto

Vuoden 1772 hallitusmuoto oli Ruotsin valtion yksinvaltainen hallitusmuoto, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III esitteli ja säädyt yksimielisesti huutoäänestyksellä hyväksyivät 21. elokuuta 1772.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vuoden 1772 hallitusmuoto

Vuoden 1905 suurlakko

Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vuoden 1905 suurlakko

Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys

Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys eli Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (AsK 26/1906) oli perustuslaillinen säädös, jolla Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys

Vuoden 1917 yleislakko

Vuoden 1917 yleislakko oli Suomessa 14.–20.

Katsoa Suomen sisällissota ja Vuoden 1917 yleislakko

Weimarin tasavalta

Weimarin Saksa osavaltioineen. Weimarin tasavalta on historiantutkimuksessa käytetty nimitys Saksasta vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana, jolloin maa oli tasavalta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Weimarin tasavalta

Woldemar Hägglund

Johan Woldemar Hägglund (10. elokuuta 1893 HelsinkiOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, palsta 999 – 12. helmikuuta 1963 Hirvensalmi) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti.

Katsoa Suomen sisällissota ja Woldemar Hägglund

Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat

Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat, jota toisinaan kutsutaan virheellisesti Kuninkaalliseksi laivastoksi, on vanhin Yhdistyneen kuningaskunnan kolmesta puolustushaarasta.

Katsoa Suomen sisällissota ja Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat

Yhdistynyt kuningaskunta

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.

Katsoa Suomen sisällissota ja Yhdysvallat

Yleisradio

Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.

Katsoa Suomen sisällissota ja Yleisradio

Ylin valtiovalta

Ylin valtiovalta tarkoittaa jakamattomia valtiolle kuuluvia valtaoikeuksia.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ylin valtiovalta

Ympärysvallat

Ympärysvallat eli liittoutuneet oli ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli, joka taisteli keskusvaltoja vastaan.

Katsoa Suomen sisällissota ja Ympärysvallat

1918 – mies ja hänen omatuntonsa

1918 – mies ja hänen omatuntonsa on vuonna 1957 ensi-iltansa saanut suomalainen elokuva, jonka on ohjannut Toivo Särkkä.

Katsoa Suomen sisällissota ja 1918 – mies ja hänen omatuntonsa

Katso myös

Euroopan valtioiden sisällissodat

• Albanian sisällissota
• Bosniakkien ja kroaattien sota
• Georgian sisällissota
• Irlannin sisällissota
• Jugoslavian hajoamissodat
• Kreivisota
• Luettelo Rooman sisällissodista
• Romanian vallankumous 1989
• Saksan vallankumous (1918)
• Sonderbundin sota
• Suomen sisällissota

Saksan sodat

• Afganistanin sota (2001–2021)
• Boksarikapina
• Britannian–Irakin sota
• Ensimmäinen maailmansota
• Hererojen ja namojen kansanmurha
• Lapin sota
• Liettuan–Neuvosto-Venäjän sota
• Malin sisällissota 2012
• Naurun sisällissota
• Persianlahden sota
• Saksan vallankumous (1918)
• Saksan–Ranskan sota
• Suomen sisällissota
• Terrorisminvastainen sota
• Toinen maailmansota
• Turskasota
• Ukrainan itsenäisyyssota

Sosialismi Suomessa

• Punakaarti
• Suomen sisällissota
• Vasemmistoliitto

Suomen ja Venäjän väliset suhteet

• Aleksanteri-instituutti
• Anton-tapaus
• Bobrikovin murha
• Brest-Litovskin rauha
• EastCham Finland
• Free Skate
• Heimosodat
• Helsingin huippukokous 2018
• Janus Putkonen
• Jatkosota
• Jessikka Aro
• Johan Bäckman
• Jon Hellevig
• Karjala-kysymys
• Kotiryssä
• Kotkan merikaapeli
• Läskikapina
• M/S Arctic Sea
• MV-media
• Martti J. Kari
• Miekantuppipäiväkäsky
• Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen
• Paasikiven–Kekkosen linja
• Rantala-tapaus
• Suomen Moskovan-suurlähetystö
• Suomen itsenäisyysjulistus
• Suomen ja Venäjän suhteet
• Suomen sisällissota
• Suomettuminen
• Suomi–Venäjä-Seura
• Teboil
• Tehtaankatu (Helsinki)
• Venäjän Maarianhaminan konsulaatti

Suomen sodat

• Afganistanin sota (2001–2021)
• Davidin kapina
• Hattujen sota
• Jatkosota
• Lapin sota
• Luettelo Suomen historian sodista
• Novgorodin ja jäämien sodat
• Nuijasota
• Oolannin sota
• Suomen sisällissota
• Suomen sota
• Talvisota
• Toinen maailmansota
• Toinen ristiretki Suomeen

Tunnetaan myös nimellä Kansalaissota, Karjalan nousu, Luokkasota, Punaisten ja valkoisten sota, Punakapina, Suomen kansalaissota, Suomen sota 1918, Suomen vapaussota, Torpparikapina, Vapaussota, Veljessota, Vuoden 1918 sota, Vuoden 1918 tapahtumat.

, Finlandia-palkinto, Frans Emil Sillanpää, Friedrich Karl, Gösta Björkenheim, Geopolitiikka, Georgi Bulatsel, Grigori Zinovjev, Gunnar Melin, Haapamäki, Hangon sopimus, Hanko, Hannes Ignatius, Hannes Ryömä, Hans Kalm, Harmoisten sairashuoneen joukkomurha, Hauho, Hämeen rintama, Hämeenlinna, Hämeenlinnan vankileiri, Heikki Kujanpää, Heikki Ylikangas, Heinola, Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta, Helsingin valtaus, Helsinki, Henkivartija, Hennalan vankileiri, Hermannin lentoasema, Hjalmar Frisell, Hugo Meurer, Hugo Salmela, Hurskas kurjuus, Huruslahden arpajaiset, Hyvinkää, Ikaalinen, Inflaatio, Inon linnake, Itä-Karjala, Itämeren laivasto, Itävalta-Unkari, Ivar Smilga, J. O. Hannula, Jack Witikka, Jalmari Parikka, Japanin keisarikunta, Jarl Hemmer, Jääkäriliike, Jäänmurtaja Tarmo (1907), Joensuu, Josif Stalin, Juhani Siljo, Juho Kusti Paasikivi, Jukka Rahja, K. H. Wiik, K. J. Ståhlberg, Kaarti, Kainuun maakunta, Kangasala, Kangastus 38, Kansalaisluottamus, Kansalaissota (yleistermi), Kansalaisyhteiskunta, Kansanäänestys, Kansandemokratia, Kansankomissaarien neuvosto, Kapitalismi, Karjala, Karjalan historiallinen maakunta, Karjalan rintama (Suomen sisällissota), Karjalankannas, Karl Fredrik Wilkama, Kaukajärvi, Kämärä, Kämärän taistelu, Käsky (elokuva), Keisarillisen Saksan armeija, Kemi, Kirkkonummi, Kjell Westö, Koliahteen joukkomurha, Kontrafaktuaalinen historia, Korian rautatiesilta (1870), Korkeajännitys, Kotka (kaupunki), Kouvola, Kouvolan ja Korian joukkomurhat, Kouvolan salainen tutkijakomitea, Kreikka, Kristinusko, Kullervo Manner, Kuntalaki, Kuntavaalit, Kuolan niemimaa, Kuolemanrangaistus, Kuopio, Kuru, Kuurilan junamurhat, Kyösti Kallio, Kylmä sota, Kymenlaakson maakunta, Kyröskoski, Kyttälä, Lahti, Laki vuokra-alueiden lunastamisesta, Lakko, Lappeenrannan joukkomurha, Lappeenrannan vankileiri, Lappeenranta, Lapsisotilas, Lauri Ingman, Lauri Nurminen, Lauri Törhönen, Längelmäki, Länkipohja, Leena Lander, Lempäälä, Lennart Rönnback, Lentolehtinen, Lev Trotski, Lex Tulenheimo, Liberalismi, Lokakuun vallankumous, Loviisa, Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa, Luettelo Suomen sisällissodan aikaisista lentokentistä, Luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa, Lunastus (elokuva), Luottamus (elokuva), Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Maaliskuun manifesti, Maatalouslakot 1917, Mannerheimin murhayritys 1920, Markku Kuisma, Marko Tikka, Martin Wetzer, Matti Klinge, Matti Turkia, Mäntyharju, Me vaadimme, Mihail Svetšnikov, Mikko Kokko, Ministerivaltiosihteeri, Missä kuljimme kerran, Mitä missä milloin, Mommilan veriteot, Mommilan veriteot 1917, Monarkia, Morane-Saulnier Parasol, Murmansk, N.A.B. Albatros, Nationalismi, Naulasaaren taistelu, Nälänhätä, Näsijärvi, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Nieuport 10, Nieuport 17, Nikolai Bobrikov, Nikolai II, Nikolai Judenitš, Nikolai Podgurski, Nikolai Podvoiski, Noormarkku, Norja, Nuorsuomalainen Puolue, Ohrana, Olli Saarela, Oppivelvollisuus, Oppositio, Orivesi, Osasto Brandenstein, Oskar Rantala, Oskari Tokoi, Ostokortti, Otto von Brandenstein, Otto Wille Kuusinen, Oulu, P. E. Svinhufvud, Paasitorni, Padasjoki, Painovapaus, Parlamentarismi, Pavel Dybenko, Pertti Haapala, Perustuslaki, Petri Karonen, Pietari (kaupunki), Pietari Kekäle, Pietarin suomalainen punakaarti, Pietarinsuomalaiset, Pietisen tehtaan kahakka, Pohjanlahti, Pohjanmaa, Pohjoinen jäämeri, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjoismaat, Poliisi, Pori, Porin Lyseo, Porin lyseon joukkomurha, Porvaristo, Porvoo, Proletariaatti, Puna-armeija, Punainen terrori (Suomi), Punakaarti, Puola, Puolan Legioona Suomessa, Puolustusvoimien ylipäällikkö, Pyhäjärvi (Tampere), Raahe, Radioteatteri, Rafael Erich, Rahvas, Raja 1918, Ranska, Ranskan suuri vallankumous, Ratsuväenkenraali, Rautu (Viipurin lääni), Rüdiger von der Goltz, Riihimäen vankileiri, Riihimäki, Rokkotaudit, Rovaniemi, Ruhtinaskunta, Runar Schildt, Ruotsalainen prikaati, Ruotsi, Ruovesi, Saksan interventio Suomen sisällissodassa, Saksan Itämeren-divisioona, Saksan keisarikunta, Sananvapaus, Santarmi, Santeri Alkio, Satakunnan historiallinen maakunta, Satakunnan rintama, Savitaipale, Savon rintama, Sääksjärvi, Sääty, Seinäjoki, Seppo Hentilä, Silja – nuorena nukkunut, Siuntio, Siuro, Sivistyneistö, Sortavala, Sortokausien aktivismi, Sortovuodet, Sosiaalivakuutus, Sosialismi, Sotaorpo, Spartakistikapina, Stetinin M-9, Suinulan verilöyly, Sulo-Weikko Pekkola, Suodenniemi, Suojeluskunta, Suomalainen puolue, Suomen Ammattijärjestö, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen hauskin mies, Suomen itsenäistyminen, Suomen Kansallisteatteri, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen Keskusta, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen kuningaskuntahanke, Suomen lippu, Suomen pääministeri, Suomen Punainen Kaarti, Suomen rautatieliikenne, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen senaatti, Suomen sisällissodan aikajana, Suomen sisällissodan nimet, Suomen sisällissodan terrori, Suomen sisällissodan valkoisten ilmavoimat, Suomen sisällissodan vankileirit, Suomen sisällissota Etelä-Pohjanmaalla, Suomen sisällissota Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen sosialistinen työväentasavalta, Suomen suuriruhtinas, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenlinnan vankileiri, Suomi, Suuret kuolonvuodet, Suuret nälkävuodet, Suuri asejuna, Sveitsi, Svinhufvudin I hallitus, Syrjäntaan taistelu, Taavetin kahakka, Taavetti (Luumäki), Taistelu Näsilinnasta 1918, Takavarikko, Tallinna, Talonpoika, Tammela (Tampere), Tammisaaren vankileiri, Tampereen taistelu, Tampereen tuomiokirkko, Tampereen vankileiri, Tampereen yliopisto (1925–2018), Tanska, Tarton rauha, Tasavalta, Täällä Pohjantähden alla, Täällä Pohjantähden alla (vuoden 1968 elokuva), Teollistuminen, Tero Jartti, Terrorismi, The Guardian, Toijala, Toinen maailmansota, Toivo Kuula, Toivo Särkkä, Tokoin senaatti, Topi Vikstedt, Tornio, Tulipää, Turku, Tuulikki Pekkalainen, Tuulos, Työaika, Työttömyys, Työväen pääneuvosto, Työväenliike, Tynkäeduskunta, Ukraina, Upseeri, Uskonnonvapauslaki, Utin lentoasema, Uusikaupunki, Vaasa, Vaasan senaatti, Vaasan valtaus, Valkeakosken naiskaarti, Valkoinen terrori (Suomi), Valkoiset, Valkoisten voitonparaati, Valtakunnanduuman väliaikainen komitea, Valtalaki, Valtionhoitaja, Valtiopetos, Valtiorikosoikeus, Vapaudenristin ritarikunta, Vapausrangaistus, Vapaustaistelija, Varkauden taistelu, Varkaus (kaupunki), Varuskunta, Väinö Linna, Väinö Tanner, Vöyrin sotakoulu, Venäjä, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous, Venäjän sisällissota, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjänsaari, Veto-oikeus, Viaporin kapina, Vihti, Viipuri, Viipurin lääninvankilan joukkomurha, Viipurin rautatieasema, Viipurin taistelu (Suomen sisällissota), Viipurin vankileiri, Viljo Kajava, Vilppula, Vimpelin sotakoulu, Vladimir Lenin, Vuoden 1772 hallitusmuoto, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys, Vuoden 1917 yleislakko, Weimarin tasavalta, Woldemar Hägglund, Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Yleisradio, Ylin valtiovalta, Ympärysvallat, 1918 – mies ja hänen omatuntonsa.

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Tiedot perustuvat Wikipedia-artikkeleihin ja muihin Wikimedia-hankkeisiin, ja ne ovat saatavilla Creative Commons Nimeä-Tarttuva lisenssin alla.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö