Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Sten Carl Tudeer ja Suomen senaatti

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Sten Carl Tudeer ja Suomen senaatti

Sten Carl Tudeer vs. Suomen senaatti

Sten Carl Tudeer 1900-luvun alussa. Sten Carl Tudeer (23. lokakuuta 1840 Vanaja – 5. tammikuuta 1905 Helsinki) Viitattu 7.5.2023. Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Yhtäläisyyksiä Sten Carl Tudeer ja Suomen senaatti

Sten Carl Tudeer ja Suomen senaatti on 9 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Constantin Linder, Nikolai II, Pietari (kaupunki), Samuel Werner von Troil, Sortovuodet, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen suuriruhtinaskunta, Tudeerin senaatti, Valtioneuvoston kanslia.

Constantin Linder

Constantin Linder (19. syyskuuta 1836 Pohja – 19. syyskuuta 1908 Nurmijärvi) oli suomalainen aatelismies ja tilanomistaja, joka toimi ensimmäisen sortokauden aikana vuosina 1900–1905 senaatin talousosaston varapuheenjohtajana ja 1905 lyhytaikaisesti Suomen ministerivaltiosihteerinä Pietarissa.

Constantin Linder ja Sten Carl Tudeer · Constantin Linder ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Nikolai II ja Sten Carl Tudeer · Nikolai II ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Pietari (kaupunki) ja Sten Carl Tudeer · Pietari (kaupunki) ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Samuel Werner von Troil

Samuel Werner von Troil (14. helmikuuta 1833 Nousiainen – 27. huhtikuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen senaattori, pankinjohtaja, tilanomistaja ja vapaaherra, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli Suomen suuriruhtinaskunnan ”pääministerinä” vuosina 1885–1891 sekä neljästi säätyvaltiopäivien maamarsalkkana.

Samuel Werner von Troil ja Sten Carl Tudeer · Samuel Werner von Troil ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Sortovuodet

Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.

Sortovuodet ja Sten Carl Tudeer · Sortovuodet ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Suomen kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.

Sten Carl Tudeer ja Suomen kenraalikuvernööri · Suomen kenraalikuvernööri ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Sten Carl Tudeer ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Tudeerin senaatti

Tudeerin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1891–1900.

Sten Carl Tudeer ja Tudeerin senaatti · Suomen senaatti ja Tudeerin senaatti · Katso lisää »

Valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston kanslia (lyhenne VNK) on yksi Suomen 12 ministeriöstä.

Sten Carl Tudeer ja Valtioneuvoston kanslia · Suomen senaatti ja Valtioneuvoston kanslia · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Sten Carl Tudeer ja Suomen senaatti

Sten Carl Tudeer on 44 suhteet, kun taas Suomen senaatti on 125. niillä on yhteistä 9, Jaccard'in indeksi on 5.33% = 9 / (44 + 125).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Sten Carl Tudeer ja Suomen senaatti. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »