Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Vepsän kieli
Suomen kieli ja Vepsän kieli on 35 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Abessiivi, Ablatiivi, Adessiivi, Akkusatiivi, Allatiivi, Astevaihtelu, Diftongi, Elatiivi, Elias Lönnrot, Genetiivi, Illatiivi, Imperfekti, Inessiivi, Isä meidän, Itämerensuomalaiset kielet, Karjalan tasavalta, Kieliopillinen luku, Komitatiivi, Konsonantti, Latinalaiset aakkoset, Myöhäiskantasuomi, Nominatiivi, Partitiivi, Sija, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomi, Tavu, Translatiivi, Uralilaiset kielet, Vartalo (kielitiede), ..., Venäjä, Venäjän kieli, Viro, Vokaali, Vokaalisointu. Laajenna indeksi (5 lisää) »
Abessiivi
Abessiivin käyttöä oudossa liikennemerkin lisäkilvessä. Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista.
Abessiivi ja Suomen kieli · Abessiivi ja Vepsän kieli ·
Ablatiivi
Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.
Ablatiivi ja Suomen kieli · Ablatiivi ja Vepsän kieli ·
Adessiivi
Adessiivi eli ulko-olento eli ulkoinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jonkin päällä, jollain pinnalla tai jonkin lähellä: tuolilla, seinällä, talolla.
Adessiivi ja Suomen kieli · Adessiivi ja Vepsän kieli ·
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Akkusatiivi ja Suomen kieli · Akkusatiivi ja Vepsän kieli ·
Allatiivi
Allatiivi eli ulkotulento eli ulkoinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin päälle, jollekin pinnalle tai jonkin lähelle: tuolille, seinälle, talolle.
Allatiivi ja Suomen kieli · Allatiivi ja Vepsän kieli ·
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Astevaihtelu ja Suomen kieli · Astevaihtelu ja Vepsän kieli ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Suomen kieli · Diftongi ja Vepsän kieli ·
Elatiivi
Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.
Elatiivi ja Suomen kieli · Elatiivi ja Vepsän kieli ·
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Elias Lönnrot ja Suomen kieli · Elias Lönnrot ja Vepsän kieli ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Genetiivi ja Suomen kieli · Genetiivi ja Vepsän kieli ·
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Illatiivi ja Suomen kieli · Illatiivi ja Vepsän kieli ·
Imperfekti
Imperfekti eli kertoma on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen tai menneeseen, mutta yhä keskeneräiseen toimintaan.
Imperfekti ja Suomen kieli · Imperfekti ja Vepsän kieli ·
Inessiivi
Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.
Inessiivi ja Suomen kieli · Inessiivi ja Vepsän kieli ·
Isä meidän
Jeesus pitämässä vuorisaarnaa. Isä meidän eli Herran rukous on kristinuskon tunnetuin rukous.
Isä meidän ja Suomen kieli · Isä meidän ja Vepsän kieli ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli · Itämerensuomalaiset kielet ja Vepsän kieli ·
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Karjalan tasavalta ja Suomen kieli · Karjalan tasavalta ja Vepsän kieli ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Kieliopillinen luku ja Suomen kieli · Kieliopillinen luku ja Vepsän kieli ·
Komitatiivi
Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.
Komitatiivi ja Suomen kieli · Komitatiivi ja Vepsän kieli ·
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Konsonantti ja Suomen kieli · Konsonantti ja Vepsän kieli ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Latinalaiset aakkoset ja Suomen kieli · Latinalaiset aakkoset ja Vepsän kieli ·
Myöhäiskantasuomi
Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.
Myöhäiskantasuomi ja Suomen kieli · Myöhäiskantasuomi ja Vepsän kieli ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Nominatiivi ja Suomen kieli · Nominatiivi ja Vepsän kieli ·
Partitiivi
Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.
Partitiivi ja Suomen kieli · Partitiivi ja Vepsän kieli ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Sija ja Suomen kieli · Sija ja Vepsän kieli ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vepsän kieli ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomen kieli ja Suomi · Suomi ja Vepsän kieli ·
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Suomen kieli ja Tavu · Tavu ja Vepsän kieli ·
Translatiivi
Translatiivi eli tulento eli yleinen tulosija on suuntasija, joka ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: lapseksi, äidiksi.
Suomen kieli ja Translatiivi · Translatiivi ja Vepsän kieli ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Suomen kieli ja Uralilaiset kielet · Uralilaiset kielet ja Vepsän kieli ·
Vartalo (kielitiede)
Vartalo eli sanavartalo on morfeemi, johon suffiksit ja muu kieliopillinen aines on liitettävissä.
Suomen kieli ja Vartalo (kielitiede) · Vartalo (kielitiede) ja Vepsän kieli ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomen kieli ja Venäjä · Venäjä ja Vepsän kieli ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomen kieli ja Venäjän kieli · Venäjän kieli ja Vepsän kieli ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Suomen kieli ja Viro · Vepsän kieli ja Viro ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Suomen kieli ja Vokaali · Vepsän kieli ja Vokaali ·
Vokaalisointu
Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.
Suomen kieli ja Vokaalisointu · Vepsän kieli ja Vokaalisointu ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen kieli ja Vepsän kieli
- Mitä heillä on yhteistä Suomen kieli ja Vepsän kieli
- Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Vepsän kieli
Vertailu Suomen kieli ja Vepsän kieli
Suomen kieli on 295 suhteet, kun taas Vepsän kieli on 89. niillä on yhteistä 35, Jaccard'in indeksi on 9.11% = 35 / (295 + 89).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen kieli ja Vepsän kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
