Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen sisällissota
Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen sisällissota on 36 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Bolševikit, Demokratia, Eino Rahja, Ensimmäinen maailmansota, Helsinki, Josif Stalin, Jukka Rahja, Kansandemokratia, Kapitalismi, Kullervo Manner, Kuolemanrangaistus, Kylmä sota, Laki vuokra-alueiden lunastamisesta, Nationalismi, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Ohrana, Otto Wille Kuusinen, Paasitorni, Parlamentarismi, Puna-armeija, Punakaarti, Sosialismi, Suojeluskunta, Suomen Ammattijärjestö, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomi, Talonpoika, Tammisaaren vankileiri, Valkoiset, ..., Valtiopetos, Venäjä, Venäjän keisarikunta, Venäjän sisällissota, Vladimir Lenin, Vuoden 1905 suurlakko. Laajenna indeksi (6 lisää) »
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Suomen Kommunistinen Puolue · Bolševikit ja Suomen sisällissota ·
Demokratia
Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.
Demokratia ja Suomen Kommunistinen Puolue · Demokratia ja Suomen sisällissota ·
Eino Rahja
Eino Einari Rahja (7. heinäkuuta 1885 Kronstadt – 26. huhtikuuta 1936 Leningrad) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja puna-armeijan upseeri, joka 1920–1930-luvuilla tunnettiin Suomen kommunistisen puolueen johdon ankarana kriitikkona ja Otto Wille Kuusisen vastustajana.
Eino Rahja ja Suomen Kommunistinen Puolue · Eino Rahja ja Suomen sisällissota ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Suomen Kommunistinen Puolue · Ensimmäinen maailmansota ja Suomen sisällissota ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja Suomen Kommunistinen Puolue · Helsinki ja Suomen sisällissota ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Suomen Kommunistinen Puolue · Josif Stalin ja Suomen sisällissota ·
Jukka Rahja
Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko.
Jukka Rahja ja Suomen Kommunistinen Puolue · Jukka Rahja ja Suomen sisällissota ·
Kansandemokratia
Kansantasavalta tai kansandemokratia on marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa käytetty hallintomuoto.
Kansandemokratia ja Suomen Kommunistinen Puolue · Kansandemokratia ja Suomen sisällissota ·
Kapitalismi
Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.
Kapitalismi ja Suomen Kommunistinen Puolue · Kapitalismi ja Suomen sisällissota ·
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Kullervo Manner ja Suomen Kommunistinen Puolue · Kullervo Manner ja Suomen sisällissota ·
Kuolemanrangaistus
Kuolemanrangaistus käytössä*''Yhdysvalloissa kuolemanrangaistus on määritelty liittovaltion tasolla. Useat osavaltiot ovat kuitenkin poistaneet sen omista laeistaan.''Tehty Amnesty Internationalin vuoden 2016 tietojen mukaan. Sähkötuoli oli varsinkin 1900-luvun Yhdysvalloissa yleinen kuolemaantuomittujen teloitusväline. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla on paljolti siirrytty muihin menetelmiin, joista tavallisin on myrkyn antaminen ruiskeena. Kuvassa New Yorkin Sing Singin vankilan sähkötuoli, lempinimeltään ''Old Sparky''. Kuolemanrangaistus tarkoittaa tuomiota, jossa rikoksen tehnyt henkilö määrätään surmattavaksi.
Kuolemanrangaistus ja Suomen Kommunistinen Puolue · Kuolemanrangaistus ja Suomen sisällissota ·
Kylmä sota
Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
Kylmä sota ja Suomen Kommunistinen Puolue · Kylmä sota ja Suomen sisällissota ·
Laki vuokra-alueiden lunastamisesta
Laki vuokra-alueiden lunastamisesta (135/1918) eli ”torpparilaki” oli 17.
Laki vuokra-alueiden lunastamisesta ja Suomen Kommunistinen Puolue · Laki vuokra-alueiden lunastamisesta ja Suomen sisällissota ·
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Nationalismi ja Suomen Kommunistinen Puolue · Nationalismi ja Suomen sisällissota ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Suomen Kommunistinen Puolue · Neuvosto-Venäjä ja Suomen sisällissota ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Suomen Kommunistinen Puolue · Neuvostoliitto ja Suomen sisällissota ·
Ohrana
Ohrana (’suoja’, ’vartio’, johdettu termistä, ’suojeluosasto’) oli Venäjän keisarikunnassa toiminut salainen poliisi, joka toimi osana sisäasianministeriötä.
Ohrana ja Suomen Kommunistinen Puolue · Ohrana ja Suomen sisällissota ·
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Otto Wille Kuusinen ja Suomen Kommunistinen Puolue · Otto Wille Kuusinen ja Suomen sisällissota ·
Paasitorni
Helsingin työväentalon eteishalli vuonna 1925. Yksityiskohta sisätilojen koristelusta Helsingin työväentalon ravintola kesällä 2022. Paasitorni on Helsingin Siltasaaressa sijaitseva rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kokous- sekä kongressikeskus.
Paasitorni ja Suomen Kommunistinen Puolue · Paasitorni ja Suomen sisällissota ·
Parlamentarismi
Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.
Parlamentarismi ja Suomen Kommunistinen Puolue · Parlamentarismi ja Suomen sisällissota ·
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Puna-armeija ja Suomen Kommunistinen Puolue · Puna-armeija ja Suomen sisällissota ·
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Punakaarti ja Suomen Kommunistinen Puolue · Punakaarti ja Suomen sisällissota ·
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Sosialismi ja Suomen Kommunistinen Puolue · Sosialismi ja Suomen sisällissota ·
Suojeluskunta
Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917. Nummen suojeluskunta 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.
Suojeluskunta ja Suomen Kommunistinen Puolue · Suojeluskunta ja Suomen sisällissota ·
Suomen Ammattijärjestö
Suomen Ammattijärjestö (SAJ) oli vuosina 1907–1930 toiminut Suomen ensimmäinen ammatillinen keskusjärjestö.
Suomen Ammattijärjestö ja Suomen Kommunistinen Puolue · Suomen Ammattijärjestö ja Suomen sisällissota ·
Suomen kansanvaltuuskunta
alt.
Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen kansanvaltuuskunta · Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sisällissota ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomi · Suomen sisällissota ja Suomi ·
Talonpoika
Itäsuomalaisia talonpoikaisnaisia 1800-luvulta. Talonpoika tarkoittaa talollista, joka hallinnoi (omistamaansa tai vuokraamaansa) viljelysmaita ja metsää ja saa siitä pääasiallisen toimeentulon.
Suomen Kommunistinen Puolue ja Talonpoika · Suomen sisällissota ja Talonpoika ·
Tammisaaren vankileiri
Tammisaaren vankila-alueen karkea pohjapiirros. Tammisaaren vankileiri, myöhemmin Tammisaaren pakkotyölaitos, oli Tammisaaressa Dragsvikin kasarmialueella vuosina 1918–1940 toiminut vankila.
Suomen Kommunistinen Puolue ja Tammisaaren vankileiri · Suomen sisällissota ja Tammisaaren vankileiri ·
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Suomen Kommunistinen Puolue ja Valkoiset · Suomen sisällissota ja Valkoiset ·
Valtiopetos
Valtiopetos on rikos, joka loukkaa valtion alueellista koskemattomuutta tai oikeudellista järjestystä.
Suomen Kommunistinen Puolue ja Valtiopetos · Suomen sisällissota ja Valtiopetos ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomen Kommunistinen Puolue ja Venäjä · Suomen sisällissota ja Venäjä ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Suomen Kommunistinen Puolue ja Venäjän keisarikunta · Suomen sisällissota ja Venäjän keisarikunta ·
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Suomen Kommunistinen Puolue ja Venäjän sisällissota · Suomen sisällissota ja Venäjän sisällissota ·
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Suomen Kommunistinen Puolue ja Vladimir Lenin · Suomen sisällissota ja Vladimir Lenin ·
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Suomen Kommunistinen Puolue ja Vuoden 1905 suurlakko · Suomen sisällissota ja Vuoden 1905 suurlakko ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen sisällissota
- Mitä heillä on yhteistä Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen sisällissota
- Yhtäläisyyksiä Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen sisällissota
Vertailu Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen sisällissota
Suomen Kommunistinen Puolue on 323 suhteet, kun taas Suomen sisällissota on 440. niillä on yhteistä 36, Jaccard'in indeksi on 4.72% = 36 / (323 + 440).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen sisällissota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
