Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen kaarti ja Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen kaarti ja Suomen suuriruhtinaskunta on 48 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Anders Edvard Ramsay, Gornyi Dubnjakin taistelu, Gustaf Mauritz Armfelt, Hämeenlinna, Heinola, Helsinki, Inkeri, Itämeri, Ivan Obolenski, Jääkäriliike, Krim, Krimin sota, Kuopio, Lappeenranta, Latvia, Lavantauti, Marraskuun kansannousu, Mustameri, Napoleon I, Nikolai Bobrikov, Nikolai I, Nikolai II, Pietari (kaupunki), Preussi, Puola, Riika, Ruotsin kieli, ..., Sotilasmiljoonat, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen kieli, Suomen senaatti, Suomen sota, Suomen suuriruhtinaskunnan armeija, Suomenlahti, Suuret nälkävuodet, Turkin sota, Turku, Uudenmaan lääni, Vaasan lääni, Vanha Suomi, Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän kieli, Venäjän–Japanin sota, Viipuri. Laajenna indeksi (18 lisää) »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Aleksanteri I ja Suomen kaarti · Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Aleksanteri II (Venäjä) ja Suomen kaarti · Aleksanteri II (Venäjä) ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Aleksanteri III (Venäjä) ja Suomen kaarti · Aleksanteri III (Venäjä) ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Anders Edvard Ramsay
Anders Edvard Ramsay (23. maaliskuuta 1799 Kuopio, Ruotsin kuningaskunta – 12. toukokuuta 1877 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut jalkaväenkenraali.
Anders Edvard Ramsay ja Suomen kaarti · Anders Edvard Ramsay ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Gornyi Dubnjakin taistelu
Gornyi Dubnjakin taistelu käytiin Turkin sodan aikana vuonna 1877 Gorni Dăbnikin (Gornyi Dubnjak) kylässä Plevnan länsipuolella Bulgariassa.
Gornyi Dubnjakin taistelu ja Suomen kaarti · Gornyi Dubnjakin taistelu ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Gustaf Mauritz Armfelt
Gustaf Mauritz Armfelt (suomeksi usein myös Kustaa Mauri; 31. maaliskuuta 1757 Tarvasjoki, Marttila – 19. elokuuta 1814 Tsarskoje Selo, Pietari) oli suomalais-ruotsalainen kreivi, hovimies, diplomaatti ja jalkaväenkenraali.
Gustaf Mauritz Armfelt ja Suomen kaarti · Gustaf Mauritz Armfelt ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Hämeenlinna ja Suomen kaarti · Hämeenlinna ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Heinola
Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä.
Heinola ja Suomen kaarti · Heinola ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja Suomen kaarti · Helsinki ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Inkeri ja Suomen kaarti · Inkeri ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Itämeri ja Suomen kaarti · Itämeri ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Ivan Obolenski
Ivan Mihailovitš Obolenski (14. marraskuuta (J: 2. marraskuuta) 1853 Moskova – 12. maaliskuuta (J: 27. helmikuuta) 1910 Pietari) Runeberg.org.
Ivan Obolenski ja Suomen kaarti · Ivan Obolenski ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Jääkäriliike
ImageSize.
Jääkäriliike ja Suomen kaarti · Jääkäriliike ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Krim
Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.
Krim ja Suomen kaarti · Krim ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Krimin sota ja Suomen kaarti · Krimin sota ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Kuopio ja Suomen kaarti · Kuopio ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.
Lappeenranta ja Suomen kaarti · Lappeenranta ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Latvia ja Suomen kaarti · Latvia ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Lavantauti
Yhdysvaltalainen lääkäri rokottaa lasta lavantautia vastaan vuonna 1943. Lavantauti eli tyyfus on vakava, septinen yleisinfektio, jonka aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri.
Lavantauti ja Suomen kaarti · Lavantauti ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Marraskuun kansannousu
Marraskuun kansannousu oli vuosina 1830 ja 1831 käyty kansannousu Kongressi-Puolan alueella Venäjän keisarikuntaa vastaan.
Marraskuun kansannousu ja Suomen kaarti · Marraskuun kansannousu ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Mustameri ja Suomen kaarti · Mustameri ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Napoleon I ja Suomen kaarti · Napoleon I ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Nikolai Bobrikov
Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.
Nikolai Bobrikov ja Suomen kaarti · Nikolai Bobrikov ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Nikolai I ja Suomen kaarti · Nikolai I ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Nikolai II ja Suomen kaarti · Nikolai II ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Suomen kaarti · Pietari (kaupunki) ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Preussi ja Suomen kaarti · Preussi ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Puola ja Suomen kaarti · Puola ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Riika ja Suomen kaarti · Riika ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Ruotsin kieli ja Suomen kaarti · Ruotsin kieli ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Sotilasmiljoonat
Sotilasmiljoonat olivat Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikunnalle vuosina 1902–1916 maksama korvaus siitä, ettei suomalaisia kutsuntalakkojen jälkeen enää yritetty saada asevelvollisiksi Venäjän keisarikunnan armeijaan.
Sotilasmiljoonat ja Suomen kaarti · Sotilasmiljoonat ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Suomen kaarti ja Suomen kenraalikuvernööri · Suomen kenraalikuvernööri ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Suomen kaarti ja Suomen kieli · Suomen kieli ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Suomen kaarti ja Suomen senaatti · Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Suomen kaarti ja Suomen sota · Suomen sota ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomen suuriruhtinaskunnan armeija
Suomen suuriruhtinaskunnalla oli vuosina 1812–1905 erilaisia omia joukko-osastoja.
Suomen kaarti ja Suomen suuriruhtinaskunnan armeija · Suomen suuriruhtinaskunnan armeija ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Suomen kaarti ja Suomenlahti · Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomenlahti ·
Suuret nälkävuodet
Kerjäläisperhe maantiellä. Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta 1860. Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa.
Suomen kaarti ja Suuret nälkävuodet · Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuret nälkävuodet ·
Turkin sota
Kaartin 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonan sotilaita Gornyi Dubnjakin taistelun aikoihin. Taistelu Grivitsassa Kaartin upseereita ja aliupseereita. Turkin sota käytiin Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä vuosina 1877–1878.
Suomen kaarti ja Turkin sota · Suomen suuriruhtinaskunta ja Turkin sota ·
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Suomen kaarti ja Turku · Suomen suuriruhtinaskunta ja Turku ·
Uudenmaan lääni
Uudenmaan lääni oli 1831–1996 Suomen lääni, joka sulautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääniin.
Suomen kaarti ja Uudenmaan lääni · Suomen suuriruhtinaskunta ja Uudenmaan lääni ·
Vaasan lääni
Vaasan lääni oli vuoden 1997 elokuun loppuun asti yksi Suomen lääneistä. Läänin pääkaupunki oli Vaasa.
Suomen kaarti ja Vaasan lääni · Suomen suuriruhtinaskunta ja Vaasan lääni ·
Vanha Suomi
Vanhan Suomen kartta Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743).
Suomen kaarti ja Vanha Suomi · Suomen suuriruhtinaskunta ja Vanha Suomi ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Suomen kaarti ja Venäjän keisarikunta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän keisarillinen armeija
Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.
Suomen kaarti ja Venäjän keisarillinen armeija · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarillinen armeija ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomen kaarti ja Venäjän kieli · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän kieli ·
Venäjän–Japanin sota
Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.
Suomen kaarti ja Venäjän–Japanin sota · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän–Japanin sota ·
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Suomen kaarti ja Viipuri · Suomen suuriruhtinaskunta ja Viipuri ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen kaarti ja Suomen suuriruhtinaskunta
- Mitä heillä on yhteistä Suomen kaarti ja Suomen suuriruhtinaskunta
- Yhtäläisyyksiä Suomen kaarti ja Suomen suuriruhtinaskunta
Vertailu Suomen kaarti ja Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen kaarti on 160 suhteet, kun taas Suomen suuriruhtinaskunta on 401. niillä on yhteistä 48, Jaccard'in indeksi on 8.56% = 48 / (160 + 401).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen kaarti ja Suomen suuriruhtinaskunta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
