Yhtäläisyyksiä Suomen Punainen Kaarti ja Suomen sisällissota
Suomen Punainen Kaarti ja Suomen sisällissota on 47 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aarne Arvonen, Adolf Taimi, Ahvenanmaan maakunta, Ali Aaltonen, August Wesley, Brest-Litovskin rauha, Eero Haapalainen, Eino Rahja, Etelä-Pohjanmaan maakunta, Evert Eloranta, Georgi Bulatsel, Hanko, Hämeen rintama, Hämeenlinna, Helsingin valtaus, Jalmari Parikka, Karjala, Karjalan rintama (Suomen sisällissota), Kullervo Manner, Kymenlaakson maakunta, Mihail Svetšnikov, Murmansk, Neuvosto-Venäjä, Pietari (kaupunki), Pietarin suomalainen punakaarti, Pohjanmaa, Punakaarti, Saksan interventio Suomen sisällissodassa, Saksan Itämeren-divisioona, Saksan keisarikunta, ..., Satakunnan rintama, Savon rintama, Sortavala, Suojeluskunta, Suomen Ammattijärjestö, Suomen itsenäistyminen, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Suuri asejuna, Tallinna, Tampereen taistelu, Toinen maailmansota, Vaasa, Venäjän keisarikunta, Viipuri. Laajenna indeksi (17 lisää) »
Aarne Arvonen
Aarne Armas Arvonen (4. elokuuta 1897 Helsinki – 1. tammikuuta 2009 Järvenpää) oli suomalainen puuseppä, joka kuollessaan oli viimeinen elossa ollut 1800-luvulla syntynyt suomalainen.
Aarne Arvonen ja Suomen Punainen Kaarti · Aarne Arvonen ja Suomen sisällissota ·
Adolf Taimi
Adolf TaimiAdolf Pietarinpoika Taimi (vuoteen 1908 Vasten; 3. lokakuuta 1881 Pietari – 1955 Neuvostoliitto) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja kansanvaltuuskunnan jäsen Suomen sisällissodan aikana.
Adolf Taimi ja Suomen Punainen Kaarti · Adolf Taimi ja Suomen sisällissota ·
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Suomen Punainen Kaarti · Ahvenanmaan maakunta ja Suomen sisällissota ·
Ali Aaltonen
Aleksi ”Ali” Aaltonen (2. elokuuta 1884 Jämsä – toukokuu 1918 Lahti) oli suomalainen toimittaja, joka palveli myös upseerina Venäjän keisarillisessa armeijassa ja toimi myöhemmin Suomen sisällissodan aikana punakaartin ensimmäisenä ylipäällikkönä.
Ali Aaltonen ja Suomen Punainen Kaarti · Ali Aaltonen ja Suomen sisällissota ·
August Wesley
August Anselm Wesley (synt. Wesslin, 3. elokuuta 1887 Tampere - mahd. 1942 Leningrad) oli suomalainen sanomalehtimies ja puoluetoimitsija, joka Suomen sisällissodan aikana toimi punakaartin yleisesikuntapäällikkönä.
August Wesley ja Suomen Punainen Kaarti · August Wesley ja Suomen sisällissota ·
Brest-Litovskin rauha
Brest-Litovskin rauha oli 3.
Brest-Litovskin rauha ja Suomen Punainen Kaarti · Brest-Litovskin rauha ja Suomen sisällissota ·
Eero Haapalainen
Eero Haapalainen (27. lokakuuta 1880 Kuopio – 27. marraskuuta 1937 Petroskoi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, toimittaja, Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja ja Suomen työväen punaisen kaartin ylipäällikkö Suomen sisällissodan aikana.
Eero Haapalainen ja Suomen Punainen Kaarti · Eero Haapalainen ja Suomen sisällissota ·
Eino Rahja
Eino Einari Rahja (7. heinäkuuta 1885 Kronstadt – 26. huhtikuuta 1936 Leningrad) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja puna-armeijan upseeri, joka 1920–1930-luvuilla tunnettiin Suomen kommunistisen puolueen johdon ankarana kriitikkona ja Otto Wille Kuusisen vastustajana.
Eino Rahja ja Suomen Punainen Kaarti · Eino Rahja ja Suomen sisällissota ·
Etelä-Pohjanmaan maakunta
Etelä-Pohjanmaa on maakunta, joka sijaitsee Länsi-Suomen alueella.
Etelä-Pohjanmaan maakunta ja Suomen Punainen Kaarti · Etelä-Pohjanmaan maakunta ja Suomen sisällissota ·
Evert Eloranta
Frans Evert Eloranta (ent. Tuominen, 10. lokakuuta 1879 Harjavalta – 1938 Neuvostoliitto) oli suomalainen kansanedustaja, sosialidemokraattien piirisihteeri ja kansanvaltuuskunnan jäsen.
Evert Eloranta ja Suomen Punainen Kaarti · Evert Eloranta ja Suomen sisällissota ·
Georgi Bulatsel
Georgi Viktorovitš Bulatsel (1875 HarkovaHaapala, Hoppu s.174 – 28. huhtikuuta 1918 TampereJyrki Loima: Tampereen valtaus – taisteluja ja teloituksia, s. 225 teoksessa Venäläissurmat Suomessa 1914–22, Osa 2.1. Sotatapahtumat 1918–22 (toim. Lars Westerlund). Valtioneuvoston kanslia 2004.) oli venäläinen everstiluutnantti ja punakaartin korkea-arvoisin venäläisavustaja Tampereella Suomen sisällissodan lopulla.
Georgi Bulatsel ja Suomen Punainen Kaarti · Georgi Bulatsel ja Suomen sisällissota ·
Hanko
Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.
Hanko ja Suomen Punainen Kaarti · Hanko ja Suomen sisällissota ·
Hämeen rintama
Hämeen rintama oli Suomen sisällissodan rintamalinja, joka kulki aluksi Hämeen läänin pohjoisosassa, nykyisten Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueella sekä myöhemmin sodan loppuvaiheessa myös nykyisessä Kanta-Hämeessä.
Hämeen rintama ja Suomen Punainen Kaarti · Hämeen rintama ja Suomen sisällissota ·
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Hämeenlinna ja Suomen Punainen Kaarti · Hämeenlinna ja Suomen sisällissota ·
Helsingin valtaus
Helsingin valtauksen yleiskartta. Helsingin valtaus oli 11.–13.
Helsingin valtaus ja Suomen Punainen Kaarti · Helsingin valtaus ja Suomen sisällissota ·
Jalmari Parikka
Hjalmar Fabian Parikka (16. lokakuuta 1891 Sortavala – 27. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli näyttelijä, teatterinjohtaja ja punakaartin Vuoksenlaakson komppanioiden päällikkö Suomen sisällissodassa.
Jalmari Parikka ja Suomen Punainen Kaarti · Jalmari Parikka ja Suomen sisällissota ·
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Karjala ja Suomen Punainen Kaarti · Karjala ja Suomen sisällissota ·
Karjalan rintama (Suomen sisällissota)
Karjalan rintama oli silloisen Viipurin läänin alueelle muodostunut Suomen sisällissodan rintama.
Karjalan rintama (Suomen sisällissota) ja Suomen Punainen Kaarti · Karjalan rintama (Suomen sisällissota) ja Suomen sisällissota ·
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Kullervo Manner ja Suomen Punainen Kaarti · Kullervo Manner ja Suomen sisällissota ·
Kymenlaakson maakunta
Kymenlaakso on Suomen maakunta Kaakkois-Suomessa.
Kymenlaakson maakunta ja Suomen Punainen Kaarti · Kymenlaakson maakunta ja Suomen sisällissota ·
Mihail Svetšnikov
Mihail Stepanovitš Svetšnikov (30. syyskuuta (J: 18. syyskuuta) 1881 Ust-Medveditskaja, Donin kasakoiden alue, Venäjän keisarikunta – 26. elokuuta 1938 Kommunarka, Neuvostoliitto)Aleksi Mainio: ”Sisällissodan suuri tuntematon”, Historiallinen aikakauskirja 2/2020, s. 221–224.
Mihail Svetšnikov ja Suomen Punainen Kaarti · Mihail Svetšnikov ja Suomen sisällissota ·
Murmansk
Murmansk (suom. myös Muurmanski, aiemmin Muurmanni; ven. vuosina 1916–1917 Romanov-na-Murmane) on asukasluvultaan maailman suurin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki.
Murmansk ja Suomen Punainen Kaarti · Murmansk ja Suomen sisällissota ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Suomen Punainen Kaarti · Neuvosto-Venäjä ja Suomen sisällissota ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Suomen Punainen Kaarti · Pietari (kaupunki) ja Suomen sisällissota ·
Pietarin suomalainen punakaarti
Pietarin suomalainen punakaarti oli vuosina 1917–1918 toiminut Suomen punakaartien osasto, joka oli muodostettu Pietarissa asuneista suomalaisista työläisistä.
Pietarin suomalainen punakaarti ja Suomen Punainen Kaarti · Pietarin suomalainen punakaarti ja Suomen sisällissota ·
Pohjanmaa
Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia.
Pohjanmaa ja Suomen Punainen Kaarti · Pohjanmaa ja Suomen sisällissota ·
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Punakaarti ja Suomen Punainen Kaarti · Punakaarti ja Suomen sisällissota ·
Saksan interventio Suomen sisällissodassa
Saksan interventio Suomen sisällissodassa oli Saksan keisarikunnan vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan tekemä sotilaallinen väliintulo, joka tapahtui sodan valkoisen osapuolen hallituksen pyydettyä apua Saksalta.
Saksan interventio Suomen sisällissodassa ja Suomen Punainen Kaarti · Saksan interventio Suomen sisällissodassa ja Suomen sisällissota ·
Saksan Itämeren-divisioona
Rüdiger von der Goltz. Saksan Itämeren-divisioona oli saksalainen, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentama noin 10 000 sotilaan vahvuinen yksikkö, joka Suomen sisällissodan loppuvaiheessa keväällä 1918 nousi maihin Hangossa 3.
Saksan Itämeren-divisioona ja Suomen Punainen Kaarti · Saksan Itämeren-divisioona ja Suomen sisällissota ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Saksan keisarikunta ja Suomen Punainen Kaarti · Saksan keisarikunta ja Suomen sisällissota ·
Satakunnan rintama
Satakunnan rintama oli yksi Suomen sisällissodan neljästä päärintamasta.
Satakunnan rintama ja Suomen Punainen Kaarti · Satakunnan rintama ja Suomen sisällissota ·
Savon rintama
Savon rintama oli yksi Suomen sisällissodan rintamista, joka muodostui helmikuun 1918 puoliväliin mennessä Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänien alueelle.
Savon rintama ja Suomen Punainen Kaarti · Savon rintama ja Suomen sisällissota ·
Sortavala
Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Sortavala ja Suomen Punainen Kaarti · Sortavala ja Suomen sisällissota ·
Suojeluskunta
Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917. Nummen suojeluskunta 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.
Suojeluskunta ja Suomen Punainen Kaarti · Suojeluskunta ja Suomen sisällissota ·
Suomen Ammattijärjestö
Suomen Ammattijärjestö (SAJ) oli vuosina 1907–1930 toiminut Suomen ensimmäinen ammatillinen keskusjärjestö.
Suomen Ammattijärjestö ja Suomen Punainen Kaarti · Suomen Ammattijärjestö ja Suomen sisällissota ·
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Suomen Punainen Kaarti ja Suomen itsenäistyminen · Suomen itsenäistyminen ja Suomen sisällissota ·
Suomen kansanvaltuuskunta
alt.
Suomen Punainen Kaarti ja Suomen kansanvaltuuskunta · Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sisällissota ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Suomen Punainen Kaarti ja Suomen senaatti · Suomen senaatti ja Suomen sisällissota ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Suomen Punainen Kaarti ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen sisällissota ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen Punainen Kaarti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suuri asejuna
Suuri asejuna lähetettiin Suomen sisällissodan alkuvaiheissa tammi-helmikuun vaihteessa 1918 Pietarista Suomeen toimittamaan aseita ja ammuksia punaisille.
Suomen Punainen Kaarti ja Suuri asejuna · Suomen sisällissota ja Suuri asejuna ·
Tallinna
TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.
Suomen Punainen Kaarti ja Tallinna · Suomen sisällissota ja Tallinna ·
Tampereen taistelu
Tampereen taistelu käytiin 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918, kun valkoiset valloittivat Tampereen Suomen sisällissodassa.
Suomen Punainen Kaarti ja Tampereen taistelu · Suomen sisällissota ja Tampereen taistelu ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Suomen Punainen Kaarti ja Toinen maailmansota · Suomen sisällissota ja Toinen maailmansota ·
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
Suomen Punainen Kaarti ja Vaasa · Suomen sisällissota ja Vaasa ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Suomen Punainen Kaarti ja Venäjän keisarikunta · Suomen sisällissota ja Venäjän keisarikunta ·
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Suomen Punainen Kaarti ja Viipuri · Suomen sisällissota ja Viipuri ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen Punainen Kaarti ja Suomen sisällissota
- Mitä heillä on yhteistä Suomen Punainen Kaarti ja Suomen sisällissota
- Yhtäläisyyksiä Suomen Punainen Kaarti ja Suomen sisällissota
Vertailu Suomen Punainen Kaarti ja Suomen sisällissota
Suomen Punainen Kaarti on 107 suhteet, kun taas Suomen sisällissota on 440. niillä on yhteistä 47, Jaccard'in indeksi on 8.59% = 47 / (107 + 440).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen Punainen Kaarti ja Suomen sisällissota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: