Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen murteet ja Uralilaiset kielet
Suomen murteet ja Uralilaiset kielet on 20 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Etelä-Pohjanmaan murre, Hämäläismurteet, Itämurteet, Kaakkoismurteet, Karjalan kieli, Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet, Kveenin kieli, Lainasana, Länsimurteet, Liudennus, Lounaismurteet, Meänkieli, Peräpohjalaiset murteet, Ruotsi, Saamelaiskielet, Savolaismurteet, Suomen kieli, Tooni, Venäjän kieli, Viron kieli.
Etelä-Pohjanmaan murre
Etelä-Pohjanmaan murre on suomen kielen länsimurteisiin kuuluva murre.
Etelä-Pohjanmaan murre ja Suomen murteet · Etelä-Pohjanmaan murre ja Uralilaiset kielet ·
Hämäläismurteet
Hämäläismurteiden puhuma-alue. 1. Perihämäläiset murteet 2. Etelähämäläiset murteet 3. Kaakkoishämäläiset murteet - 3A. Hollolan ryhmä - 3B. Porvoon ryhmä - 3C. Iitin ryhmä 4 Yläsatakuntalaiset murteet. Punaisella vinoviivoituksella on merkitty lounaiset välimurteet. Hämäläismurteet ovat suomen kielen länsimurteisiin kuuluvia murteita, joita puhutaan eteläpohjalaisten murteiden eteläpuolella, lounaismurteiden itäpuolella ja savolaismurteiden länsipuolella.
Hämäläismurteet ja Suomen murteet · Hämäläismurteet ja Uralilaiset kielet ·
Itämurteet
Savolaismurteet (6.) ja kaakkoismurteet (7.) ovat suomen kielen itämurteita. Itämurteet ovat Suomen itäosissa puhuttavia suomen kielen murteita.
Itämurteet ja Suomen murteet · Itämurteet ja Uralilaiset kielet ·
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Kaakkoismurteet ja Suomen murteet · Kaakkoismurteet ja Uralilaiset kielet ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Karjalan kieli ja Suomen murteet · Karjalan kieli ja Uralilaiset kielet ·
Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet
250px Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ovat suomen kielen murteita, joita puhutaan Etelä-Pohjanmaan järviseudun pohjoispuolelta aina Peräpohjan eteläisimpään osaan asti.
Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ja Suomen murteet · Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ja Uralilaiset kielet ·
Kveenin kieli
Kveenin kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.
Kveenin kieli ja Suomen murteet · Kveenin kieli ja Uralilaiset kielet ·
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Lainasana ja Suomen murteet · Lainasana ja Uralilaiset kielet ·
Länsimurteet
Suomen kielen länsimurteita ovat1. lounaismurteet2. hämäläismurteet3. Etelä-Pohjanmaan murre4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5. peräpohjalaiset murteet Länsimurteet on toinen suomen kielen päämurrealueista itämurteiden ohella.
Länsimurteet ja Suomen murteet · Länsimurteet ja Uralilaiset kielet ·
Liudennus
Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.
Liudennus ja Suomen murteet · Liudennus ja Uralilaiset kielet ·
Lounaismurteet
Lounaismurteiden levinneisyysalue Lounaismurteet ovat Lounais-Suomessa melko pienellä mutta tiheästi asutulla maantieteellisellä alueella (kolmio Vihti–Turku–Merikarvia) puhuttuja suomen kielen murteita.
Lounaismurteet ja Suomen murteet · Lounaismurteet ja Uralilaiset kielet ·
Meänkieli
Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.
Meänkieli ja Suomen murteet · Meänkieli ja Uralilaiset kielet ·
Peräpohjalaiset murteet
Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue) Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen.
Peräpohjalaiset murteet ja Suomen murteet · Peräpohjalaiset murteet ja Uralilaiset kielet ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen murteet · Ruotsi ja Uralilaiset kielet ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Saamelaiskielet ja Suomen murteet · Saamelaiskielet ja Uralilaiset kielet ·
Savolaismurteet
Savolaismurteiden puhuma-alueSavolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.
Savolaismurteet ja Suomen murteet · Savolaismurteet ja Uralilaiset kielet ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Suomen kieli ja Suomen murteet · Suomen kieli ja Uralilaiset kielet ·
Tooni
Tooni on sanan tai tavun sävelkorko, joka olennaisesti vaikuttaa ilmaisun merkitykseen.
Suomen murteet ja Tooni · Tooni ja Uralilaiset kielet ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomen murteet ja Venäjän kieli · Uralilaiset kielet ja Venäjän kieli ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Suomen murteet ja Viron kieli · Uralilaiset kielet ja Viron kieli ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen murteet ja Uralilaiset kielet
- Mitä heillä on yhteistä Suomen murteet ja Uralilaiset kielet
- Yhtäläisyyksiä Suomen murteet ja Uralilaiset kielet
Vertailu Suomen murteet ja Uralilaiset kielet
Suomen murteet on 132 suhteet, kun taas Uralilaiset kielet on 344. niillä on yhteistä 20, Jaccard'in indeksi on 4.20% = 20 / (132 + 344).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen murteet ja Uralilaiset kielet. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
