Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomalaiset ja Uralilaiset kielet
Suomalaiset ja Uralilaiset kielet on 41 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Baltian maat, Eteläviron kieli, Euraasia, Hämäläiset, Inkeriläiset, Inkeroisen kieli, Itämerensuomalaiset kielet, Kantasuomi, Karjalaiset, Karjalaiset (kansa), Karjalan kieli, Kveenin kieli, Kveenit, Latvia, Länsipohjalaiset, Liivin kieli, Lyydin kieli, Meänkieli, Metsästäjä-keräilijät, Nuorakeraaminen kulttuuri, Paimentolaiset, Pohjalaiset, Saamelaiset, Savolaiset, Seima-Turbino-ilmiö, Siperia, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomen kieli, Suomen murteet, Suomi, ..., Unkarilaiset, Uralilaiset kansat, Varhaiskantasuomi, Varsinaissuomalaiset, Vatja, Võro, Venäjä, Vepsäläiset, Vepsän kieli, Viro, Viron kieli. Laajenna indeksi (11 lisää) »
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Suomalaiset · Baltian maat ja Uralilaiset kielet ·
Eteläviron kieli
Eteläviron (võro, seto, Mulgin murre ja Tarton murre sekä sammuneet Leivun murre, Lutsin murre ja Kraasnan murre) puhuma-alueet englanninkielisellä kartalla. Eteläviron kieli (eteläviroksi lõunaeesti kiil) tai eteläviron murreryhmä tai eteläviron murteet tai Tarton kieli on Kaakkois-Virossa puhuttava itämerensuomalainen alkuperäiskieli tai viron kielen murreryhmä, johon kuuluu neljä alueellista päämuotoa: Mulgin ja Tarton murteet sekä võron ja seton kielet.
Eteläviron kieli ja Suomalaiset · Eteläviron kieli ja Uralilaiset kielet ·
Euraasia
Euraasia kartalla. Euraasia on manner (tai osa Vanhaa mannerta), jota ympäröivät Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Välimeri, Punainenmeri, Intian valtameri ja Tyynimeri.
Euraasia ja Suomalaiset · Euraasia ja Uralilaiset kielet ·
Hämäläiset
Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.
Hämäläiset ja Suomalaiset · Hämäläiset ja Uralilaiset kielet ·
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Inkeriläiset ja Suomalaiset · Inkeriläiset ja Uralilaiset kielet ·
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Inkeroisen kieli ja Suomalaiset · Inkeroisen kieli ja Uralilaiset kielet ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalaiset · Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Kantasuomi
Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen.
Kantasuomi ja Suomalaiset · Kantasuomi ja Uralilaiset kielet ·
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Karjalaiset ja Suomalaiset · Karjalaiset ja Uralilaiset kielet ·
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Karjalaiset (kansa) ja Suomalaiset · Karjalaiset (kansa) ja Uralilaiset kielet ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Karjalan kieli ja Suomalaiset · Karjalan kieli ja Uralilaiset kielet ·
Kveenin kieli
Kveenin kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.
Kveenin kieli ja Suomalaiset · Kveenin kieli ja Uralilaiset kielet ·
Kveenit
Kveenien asuinalueita. Kveenipariskunta lypsämässä poroa 1800-luvun lopussa Kveenit ovat Pohjois-Norjan eli Ruijan (Finnmark) suomalaisperäistä väestöä.
Kveenit ja Suomalaiset · Kveenit ja Uralilaiset kielet ·
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Latvia ja Suomalaiset · Latvia ja Uralilaiset kielet ·
Länsipohjalaiset
Länsipohjalaiset (myös tornionjokilaaksolaiset, meänkieleksi mm. lantalaiset) ovat historiallisesti Länsipohjassa asuva suomalainen alkuperäisväestö.
Länsipohjalaiset ja Suomalaiset · Länsipohjalaiset ja Uralilaiset kielet ·
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Liivin kieli ja Suomalaiset · Liivin kieli ja Uralilaiset kielet ·
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Lyydin kieli ja Suomalaiset · Lyydin kieli ja Uralilaiset kielet ·
Meänkieli
Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.
Meänkieli ja Suomalaiset · Meänkieli ja Uralilaiset kielet ·
Metsästäjä-keräilijät
sanien perhe. Metsästäjä-keräilijät ovat ihmisiä, jotka hankkivat ravintonsa suoraan luonnosta metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä.
Metsästäjä-keräilijät ja Suomalaiset · Metsästäjä-keräilijät ja Uralilaiset kielet ·
Nuorakeraaminen kulttuuri
Nuorakeraamisen kulttuurin, eli vasarakirveskulttuurin, levinneisyysalue. Nuorakeraaminen kulttuuri tai vasarakirveskulttuuri on kivikauden neoliittisella kaudella laajalla alueella vallinnut kulttuuri.
Nuorakeraaminen kulttuuri ja Suomalaiset · Nuorakeraaminen kulttuuri ja Uralilaiset kielet ·
Paimentolaiset
Paimentolaisia Tiibetissä Namtsojärven lähellä. Keskellä oleva asumus on nimeltään jurtta. Paimentolaiset eli pastoraaliset nomadit ovat liikkuvaa elämää viettäviä, karjaa kasvattavia ihmisiä.
Paimentolaiset ja Suomalaiset · Paimentolaiset ja Uralilaiset kielet ·
Pohjalaiset
Pohjalaiset on nimitys Pohjanmaan asukkaille yhtenä suomalaisten heimoista.
Pohjalaiset ja Suomalaiset · Pohjalaiset ja Uralilaiset kielet ·
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Saamelaiset ja Suomalaiset · Saamelaiset ja Uralilaiset kielet ·
Savolaiset
Savolaisilla tarkoitetaan itäsuomalaisesta Savon maakunnasta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka muodostavat murteeltaan, perinteiltään, historialtaan ja identiteetiltään ominaislaatuisen ryhmän.
Savolaiset ja Suomalaiset · Savolaiset ja Uralilaiset kielet ·
Seima-Turbino-ilmiö
Putkikirves ja pronssinen keihäänkärki Turbinon kalmistoista. Pronssisia putkikirveitä Galitsin kätköstä. Hopeapronssisia keihäänkärkiä Turbinon hautapaikalta. Seima-Turbino-ilmiön löytöesineistöä Galitsin kätköstä (hirvenpääveitsi) Pronssinen veistos. Pronssinen reikäkirves Turbinon kalmistoista. Seima-Turbino-ilmiö viittaa Euraasiassa tehtyjen samankaltaisten pronssiesinelöytöjen laajaan levinneisyysalueeseen, joka on kiinnittänyt tutkijoiden huomion jo 1900-luvun alusta asti.
Seima-Turbino-ilmiö ja Suomalaiset · Seima-Turbino-ilmiö ja Uralilaiset kielet ·
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Siperia ja Suomalaiset · Siperia ja Uralilaiset kielet ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomalaiset · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Suomalaiset ja Suomen kieli · Suomen kieli ja Uralilaiset kielet ·
Suomen murteet
eteläpohjalaiset murteet4) keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5) peräpohjalaiset murteet6) savolaismurteet7) kaakkoismurteet Suomen murteet ovat suomen kielessä esiintyviä murteita.
Suomalaiset ja Suomen murteet · Suomen murteet ja Uralilaiset kielet ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomalaiset ja Suomi · Suomi ja Uralilaiset kielet ·
Unkarilaiset
Unkarilaiset, 2000-luku Unkarilaiset eli madjaarit ovat uralilaisiin kansoihin kuuluva etninen ryhmä Keski-Euroopassa.
Suomalaiset ja Unkarilaiset · Unkarilaiset ja Uralilaiset kielet ·
Uralilaiset kansat
Uralilaisten kansojen asuinalueet Nenetsilapsi Uralilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat uralilaisia kieliä.
Suomalaiset ja Uralilaiset kansat · Uralilaiset kansat ja Uralilaiset kielet ·
Varhaiskantasuomi
Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.
Suomalaiset ja Varhaiskantasuomi · Uralilaiset kielet ja Varhaiskantasuomi ·
Varsinaissuomalaiset
Varsinaissuomalaiset ovat Lounais-Suomessa sijaitsevan Varsinais-Suomen maakunnan asukkaita.
Suomalaiset ja Varsinaissuomalaiset · Uralilaiset kielet ja Varsinaissuomalaiset ·
Vatja
Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.
Suomalaiset ja Vatja · Uralilaiset kielet ja Vatja ·
Võro
Võron levinneisyysalue: Võrun maakunta ja setukaisten alue niiden historiallisten rajojen mukaan. Võro eli võru on Kaakkois-Viron alueellinen alkuperäiskieli.
Suomalaiset ja Võro · Uralilaiset kielet ja Võro ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomalaiset ja Venäjä · Uralilaiset kielet ja Venäjä ·
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Suomalaiset ja Vepsäläiset · Uralilaiset kielet ja Vepsäläiset ·
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Suomalaiset ja Vepsän kieli · Uralilaiset kielet ja Vepsän kieli ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Suomalaiset ja Viro · Uralilaiset kielet ja Viro ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Suomalaiset ja Viron kieli · Uralilaiset kielet ja Viron kieli ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomalaiset ja Uralilaiset kielet
- Mitä heillä on yhteistä Suomalaiset ja Uralilaiset kielet
- Yhtäläisyyksiä Suomalaiset ja Uralilaiset kielet
Vertailu Suomalaiset ja Uralilaiset kielet
Suomalaiset on 167 suhteet, kun taas Uralilaiset kielet on 344. niillä on yhteistä 41, Jaccard'in indeksi on 8.02% = 41 / (167 + 344).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomalaiset ja Uralilaiset kielet. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
