Sija ja Suomalais-ugrilaiset kielet

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Sija ja Suomalais-ugrilaiset kielet

Sija vs. Suomalais-ugrilaiset kielet

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto. Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Ablatiivi

Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.

Ablatiivi ja Sija · Ablatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Akkusatiivi

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.

Akkusatiivi ja Sija · Akkusatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Genetiivi ja Sija · Genetiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Indoeurooppalaiset kielet

Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.

Indoeurooppalaiset kielet ja Sija · Indoeurooppalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Itämerensuomalaiset kielet ja Sija · Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Karjalan kieli ja Sija · Karjalan kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Latiivi

Latiivi eli suuntasija on yleisnimi paikallissijoille, jotka ilmaisevat siirtymistä.

Latiivi ja Sija · Latiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Liivin kieli

Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.

Liivin kieli ja Sija · Liivin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Lokatiivi

Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.

Lokatiivi ja Sija · Lokatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Nominatiivi ja Sija · Nominatiivi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Nomini

Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.

Nomini ja Sija · Nomini ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Paikallissija

Paikallissija on yleisnimi sijamuodoille, jotka ilmaisevat sijaintia tai sen muutosta, sekä abstraktimmin omistusta, välinettä, aikaa, tapaa tai syytä.

Paikallissija ja Sija · Paikallissija ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Permiläiset kielet

Permiläiset kielet on yksi uralilaisten kielten nykyisen tutkimuksen määrittelemistä seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.

Permiläiset kielet ja Sija · Permiläiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Sija ja Suomen kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli · Katso lisää »

Unkarin kieli

Unkari on uralilainen kieli.

Sija ja Unkarin kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Unkarin kieli · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Sija ja Uralilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Sija ja Venäjän kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Vepsän kieli

Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.

Sija ja Vepsän kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vepsän kieli · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Sija ja Viron kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Viron kieli · Katso lisää »