Yhtäläisyyksiä Suomen sisällissota ja Talvisota
Suomen sisällissota ja Talvisota on 48 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ahvenanmaan maakunta, Antti Tuuri, Baltian maat, Bolševikit, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Ensimmäinen maailmansota, Ernst Linder, Hanko, Itä-Karjala, Josif Stalin, Juho Kusti Paasikivi, Kainuun maakunta, Karjalankannas, Kyösti Kallio, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Norja, Osasto Brandenstein, Otto Wille Kuusinen, Oulu, P. E. Svinhufvud, Pietari (kaupunki), Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjoismaat, Puna-armeija, Punakaarti, Puola, Ranska, Rüdiger von der Goltz, Rovaniemi, ..., Ruotsi, Saksan Itämeren-divisioona, Saksan keisarikunta, Sortavala, Sortovuodet, Suomen pääministeri, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomi, Tanska, Tarton rauha, Toinen maailmansota, Valkoiset, Väinö Tanner, Venäjän keisarikunta, Viipuri, Weimarin tasavalta, Yhdistynyt kuningaskunta. Laajenna indeksi (18 lisää) »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Suomen sisällissota · Ahvenanmaan maakunta ja Talvisota ·
Antti Tuuri
Antti Elias Tuuri (s. 1. lokakuuta 1944 Kauhava) on palkittu suomalainen kirjailija.
Antti Tuuri ja Suomen sisällissota · Antti Tuuri ja Talvisota ·
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Suomen sisällissota · Baltian maat ja Talvisota ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Suomen sisällissota · Bolševikit ja Talvisota ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suomen sisällissota · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Talvisota ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Suomen sisällissota · Ensimmäinen maailmansota ja Talvisota ·
Ernst Linder
Ernst Linder ruotsalaisena upseerina. Linder Suomen sisällissodan aikana. Ernst Linder (25. huhtikuuta 1868 Pohja – 14. syyskuuta 1943 Tukholma) oli suomalaissyntyinen ruotsalainen ratsuväenkenraali, joka osallistui vapaaehtoisena vuoden 1918 Suomen sisällissotaan ensin valkoisen armeijan Satakunnan Ryhmän ja myöhemmin Länsiarmeijan Linderin ryhmän komentajana.
Ernst Linder ja Suomen sisällissota · Ernst Linder ja Talvisota ·
Hanko
Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.
Hanko ja Suomen sisällissota · Hanko ja Talvisota ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Suomen sisällissota · Itä-Karjala ja Talvisota ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Suomen sisällissota · Josif Stalin ja Talvisota ·
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Juho Kusti Paasikivi ja Suomen sisällissota · Juho Kusti Paasikivi ja Talvisota ·
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Kainuun maakunta ja Suomen sisällissota · Kainuun maakunta ja Talvisota ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Karjalankannas ja Suomen sisällissota · Karjalankannas ja Talvisota ·
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
Kyösti Kallio ja Suomen sisällissota · Kyösti Kallio ja Talvisota ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Suomen sisällissota · Neuvosto-Venäjä ja Talvisota ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Suomen sisällissota · Neuvostoliitto ja Talvisota ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Norja ja Suomen sisällissota · Norja ja Talvisota ·
Osasto Brandenstein
Otto von Brandenstein Osasto Brandenstein oli Suomen sisällissotaan osallistuneen vapaaherra ja eversti Otto von Brandensteinin komentama yhtymä.
Osasto Brandenstein ja Suomen sisällissota · Osasto Brandenstein ja Talvisota ·
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Otto Wille Kuusinen ja Suomen sisällissota · Otto Wille Kuusinen ja Talvisota ·
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Oulu ja Suomen sisällissota · Oulu ja Talvisota ·
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissota · P. E. Svinhufvud ja Talvisota ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Suomen sisällissota · Pietari (kaupunki) ja Talvisota ·
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Pohjois-Karjalan maakunta ja Suomen sisällissota · Pohjois-Karjalan maakunta ja Talvisota ·
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Pohjoismaat ja Suomen sisällissota · Pohjoismaat ja Talvisota ·
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Puna-armeija ja Suomen sisällissota · Puna-armeija ja Talvisota ·
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Punakaarti ja Suomen sisällissota · Punakaarti ja Talvisota ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Puola ja Suomen sisällissota · Puola ja Talvisota ·
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Ranska ja Suomen sisällissota · Ranska ja Talvisota ·
Rüdiger von der Goltz
Gustav Adolf Joachim Rüdiger Graf von der Goltz (8. joulukuuta 1865 Züllichau, Preussi;Haapala, Hoppu s. 201 nykyinen Sulechów, Puola – 4. marraskuuta 1946 Bernbeuren, Baijeri, Saksan miehitysvyöhyke) oli saksalainen kenraalimajuri ja kreivi, joka komensi Suomeen vuoden 1918 sisällissodan aikana lähetettyä Saksan Itämeren-divisioonaa sekä saksalaisiin vapaajoukkoihin kuuluneita VI reservijoukkoja 4.
Rüdiger von der Goltz ja Suomen sisällissota · Rüdiger von der Goltz ja Talvisota ·
Rovaniemi
Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa.
Rovaniemi ja Suomen sisällissota · Rovaniemi ja Talvisota ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen sisällissota · Ruotsi ja Talvisota ·
Saksan Itämeren-divisioona
Rüdiger von der Goltz. Saksan Itämeren-divisioona oli saksalainen, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentama noin 10 000 sotilaan vahvuinen yksikkö, joka Suomen sisällissodan loppuvaiheessa keväällä 1918 nousi maihin Hangossa 3.
Saksan Itämeren-divisioona ja Suomen sisällissota · Saksan Itämeren-divisioona ja Talvisota ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Saksan keisarikunta ja Suomen sisällissota · Saksan keisarikunta ja Talvisota ·
Sortavala
Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Sortavala ja Suomen sisällissota · Sortavala ja Talvisota ·
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Sortovuodet ja Suomen sisällissota · Sortovuodet ja Talvisota ·
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Suomen pääministeri ja Suomen sisällissota · Suomen pääministeri ja Talvisota ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen sisällissota · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Talvisota ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Talvisota ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomen sisällissota ja Suomi · Suomi ja Talvisota ·
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Suomen sisällissota ja Tanska · Talvisota ja Tanska ·
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Suomen sisällissota ja Tarton rauha · Talvisota ja Tarton rauha ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Suomen sisällissota ja Toinen maailmansota · Talvisota ja Toinen maailmansota ·
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Suomen sisällissota ja Valkoiset · Talvisota ja Valkoiset ·
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Suomen sisällissota ja Väinö Tanner · Talvisota ja Väinö Tanner ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Suomen sisällissota ja Venäjän keisarikunta · Talvisota ja Venäjän keisarikunta ·
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Suomen sisällissota ja Viipuri · Talvisota ja Viipuri ·
Weimarin tasavalta
Weimarin Saksa osavaltioineen. Weimarin tasavalta on historiantutkimuksessa käytetty nimitys Saksasta vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana, jolloin maa oli tasavalta.
Suomen sisällissota ja Weimarin tasavalta · Talvisota ja Weimarin tasavalta ·
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Suomen sisällissota ja Yhdistynyt kuningaskunta · Talvisota ja Yhdistynyt kuningaskunta ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen sisällissota ja Talvisota
- Mitä heillä on yhteistä Suomen sisällissota ja Talvisota
- Yhtäläisyyksiä Suomen sisällissota ja Talvisota
Vertailu Suomen sisällissota ja Talvisota
Suomen sisällissota on 440 suhteet, kun taas Talvisota on 311. niillä on yhteistä 48, Jaccard'in indeksi on 6.39% = 48 / (440 + 311).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen sisällissota ja Talvisota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: