Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
83 suhteet: Ablatiivi, Adpositio, Affrikaatta, Aikamuoto, Akkusatiivi, Deklinaatio (kielitiede), Ersän kieli, Estologia, Fennistiikka, Fennougristiikka, Fonologia, Frikatiivi, Genetiivi, Hantin kieli, Hungarologia, Imperatiivi, Indikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Inkeroisen kieli, Itämerensuomalaiset kielet, János Sajnovics, Kantaurali, Karjalan kieli, Kieliopillinen luku, Komin kieli, Konsonantti, Konstituenttianalyysi, Kuollut kieli, Latiivi, Liivin kieli, Liudennus, Lokatiivi, Mansin kieli, Marin kieli, Marin tasavalta, Matthias Alexander Castrén, Mokšan kieli, Mordvalaiset kielet, Morfologia, Nominatiivi, Nomini, Obinugrilaiset kielet, Otto Donner (kielitieteilijä), Paikallissija, Paino (kielitiede), Pääsana, Permiläiset kielet, Permistiikka, Predikaatti (lauseenjäsen), Preesens, ..., Preteriti, Rasmus Rask, Saamelaiskielet, Samojedikielet, Sana, Sámuel Gyarmathi, Sija, Subjunktiivi, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomalais-ugrilaiset kansat, Suomen kieli, Synteettinen kieli, Tapaluokka, Tavu, Udmurtia, Udmurtin kieli, Ugrilaiset kielet, Uhanalainen kieli, Unkarin kieli, Uralilainen sanasto, Uralilaiset kielet, Varhaiskantasuomi, Vähemmistökieli, Venäjä, Venäjän kieli, Vepsän kieli, Verbi, Viron kieli, Vokaali, Vokaalisointu, 1730, 1770, 1799. Laajenna indeksi (33 lisää) »
Ablatiivi
Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Ablatiivi · Katso lisää »
Adpositio
Adpositio eli suhdesana on yhteisnimitys postpositioille ja prepositioille.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Adpositio · Katso lisää »
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Affrikaatta · Katso lisää »
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Aikamuoto · Katso lisää »
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Akkusatiivi · Katso lisää »
Deklinaatio (kielitiede)
Deklinaatio on nominien taivutusluokka.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Deklinaatio (kielitiede) · Katso lisää »
Ersän kieli
Ersänkielinen musiikkikappale. Ersä on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten suomalais-ugrilaisen haaran volgalaiseen haaraan.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Ersän kieli · Katso lisää »
Estologia
Viron kielen puhuma-alat. Estologia on kielitieteen ympärille rakentuva monitieteinen tutkimusala, joka käsittelee viron kieltä ja sen kääntämistä, virolaista kulttuuria ja kirjallisuutta sekä Viron historiaa.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Estologia · Katso lisää »
Fennistiikka
Suomen kielen puhuma-alat. Suomen kielen tutkimus eli fennistiikka on humanistinen tieteenala, jonka opetus- ja tutkimuskohteita ovat muun muassa suomen kielen käyttö eri tilanteissa ja ympäristöissä, kielen rakenne lauseopilliselta, äänneopilliselta tai muoto-opilliselta kannalta sekä muu kielen vaihtelu.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Fennistiikka · Katso lisää »
Fennougristiikka
Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Fennougristiikka · Katso lisää »
Fonologia
Fonologia eli äänneoppi (klassisen kreikan sanoista φωνή /pʰoːnéː/ 'ääni' ja λόγος /lógos/ 'puhe; järki'), etenkin amerikkalaisessa käytännössä myös fonemiikka, on luonnollisen kielen rakennetutkimuksen osa-alue (katso myös kielitiede).
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Fonologia · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Frikatiivi · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Genetiivi · Katso lisää »
Hantin kieli
Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Hantin kieli · Katso lisää »
Hungarologia
Unkarin kielen puhuma-alat. 1700-luvun unkarilaisen kirjallisuuden suurimpia nimiä. Hungarologia on kielitieteen alaan kuuluva yliopiston oppiaine, joka paneutuu unkarin kieleen, mutta joka voi ulottua myös kielitieteen ulkopuolelle.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Hungarologia · Katso lisää »
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Imperatiivi · Katso lisää »
Indikatiivi
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Indikatiivi · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Inkeroisen kieli · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
János Sajnovics
János Sajnovics (12. toukokuuta 1733 Tordas, Unkari – 4. toukokuuta 1785 Buda, Unkari) oli unkarilainen jesuiitta ja oppinut, joka harrasti kielitiedettä, matematiikkaa ja tähtitiedettä.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja János Sajnovics · Katso lisää »
Kantaurali
Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Kantaurali · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Kieliopillinen luku · Katso lisää »
Komin kieli
Komi (myös syrjääni) on suomalais-ugrilainen kieli, jota puhuvat pääasiassa Venäjällä sijaitsevan Komin tasavallan komit.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Komin kieli · Katso lisää »
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Konsonantti · Katso lisää »
Konstituenttianalyysi
Sanalla konstituentti tarkoitetaan kielen rakenneosaa, lauseketta, joka koostuu yhdestä tai useammasta kielen yksiköstä, yleensä sanasta.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Konstituenttianalyysi · Katso lisää »
Kuollut kieli
Kuollut kieli tai sammunut kieli on kieli, jota kukaan ei enää puhu äidinkielenään.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Kuollut kieli · Katso lisää »
Latiivi
Latiivi eli suuntasija on yleisnimi paikallissijoille, jotka ilmaisevat siirtymistä.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Latiivi · Katso lisää »
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Liivin kieli · Katso lisää »
Liudennus
Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Liudennus · Katso lisää »
Lokatiivi
Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Lokatiivi · Katso lisää »
Mansin kieli
Mansin kieli (aikaisempi nimitys voguli; mansiksi мāньси лāтыӈ, mānsi lātyŋ) on Venäjällä Luoteis-Siperiassa asuvien mansien puhuma uralilaisten kielten obinugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Mansin kieli · Katso lisää »
Marin kieli
Mari on suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Marin kieli · Katso lisää »
Marin tasavalta
Marin tasavalta, Mari El eli Mari (myös Marinmaa, eli Марий Эл, Mari El, eli Мары Эл, Mary El, eli Мари́й Эл, Mari El) on tasavalta Volgan rannalla Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Marin tasavalta · Katso lisää »
Matthias Alexander Castrén
Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Matthias Alexander Castrén · Katso lisää »
Mokšan kieli
Mokša on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten volgalaiseen haaraan.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Mokšan kieli · Katso lisää »
Mordvalaiset kielet
Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Mordvalaiset kielet · Katso lisää »
Morfologia
Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Morfologia · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Nominatiivi · Katso lisää »
Nomini
Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Nomini · Katso lisää »
Obinugrilaiset kielet
Obinugrilaiset kielet on kahden Länsi-Siperiassa puhuttavan uralilaisten kielten ugrilaiseen ryhmään kuuluvan kieliryhmän, hantin ja mansin yhteisnimitys.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Obinugrilaiset kielet · Katso lisää »
Otto Donner (kielitieteilijä)
Walter Runeberg, Otto Donnerin rintakuva Otto Donner Otto Donner (15. joulukuuta 1835 Kokkola – 17. syyskuuta 1909 Helsinki) oli Helsingin yliopiston sanskritin ja vertailevan kielitieteen professori, kansallisten tieteiden organisaattori sekä kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö (nyk. opetusministeriä vastaava tehtävä), valtiopäivämies ja senaattori Mechelinin senaatissa.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Otto Donner (kielitieteilijä) · Katso lisää »
Paikallissija
Paikallissija on yleisnimi sijamuodoille, jotka ilmaisevat sijaintia tai sen muutosta, sekä abstraktimmin omistusta, välinettä, aikaa, tapaa tai syytä.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Paikallissija · Katso lisää »
Paino (kielitiede)
Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Paino (kielitiede) · Katso lisää »
Pääsana
Pääsanaksi kutsutaan kielitieteessä sanaa, johon määritteet viittaavat.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Pääsana · Katso lisää »
Permiläiset kielet
Permiläiset kielet on yksi uralilaisten kielten nykyisen tutkimuksen määrittelemistä seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Permiläiset kielet · Katso lisää »
Permistiikka
Permistiikka eli permiläinen filologia on kielitieteen ja siten fennougristiikan ala, joka tutkii permiläisiä kieliä.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Permistiikka · Katso lisää »
Predikaatti (lauseenjäsen)
Predikaatti, suomeksi aiemmin myös maine, on lauseenjäsen.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Predikaatti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Preesens · Katso lisää »
Preteriti
Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Preteriti · Katso lisää »
Rasmus Rask
Rasmus Christian Rask Rasmus Rask (22. marraskuuta 1787, Brændekilde, Fyn – 14. marraskuuta 1832, Kööpenhamina) oli tanskalainen kielentutkija.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Rasmus Rask · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Samojedikielet
Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Samojedikielet · Katso lisää »
Sana
Kielitieteessä sana on kielen kirjoitettu tai puhuttu yksikkö, joka sisältää merkityksen.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Sana · Katso lisää »
Sámuel Gyarmathi
Sámuel Gyarmathin muistolaatta Sámuel Gyarmathi (1751–1830) oli unkarilainen kielentutkija.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Sámuel Gyarmathi · Katso lisää »
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Sija · Katso lisää »
Subjunktiivi
Subjunktiivi on verbin tapaluokka, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta tai muuta vastaavaa.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Subjunktiivi · Katso lisää »
Suomalais-Ugrilainen Seura
Suomalais-Ugrilainen Seura on suomalainen tieteellinen seura, joka on perustettu professori Otto Donnerin aloitteesta 15.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomalais-Ugrilainen Seura · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kansat
Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli · Katso lisää »
Synteettinen kieli
Synteettinen kieli on kieli, jossa on monta morfeemia sanaa kohti.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Synteettinen kieli · Katso lisää »
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Tapaluokka · Katso lisää »
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Tavu · Katso lisää »
Udmurtia
Udmurtia eli Udmurtian tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva suomalais-ugrilaisten udmurttien nimikkotasavalta Koillis-Euroopassa Kama- ja Vjatkajokien välissä.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Udmurtia · Katso lisää »
Udmurtin kieli
Udmurtti (aiemmin votjakki) on kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten permiläiseen haaraan, jota puhuvat udmurtit.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Udmurtin kieli · Katso lisää »
Ugrilaiset kielet
Ugrilaiset kielet ovat toinen uralilaisten kielten perinteisesti oletetun mutta nyttemmin historiallisena kieliryhmänä kyseenalaistetun suomalais-ugrilaisten kielten alaryhmän kahdesta kieliryhmästä - toinen kieliryhmä suomalais-ugrilaisten kielten sisällä ovat suomalais-permiläiset kielet.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Uhanalainen kieli
Uhanalainen kieli on kieli, jonka puhujat eivät enää käytä sitä lainkaan tai käyttävät sitä yhä harvemmissa sosiaalisissa tilanteissa tai joka ei siirry seuraavalle sukupolvelle.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uhanalainen kieli · Katso lisää »
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Unkarin kieli · Katso lisää »
Uralilainen sanasto
Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilainen sanasto · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Varhaiskantasuomi
Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »
Vähemmistökieli
Vähemmistökieli tarkoittaa yleisesti kieltä, joka ei ole jonkin valtion valtakieli.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vähemmistökieli · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vepsän kieli · Katso lisää »
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Verbi · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Viron kieli · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vokaali · Katso lisää »
Vokaalisointu
Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vokaalisointu · Katso lisää »
1730
Ei kuvausta.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja 1730 · Katso lisää »
1770
Ei kuvausta.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja 1770 · Katso lisää »
1799
Ei kuvausta.
Uusi!!: Suomalais-ugrilaiset kielet ja 1799 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Suomalais-ugrilainen, Suomalais-ugrilainen kieli, Suomalaisugrilaiset kielet.
