Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
171 suhteet: Ahvenanmaan kysymys, Ahvenanmaan maakunta, Akademiska Sångföreningen, Akseli Gallen-Kallela, Aleksanteri II (Venäjä), Ali Aaltonen, Anjalan liitto, Arvokruunu, Aunuksen retkikunta, Baltian maat, Bolševikit, Brasilia, Brest-Litovskin rauha, Carl Enckell, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1916, Eduskuntavaalit 1917, Eduskuntavaalit 1919, Edvard Gylling, Edvard Hjelt, Eetu Salin, Elias Lönnrot, Elisabet (Venäjä), Ensimmäinen maailmansota, Erich Ludendorff, Evert Huttunen, Friedrich Karl, Georg Magnus Sprengtporten, Georg von Hertling, Grigori Petrovski, Hallitusmuoto, Hattujen sota, Helmikuun vallankumous, Herännäisyys, Hyökkäys (maalaus), Isaak Steinberg, Itärintama (ensimmäinen maailmansota), Itsehallinto, Itsenäisyyspäivän vastaanotto, J. R. Danielson-Kalmari, J. V. Snellman, Jakov Sverdlov, Jääkäriliike, Jääkärimarssi, Johan Ludvig Runeberg, Josif Stalin, Juliaaninen kalenteri, K. G. Idman, K. H. Wiik, ..., K. J. Ståhlberg, Kalevala, Kalle Lohi, Kansainliitto, Kansainvälinen, Kansallinen Edistyspuolue, Kansallinen Kokoomus, Kansallispäivä, Kansankomissaarien neuvosto, Keskuskomitea (jääkäriliike), Koulu, Kullervo Manner, Länsimaat, Lev Trotski, Lex Tulenheimo, Liechtenstein, Lockstedter Lager, Lokakuun vallankumous, Luotsi, Maaliskuun manifesti, Maamme, Maanmittauslaitos, Marseljeesi, Martti Häikiö, Matti Turkia, Me vaadimme, Menševikit, Merenkulkulaitos, Metsähallitus, Nationalismi, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Norja, Osuustoiminta, P. E. Svinhufvud, Peru, Perustuslakivaliokunta, Petsamo, Pietari III (Venäjä), Porajärvi, Punakaarti, Puola, Rafael Erich, Raittiusliike, Ranska, Repola, Ruhtinaskunta, Ruotsi, Saksan Itämeren-divisioona, Saksan keisarikunta, Saksan ulkoasiainministeriö, Santeri Alkio, Siestarjoki (kaupunki), Sortovuodet, Sosialismi, Sosialistivallankumouksellinen puolue, Sprengtportenin perustuslakiehdotus, Suojeluskunta, Suomalainen puolue, Suomen itsenäisyysjulistus, Suomen itsenäisyyspäivä, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen Keskusta, Suomen Kristillisen Työväen Liitto, Suomen kuningaskuntahanke, Suomen kuningaskuntahanke (1742), Suomen lippu, Suomen maa- ja metsätalousministeriö, Suomen markka, Suomen Pankki, Suomen Rahapaja, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen senaatti, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen sosialistinen työväentasavalta, Suomen suuriruhtinas, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen taiteen kultakausi, Suomen tasavallan presidentti, Suomen vaakuna, Suomen valtioneuvosto, Suomen valtiovarainministeriö, Suuri valiokunta, Svinhufvudin I hallitus, Tanska, Tarton rauha, Tokoin senaatti, Tuomioistuin, Työväenliike, Ukraina, Urho Kekkonen, Valtalaki, Valtatyhjiö, Valtionhoitaja, Vänrikki Stoolin tarinat, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous, Venäjän vallankumous, Venäjän väliaikainen hallitus, Vienan retket, Viipurin lääni, Virasto, Vladimir Bontš-Brujevitš, Vladimir Karelin, Vladimir Lenin, Vuoden 1772 hallitusmuoto, Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys, Yöpakkaset, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Yleisvenäläinen neuvostokongressi, Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea, Ylioppilaskunnan Laulajat, Ympärysvallat, 15. marraskuuta, 16. toukokuuta, 6. joulukuuta. Laajenna indeksi (121 lisää) »
Ahvenanmaan kysymys
Frederik Rackwitszin maalaus Ahvenanmaan kysymyksen välimieskäsittelystä Kansainliitossa 27. kesäkuuta 1921 Sveitsin Genevessä. Vasemmalla puhumassa japanilainen diplomaatti Nitobe Inazō. Keskellä kuvaa (11. vasemmalta) Suomen edustaja Carl Enckell. Ahvenanmaan kysymyksellä tarkoitetaan keskustelua Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin Suomen itsenäistymisen jälkeen.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ahvenanmaan kysymys · Katso lisää »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Akademiska Sångföreningen
Kaisa­niemessä. Akademiska Sångföreningen (Akateeminen laulukunta) on suomenruotsalainen mieskuoro Helsingistä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Akademiska Sångföreningen · Katso lisää »
Akseli Gallen-Kallela
259x259px Akseli Gallen-Kallela (noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén, 26. huhtikuuta 1865 Pori – 7. maaliskuuta 1931 TukholmaOnni Okkonen s. 659) oli Suomen merkittävimpiä taidemaalareita.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Akseli Gallen-Kallela · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Ali Aaltonen
Aleksi ”Ali” Aaltonen (2. elokuuta 1884 Jämsä – toukokuu 1918 Lahti) oli suomalainen toimittaja, joka palveli myös upseerina Venäjän keisarillisessa armeijassa ja toimi myöhemmin Suomen sisällissodan aikana punakaartin ensimmäisenä ylipäällikkönä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ali Aaltonen · Katso lisää »
Anjalan liitto
Ruotsin kuningas Kustaa III Anjalan liitto oli Ruotsin armeijan upseerien Liikkalan nootista alkunsa saanut kapina kuningas Kustaa III:ta vastaan Kustaan sodan aikana.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Anjalan liitto · Katso lisää »
Arvokruunu
Arvokruunu on heraldiikassa vaakunan tai kypärän päälle sijoitettu kantajan arvoa osoittava tunnus.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Arvokruunu · Katso lisää »
Aunuksen retkikunta
Aunuksen retki oli suomalaisten ja aunuslaisten vapaaehtoisten muodostaman Aunuksen Vapaaehtoisen Armeijan (AVA) yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Aunuksen retkikunta · Katso lisää »
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Baltian maat · Katso lisää »
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Bolševikit · Katso lisää »
Brasilia
Brasilian liittotasavalta eli Brasilia on Etelä-Amerikan suurin valtio sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan ja se on myös sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan maailman viidenneksi suurin valtio.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Brasilia · Katso lisää »
Brest-Litovskin rauha
Brest-Litovskin rauha oli 3.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Brest-Litovskin rauha · Katso lisää »
Carl Enckell
Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari – 26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Carl Enckell · Katso lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Eduskunta · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1916
Eduskuntavaalit 1916 järjestettiin 1. ja 3. heinäkuuta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Eduskuntavaalit 1916 · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Eduskuntavaalit 1917 · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1919
Suomen yhdeksännet eduskuntavaalit järjestettiin 1.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Eduskuntavaalit 1919 · Katso lisää »
Edvard Gylling
Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Edvard Gylling · Katso lisää »
Edvard Hjelt
Edvard Immanuel Hjelt ''Maisteri Edvard Hjelt, tuleva professori ja valtioneuvos''. Daniel Nyblin, 1878. Museovirasto / Historian kuvakokoelma. Edvard Immanuel Hjelt (28. kesäkuuta 1855 Vihti − 2. heinäkuuta 1921 Bad Mergentheim, Saksa) oli suomalainen kemisti, professori, Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri sekä valtioneuvos.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Edvard Hjelt · Katso lisää »
Eetu Salin
Johan Edvard "Eetu" Salin (18. maaliskuuta 1866 Asikkala – 6. huhtikuuta 1919 Helsinki) Viitattu 3.6.2014.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Eetu Salin · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Elisabet (Venäjä)
Elisabet I tai Elisabet Petrovna (Jelisaveta Petrovna); (29. joulukuuta 1709 Kolomenskoje, lähellä Moskovaa – 5. tammikuuta 1762 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1741–1762.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Elisabet (Venäjä) · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Erich Ludendorff
Erich Friedrich Wilhelm Ludendorff (joskus mainitaan virheellisesti nimellä Erich von Ludendorff) (9. huhtikuuta 1865 viitattu 29.7.2011 – 20. joulukuuta 1937 Tutzing, Baijeri, Saksa) oli ensimmäisessä maailmansodassa huomattava Saksan keisarikunnan kenraali, joka asemallaan ja toimillaan vaikutti olennaisesti Saksan menestykseen sodassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Erich Ludendorff · Katso lisää »
Evert Huttunen
Evert Huttunen Evert Johan Valdemar Huttunen (8. toukokuuta 1884 Toksova, Inkeri − 29. maaliskuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen sanomalehdentoimittaja ja sosialidemokraattien kansanedustaja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Evert Huttunen · Katso lisää »
Friedrich Karl
Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel (1. toukokuuta 1868 Panker, Plön, Preussi – 28. toukokuuta 1940 Kassel, Saksa) eli Fredrik Kaarle oli Hessenin maakreivi ja Saksan keisari Vilhelm II:n lanko.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Friedrich Karl · Katso lisää »
Georg Magnus Sprengtporten
Sprengtportenin toinen puoliso Varvara Nikolajevna Sprengtporten, o.s. Samytskaja. Georg (Göran) Magnus Sprengtporten (Suomessa usein myös muodossa Yrjö Maunu,, Jegor Maksimovitš Šprengtporten; 16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä – 13. lokakuuta 1819 Pietari, Venäjä) oli suomenruotsalainen sotilas, joka vaikutti Ruotsin ja Venäjän politiikassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Georg Magnus Sprengtporten · Katso lisää »
Georg von Hertling
Georg von Hertling (31. elokuuta 1843 Darmstadt – 4. tammikuuta 1919 Ruhpolding) oli baijerilainen poliitikko, joka toimi Saksan valtakunnankanslerina vuosina 1917–1918.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Georg von Hertling · Katso lisää »
Grigori Petrovski
Grigori Ivanovitš Petrovski (4. helmikuuta (J: 23. tammikuuta) 1878 Petšenihy – 9. tammikuuta 1958 Moskova) oli ukrainalaissyntyinen poliitikko Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Grigori Petrovski · Katso lisää »
Hallitusmuoto
Hallitusmuoto on itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Hallitusmuoto · Katso lisää »
Hattujen sota
Hattujen sota oli Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välinen sota 1741–1743.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Hattujen sota · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
Herännäisyys
Herännäisyys eli körttiläisyys on Pohjois-Savosta ja Pohjanmaalta 1700-luvulla alkunsa saanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimiva perinteinen herätysliike.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Herännäisyys · Katso lisää »
Hyökkäys (maalaus)
Hyökkäys on suomalaisen taidemaalarin Edvard Iston maalaus ja yksi tunnetuimmista suomalaisista maalauksista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Hyökkäys (maalaus) · Katso lisää »
Isaak Steinberg
Isaak Steinberg Isaak Nahman Steinberg (1888 Daugavpils – 1957 New York) oli venäläinen vasemmistososialistivallankumouksellisia edustanut poliitikko, joka toimi Venäjän kansankomissaarien neuvoston toisena oikeusasioiden kansankomissaarina (oikeusministeri) lokakuun vallankumouksen jälkeen 12.12.1917 — 18.3.1918.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Isaak Steinberg · Katso lisää »
Itärintama (ensimmäinen maailmansota)
Ensimmäisen maailmansodan itärintama syntyi sodan sytyttyä Venäjän sekä Saksan ja Itävalta-Unkarin välille vuonna 1914.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Itärintama (ensimmäinen maailmansota) · Katso lisää »
Itsehallinto
Itsehallinto eli autonomia (kreik. auto, itse tai oma ja nomos, laki) voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Itsehallinto · Katso lisää »
Itsenäisyyspäivän vastaanotto
Presidentinlinna itsenäisyyspäivänä 2011. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, epävirallisesti Linnan juhlat (ruots. Fest på Slottet), on tasavallan presidentin vuosittain Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta järjestämä juhla, jonne kutsutaan valtion, kuntien, talouselämän ja järjestökentän edustajia sekä erinäisiä vuoden aikana ansioituneita henkilöitä, kuten taiteilijoita ja urheilijoita.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Itsenäisyyspäivän vastaanotto · Katso lisää »
J. R. Danielson-Kalmari
Johan Richard (J. R.) Danielson-Kalmari (vuoteen 1906 Danielson, 7. toukokuuta 1853 Hauho – 23. toukokuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, professori, vanhasuomalainen poliitikko ja valtioneuvos.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja J. R. Danielson-Kalmari · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Jakov Sverdlov
Jakov Mihailovitš Sverdlov (3. kesäkuuta (J: 22. toukokuuta) 1885 Nižni Novgorod – 16. maaliskuuta 1919 Moskova) oli venäjänjuutalainen bolševikkipoliitikko.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Jakov Sverdlov · Katso lisää »
Jääkäriliike
ImageSize.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Jääkäriliike · Katso lisää »
Jääkärimarssi
Heikki Nurmion muistomerkki Turun Vartiovuorenmäellä. Jääkärimarssi op.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Jääkärimarssi · Katso lisää »
Johan Ludvig Runeberg
Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja ja toimittaja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Johan Ludvig Runeberg · Katso lisää »
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Josif Stalin · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
K. G. Idman
Karl Gustaf ”Gösta” Idman (1. joulukuuta 1885 Tampere – 13. huhtikuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen kansainvälisen oikeuden asiantuntija ja diplomaatti.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja K. G. Idman · Katso lisää »
K. H. Wiik
K. H. Wiik noin 1910-luvulla. Karl Harald (K. H.) Wiik (13. huhtikuuta 1883 Helsinki – 29. kesäkuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja vasemmistolainen poliitikko.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja K. H. Wiik · Katso lisää »
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja K. J. Ståhlberg · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kalevala · Katso lisää »
Kalle Lohi
Kalle Aukusti (K. A.) Lohi (23. marraskuuta 1872 Pudasjärvi – 11. kesäkuuta 1948 Ranua) oli suomalainen maanviljelijä, maalaisliittolainen poliitikko ja vanhoillislestadiolaisten maallikkosaarnaaja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kalle Lohi · Katso lisää »
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kansainliitto · Katso lisää »
Kansainvälinen
Kansainvälinen (Internationaali) on maailman kuuluisin työväenlaulu ja yksi maailman tunnetuimmista lauluista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kansainvälinen · Katso lisää »
Kansallinen Edistyspuolue
Kansallinen Edistyspuolue oli suomalainen liberalistinen puolue, joka toimi vuosina 1918–1951.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kansallinen Edistyspuolue · Katso lisää »
Kansallinen Kokoomus
Kansallinen Kokoomus r.p., lyhyemmin kokoomus (lyhenne Kok.) on suomalainen keskusta-oikeistolainen puolue.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kansallinen Kokoomus · Katso lisää »
Kansallispäivä
Kansallispäivä on kansallinen juhlapäivä, jota vietetään vuosittain jonkin kansakunnalle merkittävän tapahtuman muistoksi.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kansallispäivä · Katso lisää »
Kansankomissaarien neuvosto
”Venäjän sosialistisen tasavallan ylin auktoriteetti”, 1919. Kansankomissaarien neuvosto (lyh. Sovnarkom) oli Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan ja muiden Neuvostoliiton alkuvaiheen (autonomisten) tasavaltojen (kuten Valko-Venäjän SNT) sekä Neuvostoliiton hallitusten nimitys ennen vuotta 1946.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kansankomissaarien neuvosto · Katso lisää »
Keskuskomitea (jääkäriliike)
Keskuskomitea (CK, Centralkommittén) oli Suomen itsenäistymiseen liittyneen aktivismin ja jääkäriliikkeen eräs toimielin, joka muodostui aktivismiin myönteisesti suhtautuvista poliitikoista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Keskuskomitea (jääkäriliike) · Katso lisää »
Koulu
Myllytullin koulu Oulussa. Koulu on usein valtiollinen instituutio, jonka tehtävänä on järjestää virallista, tutkintoihin johtavaa koulutusta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Koulu · Katso lisää »
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kullervo Manner · Katso lisää »
Länsimaat
Huntingtonin näkemys maailman kulttuurialueista, läntinen kristikunta tummansinisellä, ortodoksinen kristikunta vaaleansinisellä.http://s02.middlebury.edu/FS056A/Herb_war/clash3.htm The World of Civilizations Länsimaat on hieman epämääräinen kulttuurillisia, poliittisia ja maantieteellisiä seikkoja sisältävä käsite, jolla viitataan usein Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja suureen osaan Euroopasta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Länsimaat · Katso lisää »
Lev Trotski
Lev Davidovitš Trotski (alkuaan, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Lev Trotski · Katso lisää »
Lex Tulenheimo
Lex Tulenheimo oli Tokoin senaatin keväällä 1917 eduskunnalle antama lakiesitys, jonka tarkoituksena oli helmikuun vallankumouksen jälkeisessä tilanteessa siirtää huomattava osa entisestä Suomen suuriruhtinaan vallasta Suomen senaatille.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Lex Tulenheimo · Katso lisää »
Liechtenstein
Liechtensteinin ruhtinaskunta (saks. Fürstentum Liechtenstein) eli Liechtenstein on ruhtinaskunta Alpeilla Sveitsin ja Itävallan välissä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Liechtenstein · Katso lisää »
Lockstedter Lager
Lockstedter Lager vuonna 1908 ilmapallosta otetussa kuvassa. Lockstedtin sotilaskoti Wasserturm – vesitorni, joka toimi jääkärien maamerkkinä harjoituksissa Lockstedter Lagerin ympäristössä Lauri Leppäsen toteuttama jääkärien muistomerkki Hohenlockstedtissa. Lageruhr Lockstedter Lager oli nykyisen Hohenlockstedtin alueella Holsteinissa sijainnut Saksan armeijan harjoitusalue.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Lockstedter Lager · Katso lisää »
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »
Luotsi
Alankomaalainen luotsialus Rotterdamissa.Luotsi nousemassa luotsattavaan alukseen.Luotsi on ammattinimike, jolla tarkoitetaan henkilöä, joka työskentelee luotsiaseman alaisuudessa merellä ja satamissa, tehtävänään ohjata alukset turvallisesti avomereltä satamiin ja niistä ulos.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Luotsi · Katso lisää »
Maaliskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Maaliskuun manifesti eli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (AsK 20/1917) oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös, joka päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Maaliskuun manifesti · Katso lisää »
Maamme
Maamme on Suomen kansallislaulu.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Maamme · Katso lisää »
Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitos (lyhenne MML, ruots. Lantmäteriverket) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen, joka vastaa ensisijaisesti maanmittauksesta Suomessa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Maanmittauslaitos · Katso lisää »
Marseljeesi
Marseljeesi on Ranskan kansallislaulu.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Marseljeesi · Katso lisää »
Martti Häikiö
Martti Johannes Häikiö (s. 1. lokakuuta 1949 Mikkeli) on dosentti ja historiantutkija.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Martti Häikiö · Katso lisää »
Matti Turkia
Matti Turkia (26. helmikuuta 1871 Viipurin mlk – 10. tammikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1909, 1914–1917, 1930–1945.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Matti Turkia · Katso lisää »
Me vaadimme
Me vaadimme -julistus oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluejohdon 1.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Me vaadimme · Katso lisää »
Menševikit
Menševikit olivat 1900-luvun alussa toinen Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vaikuttaneesta kahdesta suuntauksesta bolševikkien ohella.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Menševikit · Katso lisää »
Merenkulkulaitos
Meritaito Oy:n työvene Vaasan edustalla. Merenkulkulaitos (lyhenne MKL; vuoteen 1998 Merenkulkuhallitus, lyhenne MKH) oli vuosina 1917–2009 toiminut Suomen valtion keskusvirasto ja viranomainen, jonka tehtävänä oli vastata merenkulun turvallisuudesta, talvimerenkulun avustamisesta, väylänpidosta, meriliikenteen ohjauksesta ja luotsauksesta sekä merikartoituksesta ja yhteysaluspalveluista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Merenkulkulaitos · Katso lisää »
Metsähallitus
Metsähallitus (lyhenne MH, ruots. Forststyrelsen) on maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa toimiva valtion liikelaitos, jonka tavoitteet hyväksytään vuosittain eduskunnassa osana valtion budjettia.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Metsähallitus · Katso lisää »
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Nationalismi · Katso lisää »
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Norja · Katso lisää »
Osuustoiminta
Osuustoiminta tarkoittaa osuuskunnan muodossa tapahtuvaa taloudellista yhteistoimintaa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Osuustoiminta · Katso lisää »
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »
Peru
Perun tasavalta eli Peru on valtio Etelä-Amerikassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Peru · Katso lisää »
Perustuslakivaliokunta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokous Säätytalossa vuonna 1918. Pöydän päässä selin puheenjohtaja K. J. Ståhlberg, hänestä vasemmalla (myötäpäivään) R. A. Wrede, Ernst Estlander, G. G. Rosenqvist, A. O. Wuorimaa, Santeri Alkio, Antti Juutilainen, J. P. Kokko, Eero Erkko, Tekla Hultin (ei näy), Pekka Pennanen, Elias Tukia, Wilhelmi Malmivaara, F. W. Bergroth, Onni Rantasalo, J. E. Antila ja Lauri Ingman. Taustalla toisessa pöydässä valiokunnan sihteeri Hjalmar Kahelin. Perustuslakivaliokunta (PeV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Perustuslakivaliokunta · Katso lisää »
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Petsamo · Katso lisää »
Pietari III (Venäjä)
Pietari III, Aleksei Petrovits Antropov 1753 Pietari III (21. helmikuuta (J: 10. helmikuuta) 1728 Kiel, Holstein-Gottorp – 17. heinäkuuta (J: 6. heinäkuuta) 1762 Ropsunhovi, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari tammikuusta heinäkuuhun 1762 ja sitä ennen Holstein-Gottorpin herttua nimellä Karl Peter Ulrich vuosina 1739–1762.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Pietari III (Venäjä) · Katso lisää »
Porajärvi
Porajärvi on.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Porajärvi · Katso lisää »
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Punakaarti · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Puola · Katso lisää »
Rafael Erich
Rafael Waldemar Erich (10. kesäkuuta 1879 Turku – 19. helmikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kokoomuslainen poliitikko, oikeustieteilijä ja diplomaatti, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina 1920–1921.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Rafael Erich · Katso lisää »
Raittiusliike
”Naisten pyhä sota. Suuri rynnäkkö vihollisen tekoja vastaan.” Yhdysvaltalainen vertauskuvallinen poliittinen pilapiirros vuodelta 1874. Raittiusliike on vapaaehtoisten kansanliike, joka toiminnallaan pyrkii vähentämään niin alkoholin kuin muidenkin päihteiden käyttöä ja vähentämään niiden aiheuttamia yhteiskunnallisia ongelmia.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Raittiusliike · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ranska · Katso lisää »
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Repola · Katso lisää »
Ruhtinaskunta
Ruhtinaskunta on ruhtinaan hallitsema valtio tai muu alue.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ruhtinaskunta · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ruotsi · Katso lisää »
Saksan Itämeren-divisioona
Rüdiger von der Goltz. Saksan Itämeren-divisioona oli saksalainen, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentama noin 10 000 sotilaan vahvuinen yksikkö, joka Suomen sisällissodan loppuvaiheessa keväällä 1918 nousi maihin Hangossa 3.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Saksan Itämeren-divisioona · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Saksan ulkoasiainministeriö
Saksan ulkoasiainministeriö Berliinissä elokuussa 2004. Saksan ulkoasiainministeriö eli Auswärtiges Amt on Saksan ulkoasiainministeriö.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Saksan ulkoasiainministeriö · Katso lisää »
Santeri Alkio
Santeri Alkio (vuoteen 1898 Aleksander Filander, 17. kesäkuuta 1862 Laihia – 24. heinäkuuta 1930 Laihia)* oli 1900-luvun alun johtavia suomalaisia poliitikkoja, kirjailija ja toimittaja, joka muistetaan ennen kaikkea Maalaisliiton (nykyisen Suomen Keskustan) perustajana ja ideologina.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Santeri Alkio · Katso lisää »
Siestarjoki (kaupunki)
Siestarjoki (suom. aiemmin myös Rajajoki ja Systerpekki) on Pietariin kuuluva kaupunki Venäjällä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Siestarjoki (kaupunki) · Katso lisää »
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Sortovuodet · Katso lisää »
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Sosialismi · Katso lisää »
Sosialistivallankumouksellinen puolue
Sosialistivallankumouksellisten eli eserrien juliste Sosialistivallankumouksellinen puolue, lyh.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Sosialistivallankumouksellinen puolue · Katso lisää »
Sprengtportenin perustuslakiehdotus
263x263px Sprengtportenin perustuslakiehdotus on Georg Magnus (Yrjö Maunu) Sprengportenin vuonna 1786 laatima perustuslakiehdotus itsenäiselle Suomen tasavallalle, joka olisi irtautunut Ruotsista 1780-luvun lopussa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Sprengtportenin perustuslakiehdotus · Katso lisää »
Suojeluskunta
Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917. Nummen suojeluskunta 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suojeluskunta · Katso lisää »
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomalainen puolue · Katso lisää »
Suomen itsenäisyysjulistus
Suomen itsenäisyysjulistus Alkuperäiset allekirjoitukset Suomen itsenäisyysjulistus oli Svinhufvudin senaatin eli Suomen silloisen hallituksen 4. joulukuuta 1917 antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen itsenäisyysjulistus · Katso lisää »
Suomen itsenäisyyspäivä
Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen itsenäisyyspäivä · Katso lisää »
Suomen kansanvaltuuskunta
alt.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen kansanvaltuuskunta · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen Keskusta · Katso lisää »
Suomen Kristillisen Työväen Liitto
Suomen Kristillisen Työväen Liitto (lyhenne KrTL) on vuonna 1906 perustettu sitoutumaton kristillinen työväenjärjestö, joka toimi poliittisena puolueena vuoteen 1922 saakka.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen Kristillisen Työväen Liitto · Katso lisää »
Suomen kuningaskuntahanke
Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen kuningaskuntahanke · Katso lisää »
Suomen kuningaskuntahanke (1742)
Elisabet, joka ehdotti Suomelle itsenäisyyttä mutta veti myöhemmin tukensa hankkeelta. Karl Peter Ulrich, myöhempi Venäjän keisari Pietari III. Suomen kuningaskuntahanke oli hattujen sodan aikana vuonna 1742 esitetty ajatus muodostaa Ruotsille kuuluneesta Suomesta itsenäinen kuningaskunta Venäjän suojeluksessa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen kuningaskuntahanke (1742) · Katso lisää »
Suomen lippu
Suomen kansallislippu. Suomen lippu eli siniristilippu on yksi Suomen kansallissymboleista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen lippu · Katso lisää »
Suomen maa- ja metsätalousministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM, ruots. jord- och skogsbruksministeriet) on yksi Suomen valtioneuvoston alaisuudessa toimivista ministeriöistä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen maa- ja metsätalousministeriö · Katso lisää »
Suomen markka
Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen markka · Katso lisää »
Suomen Pankki
Suomen Pankki (lyhenne SP) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen Pankki · Katso lisää »
Suomen Rahapaja
Suomen Rahapaja Oy on Suomen valtion omistama käyttö- ja juhlakolikoita sekä kolikkoaihioita valmistava yritys, jonka kohdemarkkina-alueet ovat Eurooppa, Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen Rahapaja · Katso lisää »
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »
Suomen sosialistinen työväentasavalta
Suomen sosialistinen työväentasavalta oli nimi, jota Suomesta käytettiin Neuvosto-Venäjän hallituksen eli kansankomissaarien neuvoston ja Suomen punaisen hallituksen eli kansanvaltuuskunnan Suomen sisällisodan aikana 1.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen sosialistinen työväentasavalta · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen suuriruhtinas · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen taiteen kultakausi
Akseli Gallen-Kallela, ''Sammon puolustus'', 1896. Suomen taiteen kultakaudeksi tai kulta-ajaksi kutsutaan vuosia 1880–1910, jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme ja se nousi kansainväliselle tasolle.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen taiteen kultakausi · Katso lisää »
Suomen tasavallan presidentti
Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen tasavallan presidentti · Katso lisää »
Suomen vaakuna
Olof Eriksson, ''Suomen vaakuna'', 1978. Suomen vaakuna on Suomen valtion tunnus.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen vaakuna · Katso lisää »
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen valtioneuvosto · Katso lisää »
Suomen valtiovarainministeriö
Valtiovarainministeriön pääasiallisena toimitilana on Valtioneuvoston linna. Valtiovarainministeriö (lyh. VM,, FM) on Suomen valtioneuvoston osa, jonka tehtävänä on valmistella Suomen hallituksen talouspolitiikkaa ja valtion talousarvio.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen valtiovarainministeriö · Katso lisää »
Suuri valiokunta
Suuri valiokunta (SuV) on eduskunnan valiokunta, joka vastaa Euroopan unionia koskevien asioiden ja tiettyjen lakiehdotusten käsittelystä eduskunnassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suuri valiokunta · Katso lisää »
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Svinhufvudin I hallitus · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Tanska · Katso lisää »
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Tarton rauha · Katso lisää »
Tokoin senaatti
alt.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Tokoin senaatti · Katso lisää »
Tuomioistuin
Oikeudenkäynti Lontoossa Old Baileyssa. Thomas Rowlandsonin ja Augustus Puginin piirros teoksesta Ackermann's Microcosm of London (1808–1811). Tuomioistuin on oikeuslaitokseen kuuluva organisaatio, joka ratkaisee eri toimijoiden välisiä erimielisyyksiä lainsäädäntöön nojautuen oikeudenkäynnissä tai muulla menettelyllä siten, että ratkaisu on osapuolia oikeudellisesti sitova.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Tuomioistuin · Katso lisää »
Työväenliike
Työväenliike on yhteisnimitys poliittisesta työväenliikkeestä, ammattiyhdistysliikkeestä ja osuustoimintaliikkeestä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Työväenliike · Katso lisää »
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ukraina · Katso lisää »
Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Urho Kekkonen · Katso lisää »
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Valtalaki · Katso lisää »
Valtatyhjiö
Valtatyhjiö on geopoliittinen käsite, jolla kuvataan tilannetta, jossa jollain alueella ei ole yleisesti tunnustettua keskusvaltaa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Valtatyhjiö · Katso lisää »
Valtionhoitaja
Valtionhoitaja on monarkiassa henkilö, joka hoitaa hallitsijan tehtäviä ja käyttää tämän valtaa yleensä sellaisessa tilanteessa, jossa hallitsijaa ei ole.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Valtionhoitaja · Katso lisää »
Vänrikki Stoolin tarinat
''Vänrikki Stoolin tarinat'', Albert Edelfeltin kuvittaman laitoksen kansi. Vänrikki Stoolin tarinat (uusimmassa suomennoksessa Vänrikki Stålin tarinat) on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittama laaja runoteos, joka ilmestyi ruotsinkielisenä kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Vänrikki Stoolin tarinat · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous koolla Pietarin Taurian palatsissa 18. tammikuuta 1918. Yleisvenäläinen perustuslakia säätävä kansalliskokous (Vserossijskoje utšreditelnoje sobranije) oli vuoden 1917 lopussa yleisellä vaalilla valittu edustajakokous, jonka oli tarkoitus säätää Venäjälle uusi perustuslaki keisarikunnan kumoamisen jälkeen.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous · Katso lisää »
Venäjän vallankumous
Venäjän vallankumous on yhteisnimitys kahdelle Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneelle vallankumoukselle, helmikuun vallankumoukselle ja lokakuun vallankumoukselle, joissa Venäjän keisarikunta kaatui.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Venäjän vallankumous · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Vienan retket
Vienan retket olivat joukko Suomen valkoisten vapaaehtoisretkikuntien Suomen sisällissodan ajalta maaliskuulta aina lokakuulle 1918 tekemiä sotaretkiä Vienan Karjalaan, Venäjälle.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Vienan retket · Katso lisää »
Viipurin lääni
Viipurin lääni on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Viipurin lääni · Katso lisää »
Virasto
Virasto on viranomaisena toimiva laitos.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Virasto · Katso lisää »
Vladimir Bontš-Brujevitš
Vladimir Bontš-Brujevitš arviolta vuonna 1905. Vladimir Dmitrijevitš Bontš-Brujevitš (28. kesäkuuta (J: 16. kesäkuuta) 1873 Moskova – 14. heinäkuuta 1955 Moskova) oli venäläinen bolševikki, neuvostoliittolainen poliitikko ja historian tohtori.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Vladimir Bontš-Brujevitš · Katso lisää »
Vladimir Karelin
Vladimir Karelin (1891–1938) oli venäläinen poliitikko ja vallankumousjohtaja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Vladimir Karelin · Katso lisää »
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Vladimir Lenin · Katso lisää »
Vuoden 1772 hallitusmuoto
Vuoden 1772 hallitusmuoto oli Ruotsin valtion yksinvaltainen hallitusmuoto, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III esitteli ja säädyt yksimielisesti huutoäänestyksellä hyväksyivät 21. elokuuta 1772.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Vuoden 1772 hallitusmuoto · Katso lisää »
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys eli Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (AsK 26/1906) oli perustuslaillinen säädös, jolla Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Yöpakkaset
Nikita Hruštšov Kekkosen 60-vuotissyntymäpäiväjuhlilla 3. syyskuuta 1960. Yöpakkaset eli yöpakkaskriisi oli Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa syksyllä 1958 ilmennyt kriisi.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Yöpakkaset · Katso lisää »
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Yhdysvallat · Katso lisää »
Yleisvenäläinen neuvostokongressi
Yleisvenäläinen neuvostokongressi (Vserossijski sjezd Sovetov) oli vuosina 1917–1937 toiminut Neuvosto-Venäjän ja sen jälkeen Venäjän neuvostotasavallan muodollisesti ylin valtioelin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Yleisvenäläinen neuvostokongressi · Katso lisää »
Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea
Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea (Vserossijski Tsentralnyi Ispolitelnyi Komitet, VTsIK) oli Neuvosto-Venäjän ja myöhemmin Venäjän neuvostotasavallan ylin lainsäädäntöelin vuosina 1917–1937.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea · Katso lisää »
Ylioppilaskunnan Laulajat
Ylioppilaskunnan Laulajat (YL) on vuonna 1883 Helsingin yliopiston yhteyteen perustettu, Suomen vanhin suomenkielinen kuoro.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ylioppilaskunnan Laulajat · Katso lisää »
Ympärysvallat
Ympärysvallat eli liittoutuneet oli ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli, joka taisteli keskusvaltoja vastaan.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ympärysvallat · Katso lisää »
15. marraskuuta
15.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 15. marraskuuta · Katso lisää »
16. toukokuuta
16.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 16. toukokuuta · Katso lisää »
6. joulukuuta
6.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 6. joulukuuta · Katso lisää »
