Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen sisällissota ja Tarton rauha
Suomen sisällissota ja Tarton rauha on 38 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ahvenanmaan maakunta, Aselepo, Bolševikit, Brest-Litovskin rauha, Carl Enckell, Eduskunta, Edvard Gylling, Helsinki, Inon linnake, Itä-Karjala, Juho Kusti Paasikivi, K. J. Ståhlberg, Kansankomissaarien neuvosto, Karjalankannas, Kuolan niemimaa, Martin Wetzer, Murmansk, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Nikolai Judenitš, Pietari (kaupunki), Pietarinsuomalaiset, Puna-armeija, Punakaarti, Rafael Erich, Saksan keisarikunta, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen Keskusta, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen senaatti, ..., Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomi, Valkoiset, Väinö Tanner, Venäjän keisarikunta, Venäjän sisällissota, Vladimir Lenin. Laajenna indeksi (8 lisää) »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Suomen sisällissota · Ahvenanmaan maakunta ja Tarton rauha ·
Aselepo
Aselepo on sodan tai muun aseellisen konfliktin tilapäinen keskeytys.
Aselepo ja Suomen sisällissota · Aselepo ja Tarton rauha ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Suomen sisällissota · Bolševikit ja Tarton rauha ·
Brest-Litovskin rauha
Brest-Litovskin rauha oli 3.
Brest-Litovskin rauha ja Suomen sisällissota · Brest-Litovskin rauha ja Tarton rauha ·
Carl Enckell
Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari – 26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti.
Carl Enckell ja Suomen sisällissota · Carl Enckell ja Tarton rauha ·
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Eduskunta ja Suomen sisällissota · Eduskunta ja Tarton rauha ·
Edvard Gylling
Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.
Edvard Gylling ja Suomen sisällissota · Edvard Gylling ja Tarton rauha ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja Suomen sisällissota · Helsinki ja Tarton rauha ·
Inon linnake
Inon linnakkeen jäännöksiä nykytilassaan. Inon linnake oli Uudenkirkon Inossa sijainnut rannikkopuolustuslinnake, jonka Venäjän armeija rakensi vuosina 1909–1916.
Inon linnake ja Suomen sisällissota · Inon linnake ja Tarton rauha ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Suomen sisällissota · Itä-Karjala ja Tarton rauha ·
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Juho Kusti Paasikivi ja Suomen sisällissota · Juho Kusti Paasikivi ja Tarton rauha ·
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
K. J. Ståhlberg ja Suomen sisällissota · K. J. Ståhlberg ja Tarton rauha ·
Kansankomissaarien neuvosto
”Venäjän sosialistisen tasavallan ylin auktoriteetti”, 1919. Kansankomissaarien neuvosto (lyh. Sovnarkom) oli Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan ja muiden Neuvostoliiton alkuvaiheen (autonomisten) tasavaltojen (kuten Valko-Venäjän SNT) sekä Neuvostoliiton hallitusten nimitys ennen vuotta 1946.
Kansankomissaarien neuvosto ja Suomen sisällissota · Kansankomissaarien neuvosto ja Tarton rauha ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Karjalankannas ja Suomen sisällissota · Karjalankannas ja Tarton rauha ·
Kuolan niemimaa
Kuolan niemimaa sijaitsee Luoteis-Venäjällä.
Kuolan niemimaa ja Suomen sisällissota · Kuolan niemimaa ja Tarton rauha ·
Martin Wetzer
Paul Martin Wetzer (7. elokuuta 1868 Pfronten, Baijeri – 29. syyskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali ja juristi, joka toimi Suomen sisällissodassa valkoisten Hämeen Ryhmän ja Länsiarmeijan komentajana sekä lyhyen aikaa valkoisten päämajan esikuntapäällikkönä.
Martin Wetzer ja Suomen sisällissota · Martin Wetzer ja Tarton rauha ·
Murmansk
Murmansk (suom. myös Muurmanski, aiemmin Muurmanni; ven. vuosina 1916–1917 Romanov-na-Murmane) on asukasluvultaan maailman suurin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki.
Murmansk ja Suomen sisällissota · Murmansk ja Tarton rauha ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Suomen sisällissota · Neuvosto-Venäjä ja Tarton rauha ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Suomen sisällissota · Neuvostoliitto ja Tarton rauha ·
Nikolai Judenitš
Nikolai Nikolajevitš Judenitš (30. kesäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1862 Moskova, Venäjä – 5. lokakuuta 1933 Nizza, Ranska), oli Venäjän menestyksekkäimpiä kenraaleja ensimmäisessä maailmansodassa ja taisteli johtajana luoteisella rintamalla Venäjän vastavallankumouksessa ja sisällissodassa 1918–1920.
Nikolai Judenitš ja Suomen sisällissota · Nikolai Judenitš ja Tarton rauha ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Suomen sisällissota · Pietari (kaupunki) ja Tarton rauha ·
Pietarinsuomalaiset
Pietarinsuomalaiset ovat Pietarin kaupunkiin muuttaneita ja siellä asuvia suomalaisia.
Pietarinsuomalaiset ja Suomen sisällissota · Pietarinsuomalaiset ja Tarton rauha ·
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Puna-armeija ja Suomen sisällissota · Puna-armeija ja Tarton rauha ·
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Punakaarti ja Suomen sisällissota · Punakaarti ja Tarton rauha ·
Rafael Erich
Rafael Waldemar Erich (10. kesäkuuta 1879 Turku – 19. helmikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kokoomuslainen poliitikko, oikeustieteilijä ja diplomaatti, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina 1920–1921.
Rafael Erich ja Suomen sisällissota · Rafael Erich ja Tarton rauha ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Saksan keisarikunta ja Suomen sisällissota · Saksan keisarikunta ja Tarton rauha ·
Suomen kansanvaltuuskunta
alt.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sisällissota · Suomen kansanvaltuuskunta ja Tarton rauha ·
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Suomen Keskusta ja Suomen sisällissota · Suomen Keskusta ja Tarton rauha ·
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.
Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Suomen sisällissota · Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Tarton rauha ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Suomen senaatti ja Suomen sisällissota · Suomen senaatti ja Tarton rauha ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen sisällissota · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Tarton rauha ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Tarton rauha ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomen sisällissota ja Suomi · Suomi ja Tarton rauha ·
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Suomen sisällissota ja Valkoiset · Tarton rauha ja Valkoiset ·
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Suomen sisällissota ja Väinö Tanner · Tarton rauha ja Väinö Tanner ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Suomen sisällissota ja Venäjän keisarikunta · Tarton rauha ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Suomen sisällissota ja Venäjän sisällissota · Tarton rauha ja Venäjän sisällissota ·
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Suomen sisällissota ja Vladimir Lenin · Tarton rauha ja Vladimir Lenin ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen sisällissota ja Tarton rauha
- Mitä heillä on yhteistä Suomen sisällissota ja Tarton rauha
- Yhtäläisyyksiä Suomen sisällissota ja Tarton rauha
Vertailu Suomen sisällissota ja Tarton rauha
Suomen sisällissota on 440 suhteet, kun taas Tarton rauha on 137. niillä on yhteistä 38, Jaccard'in indeksi on 6.59% = 38 / (440 + 137).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen sisällissota ja Tarton rauha. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
