Yhtäläisyyksiä Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vepsän kieli
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vepsän kieli on 17 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ablatiivi, Affrikaatta, Akkusatiivi, Genetiivi, Itämerensuomalaiset kielet, Kieliopillinen luku, Konsonantti, Liudennus, Nominatiivi, Sija, Suomalais-Ugrilainen Seura, Tavu, Uralilaiset kielet, Venäjä, Venäjän kieli, Vokaali, Vokaalisointu.
Ablatiivi
Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.
Ablatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Ablatiivi ja Vepsän kieli ·
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Affrikaatta ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Affrikaatta ja Vepsän kieli ·
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Akkusatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Akkusatiivi ja Vepsän kieli ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Genetiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Genetiivi ja Vepsän kieli ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Itämerensuomalaiset kielet ja Vepsän kieli ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Kieliopillinen luku ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Kieliopillinen luku ja Vepsän kieli ·
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Konsonantti ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Konsonantti ja Vepsän kieli ·
Liudennus
Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.
Liudennus ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Liudennus ja Vepsän kieli ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Nominatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Nominatiivi ja Vepsän kieli ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Sija ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Sija ja Vepsän kieli ·
Suomalais-Ugrilainen Seura
Suomalais-Ugrilainen Seura on suomalainen tieteellinen seura, joka on perustettu professori Otto Donnerin aloitteesta 15.
Suomalais-Ugrilainen Seura ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Suomalais-Ugrilainen Seura ja Vepsän kieli ·
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Tavu · Tavu ja Vepsän kieli ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Uralilaiset kielet ja Vepsän kieli ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Venäjä · Venäjä ja Vepsän kieli ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Venäjän kieli · Venäjän kieli ja Vepsän kieli ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vokaali · Vepsän kieli ja Vokaali ·
Vokaalisointu
Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vokaalisointu · Vepsän kieli ja Vokaalisointu ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vepsän kieli
- Mitä heillä on yhteistä Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vepsän kieli
- Yhtäläisyyksiä Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vepsän kieli
Vertailu Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vepsän kieli
Suomalais-ugrilaiset kielet on 83 suhteet, kun taas Vepsän kieli on 89. niillä on yhteistä 17, Jaccard'in indeksi on 9.88% = 17 / (83 + 89).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vepsän kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: