Yhtäläisyyksiä Suomen kielen sanasto ja Suomen kieli
Suomen kielen sanasto ja Suomen kieli on 25 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adverbi, Balttilaiset kielet, Englannin kieli, Germaaniset kielet, Indoeurooppalainen kantakieli, Indoeurooppalaiset kielet, Itämerensuomalaiset kielet, Johdin (kielitiede), Kantaurali, Karjalan kieli, Kielitoimiston sanakirja, Kristinusko, Lainasana, Nykysuomen sanakirja, Ruotsin kieli, Saamelaiskielet, Samojedikielet, Sanojen johtaminen, Sitaattilaina, Slaavilaiset kielet, Suomen kielen perussanakirja, Unkarin kieli, Uralilainen sanasto, Venäjän kieli, Yhdyssana.
Adverbi
Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, varmuuden astetta tai keinoa.
Adverbi ja Suomen kielen sanasto · Adverbi ja Suomen kieli ·
Balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.
Balttilaiset kielet ja Suomen kielen sanasto · Balttilaiset kielet ja Suomen kieli ·
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Englannin kieli ja Suomen kielen sanasto · Englannin kieli ja Suomen kieli ·
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Germaaniset kielet ja Suomen kielen sanasto · Germaaniset kielet ja Suomen kieli ·
Indoeurooppalainen kantakieli
Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kantakieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.
Indoeurooppalainen kantakieli ja Suomen kielen sanasto · Indoeurooppalainen kantakieli ja Suomen kieli ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Indoeurooppalaiset kielet ja Suomen kielen sanasto · Indoeurooppalaiset kielet ja Suomen kieli ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kielen sanasto · Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli ·
Johdin (kielitiede)
Johdin tai johtopääte on liite, jonka avulla muodostetaan uusia sanoja, johdoksia.
Johdin (kielitiede) ja Suomen kielen sanasto · Johdin (kielitiede) ja Suomen kieli ·
Kantaurali
Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.
Kantaurali ja Suomen kielen sanasto · Kantaurali ja Suomen kieli ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Karjalan kieli ja Suomen kielen sanasto · Karjalan kieli ja Suomen kieli ·
Kielitoimiston sanakirja
Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema yksikielinen suomen kielen sanakirja ja Suomen kielen perussanakirjan seuraaja.
Kielitoimiston sanakirja ja Suomen kielen sanasto · Kielitoimiston sanakirja ja Suomen kieli ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Kristinusko ja Suomen kielen sanasto · Kristinusko ja Suomen kieli ·
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Lainasana ja Suomen kielen sanasto · Lainasana ja Suomen kieli ·
Nykysuomen sanakirja
Nykysuomen sanakirja on vuosina 1951–1961 ilmestynyt kuusiosainen suomen kielen sanakirja, jonka on toimittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja julkaissut WSOY.
Nykysuomen sanakirja ja Suomen kielen sanasto · Nykysuomen sanakirja ja Suomen kieli ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Ruotsin kieli ja Suomen kielen sanasto · Ruotsin kieli ja Suomen kieli ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Saamelaiskielet ja Suomen kielen sanasto · Saamelaiskielet ja Suomen kieli ·
Samojedikielet
Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Samojedikielet ja Suomen kielen sanasto · Samojedikielet ja Suomen kieli ·
Sanojen johtaminen
Sanojen johtaminen tarkoittaa uusien sanojen luomista olemassa olevien sanojen pohjalta johdinten avulla.
Sanojen johtaminen ja Suomen kielen sanasto · Sanojen johtaminen ja Suomen kieli ·
Sitaattilaina
Sitaattilaina on kielestä toiseen sellaisenaan otettu sana tai ilmaisu.
Sitaattilaina ja Suomen kielen sanasto · Sitaattilaina ja Suomen kieli ·
Slaavilaiset kielet
Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä.
Slaavilaiset kielet ja Suomen kielen sanasto · Slaavilaiset kielet ja Suomen kieli ·
Suomen kielen perussanakirja
Suomen kielen perussanakirja ilmestyi vuosina 1990–1994.
Suomen kielen perussanakirja ja Suomen kielen sanasto · Suomen kielen perussanakirja ja Suomen kieli ·
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Suomen kielen sanasto ja Unkarin kieli · Suomen kieli ja Unkarin kieli ·
Uralilainen sanasto
Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia.
Suomen kielen sanasto ja Uralilainen sanasto · Suomen kieli ja Uralilainen sanasto ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomen kielen sanasto ja Venäjän kieli · Suomen kieli ja Venäjän kieli ·
Yhdyssana
Yhdyssana on kahden tai useamman sanan muodostama sana, jolla on oma merkityksensä.
Suomen kielen sanasto ja Yhdyssana · Suomen kieli ja Yhdyssana ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen kielen sanasto ja Suomen kieli
- Mitä heillä on yhteistä Suomen kielen sanasto ja Suomen kieli
- Yhtäläisyyksiä Suomen kielen sanasto ja Suomen kieli
Vertailu Suomen kielen sanasto ja Suomen kieli
Suomen kielen sanasto on 39 suhteet, kun taas Suomen kieli on 295. niillä on yhteistä 25, Jaccard'in indeksi on 7.49% = 25 / (39 + 295).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen kielen sanasto ja Suomen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: