Suomen kieli ja Varhaiskantasuomi

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Suomen kieli ja Varhaiskantasuomi

Suomen kieli vs. Varhaiskantasuomi

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset. Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.

Abessiivi

Abessiivin käyttöä oudossa liikennemerkin lisäkilvessä. Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista.

Abessiivi ja Suomen kieli · Abessiivi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Akkusatiivi

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.

Akkusatiivi ja Suomen kieli · Akkusatiivi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Allofoni

Allofoni on kielitieteen termi, jolla tarkoitetaan niitä äänteitä (fooneja), jotka tietyssä kielessä kuuluvat samaan foneemiin.

Allofoni ja Suomen kieli · Allofoni ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Diftongi

Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.

Diftongi ja Suomen kieli · Diftongi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Elatiivi

Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.

Elatiivi ja Suomen kieli · Elatiivi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Essiivi

Essiivi eli olento eli yleinen olosija, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.

Essiivi ja Suomen kieli · Essiivi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Foneemi

Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.

Foneemi ja Suomen kieli · Foneemi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Geminaatta

Geminaatta eli kaksoiskonsonantti on pitkä konsonanttiäänne kielissä, joissa konsonanttien pituuserot tuottavat merkityseroja eli ovat foneemisia.

Geminaatta ja Suomen kieli · Geminaatta ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Genetiivi ja Suomen kieli · Genetiivi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Illatiivi

Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.

Illatiivi ja Suomen kieli · Illatiivi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Inessiivi

Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.

Inessiivi ja Suomen kieli · Inessiivi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Instruktiivi

Instruktiivi eli keinonto on sijamuoto (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan.

Instruktiivi ja Suomen kieli · Instruktiivi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli · Itämerensuomalaiset kielet ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Kantasaame

Kantasaame on rekonstruoitu kantakieli, josta polveutuvat saamelaiskielet.

Kantasaame ja Suomen kieli · Kantasaame ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Kantaurali

Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.

Kantaurali ja Suomen kieli · Kantaurali ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Kieliopillinen luku

Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.

Kieliopillinen luku ja Suomen kieli · Kieliopillinen luku ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Komitatiivi

Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.

Komitatiivi ja Suomen kieli · Komitatiivi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Murre

Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.

Murre ja Suomen kieli · Murre ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Myöhäiskantasuomi

Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.

Myöhäiskantasuomi ja Suomen kieli · Myöhäiskantasuomi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Nominatiivi ja Suomen kieli · Nominatiivi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Objekti (lauseenjäsen)

Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.

Objekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli · Objekti (lauseenjäsen) ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Partitiivi

Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.

Partitiivi ja Suomen kieli · Partitiivi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Possessiivisuffiksi

Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.

Possessiivisuffiksi ja Suomen kieli · Possessiivisuffiksi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Saamelaiskielet

Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.

Saamelaiskielet ja Suomen kieli · Saamelaiskielet ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Sija

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.

Sija ja Suomen kieli · Sija ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Tavu

Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.

Suomen kieli ja Tavu · Tavu ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Translatiivi

Translatiivi eli tulento eli yleinen tulosija on suuntasija, joka ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: lapseksi, äidiksi.

Suomen kieli ja Translatiivi · Translatiivi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Suomen kieli ja Uralilaiset kielet · Uralilaiset kielet ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Verbi

Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.

Suomen kieli ja Verbi · Varhaiskantasuomi ja Verbi · Katso lisää »

Vokaali

ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.

Suomen kieli ja Vokaali · Varhaiskantasuomi ja Vokaali · Katso lisää »