Suomalais-ugrilaiset kielet ja Viron kieli

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Suomalais-ugrilaiset kielet ja Viron kieli

Suomalais-ugrilaiset kielet vs. Viron kieli

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat. Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Akkusatiivi

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.

Akkusatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Akkusatiivi ja Viron kieli · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Genetiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Genetiivi ja Viron kieli · Katso lisää »

Imperatiivi

Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.

Imperatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Imperatiivi ja Viron kieli · Katso lisää »

Indikatiivi

Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.

Indikatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Indikatiivi ja Viron kieli · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Itämerensuomalaiset kielet ja Viron kieli · Katso lisää »

Kieliopillinen luku

Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.

Kieliopillinen luku ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Kieliopillinen luku ja Viron kieli · Katso lisää »

Konsonantti

Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.

Konsonantti ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Konsonantti ja Viron kieli · Katso lisää »

Liudennus

Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.

Liudennus ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Liudennus ja Viron kieli · Katso lisää »

Morfologia

Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi.

Morfologia ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Morfologia ja Viron kieli · Katso lisää »

Paino (kielitiede)

Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.

Paino (kielitiede) ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Paino (kielitiede) ja Viron kieli · Katso lisää »

Preesens

Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.

Preesens ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Preesens ja Viron kieli · Katso lisää »

Sija

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.

Sija ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Sija ja Viron kieli · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli · Suomen kieli ja Viron kieli · Katso lisää »

Tapaluokka

Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.

Suomalais-ugrilaiset kielet ja Tapaluokka · Tapaluokka ja Viron kieli · Katso lisää »

Tavu

Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.

Suomalais-ugrilaiset kielet ja Tavu · Tavu ja Viron kieli · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Uralilaiset kielet ja Viron kieli · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Suomalais-ugrilaiset kielet ja Venäjä · Venäjä ja Viron kieli · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Suomalais-ugrilaiset kielet ja Venäjän kieli · Venäjän kieli ja Viron kieli · Katso lisää »

Vokaali

ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.

Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vokaali · Viron kieli ja Vokaali · Katso lisää »

Vokaalisointu

Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.

Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vokaalisointu · Viron kieli ja Vokaalisointu · Katso lisää »