Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Sortovuodet ja Suomen suuriruhtinaskunta

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Sortovuodet ja Suomen suuriruhtinaskunta

Sortovuodet vs. Suomen suuriruhtinaskunta

Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea. Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Yhtäläisyyksiä Sortovuodet ja Suomen suuriruhtinaskunta

Sortovuodet ja Suomen suuriruhtinaskunta on 18 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Bobrikovin murha, Eduskunta, Ensimmäinen maailmansota, Helmikuun vallankumous, Jääkäriliike, Kagaali, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai Bobrikov, Suomen senaatti, Suuri adressi, Suuri venäläistämisohjelma, Toinen sortokausi, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäläistäminen, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä, Yhdenvertaisuuslaki.

Bobrikovin murha

Tuntemattomaksi jääneen tekijän piirros Bobrikovin murhasta Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murha 16. kesäkuuta 1904 lienee Suomen tunnetuin poliittinen murha.

Bobrikovin murha ja Sortovuodet · Bobrikovin murha ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Eduskunta

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.

Eduskunta ja Sortovuodet · Eduskunta ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Ensimmäinen maailmansota

alt.

Ensimmäinen maailmansota ja Sortovuodet · Ensimmäinen maailmansota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Helmikuun vallankumous

Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.

Helmikuun vallankumous ja Sortovuodet · Helmikuun vallankumous ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Jääkäriliike

ImageSize.

Jääkäriliike ja Sortovuodet · Jääkäriliike ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Kagaali

Kagaalin jäseniä Träskändan kartanossa Espoossa 10. huhtikuuta 1903. Takana P. E. Svinhufvud oven edessä ja Eero Erkko toisena oikealta; edessä Ernst Estlander kädet puuskassa ja Theodor Homén kädet taskuissa. Kagaali oli ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) Suomessa syntynyt vastarintajärjestö.

Kagaali ja Sortovuodet · Kagaali ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Ministerivaltiosihteeri

Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.

Ministerivaltiosihteeri ja Sortovuodet · Ministerivaltiosihteeri ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Nikolai Bobrikov

Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.

Nikolai Bobrikov ja Sortovuodet · Nikolai Bobrikov ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Sortovuodet ja Suomen senaatti · Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suuri adressi

Suuri adressi sidottuna 26 niteeseen. Vieressä adressin keräykseen osallistunut filosofian tohtori Yrjö Wichmann. Suuri adressi oli adressi, joka kerättiin Suomessa ensimmäisen sortokauden alussa maaliskuussa 1899 vastalauseeksi Venäjän keisari Nikolai II:n 15.

Sortovuodet ja Suuri adressi · Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri adressi · Katso lisää »

Suuri venäläistämisohjelma

”Suuri venäläistämisohjelma” tai ”suuri venäläistyttämisohjelma” oli toisen sortokauden aikana vuosina 1912–1914 laadittu Suomen suuriruhtinaskuntaa koskenut lainsäädäntöohjelma, joka olisi toteutuessaan asettanut Suomen entistä tiukemmin Venäjän hallituksen valvontaan ja merkittävästi kaventanut sen autonomiaa.

Sortovuodet ja Suuri venäläistämisohjelma · Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri venäläistämisohjelma · Katso lisää »

Toinen sortokausi

Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.

Sortovuodet ja Toinen sortokausi · Suomen suuriruhtinaskunta ja Toinen sortokausi · Katso lisää »

Venäjän keisari

Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.

Sortovuodet ja Venäjän keisari · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisari · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Sortovuodet ja Venäjän keisarikunta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäläistäminen

Hyökkäys'' vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Venäläistäminen tai russifikaatio tarkoittaa pyrkimyksiä, joissa Venäjän vaikutusvallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan venäläisväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.

Sortovuodet ja Venäläistäminen · Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäläistäminen · Katso lisää »

Vuoden 1905 suurlakko

Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.

Sortovuodet ja Vuoden 1905 suurlakko · Suomen suuriruhtinaskunta ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä

Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä eli laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys (AsK 45/1910) oli Venäjän keisarikunnan duuman säätämä laki, jolla määriteltiin, mitkä asiat kuuluvat Suomen paikalliseen lainsäädäntöön ja mitkä voitiin luokitella yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kysymyksiksi.

Sortovuodet ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä · Suomen suuriruhtinaskunta ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä · Katso lisää »

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi.

Sortovuodet ja Yhdenvertaisuuslaki · Suomen suuriruhtinaskunta ja Yhdenvertaisuuslaki · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Sortovuodet ja Suomen suuriruhtinaskunta

Sortovuodet on 24 suhteet, kun taas Suomen suuriruhtinaskunta on 401. niillä on yhteistä 18, Jaccard'in indeksi on 4.24% = 18 / (24 + 401).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Sortovuodet ja Suomen suuriruhtinaskunta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »