Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Udmurtin kieli
Suomen kieli ja Udmurtin kieli on 35 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Affiksi, Agglutinatiivinen kieli, Alveolaari, Approksimantti, Dentaali, Frikatiivi, Futuuri, Imperatiivi, Klusiili, Konditionaali, Konjunktio (kielitiede), Konsonantti, Kopula, Lateraali, Nasaali, Obstruentti, Paino (kielitiede), Palataali, Possessiivisuffiksi, Predikatiivi, Preesens, Sanajärjestys, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomi, Tapaluokka, Tavu, Tremulantti, Unkari, Uralilainen sanasto, Uralilaiset kielet, ..., Venäjä, Venäjän kieli, Verbi, Vokaalisointu, Yhdyssana. Laajenna indeksi (5 lisää) »
Affiksi
Affiksi eli sanaliite on sanan runkoon liitettävä osa.
Affiksi ja Suomen kieli · Affiksi ja Udmurtin kieli ·
Agglutinatiivinen kieli
Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.
Agglutinatiivinen kieli ja Suomen kieli · Agglutinatiivinen kieli ja Udmurtin kieli ·
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Alveolaari ja Suomen kieli · Alveolaari ja Udmurtin kieli ·
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Approksimantti ja Suomen kieli · Approksimantti ja Udmurtin kieli ·
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Dentaali ja Suomen kieli · Dentaali ja Udmurtin kieli ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Frikatiivi ja Suomen kieli · Frikatiivi ja Udmurtin kieli ·
Futuuri
Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.
Futuuri ja Suomen kieli · Futuuri ja Udmurtin kieli ·
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Imperatiivi ja Suomen kieli · Imperatiivi ja Udmurtin kieli ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Klusiili ja Suomen kieli · Klusiili ja Udmurtin kieli ·
Konditionaali
Konditionaali eli ehtotapa on tapaluokka.
Konditionaali ja Suomen kieli · Konditionaali ja Udmurtin kieli ·
Konjunktio (kielitiede)
Konjunktiot, eli sidesanat, ovat partikkelien sanaluokkaan kuuluvia sanoja, joilla yhdistetään virkkeen eri lauseita toisiinsa.
Konjunktio (kielitiede) ja Suomen kieli · Konjunktio (kielitiede) ja Udmurtin kieli ·
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Konsonantti ja Suomen kieli · Konsonantti ja Udmurtin kieli ·
Kopula
Kopula ('side', 'yhdysside') on kielitieteessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan lauseessa subjektin sekä predikatiivin tai adverbiaalin yhdistävää sanaa (yleensä verbi "olla").
Kopula ja Suomen kieli · Kopula ja Udmurtin kieli ·
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Lateraali ja Suomen kieli · Lateraali ja Udmurtin kieli ·
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Nasaali ja Suomen kieli · Nasaali ja Udmurtin kieli ·
Obstruentti
Obstruentti on pulmoninen konsonantti, jonka ääntötapa on sellainen, ettei ilmavirralla ole vapaata pääsyä ulos ääntöväylästä.
Obstruentti ja Suomen kieli · Obstruentti ja Udmurtin kieli ·
Paino (kielitiede)
Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.
Paino (kielitiede) ja Suomen kieli · Paino (kielitiede) ja Udmurtin kieli ·
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Palataali ja Suomen kieli · Palataali ja Udmurtin kieli ·
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Possessiivisuffiksi ja Suomen kieli · Possessiivisuffiksi ja Udmurtin kieli ·
Predikatiivi
Predikatiivi on lauseenjäsen, joka täydentää lauseen predikaattia ja viittaa yleensä subjektiin ja joskus objektiin.
Predikatiivi ja Suomen kieli · Predikatiivi ja Udmurtin kieli ·
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Preesens ja Suomen kieli · Preesens ja Udmurtin kieli ·
Sanajärjestys
Sanajärjestys on kielitieteessä osa lauseen rakennetta: missä järjestyksessä lauseenjäsenet seuraavat toisiaan.
Sanajärjestys ja Suomen kieli · Sanajärjestys ja Udmurtin kieli ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Udmurtin kieli ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomen kieli ja Suomi · Suomi ja Udmurtin kieli ·
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Suomen kieli ja Tapaluokka · Tapaluokka ja Udmurtin kieli ·
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Suomen kieli ja Tavu · Tavu ja Udmurtin kieli ·
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Suomen kieli ja Tremulantti · Tremulantti ja Udmurtin kieli ·
Unkari
Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.
Suomen kieli ja Unkari · Udmurtin kieli ja Unkari ·
Uralilainen sanasto
Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia.
Suomen kieli ja Uralilainen sanasto · Udmurtin kieli ja Uralilainen sanasto ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Suomen kieli ja Uralilaiset kielet · Udmurtin kieli ja Uralilaiset kielet ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomen kieli ja Venäjä · Udmurtin kieli ja Venäjä ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomen kieli ja Venäjän kieli · Udmurtin kieli ja Venäjän kieli ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Suomen kieli ja Verbi · Udmurtin kieli ja Verbi ·
Vokaalisointu
Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.
Suomen kieli ja Vokaalisointu · Udmurtin kieli ja Vokaalisointu ·
Yhdyssana
Yhdyssana on kahden tai useamman sanan muodostama sana, jolla on oma merkityksensä.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen kieli ja Udmurtin kieli
- Mitä heillä on yhteistä Suomen kieli ja Udmurtin kieli
- Yhtäläisyyksiä Suomen kieli ja Udmurtin kieli
Vertailu Suomen kieli ja Udmurtin kieli
Suomen kieli on 295 suhteet, kun taas Udmurtin kieli on 81. niillä on yhteistä 35, Jaccard'in indeksi on 9.31% = 35 / (295 + 81).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen kieli ja Udmurtin kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
