Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sisällissota
Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sisällissota on 65 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adolf Taimi, Bolševikit, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Demokratia, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1917, Edvard Gylling, Eero Haapalainen, Einari Laaksovirta, Eino Rahja, Evert Eloranta, Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta, Helsingin valtaus, Helsinki, Inon linnake, Itä-Karjala, Itämeren laivasto, Ivar Smilga, Josif Stalin, Jukka Rahja, K. H. Wiik, K. J. Ståhlberg, Kansanäänestys, Kansankomissaarien neuvosto, Karjalankannas, Kämärän taistelu, Kullervo Manner, Kuopio, Lev Trotski, Lokakuun vallankumous, ..., Matti Turkia, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Oskari Tokoi, Otto Wille Kuusinen, P. E. Svinhufvud, Pietari (kaupunki), Pietarinsuomalaiset, Punainen terrori (Suomi), Punakaarti, Ranskan suuri vallankumous, Ruotsi, Saksan Itämeren-divisioona, Sosialismi, Suomen Ammattijärjestö, Suomen itsenäistyminen, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen Punainen Kaarti, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen sosialistinen työväentasavalta, Svinhufvudin I hallitus, Työttömyys, Työväen pääneuvosto, Työväenliike, Valkoinen terrori (Suomi), Valkoiset, Valtalaki, Valtiopetos, Väinö Tanner, Viipuri, Viipurin rautatieasema, Viipurin taistelu (Suomen sisällissota), Vladimir Lenin, Yhdysvallat. Laajenna indeksi (35 lisää) »
Adolf Taimi
Adolf TaimiAdolf Pietarinpoika Taimi (vuoteen 1908 Vasten; 3. lokakuuta 1881 Pietari – 1955 Neuvostoliitto) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja kansanvaltuuskunnan jäsen Suomen sisällissodan aikana.
Adolf Taimi ja Suomen kansanvaltuuskunta · Adolf Taimi ja Suomen sisällissota ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Suomen kansanvaltuuskunta · Bolševikit ja Suomen sisällissota ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suomen kansanvaltuuskunta · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suomen sisällissota ·
Demokratia
Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.
Demokratia ja Suomen kansanvaltuuskunta · Demokratia ja Suomen sisällissota ·
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Eduskunta ja Suomen kansanvaltuuskunta · Eduskunta ja Suomen sisällissota ·
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
Eduskuntavaalit 1917 ja Suomen kansanvaltuuskunta · Eduskuntavaalit 1917 ja Suomen sisällissota ·
Edvard Gylling
Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.
Edvard Gylling ja Suomen kansanvaltuuskunta · Edvard Gylling ja Suomen sisällissota ·
Eero Haapalainen
Eero Haapalainen (27. lokakuuta 1880 Kuopio – 27. marraskuuta 1937 Petroskoi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, toimittaja, Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja ja Suomen työväen punaisen kaartin ylipäällikkö Suomen sisällissodan aikana.
Eero Haapalainen ja Suomen kansanvaltuuskunta · Eero Haapalainen ja Suomen sisällissota ·
Einari Laaksovirta
Einari Kustaa Laaksovirta (vuoteen 1903 Dahlström, 17. lokakuuta 1885 Luhanka – marraskuu 1935 Moskova) oli suomalainen työväenliikettä tukenut juristi, joka toimi sisällissodan aikana punaisten hallinnossa ja asui lopun ikänsä emigranttina Neuvosto-Venäjällä.
Einari Laaksovirta ja Suomen kansanvaltuuskunta · Einari Laaksovirta ja Suomen sisällissota ·
Eino Rahja
Eino Einari Rahja (7. heinäkuuta 1885 Kronstadt – 26. huhtikuuta 1936 Leningrad) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja puna-armeijan upseeri, joka 1920–1930-luvuilla tunnettiin Suomen kommunistisen puolueen johdon ankarana kriitikkona ja Otto Wille Kuusisen vastustajana.
Eino Rahja ja Suomen kansanvaltuuskunta · Eino Rahja ja Suomen sisällissota ·
Evert Eloranta
Frans Evert Eloranta (ent. Tuominen, 10. lokakuuta 1879 Harjavalta – 1938 Neuvostoliitto) oli suomalainen kansanedustaja, sosialidemokraattien piirisihteeri ja kansanvaltuuskunnan jäsen.
Evert Eloranta ja Suomen kansanvaltuuskunta · Evert Eloranta ja Suomen sisällissota ·
Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta
Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta oli Helsingissä vuosina 1917–1918 toiminut hallinnollinen elin, joka syntyi Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeen porvarien hallitseman Helsingin kaupunginvaltuuston rinnalle.
Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta ja Suomen kansanvaltuuskunta · Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta ja Suomen sisällissota ·
Helsingin valtaus
Helsingin valtauksen yleiskartta. Helsingin valtaus oli 11.–13.
Helsingin valtaus ja Suomen kansanvaltuuskunta · Helsingin valtaus ja Suomen sisällissota ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja Suomen kansanvaltuuskunta · Helsinki ja Suomen sisällissota ·
Inon linnake
Inon linnakkeen jäännöksiä nykytilassaan. Inon linnake oli Uudenkirkon Inossa sijainnut rannikkopuolustuslinnake, jonka Venäjän armeija rakensi vuosina 1909–1916.
Inon linnake ja Suomen kansanvaltuuskunta · Inon linnake ja Suomen sisällissota ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Suomen kansanvaltuuskunta · Itä-Karjala ja Suomen sisällissota ·
Itämeren laivasto
Itämeren laivasto on Venäjän laivaston Itämerelle sijoitettu osa.
Itämeren laivasto ja Suomen kansanvaltuuskunta · Itämeren laivasto ja Suomen sisällissota ·
Ivar Smilga
Ivar Tenisovitš Smilga (2. joulukuuta 1892 Ajola, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 10. tammikuuta 1937 Moskova, Neuvostoliitto) oli latvialaissyntyinen vallankumouksellinen bolševikki.
Ivar Smilga ja Suomen kansanvaltuuskunta · Ivar Smilga ja Suomen sisällissota ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Suomen kansanvaltuuskunta · Josif Stalin ja Suomen sisällissota ·
Jukka Rahja
Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko.
Jukka Rahja ja Suomen kansanvaltuuskunta · Jukka Rahja ja Suomen sisällissota ·
K. H. Wiik
K. H. Wiik noin 1910-luvulla. Karl Harald (K. H.) Wiik (13. huhtikuuta 1883 Helsinki – 29. kesäkuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja vasemmistolainen poliitikko.
K. H. Wiik ja Suomen kansanvaltuuskunta · K. H. Wiik ja Suomen sisällissota ·
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
K. J. Ståhlberg ja Suomen kansanvaltuuskunta · K. J. Ståhlberg ja Suomen sisällissota ·
Kansanäänestys
Kansanäänestys on yleinen äänestys jostain asiasta, johon kaikki vaaleissa äänioikeutetut kansalaiset saavat osallistua.
Kansanäänestys ja Suomen kansanvaltuuskunta · Kansanäänestys ja Suomen sisällissota ·
Kansankomissaarien neuvosto
”Venäjän sosialistisen tasavallan ylin auktoriteetti”, 1919. Kansankomissaarien neuvosto (lyh. Sovnarkom) oli Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan ja muiden Neuvostoliiton alkuvaiheen (autonomisten) tasavaltojen (kuten Valko-Venäjän SNT) sekä Neuvostoliiton hallitusten nimitys ennen vuotta 1946.
Kansankomissaarien neuvosto ja Suomen kansanvaltuuskunta · Kansankomissaarien neuvosto ja Suomen sisällissota ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Karjalankannas ja Suomen kansanvaltuuskunta · Karjalankannas ja Suomen sisällissota ·
Kämärän taistelu
Kämärän taistelu oli Kuolemajärven pitäjän Kämärän asemalla 27.
Kämärän taistelu ja Suomen kansanvaltuuskunta · Kämärän taistelu ja Suomen sisällissota ·
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Kullervo Manner ja Suomen kansanvaltuuskunta · Kullervo Manner ja Suomen sisällissota ·
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Kuopio ja Suomen kansanvaltuuskunta · Kuopio ja Suomen sisällissota ·
Lev Trotski
Lev Davidovitš Trotski (alkuaan, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.
Lev Trotski ja Suomen kansanvaltuuskunta · Lev Trotski ja Suomen sisällissota ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Lokakuun vallankumous ja Suomen kansanvaltuuskunta · Lokakuun vallankumous ja Suomen sisällissota ·
Matti Turkia
Matti Turkia (26. helmikuuta 1871 Viipurin mlk – 10. tammikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1909, 1914–1917, 1930–1945.
Matti Turkia ja Suomen kansanvaltuuskunta · Matti Turkia ja Suomen sisällissota ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Suomen kansanvaltuuskunta · Neuvosto-Venäjä ja Suomen sisällissota ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Suomen kansanvaltuuskunta · Neuvostoliitto ja Suomen sisällissota ·
Oskari Tokoi
Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.
Oskari Tokoi ja Suomen kansanvaltuuskunta · Oskari Tokoi ja Suomen sisällissota ·
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Otto Wille Kuusinen ja Suomen kansanvaltuuskunta · Otto Wille Kuusinen ja Suomen sisällissota ·
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
P. E. Svinhufvud ja Suomen kansanvaltuuskunta · P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissota ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Suomen kansanvaltuuskunta · Pietari (kaupunki) ja Suomen sisällissota ·
Pietarinsuomalaiset
Pietarinsuomalaiset ovat Pietarin kaupunkiin muuttaneita ja siellä asuvia suomalaisia.
Pietarinsuomalaiset ja Suomen kansanvaltuuskunta · Pietarinsuomalaiset ja Suomen sisällissota ·
Punainen terrori (Suomi)
Punaisella terrorilla viitataan vuoden 1918 Suomen sisällissodan yhteydessä punaisten ja punakaartien toteuttamiin laajoihin väkivaltaisiin tekoihin ideologisiksi vihollisiksi katsomiaan henkilöitä vastaan varsinaisten taisteluiden ulkopuolella.
Punainen terrori (Suomi) ja Suomen kansanvaltuuskunta · Punainen terrori (Suomi) ja Suomen sisällissota ·
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Punakaarti ja Suomen kansanvaltuuskunta · Punakaarti ja Suomen sisällissota ·
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Ranskan suuri vallankumous ja Suomen kansanvaltuuskunta · Ranskan suuri vallankumous ja Suomen sisällissota ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen kansanvaltuuskunta · Ruotsi ja Suomen sisällissota ·
Saksan Itämeren-divisioona
Rüdiger von der Goltz. Saksan Itämeren-divisioona oli saksalainen, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentama noin 10 000 sotilaan vahvuinen yksikkö, joka Suomen sisällissodan loppuvaiheessa keväällä 1918 nousi maihin Hangossa 3.
Saksan Itämeren-divisioona ja Suomen kansanvaltuuskunta · Saksan Itämeren-divisioona ja Suomen sisällissota ·
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Sosialismi ja Suomen kansanvaltuuskunta · Sosialismi ja Suomen sisällissota ·
Suomen Ammattijärjestö
Suomen Ammattijärjestö (SAJ) oli vuosina 1907–1930 toiminut Suomen ensimmäinen ammatillinen keskusjärjestö.
Suomen Ammattijärjestö ja Suomen kansanvaltuuskunta · Suomen Ammattijärjestö ja Suomen sisällissota ·
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Suomen itsenäistyminen ja Suomen kansanvaltuuskunta · Suomen itsenäistyminen ja Suomen sisällissota ·
Suomen Kommunistinen Puolue
Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.
Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen kansanvaltuuskunta · Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen sisällissota ·
Suomen Punainen Kaarti
Suomen Punainen Kaarti (lyh. SPK) oli 26.
Suomen Punainen Kaarti ja Suomen kansanvaltuuskunta · Suomen Punainen Kaarti ja Suomen sisällissota ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen senaatti · Suomen senaatti ja Suomen sisällissota ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen kansanvaltuuskunta · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen sisällissota ·
Suomen sosialistinen työväentasavalta
Suomen sosialistinen työväentasavalta oli nimi, jota Suomesta käytettiin Neuvosto-Venäjän hallituksen eli kansankomissaarien neuvoston ja Suomen punaisen hallituksen eli kansanvaltuuskunnan Suomen sisällisodan aikana 1.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sosialistinen työväentasavalta · Suomen sisällissota ja Suomen sosialistinen työväentasavalta ·
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Svinhufvudin I hallitus · Suomen sisällissota ja Svinhufvudin I hallitus ·
Työttömyys
Työttömyys tarkoittaa kansantaloustieteessä ilmiötä, jossa osa työvoimasta on vailla työtä.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Työttömyys · Suomen sisällissota ja Työttömyys ·
Työväen pääneuvosto
Työväen pääneuvosto oli Suomen sisällissodan aikana kokoontunut punaisten lainsäädäntöelin, jonka tehtävänä oli toimia kansanedustuslaitoksena sekä valvoa Suomen kansanvaltuuskunnan toimintaa.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Työväen pääneuvosto · Suomen sisällissota ja Työväen pääneuvosto ·
Työväenliike
Työväenliike on yhteisnimitys poliittisesta työväenliikkeestä, ammattiyhdistysliikkeestä ja osuustoimintaliikkeestä.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Työväenliike · Suomen sisällissota ja Työväenliike ·
Valkoinen terrori (Suomi)
Valkoiset teloittavat punaisia Länkipohjassa. Valkoisella terrorilla tarkoitetaan vuoden 1918 Suomen sisällissodassa valkoisten joukkojen harjoittamaa, taistelutoiminnan ulkopuolista poliittista väkivaltaa ja siihen liittyneitä rankaisu- ja kostotoimenpiteitä punaisia ja heitä tukeneita venäläisiä kohtaan.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Valkoinen terrori (Suomi) · Suomen sisällissota ja Valkoinen terrori (Suomi) ·
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Valkoiset · Suomen sisällissota ja Valkoiset ·
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Valtalaki · Suomen sisällissota ja Valtalaki ·
Valtiopetos
Valtiopetos on rikos, joka loukkaa valtion alueellista koskemattomuutta tai oikeudellista järjestystä.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Valtiopetos · Suomen sisällissota ja Valtiopetos ·
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Väinö Tanner · Suomen sisällissota ja Väinö Tanner ·
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Viipuri · Suomen sisällissota ja Viipuri ·
Viipurin rautatieasema
Viipurin rautatieasema (Vpi, ratakm 313+350) on Viipurin kaupungin merkittävin rautatieasema.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Viipurin rautatieasema · Suomen sisällissota ja Viipurin rautatieasema ·
Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)
Viipurin taistelu oli Suomen sisällissodan viimeinen suuri taistelu, joka käytiin Viipurin kaupungin hallinnasta 24.–29. huhtikuuta 1918 punakaartin ja valkoisten välillä.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Viipurin taistelu (Suomen sisällissota) · Suomen sisällissota ja Viipurin taistelu (Suomen sisällissota) ·
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Vladimir Lenin · Suomen sisällissota ja Vladimir Lenin ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Suomen kansanvaltuuskunta ja Yhdysvallat · Suomen sisällissota ja Yhdysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sisällissota
- Mitä heillä on yhteistä Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sisällissota
- Yhtäläisyyksiä Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sisällissota
Vertailu Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sisällissota
Suomen kansanvaltuuskunta on 214 suhteet, kun taas Suomen sisällissota on 440. niillä on yhteistä 65, Jaccard'in indeksi on 9.94% = 65 / (214 + 440).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sisällissota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
